Juuti
Viestien lukumäärä : 544
Join date : 08.10.2009
Ikä : 30
 |  Aihe: Damon Clifton  14/10/2009, 09:18 | |
| YOU'RE NOT ALONE ⚜ Damon Nathan Clifton ⚜ Damo, Dai toisinaan Nate ja veli sanoo monesti Nasu ⚜ 17v. synt 26.4, 2 lk. ⚜ poika / mies ⚜ emot & scenet⚜ ranska & tietotekniikka ⚜ bi- seksuaali / vapaa ⚜ vanhemmat Casey Clifton & Daniel Clifton, isoveli/kaksoisveli Aiden Clifton (17v) & isoveli Rick Clifton (22v) naapurissa asuva Miranda-täti SPOILED ROTTEN⚜ 169 cm / 53 kg ⚜ Kotiluola⚜ Samsung Jet S8000⚜ Samsung YP-S5 Mp3⚜ poika rakastaa keksejä ⚜ poika ei voi sietää kissoja, eikä pieniä koiria ⚜ tupakoi aktiivisesti, juo joskus ⚜ kuuntelee musiikkia päivittäin ⚜ harrastaa ahkeraa dataamista ⚜ sekä salaisena harrastuksena toimii pianon taitava soittaminen ⚜ tykkää käyttää toisinaan valelaseja ⚜ Saosin - you're not alone  HE'S JUST LIKE HIM ⚜ Damon on 169 cm pitkä ja painaa noin. 53 kg. Eli melkoisen hintelä poika, hän omistaa kapeat kasvot ja kirkkaansiniset silmät, joiden tilalla normaalisti tapaa pitää mustia piilareita. Hänen hiuksensa ovat pikimustat, mutta koska pojan oikea väri on ruskea, hiuksia joutuu niiden haalistuessa aina värjäämään. Lihaksia tuo ei omista juuri minkään vertaa, mutta kyllä tuolla lihaa luiden päällä on. Muutama pisamakin naamasta löytyy, vaikka nehän poika tapaa monesti piilottaa, vaikkei varsinaisesti muuten meikkaakkaan. 'Nättinä' tuo koittaa olla joka vuoden aikaan ja vaatteet yleensä melko 'normaaleja', väriltään melko synkkiä. Lävistyksiä tuo omistaa yhteensä kuusi kaksi korvista kummassakin korvassa sekä snakebitesit alahuulen molemmin puolin.
 SLOWLY SEARCHING FOR ANY SIGN⚜ Damon on ulkoisesti hiljainen ja sisäänpäin kääntyneen oloinen josta ei aluksi irtoa paljoakaan. Voisi sanoa herran olevan 'hidas syttymään' etkä voi sanoa tunteavasi häntä jos olet tuntenut tämän vasta päivän, siinä ajassa et ole kerennyt saada mitään tietoja irti pojasta. Damoon ei ole vaikea tutustua, jos hänen kanssaan ystävystymisestä on aidosti kiinnostunut poika kyllä huomaa sen ja nopeasti päästää ihmisen lähelleen. Koulussa hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt luonne on kuitenkin enemmän esillä kuin koulun ulkopuolella. Hän ei tahdo kiinnittää koulussa liikaa huomiota itseensä, vaan on mieluusti taka alalla ja antaa toisten riehua puolestaan, nolata itsensä koulun edessä, siitä vaan. Siitä vasta hupia riittää. Damon on myös omalla tavallaan vainoharhainen, hän ei halua tulla väärin kohdelluksi ja siksi valitsee hyvin kenen seurassa liikkuu, normaalisti tuo kyllä näkee todella nopeasti mitä kukakin on miehiään tai naisiaan ja osaa välttää niitä joiden kanssa ei tulisi koskaan tulemaan toimeen.
Damon on koulun ulkopuolella ja ystäviensä seurassa kuitenkin iloinen nuorimies, jolta ei hymyä puutu, kyllä pojalta huumorintajuakin löytyy sen verran että hänen seurassa varmasti viihtyy. Noissa tilanteissa poika on kuin kuka tahansa muukin normaali nuori, vilkas ja energiaa täynnä. Dai on kuitenkin herra joka välttelee noloja tai ahdistavia tilanteita, hän tapaa miettiä tarkkaan mitä sanoo ja mitä tekee, mutta osaa kyllä rentoutua siitä huolimatta. Tuo ei lähde joka ikiseen ideaan kuitenkaan mukaan, pojan ollessa hieman nössö. Tuo ei pelkää kipua tai onnettomuuksia, mutta enemmän niitä noloja tilanteita jolloin ei osaa tai ei uskalla tehdä jotain asioita mitä häneltä odotetaan. Eikä Damon halua sitä julkisuuttakaan mikä saattaisi moisien 'hölmöilyjen' takia nousta esiin, hän myös monesti miettii asioiden jälkiseurauksia ja hivenen vainoharhaisena poikana ajatukset polkuilevat aina sinne negatiiviselle puolelle, missä poika uskoo joutuvansa kärsimään sisäisesti joidenkin asioiden takia. Mielummin poika kannustaa ystäviään taka alalla puuttumatta sen tarkemmin asioiden kulkuun. Hän on myös omalla tavallaan huolehtiva, vaikka hän ei varsinaisesti sitä mitenkään näytäkkään tai osaa edes kunnolla auttaa toisia, tuo koittaa parhaansa mukaan olla tukena ja turvana, koska haluaisi että niin muutkin olisivat tukena ja turvana hänelle itselle silloin kun hän sitä tarvii.
Siitä huolimatta että Damon tahtoisi toisten huomaavan hänen kärsimyksensä, tuo on tottunut piilottamaan kaikki tunteensa muilta. Hän on pienempänä kertonut kaikista mieltään kaivavista asioista mm. isoveljille ja äidille, mutta vanhetessaan on poika oppinut tajuamaan että muilla on omatkin ongelmansa eikä kaikkia kiinnosta tietää Dain asioita, veljellekkään Damon ei kerro enää juuri mitään asioita jotka häntä henkisesti kaivertavat, ellei ole veli ole itse tullut kysymään tai ellei tilanne ole ollut ihan ääri pisteessä jolloin pojan on ollut pakko kertoa jollekkin ennen kuin räjähtää. Damon ahdistuu kuitenkin kaikenlaisista asioista, joskus ihan pienistäkin jutuista ja jos jokin kaivertaa hänen mieltä, tai ahdistaa ja itkettää, piilottaa Dai sen tunteen muilta ja hymyilee heille vain iloisesti. Omassa lukitussa huoneessaan tuo kuitenkin kärsii ulos kaikki mieltä polttavat asiat, hän itkee hiljaa ja purkaa agressiivisia kohtauksia ja pahaa oloa itseensä. Se näkyy viiltelemällä ja mustelmina kehossa, kuten kuka tahansa, Damokin koittaa piilotella arpiaan maailmalta, vaikka samaan aikaan toivoo että joku huomaisi ne ja tulisi kysymään mikä on vialla. Damon ei tahdo kertoa asioista väkisillä muille, mutta on todella hyvillään jos joku tulee kysymään häneltä onko kaikki hyvin ja on aidosti kiinnostunut hänen voinnistaan ja tunteistaan. Sitä poika arvostaa enemmän kuin mitään muuta. Itsemurhaan asti, poika ei usko eikä toivo koskaan ylettyvänsä, ainoa tilanne jolloin voisi itsari käydä lähellä olisi se ääri tilanne että kaikki hänelle rakkaat ihmiset jättäisivät ja osoittaisivat pojalle sen etteivät enää välitä. Se olisi Damonille liikaa.
Damon joka normaalisti pitää omat mielipiteet, tunteensa ja asiansa omana tietonaan on suuttuessaan ihminen joka tuo kaiken kiivaasti esille. Koskaan hän ei voisi toista ihmistä lyödä, mutta sanat voivat satuttaa hyvällä säkällä jopa kovempaa kuin nyrkit. Vaikka poika tietää sen kokemuksesta, hän saattaa joskus itse alistua ihan samalle teolle. Tuota on vaikea suututtaa, riippuu tietenkin ihan kyseisestä henkilöstä ja asiasta mistä riita syttyy. Hän kyllä raivoaa kuin hirmumyrsky ja kiroaa niin paljon että ääni lähtee, mutta ihan yhtä nopeasti se tilanne myös laantuu, sen jälkeen hän vaipuu syvään häpeään ja itsetuhoisuus nousee normaalisti todella korkealle siinä tilanteessa ja poika satuttaa itseään kaikista kovimmin silloin kun tietää että on satuttanut jotakuta muuta kuin itseään. Kuten häntä on vaikea suututtaa, on pojan hyvin vaikea myös rakastua keneenkään. Hyvän näköisiä poikia ja tyttöjä tulee ja menee, mutta tosi harva vaikuttaa pojalle juuri siltä oikealta. Damon elämässä ei ole ollut kuin ehkä pari ihmistä jotka ovat häntä sytyttäneet sisältä päin kovinkaan vahvasti. Damon ei niin tyttöjen perään osaa olla, mutta pojat ovat kääntäneet monesti hänen päätään ja riipineet hieman sydäntä kun ovat sanoneet olevansa enemmän naisiin. Kyllähän poikaa on sen takia kiusattu monesti ja on tuo parhaansa mukaan koittanut etsiä tyttöystävääkin, mutta hyvin harva tyttö on saanut Damonin kiinnostusta heräämään.
Hänen elämässään on vain yksi ja ainut ihminen johon hän on luottanut koko elämänsä ajan, hänen kaksoisveljensä. Veli on hänen oma luotto henkilönsä, ihminen jota Damon rakastaa enemmän kuin ketään muuta koko maailmassa. Hän välittää veljestään niin paljon, ettei uskalla jakaa koko elämäänsä tuon kanssa, koska ei halua veljensä kärsivän omista asioistaan, kuten ei kenenkään muunkaan halua. Ääri tilanteissa veli on kuitenkin se jolle hän uskaltaa asioistaan kertoa jos jollekkin. Tuo on Daille se henkilö, joka satuttaa häntä monesti riidoilla jotka ovat veljien välillä yleisiä ja vahvistavat monesti suhdetta veljinä, myös henkilö josta hän hakee tukea ja turvaa, se joka osaa viihdyttää Damoa paremmin kuin kukaan muu, se jonka kanssa tuo osaa rentoutua parhaiten, ja myös se joka aiheuttaa kaikista eniten Damolle ahdistusta. Damon kärsii monesti eniten sisäisesti veljensä takia, koska tulee otettua yhteen niin monesti ja koska rakastaa veljeään enemmän kuin veljen kuuluisi, ja koska hän tietää sen olevan väärin ja pelkää siitä aiheutuvan ongelmia hänelle ja hänen veljelleen, on veri monesti vuotanut pojan käsivarsilla hänen veljensä takia. Mutta tätä, hän ei koskaan tule veljelleen kertomaan, ei varmaan ikinä.
 TO WANDER OFF IN THE EVERGREEN PARK⚜ Damon syntyi lontooseen, vain paria sekunttia vanhemman kaksoisveljensä kanssa, rakastavaan ja melko rikkaaseen perheeseen. Heidän lisäkseen perheessä oli poikia muutaman vuoden vanhempi isoveli Rick joka suhtautui pikkuveljiin ilolla. Elämänsä ensimmäiset vaiheet kaksoset elivät hyvin ja onnellisina, aivan normaalia elämää, siihen aikaan Damonkin oli vielä iloinen ja vikkelä, kauhea rääväsuu. Asiat kuitenkin kääntyivät aivan päälaelleen poikien ollessa n. 11 vuotiaita vikkeliä pojankloppeja. Heidän isänsä menetti työnsä ja pysytteli kotosalla joka päivä, ensin asiat eivät tuntuneet muuttuvan juuri sen kummemin kuin että isä vain oli kotona. Lopulta, isällä kun ei ollut mitään tekemistä, tuo alkoi juoda, kävi baarissa kesken viikkoa ja tuli illalla humaltuneena kotiin äidin huolehdittavaksi. Asiat eivät ottaneet parantuakseen vaan päin vastoin muuttuivat pahemmiksi, isälle olisi voinut jo todeta alkoholi ongelman mutta äiti lupasi että pärjäsi kyllä isän kanssa, hän ei halunnut kuskata miestään minnekkään laitokseen. Pojat alkoivat olla huolissaan ja varuillaan kotona ollessaan isän muuttuessa agressiiviseksi humalatilassa. Rickinkin ollessa paljon poissa kotoa ja äidin ollessa pitkän päivän ja joskus jopa yö töissä isä oli päättänyt ruveta purkamaan agressiivisuuttaan kaksosiin. Joista heistäkin sai kärsiä pahemmin heikompi, eli Damon. Damo kesti kaiken sen, eikä tahtonut veljenkään kertovan äidille että isä hakkasi heitä toisinaan kun hän ei nähnyt, koska ei tahtonut isälle vaikeuksia.
Damon ei koskaan puhunut kenellekkään vaikka hänellä oli paha olla, ja vaikka paikkoja särki joskus niin että tuntui kuin liikkuminen olisi ollut mahdotonta, tuo oli kuin mitään ei olisi. Hän ei puhunut edes kaksois veljelleen, joka tuli siinä ikävaiheessa Daille tärkeämmäksi kuin tuo oli koskaan ennen ollut ja vaikka Aiden saattoikin huomata veljensä kärsimyksen ja saattoi kärsiä itsekkin, ei tuo kertonut äidille mitään. Aiden ei tuntunut Damosta muuttuvan isän väkivaltaisuudesta huolimatta, vaan poika jaksoi kodin ulkopuolella nauraa ja temmeltää, joutui ongelmiin lähes päivittäin niin kuin aina ennenkin.. siinä missä Damon oli mennyt paljon hiljaisemmaksi ja araksi ja pysytteli mielummin poissa näkyviltä. Hän oli heikko, hekoin silloin kuin koskaan ennen oli ollut. Vuodet vieri ja Damon uskaltautui jo laittaa isälle vastaan tuon käydessä agressiiviseksi, viimeinen pisara tuli kuitenkin silloin kun pojat täyttivät 14 vuotta. Heidän syntymäpäivänsä iltana isä tuli kävi niinkin väkivaltaiseksi että sai Damon ensimmäistä kertaa vuotamaan verta, nokasta tosin, mutta koskaan ennen ei ollut tullut kuin mustelmia. Damon ei tuntenut kipua, mutta hän todellakin suuttui isälle silloin, sinä iltana hän uskalsi kertoa äidille mitä isä oli tehnyt aina humalassa, miten hän ja hänen kaksoisveljensä oli saanut kärsiä isän alkoholi ongelmista pahemmin kuin kukaan muu, pahemmin kuin äiti jota isä oli silloin tällöin sattunut lyömään tuotakin. Sen päivän jälkeen äiti lähetti isän hoitoon ja lupasi pojille että kaikki tulisi olemaan sen jälkeen hyvin. Kaksoset kuitenkaan eivät tahtoneet jäädä kotiin koko loppu elämäkseen vaan pyysivät äidiltä lupaa muuttaa San Diegoon, minne isoveli Rickikin oli muuttanut opintojen ja työnsä perässä. Muutaman sanaharkan jälkeen pojat saivat 15 vuotiaina koulun loppuessa luvan muuttaa, vain sillä ehdolla että asuisivat tätinsä naapurissa ja pitäisivät tasaisin väli ajoin yhteyttä kotiin. Sinä kesänä pojat pakkasivat laukkunsa ja lähtivät kohti uutta kämppäänsä ja ehkä hivenen parempaa elämää missä ei tarvitsisi pelätä väkivaltaisen, humaltuneen isän paluuta. Kaksoset jatkoivat opiskelujaan San Diegossa Aston High Rebornissa ja saavat välillä rahaa äidiltä jotta pärjäävät elämässä eteenpäin.
| |
|
Pääsivu 