Am I too much for you 'cause you're too much for me

Analle seuraa jälki-istuntoon ^^

Ana veti jälki-istunto luokan oven auki hieman äreänä. Alkoi hiljalleen kyrsiä olla siellä joka päivä samasta syystä. Typerät kermalaiset... Taaskaan tyttö ei ollut osannut pitää suutaan kiinni, kun pikku prinsessa Cheerleader oli ohi astellut. Tappeluhan siitä oli tullut ja matkanmaikka oli joutunut tulemaan erottamaan kaksi tyttöä toisistaan. Eihän kauniille blondille mitään rangaistusta ollut tullut! Ei tietenkään. Tuohan oli itse täydellisyys. Ana taas... No, hän ei ollut opettajien mieleen mistään kulmasta katsottuna. Se oli julma tosi asia. Nimi käytiin kirjoittamassa taululle ja taaimmaiselle pulpetille istuttiin. Muita luokassa ei vielä ollut. Ehkäpä ketään ei tänään tulisikaan. Se oli kyllä typerä luulo. Aina heidän koulustaan löytyi ilkitöiden tekijöitä. Koskaan hän ei ollut vielä yksin istumassa ollut.

Harmi vain, että veli ei ollut samanlaista sorttia kuin hän. Kyllähän tuo ulkoisesti kapinoi, mutta luonteeltaan tuo oli söpö ja pörröinen. Olisi voinut olla seurana jälki-istunnossa. Oli harmillista, että harvemmin friikit joutuivat tähän luokkaan tähän aikaan. Olihan niitäkin tapauksia, mutta harvat Anan tutut löysivät tiensä pakosta tänne. Tunnit kuluivat aina niin pirun hitaasti. Onneksi valvoja kävi luokassa vain päästämässä oppilaat pois. Kukaan ei käytännössä valvonut heitä. Luokassa vain ei sattunut olemaan mitään muuta tekemistä kuin jutella toisten kanssa ja jos tasokasta seuraa ei ollut, niin voivoi.

Tyttö haukotteli hieman ja ja suoristi vihreänkellertävää toppiaan. Hän oli pukeutunut sinä päivänä sutkot normaalisti. Ainakin hänen mittakaavassaan. Vihreämusta toppi oli hieman napaa paljastava ja kellertävä hame ylettyi miltei polviin asti. hopeiset housut kruunasivat kokonaisuuden lisänään mustat paksupohja kengät. hiukset olivat tavalliseen tapaansa siniset koristuksenaan muutamat muovilisäkkeet. Muiden mielestä hän erottui joukosta, mutta omasta mielestään hän oli miltei normaalin näköinen tänään.

//Minä tunkean nyt tänne ^^//

Fauna huokaisi syvään lampsiessaan raskaine kenkinensä ja synkkine asuinensa kohti jälki-istuntoa varten määrättyä luokkaa.
Miten saattoikin sattua niin ihanasti, että Fauna sai jäli-istuntoa, vaikka eräs koulun rakkaista kermalaisista oli se, joka rupesi goottitytölle päätään aukomaan ja riitaa haastamaan, vain koska Fauna sattui ruokalassa viemään hänelle varatun paikan? Etenkin kun pöytä oli tyhjä.
Tuhahtaen Fauna avasi luokan oven. Luokassa näytti ennestään olleen vain yksi henkilö, käytävillä aijemminkin nähty sinikutrinen tyttönen.

Fauna teki nyökkäyksenkaltaisen tervehdykseksi toiselle ja käveli luokan eteen, kirjoittaen nimensä liitutaululle.
Tämän tehtyään Fauna siirtyi sinikutrista katsottuna kaksi pulpettia oikealle ja rojahti penkille, tiputtaen laukkunsa tuolinsa vierelle. Fauna kurottautui pulpetin yli ja käänsi edessä olevan tuolin itseensä päin, nostaen jalkansa sille.
Fauna kurottautui laukkunsa suuntaan, kaivoi mustan matkapuhelimensa sen yhdestä sivutaskusta ja näppäili numeroita.

"Moi. Mä en pääse ihan vielä tulemaan, joten vietko Pitayan lenkille ja katot, että sillä on vettä? Okei, kiitti." Fauna lopetti nopeasti puhelunsa imloitettuaan asiansa rakkaalle pikkusiskolleen. Nopeasti puhelin palasi taskuunsa ja Fauna huokasi, sipaisten otsahiuksiaan paremmin.
Sitten neitokainen käänsi katseensa tuohon friikeiksi lueteltavaan ilmestykseen.
"Mistä hyvästä istut täällä?" Fauna kysyi. Jälki-istuntovalvojaa ei ollut ja täysi hiljaisuus olisi vain hyvin kiusallista, joten päätettiinpä sitä aloittaa jotain keskustelun tapaista.