But I want

- Yuki tänne poikasensa (Jaken siiis) kanssa ! :---)
ja Pearlin tyyli. -

Rannalle oli hyvä mennä pohtimaan ajatuksiaan, kun ei siellä enää hirveästi porukkaa viiden jälkeen näkynyt. Kaikki olivat varmaan silloin paahtamassa itseään, kun aurinko paistoi ja vesi oli lämmintä. Pearl käveli varvassandaaleissaan pehmeässä rantahiekassa olallaan omatekemälaukku ja hyräili hiljaisella äänellä Green Dayn In The End biisiä, miksiköhän? Ei Pearl edes kyseistä bändiä kuunnellut. Toisinaan, ei ole mitään uutta että tyttö hyräilisi mitä biisejä tahansa, hänen päähänsä on niin helppo jättää kaikki biisit mitkä kerran on radiossa soitettu.

Pearl pysähtyi ja istahti hiekkaan irrottaen jalat kengistään ja upottaen ne pehmeään hiekkaan. Hetken tyttö katsoi auringonlaskua, mikä tosin ei ollut sen kummallisempi. Ei hänellä oikeastaan ollut mitään muutakaan tekemistä. Pian Pearl kuitenkin kyllästyi siihen ja kaatui selälleen hiekkaan. Pen piti käsiään otsallaan ja katsoi ylöspäin, sulkien hetkeksi silmänsä ja yrittäen saada selkoa tytön ajatuksissa pienessä mutta älykkäässä päässään. Tyttö kaipasi seuraa, ehkä jos tyttö hyvin hartaasti toivoisi niin joku saattaisi pyörähtää täällä päin. Toivoen vain ettei kukaan kermaan kuuluva Astonista. Hän ei nimittäin jaksaisi nyt heidän piikittelyjään.

- sori vähän nopeesti kirjotettu mutta jooo.. toivottavasti keksit jtn :;D -

// joo ei hätää, keksin kyllä. :'3 //

Poika kääri juuri farkkujensa lahkeita polviin ja otti sitten kenkänsä - ja sukkansa pois, kantaen kenkiä käsissään, sukat hän tunki taskuunsa. Yli ison t-paidan helma hulmusi pienessä tuulessa, samoin kuin bruneten ruskea tukka. Jake pörrötti hiukan hiuksiaan ja käveli pehmeällä hiukalla. Ihmisiä ei juuri oikeastaan näkynyt, Jake kaipasi seuraa, ja etsikin katseellaan ihmistä jolle puhua. Brunette oli kompastua pehmeän hiukan takia, mutta piti juuri ja juuri tasapainonsa. Auringonlasku oli kaunis, sitä Jake ei voinut kieltää. Hän pysähtyi hetkeksi ja katsoi auringoa hymyillen pienesti. Oli ihan hyvä että ihmisiä ei juuri ollut. Jake ei tuntenut nyt yhtään ahdistusta. Brunette katseli jonkin sortin pariskuntaa jotka istuivat vain vierekkäin ja katsoivat aunringonlaskua. Jakea alkoi hymyilyttää ja hän huokaisikin hiljaa. Hän ei viitsinyt tuijottaa enää toisia vaan käänsi katseensa muualle, muihin ihmisiin.

Yhden ihmisen kohdalla pojan pää pysähtyi ja Jake tuijotti tuota brunettea tyttöä. Jakella oli vahva tunne että hän oli nähnyt toisen jossain. Brunette uskaltautui kävelemään hiukan lähemmäs, hän jäi kuitenkin hyvän matkan päähän ja katsoi kun toinen kaatui selälleen makaamaan. Jake käveli hitain, miltein kuolettavan hitain askelin kohti toista. Pian hän tuli seisomaan ihan metrin päähän toisesta ja huokaisi hiljaa. "..Hei." poika sanoi ja hymyili vain tullen sitten toisen vierelle ja kyykistyi. "Oletko sattumoisin Astonista?" Poika kysyi ja hymyili pienesti, hiukan arasti.

Pearl oli ajatellut ettei rannalle tulisi enää ketään, niimpä hän ei osannut odottaa että joku tulisi puhumaan juuri hänelle. Pienenmoisesti tyttö säpsähti, avasi silmänsä ja nousi vaiheittain ylös, puhdistaen vaatteitaan hiekasta.
"Hei..." Pearl vastasi hiljaisesti pistäen merkille toisen kysymyksen oliko tyttö astonista. Vou, oliko tuo tosiaan nähnyt hänet joskus että osasi yhdistää astoniin?
"Olen. Kuinka niin?", tyttö sanoi kohottaen pienesti kulmaa ja asettaen kädet eteensä ristiin. Hän toivoi hartaasti ettei poika olisi samassa koulussa, tai jos olisi niin ei ainakaan kuuluisi kermaan. Sillä silloin tämä keskustelu loppuisi yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Brunette ei edes viitsinyt kysyä toiselta oliko hänkin Astonista, koska mikäli poika oli niin osannut tytöltä kysyä, niin mitä luultavammin poikakin kävisi sitä lukiota. Vaikka, miksi asia Pearlia niin kiinnostaisi? Olihan hän nörtti ja sellaisessa asemassa että kenen tahansa seura kelpaa, ei hän sentään kaivannut että hänen kanssaan tullaan juttelemaan vain säälistä.
"Jos aiot heittää jotain ivallista läppää niin nopeasti sitten. Ja jos käyt koulua Astonissa ja kuulut kermaan voit samantien poistua." tuo lisäsi vielä pienen mulkaisun kera. Hänellä ei todellakaan ollut hyvä päivä, mutta pitäisi sitä nyt jotenkin käyttäytyä hyvin. Eihän hän edes tiennyt toisen asiaa, joten miksi hän oli tälläinen? Johtuu varmaan siitä huonosta päivästä edelleen, ainakin hän itse laittaa asian sen piikkiin. Vaikkakin, tokihan Pearlin tuntisi ne ketkä tuntevat hänen isoveljensä Marcuksen, joka kuuluu koulun urheilijoihin. Vilkaistuaan sivuille, tyttö siirsi katseensa poikaan ja katsoi tuota hieman kysyvästi.

Jake nyökkäsi, hän oli osannut yhdistää toisen Astoniin. Sen verran monesti hän oli toisen siellä nähnyt. Brunette poika nousi seisomaan katsoen tyttöä. "käyn itse samaa lukiota." poika selitti. " ja olen nähnyt sinut siellä joskus." hän lisäsi ja katsoi tyttöä. Toinen oli kaunis.. Sitähän Jake ei uskaltanut ääneen, ei edes puoliääneen sanoa. Toinen mulkaisi häntä ja puhui selvästi ärsyyntyneeseen sävyyn. "ei hätää, en aio heittää läppää enkä kuulu kermaan. Olen Jake Doyce, ihan tavis." Brunette sanoi nopeasti.
'miksi kukaan heittäisi herjoja näin nätille tytölle. ' Jake sai vain arvailla. Hän ei todellakaan osannut yhdistää toista nörtteihin. Vaikka mitä se Jakea haittaisi ? Nörtit taisivatkin olla aika tavalla mukavinta porukkaa koko koulussa. Ainakin Jaken mielestä.

Poika laski painon oikealle jalalleen ja katsoi hetken aikaa maata. Katse nousi hitaasti aurinkoon ja liukui siitä Pearliin. Jake katsoi toisen kasvoja hetken aikaa. "ja en itse heittäisi kenellekkään herjoja, tiedän tasan miltä se tuntuu." Jake tokaisi ja katse laskeutui jälleen maahan. Olihan poikaa koko ylä aste kiusattu. Ei hän itse halunnut ketään kiusata kun tiesi kuinka pahalta se tuntui.. Eikä hänellä ollut mitään syytäkään ketään kiusata.

Toisen selittäessä käyvänsä samaa lukiota, se vahvisti tytön ajatukset. Hän osui siis oikeaan. Ehkäpä toiseen voisi tutustua paremmin ja arvioida vasta sitten, niin Pearl, ei ketään saa aliarvioida ellei tunne.
"Ai. No kiva että joku huomaa mutkin", Pearl vain totesi toisen selittäessä olevansa nähnyt tytön aiemmin. Hassua. Yleensä kukaan ei nää häntä niiden kermaperseiden ylitse. Tyttö huokaisi helpotuksesta saadessaan tietää toisen olevan tavis. Luusereita ollaan siis yhdessä. Ihanaa.
"Pearl Sun Erica Lloyd, nörteistä, kutsu miksi haluat. Hauska tutustua." tyttö sanoi jo hymyillen vähän enemmän. Ei hänen ollut tarkoitus antaa itsestään mitenkään ilkeää kuvaa. Ei Pearl itseasiassa edes osannut olla sellainen.
"Anteeksi että tiuskin. Huono päivä, tiedäthän." tuo sanoi virnistäen leveästi.

Pearl kuunteli toisen sanoja tarkasti, ja poimi sieltä kohdan Tiedän tasan miltä se tuntuu, vihdoinkin joku sieluntoveri! Tähän pitäisi tutustua paremmin, Pearl ajatteli ja hymyili itsekseen.
"No sitten varmasti tiedät miltä tuntuu kun ne kermaperseet talloo alleen, eikä kukaan välitä." Höpsistä, välitti tytöstä monikin. Aina joskus ei vaan tuntunut siltä. "Mutta jos sua ei haittaa, ei huvittaisi enää puhua koko koulusta", tytön kasvoille vaihtui hymyn sijasta pieni virne. Varmaan omituisin lause mitä nörtin suusta kuulee, muttei tyttö kuulunutkaan nörtteihin muuten kuin älykkyysosamääränsä takia. Pearl hukutti katseensa sivuun leikatun otsatukkansa alle ja katsoi maahan, mihin tyttö varpaallaan piirsi jotain epämääräistä.

Toinen lysäyttikin koko nimensä, pelkkä etunimi olisi riittänyt, mutta ei Jakea haitannut kuulla koko nimeä. "käykö että kutsun ihan Pearliksi ?" Jake pyysi ja virnisti viattomasti. Nörtti. Ei ollenkaan nörtin näköinen. Jake veikkasi, jos hänen älykkyytensä olisi hiukan.. Itse asiassa paljonkin parempi, hänkin olisi nörteissä. Poikaa ei kuitenkaan houkuttanut olla nörtti, ei millään pahalla toiselle. Mutta toisalta, nörtti tai tavis, yhtä pohjalla sitä oltiin kuitenkin. Tuskin se siitä mihinkään parani, pakko tyytyä siihen mikä oli. Jake huokaisi hiljaa.
"no, jotkut päivät ovat parempia kuin toiset." Brunette hymyili ymmärtäväväisenä. Kyllä hän tiesi millaista on tulla kiusatuksi. Ja olihan hänellä muutenkin parempia ja huonompia päivä, kaikesta kuitenkin selviää, ainakin niin Jake uskoi. Poika tutkaili toista katseellaan.

"jep. tiedän. koko yläaste oli sitä samaa. Tai itse asiassa vain kaksi ekaa vuotta." Poika ihmetteli sitä, miten paljon hän puhuikaan. Ei se häntä haitannut, ei tosiaankaan. Hyvä vain että hän sai ihmisen jonka kanssa puhua. Jäisipä se ahdistus ainakin pois kun olisi muuta ajateltavaa. "ahh. Joo. toki. Anteeksi." Jake virnisti syyllisenä toisen pyytäessä että he eivät puhuisi koulusta vaan jostain muusta. Bruneten katse laskeutui, hän katsoi mitä toisen piirteli varpaillaan. "hmmh.." Jake mietti mitä sanoisi. Pojan katse laskeutui tälläkin maahan ja hän katsoi pehmeää ja lämmintä hiekkaa. Poika hymyili vaikka yritti laskea hymyn huuliltaan, se ei suostunut katoamaan..

Pearl vain nyökkäsi kun toinen kysymykseen. Tyttö pian suttasi epämääräisen piirrustuksen hiekassa ja kääntyi katsomaan vettä. Se näytti kylmältä, varsinkin kun tuuli sai aallot näyttämään isommilta. Nopeasti kuitenkin tyttö käännähti takaisin katsomaan poikaa, tuntien kylmän tuulenvireen paiskautuen selkäänsä vasten. Mikä aiheutti Pearlille kylmiä väreitä.

"Miks sä..." tytön lause keskeytyi kun katseen vei veteen juokseva pariskunta kiljuen. Kuitenkaan ei Pearl jaksanut kauaa välittää niistä ja katsoi taas toista. "..tänne tähän aikaan tulit? Ootatko jotakuta?" brunette kysyi ja tarkkaili ympärilleen, ihan kuin tarkastaakseen oliko joku tulossa.
"Tai siis eihän se mulle kuulu... sori", Pearl lisäsi ja pahoitteli liikaa uteliaisuuttaan.
Tyttö yritti vältellä minkäänlaista katsekontaktia ja piti katseensa hiekassa. Hänen oli vaikea keksiä mitään puhuttavaa, toisaalta, miksi tarvitsisi puhua? Eihän hän edes tiennyt halusiko Jake olla tytön seurassa.

- anteeksi lyhytlyhyt... -

Jake katsoi tuota pariskuntaa ja naurahti pienesti. "hmm. tulin tänne vain.. rauhoittumaan ? kaupungin vilskeestä. Kotonakaan ei jaksa olla. Mielummin jossain rauhallisessa paikassa, hyvässä seurassa.." brunette hymyili. Toinen pahoitteli uteliaisuuttaan, mutta Jake nosti toisen kätensä merkiksi ettei se haitannut. "ei se mitään. Mielummin kysyt kuin se että et kysy ja sitten sua vaivaa se kysymys." Poika virnisti. Jake ei itsekkään tiennyt halusiko Pearl olla hänen seurassaan. Jake itse kaipasi seuraa ja Pearl ei vaikuttanut hassummalta.

Jake katseli ympärilleen. Pieni tuulen vire nappasi taas pojan hiuksista ja paidasta kiinni ja heilutti niitä. Jake veti kaikki hiuksensa taakse, mutta otsa hiukset eivät olleet yhteistyöhaluisia vaan tulivat sojottamaan takaisin silmille. Poika irvisti ja puhalsi hiukan ylöspäin jottei hiukset ihan silmillä roikkuisi.
"hmm. entä itse ?" poika sitten kysyi. ".. tulitko vain rauhoittumaan vai mitä ?" Brunette hymyili ja laittoi hiuksiaan korvansa taakse.

// gooosh lyhyttä D: tuleeko näistä pariparipari ?? >.) //

- toki niistä tulee ! >8'DDDD muttei nyt heti, eihän ne edes tunne >'DDD o.o -

Toisen vastattua tytön esittämään kysymykseen, Pearl alkoi miettiä mitä tuo tarkoitti hyvällä seuralla. Ei hän nyt tyttöä voinut tarkoittaa, ei ei ei tietenkään.
"Aijaa. Samoilla asioilla minäkin liikun", sanottiin hiljaisella äänellä ja hymyiltiin pienesti. "Tosin hyvää seuraa on vaikea löytää tähän aikaan", Pearl lisäsi ja hymy vaihtui pieneksi virnistykseksi.

Tuo brunette hukutti taas katseensa sivuotsiksensa alle ja jähmettyi paikoilleen, kuultuaan takaataan äänen joka lähestyi tyttöä. Voi ei voi ei, Pearlin piti tehdä sille pahikselle se essee tehtävä mutta tyttö unohti kokonaan. Onneksi toinen ei ollut vielä huomannut brunettea ja niimpä tuo katsoi äkillisesti sitä lähestyvää pahistyttöä ja sitten poikaa.
"Peeaaaarl? Oletko täällä. Olis vähän asiaa", ei, sanoissa ei ollut mitään ystävällistä. Tuo varmasti tappaisi pikku brunette pään jos löytäisi hänet. Toisaalta, entäpä jos ei löytäisi? Iik, tyttö oli pienessä paniikissa ja sujahti pojan selän taakse.
"Pysy siinä. Jooko?" Pearl sanoi, ja sitten vielä varmisti että toinen pysyisi paikoillaan. Pahis tyttö käveli ohitse, kasvoillaan hieman murhaava katse. Miten hän voisi välttää sen huomenna? Pakkohan tytön oli joskus kouluun mennä.

- joo sori en keksiny mitää ja säkin voit pelaa tolla pahiksella XD -

// joo ei ihan heti X'D ja hyvä idea minusta ! :'3//

Jake naurahti. Brunette ei tiennyt oliko hän hyvää seuraa, toivottavasti toinen kuitenkin pojan seuraa kestäisi hetkisen. Jake yritti kovasti keksiä jotakin, mistä puhua. Hän ei kuitenkaan tuntenut tuota tyttöä, eikä tuo ihan perus nörtille vaikuttanut, joka vain lukisi, lukisi, istuisi kaiket päivät keittiössä tai omassa huoneessa lukemassa läksyjä ja tekemässä esseitä.. Ainakaan Jaken mielestä Pearl ei vaikuttanut sille.
Pian Jake kuuli myös jonkun äänen, joku huhuili Pearlia. Jake seisoi vain paikoillaan, antoi bruneten kaunokaisen piilotella takanaan. Jake katsoi sitä pahista hengitti nopeammin, pojalla oli kokemusta mitä tuommoiset ihmiset tekisivät. "nh.. ketä etsit ?" Poika esitti tietämätöntä, hän arveli että pahis olisi kuitenkin tullut piikittelemään häntä, parempi esittää ettei tuntenut koko Pearlia eikä ollut koskaan nähnytkään tuon nimistä.

Pahis tyttö nosti katseensa Jakeen. Ilme ei ollut ystävällinen, se sai Jaken värähtämään. "se ei ole sinun asiasi, luuseri." Tyttö ärähti. Jake puri huultaan mutta pysyi niin tyynenä kuin pystyi. "..selvä." hän alentui vastaamaan ja katseli sitten jalkojaan, piilotellen mahdollisimman hyvin Pearlia. "hetkinen.." pahis pysähtyi ja kääntyi katsomaan Jakea. Brunette nielaisi, ehkä hiukan liiankin kuuluvasti. "Kuka olet." pahis sanoi painottavalla, ilkeällä äänellä. "..Jake Doyce." Poika vastasi ja mietti vielä sanoisiko " teidän korkeutenne " siihen perään, mutta päätti jättää sen sanomatta, ties mitä toinen siitä tykkäisi.

Tyttö piti kättään suunsa edestä ja unohti miltein hengittää kun se pahis tyttö tuli juttelemaan Jakelle. Oikeastaan Pearl meinasi pyörtyä, mutta päätti olla rohkea - kerta se olisi ensimmäinenkin. Eihän hän halunnut, että poika joutuisi keskellä tytön pyörremyrskyä ja niitä ongelmia mitkä hän oli itse aiheuttanut. Pearl oli jo valmiina katsomaan pakoreittiä ja pinkaisemaan juoksuun, mutta saikin kuulla pahiksen kysyvän pojan nimeä. Onneksi se ei näyttänyt olevan hirveän kiinnostunut pojasta, sillä muuten olisi tytön nähnytkin.

"Vai Jake Doyce. Taidat siis kuulua luusereihin? Pari kertaa olen nimesi siinä yhteydessä kuullut." Pahis sanoi ivallisesti ja käänsi selkänsä pojalle. Pearl kurkkasi pojan takaa ja huomasi pahiksen loittonevan selän, ja kuuli samalla aina välillä hänen huutavan jotain. Ainakin Pearl saisi lisäaikaa huomiseen. Viuh. Tyttö katsoi pahikseen päin ja sitten poikaan. "Kiitti", brunette sanoi ja heitti kädessään olevan kiven sivuviistoon vasemmalle.

Pearl ei voinut vieläkään katsoa poikaa täysin silmiin, joten tyytyi vain pitämään katseensa hiekassa. Kuitenkin yhtäkkiä Pearl rohkaistui ja sai katseensa siirretyksi merelle.
"Hei, mennäänkö uimaan?" brunette kysyi virnistäen ja näin ollen yrittäen saada niin omat kuin pojankin ajatukset pois äskeisestä tapahtumasta. Eihän hän saisi antaa itsestään sellaista kuvaa, että olisi liiaksi toisten pomputeltavissa, vaikka sellainenhan hän oli. Ei nörtillä ollut paljon valinnanvaraa. Pearl lähti kävelemään ripein askelin kohti rantahiekkaa ja astui toisella jalallaan veteen.
"Ei tää oo kylmää", Pearl huusi kääntyen katsomaan poikaa ja kääntyi sitten takaisin katsoen märkää jalkaansa. Brunette pyöritteli varpaitaan vedessä ja toinenkin jalka sai osakseen kastua.

Jake mulkaisi pahista, tai itseasiassa tuon selkää ja niskaa. "hmmh. luuseri. joo." hän mumisi hiljaa. Pian se pahis lähti. Poika kääntyi tyttöä kohti. "ei mitään." hän hymyili. Jake katseli ympärilleen hiukan hermostuneena. Onneksi se pahis oli lähtenyt, jos tyttö olisi jäänyt, Pearl olisi varmasti paljastunut. "kerro. mistä tuossa oli kyse ?" poika sanoi hiukan kysyvänä ja kallisti päätään. Toinen ehdotti uimista. Mikäs siinä. Kai sitä kehtaisi shorts kalsareilla uida. Jake mietti uusiksi. Ehkä ei. Ja vaatteet päällä uiminen tuskin olisi hauskaa. Poika käveli toisen perässä ja astui veteen. Poika värähti kylmästä, onneksi siihen veteen tottui pian. "no. mennään vaan." poika sitten rohkaistui ja otti paidan helmasta kaksin käsin kiinni ja veti paidan päänsä yli, viskaten paidan hiukan kauemmas hiekalle. Poikaa ahdisti olla ilman paitaa, mutta eiköhän se siitä ? Ehkä..
Jake katsoi toista hetken aikaa silmiin, kunnes pojan oli pakko känätää katse muualle, hänsä ahdisti ja hermostutti. Poika tuijotteli varpaitaan, kuin niissä jotain kiinnostavaa olisikin ollut. Herää Jake.. Poika halusi löydä itseään otsaan. Miksi hän hermostui niin paljon toisen läheisyydestä. No olihan se ollut pojan ongelmana pienestä asti; aina muiden lähellä hermostutti.

Kun toinen kysäisi mistä tuossa oli kyse, Pearl mumisi jotain vastaukseksi. "Nääh, ei mitään. Koulu juttuja", niin todellakin. Koulu juttuja. Pojan tullessa Pearlin perässä ja heittäessä paitansa pois, Pearl hymähti pienesti. Ei hänellekään sattunut uikkareita mukaan, tosin, ei brunette edes osannut ajatella menevänsä uimaan. Vaikkakin, kuka pakottaisi? Kerranhan sitä eletään, joten vaatteet päällä uiminen ei varmasti haittaisi ketään. Ainahan ne saisi kuivamaan ja kotiinhan tuo tyttö oli suoraan menossa.

Oli jo myöhä, kello taisi olla jotain yli viisi tai sitten jo kuusi. Mutta mitä väliä ajalla oli? Hauskaahan tässä pidettiin. Tosin huomenna olisi koulupäivä, ja läksyt täytyisi tehdä. Ärr! Miksi hän aina ajatteli läksyjä jonkun pojan seurassa? Keskity Pearl! Keskity! Tyttö käveli syvemmälle nostellen korkealle jalkojaan ja kiljahti kun aallohko puski viileää vettä tyttöä vasten. Siinä meni nekin housut ja paidan helma.

Pearl oli huomaamattaan kävellyt jo sen verran pitkälle, että vettä oli jo reilusti lantioon asti. Hui kun se tuntuikaan kylmältä. Tyttö peruutti hitaasti kohti rantaa ja huomaamattaan kompastui veden alla olevaan kiveen, kaatuen sitten selälleen siihen viileään meriveteen. "Phyi, Phyi", Pearl äännähteli sylkiessään vettä pois suustaan. Brunette nousi ylös hieman horjahdellen, mutta pysyi pystyssä vaikka seuraava korkeampi aalto tulikin hivenen voimaakkaammin. Brunette käänsi päänsä kohti poikaa. "En mä tavallisesti näin kömpelö ole", Pearl vannotti ja virnisti pienesti perään. Tyttö kääntyi sitten selkä avomerelle päin ja katsoi mietteliäästi toista, hieman pää kallellaan.

Jake nyökkäsi toisen vastaukselle. No tiesihän poika mitä muut nörteiltä pyysivät; kirjoita mun essee, tee mun läksyt, tee mun kirjaesitelmä mun puolesta.. Ja vain kosta nörtit olivat hiukan muita parempia ja innokkaampia käymään koulua. Tosin eiväthän kaikki olleet niin innokkaita käymään koulua, mutta he vain osasivat kaiken paremmin kuin muut. Jake päätti ettei ottaisi housujaan pois, paitaansa hän ei viitsinyt kastella, olihan se Jakobin. Tuskin vanhemmat sisarukset suuttuisi jos Jake tulisi litimärkänä kotiin, uituaan vaatteet päällä ? Tai sitten suuttuisivat.
Jake ei kuitenkaan nyt miettinyt sisaruksiaan, hän aikoi keskittyä nyt Pearlin seuraan. Tyttö vaikutti mukavalle, eikä Jake halunnut että toinen saisi sellaista kuvaa että Jake yrittäisi pummia vain esitelmää Pearlilta. Ei, ei´se tosiaankaan ollut niin.

Poika jätti kenkänsä hiekalle ja alkoi kävellä toisen perästä. Poika äännähti hiljaa toisen kaatuessa, mutta helpottui kun toinen nousi nopeasti ylös. "heh.." poika virnisti. "ei se haittaisi vaikka olisitkin." Jake ilmoitti, ei sillä että hän piti toista kömpelönä. Toivottavasti toinen ei kuvitellut niin. Jake katseli bruneten tytön silmiä. Tuuli teki mereen aaltoja ja heilutteli poiden latvuksia. Ilma oli lämmin, hiukan kostea. Oli hiljaista. Kaksikko vain katseli toisiaan, Jake ei tuntenut hermostuneisuuttaan eikä ujouttaan. Toisen silmiä oli hyvä katsoa. Tuli hyvä ja mukava olo. Jake veti suunsa pieneen, lempeään hymyyn. "olet kaunis." poika sanoi hiljaa. Hetki tämän jälkeen, poika ikään kuin heräsi aivan kuin jostain transsista, yhden aallon työntäessä pojan taakse päin ja Jake kaatuikin istumaan mereen. Vettä oli puoleen väliin rintakehää pojalla. Silloin Jake kertasi päässään äskeistä ja tajusi sanansa, punastuen välittömästi. Poika tärisi hiukan kylmän meriveden takia. Hän ei edes tajunnut nousta siitä..

Pearl helpottui kun toinen antoi asian olla, liian moni kävisi vain yhä uteliaammaksi. Eikä Pearl osanut vastata mitään kun toinen vähätteli tytön kömpelöisyyttä, itseasiassa tyttö vain pienesti hymähti. Ilma lämmitti huomattavasti veden pinnan yläpuolella ollutta kehoa ja äkillisesti Pearl alkoikin tuntea kuinka alakroppa jähmettyisi jos hän jäisi siihen vielä sekunniksikaan.

Tyttö lähti kävelemään kohti rantaa, ja vasta myöhemmin hän tajusi mitä toinen oli sanonut. Pearl, kaunisko? Mitä tuohon pitäisi sanoa.
"..Öö kiitti-" Pearl sanoi punastuen hieman ja yllättyi pienesti kun Jake kaatui veteen. Eikä tuo voinut välttää refleksiään, kun käsi livahti suun eteen, päästämästä mitään nauruun viittavaa. Kuitenkin Pearl tyytyi vain virnistämään pienesti ja lähti kävelemään kohti toista.
"Ehkä me ollaan tarpeeksi märkiä jo..." Pearl sanoi huvittuneesti ja ojensi kätensä toiselle auttaen pojan nousemaan ylös. Samaan aikaan Pearl pohti jossain syvällä alintajunnassaan mitä hän meinaisi tehdä tämän jälkeen, mennä kotiinko? Eihän olisi kiva olla yksin. Ei brunette edes näyttänyt ulospäin ajatuksiaan vaan virnuili pienesti ja ehkä siitä oli löydettävissä se jokin lämpökin.

Jake virnisti pienesti ja nosti katseensa toiseen. Niin.. tarpeeksi märkiä he taisivatkin olla jo.. Poika katsoi toisen kättä, otti siitä sitten kiinni ja nousi ylös. "kiitti." hän huokaisi, hieroen niskaansa märällä kädellä niin että niskassa olevat hiukset siinä kastui. Poika älähti hiljaa, niskassa tuntui kylmälle. Hän kuitenkin hymyili ja katsoi toista silmiin. "takaisin rantaan ?" poika kysyi ja otti jo muutaman askeleen rantaa päin, heilahtaen vähän kun aalto työnsi poikaa eteenpäin. Poika oli kuitenkin tarkoittanut sanojaan ja Jake mietti nyt, kuvitteliko Pearl Jaken valehdelleen.. "hmm.. Pearl." poika aloitti katsoen maata, kävellessään kohti rantaa.
Poika hermoili hiukan, sen saattoi nähdä jo kasvoistakin. "öhh." hän yritti saada sanoja suustaan. "jos kuvittelet.. että valehtelin.." hän aloitti, katsoen toista olkansa yli, varmalla katseellaa. "niin ei. En valehdellut. Sä oikeasti.. olet kaunis." Hän hymyili toiselle lempeästi.

Poika pääsi rantaan ja katsoi kuinka kuiva hiekka tarttui märkiin jalkoihin. Kenkiä ei voinut vielä laittaa jalkoihin, millainenhan sotku siitäkin tulisi, ei, Jake ei halunnut tietää. Poika vilkaisi toista ja hymyili yhä tuolle.

Kun toinenkin oli päässyt ylös ja ehdottanut rantaan kävelemistä Pearl nyökkäsi hennosti hymyillen. Kuitenkin melko kovahkot aallot saivat tytönkin askeleet horjuviksi ja tuo kiirehtikin äkkiä rantaan, mutta pysähtyi kuitenkin kun Jaken suusta pääsi sanoja.
"...Mitä?" Pearl kysyi värisevällä äänellä, sillä kylmä tuuli oli saanut märät vaatteet tuntumaan ikäviltä ja samalla se sai tytön värisemään kylmästä. Jonnekkin lämpimään oli päästävä, pian. Kun taas Jake jatkoi sanojaan, lausettaan, Pearl hymähti pienesti kun tunsi pojan hermoilevan. Kuitenkaan tuo ei yllättynyt toisen sanoista, mutta oli Pearl jotenkin hyvillään siitä, että toinen varmisti vielä sanansa. Se sai tytön rentoutumaan ja hymyilemään hennosti.

Ei brunette osannut enää sanoa mitään. Hän ei todellakaan ollut hyvä ottamaan vastaan kehuja itsestään eikä Pearl yleensä osaa kehua itseään. Tyttö hipsi hiekkaan ja jalat upposivat automaattisesti pehmeään hiekkaan, mikä tuntui hetken lämpimältä. Melko kova, ilta tuuli sai bruneten värisemään ja kun toinen kääntyi hymyilemään tytölle, Pearl yritti peittää värinän ja sen että hänellä oli kylmä ja että hän jäätyisi pian. Tyttö nosti kengät käteensä ja käveli lähemmäs poikaa, jättäen kuitenkin hieman pidemmän välimatkan heidän kahden välille. Pearl nosti katseensa hiekasta toiseen ja pakostikin hänen kasvoilleen nousi vähän pirteämpi ja lämpimämpi hymy. Tytön pään sisällä pyöri monta tuhatta ajatusta, eikä tuo itse sen paremmin kuin kukaan muukaan saanut niistä sen enempää selkoa.

Jake hymyili toiselle. Hän ei vain osannut lopettaa.. Toisella näytti olevan kylmä.. Jake mietti miten saisi lämmitettyä tuota, hän ei halunnut Pearlin jäätyvän siellä. "Haluatko lähteä ?" Jake sitten kysyi ja puri hiukan huultaan, miksi hän oli kysynyt.. Hän jäisi jälleen yksin jos toinen nyt päättisi kilttinä tyttönä lampsia kotiinsa. Ehkä olisi toinenkin keino, millä hän lämmittäisi toisen ja saisi tytön jäämään ? Oli pakko olla.. Brunette keksi kyllä parikin keinoa, yhden joka varmasti toimisi, mutta uskalsiko niinkin ujo poika, kuin Jake, toteuttaa ajatuksensa.. ? Poika päätti kuitenkin jättää ajatuksensa vain omaan tietoonsa.

Kuitenkin hän huomasi toisen vain tärisevän, vaikka tuo yritti varmaan peittää sen. Poika huokaisi äänettömästi ja tuli sitten toisen eteen. "sulla on kylmä." hän totesi, hyvä Jake, kukaan ei tiennytkään sitä. Poika puri hiukan huultaan, mutta nosti taas kultaisen hymynsä kasvoilleen, kietoi kätensä Pearlin ympärille ja halasi tuota. Se varmasti auttaisi ainakin hetkeksi. Olihan Jake itsekkin märkä, mutta varmastin hänen kehostaan siirtyisi hiukan lämpöä toisellekkin brunetelle..

// sry et tuli lyhyt D:

/ mikää lyhyt ollu

Toinen päätti sitten kysyä halusiko tyttö lähteä. Itseasiassa Pearl ei osannut vastata mitään, toki hänellä oli hitusen kylmä eikä märät vaatteet parantaneet asiaa yhtään, mutta kotonakaan tuskin olisi sen parempaa tekemistä. "Emmä tiedä", brunette vastasi. Todella loistavaa, ei hän todellakaan tiennyt lähteäkö vaiko ei. Sitten pian Pearl penkoi taskujaan, laukkuaan ja huomasi ettei avainta ollut missään.
"Toisaalta en taitaisikaan päästä kotiin kun ei ole avainta ja kukaan tuskin on kotona", Pearl mumisi hieman pettyneenä, mutta toisaalta taas helpottuneena. Saipahan viettää enemmän aikaa tuon pojan kanssa. Mutta minne hän sitten menisi kun Jake ilmoittaisi, että hänen pitäisi lähteä kotiin? Jes. Hyvin menee Pearl, älä vaan jatka samaan malliin.

Kun poika totesi että Pearlilla oli kylmä, tuo nyökkäsi pienesti.
"Ehkä vähän. Mutta kyllä tää tästä", brunette sanoi ja yritti esittää rohkeaa. Mitäpä se haittaisi, ehkä hän vain vilustuisi tai saisi pienen flunssan. Mutta mitäpä se maailmaa kaataisi. Upeaa Pearl, kerrassaan loistavaa. Eihän toki kipeäksi tuleminen mitään haittaa, muuta kuin että koulussa jää jälkeen ja joutuu kököttämään sisällä koko ajan. No jaa, taas tytön ajatukset taisivat eksyä pääaiheesta. Pearlin ajatukset katkaistiin, kun toinen kietoi kätensä tämän ympärille ja yritti lämmittää. Ei Pearl tiennyt mitä pitäisi ajatella ja tuo painoi päänsä toisen rintakehää vasten, niin että tytön katse osoitti maahan ja hetkeksi tyttö sulki silmänsä. Ei, ei tässä näin pitänyt käydä.

// The End.