[Kuvittele jokin otsikko tähän...]

Ilta ei ollut vielä kovinkaan pitkällä. Taivaalla ajelehtivat punertavat pilvet, ja pilviä vasten liiteli muutamia lintuja, kun ihmiset astelivat keskustan kaduilla. Näihin lukeutui myös mustatukkainen neitokainen, joka harppoi katua pitkin tummansinisissä Converse-tennareissaan. Neitokainen mutristi huuliaan, tuntiessaan pienen hiprakkansa. Kämpässä tuo oli jo juonut pari siideriä, ja nyt hän oli etsimässä jotakin lupaavaa clubia, jossa voisi kaataa pari drinkkiä kurkkuunsa.
Ceri oli pukeutunut mustaan printti t-paitaan, farkkuihin ja farkkutakkiin. Tuo vilkaisi erästä paikkaa, ja päätti lopulta suunnata sinne. Mustatukka tunki ovelle ja astui clubiin, etsiytyen tiskin suuntaan. Joku massahitti täytti tytön ajatukset, ja tuo irvisti mielessään. Hän ei aina tajunnut, miksi ihmiset kuuntelivat jotain roskaa. Toki, kyllä massaan mahtui jotain hyviä biisejäkin, muttei kovin paljon.

Ceri huokaisi ja nojautui tiskiä vasten, tilaten drinkin. Mustatukka jäi odottelemaan tilauksensa saapumista ja nojaili tiskiin rennosti tarkastellen tanssijoita. Hän naputteli mustia kynsiään puiseen tiskiin ja antoi ajatustensa jäädä. Juuri nyt ei jaksanut edes ajatella.
Neitokainen mietti hetken, miksi oli tänne vaivautunut. Eihän hän kuitenkaan tekisi mitään täällä, vai tekisikö? Päätä pudistettiin hieman, ja suunnattiin vihreiden silmien katse lasiin, joka työnnettiin tytön käden lähettyville. Ceri mutisi jotain pienesti nostaen lasin huulilleen. Rajatut silmät sulkeutuivat kevyesti, kunnes silmät aukenivat ja katsoivat taas ympärilleen. Mustatukka haroi hiuksiaan ja hän laski lasin takaisin tiskille.

Seuraa, kiitos! Kuka vain saapi tulla, jos uskaltaa.

no minäpä ylitän itseni ja uskaltaudun :=)


Imelän hajuista savua ympärilleen viljelevä marisätkän natsa tippui asfaltille. Niitein somistettu korkokenkä litisti savuavan tumpin surutta sammuksiin. Kenkien omistaja puhalsi viimeiset savut keuhkoistaan ja venytteli käsiään nautinnollisestin ylöspäin. Tyttö, mieltei kaksissakymmenissään, nojasi grafittien peittämään punatiiliseinään ja kaivoi nahkatakkinsa taskuja. Vaikka tämä oli juuri viimeistellyt marisätkänsä, tottumuksesta kädet etsivät normisavuketta suupieleen roikkumaan. Aski löytyi, ja voimakassavuinen tupakka löysi tiensä nuoren naisen huulten väliin. Tyttö sytytti röökinsä kromisella sytyttimellä, ja heilautti päätään taaksepäin saadakseen irtonaiset otsahiuksensa pois silmiltä. Muuten rastoitettu tukka lepäsi aukinaisena olkapäillä.
Tyttö tuuppasi itseään kauemmaksi seinästä ja lähti liikkumaan kohti ydinkeskustaa. Ilta oli alussa, ja nuori veri veti tanssimaan. Tai no, ainakin baariin. Jonnekkin, mistä sai juotavaa.

June astui sisään ensimmäiseen baariin - klubihan se oli, Junelle ne kaikki vain olivat baareja -, missä osa iltaansa aloittelevasta porukasta oli löytänyt tiensä jo tanssilattialle. Haju, joka tytön sieraimiin tunki, oli kuvottava, hikeä ja diskosavua. June pujotteli tiensä väkijoukon läpi tiskille. Hän heti baarijakkaran alleen ja antoi katseensa kiertää pulloja pursuavassa seinässä, ihankuin ei muka jo olisi tiennyt mitä haluaisi.
"Cuba Libre," mimmi huikkasi baarimikolle, joka lipui tiskin toisesta päästä kohti. Ai että. Viikonlopun ryyppyputki alkoi aina Cuba Librellä. Simple and sweet.

June katsahti ympärilleen. Tanssilattialla ihmiset antautuivat musiikin - tai siksi sitä roskaa kutsuttiin - vietäviksi. Vasemmalla turpea keski-ikäinen ukko nauratti kahta nuorta vähäpukeista kiharapäätä. Oikealla mustatukkainen, noin Junen ikäinen tyttö kaatoi juomaansa kurkkuunsa. June ei ollut aivan varma, oliko nähnyt tuota jossain. Hän tarkensi ajatuksiaan, mutta baarimikko huikkasi hänelle juuri, kun tuijotus olisi venynyt häiritsevän pitkälle.
"Sinä rastapää siellä! Täällä ei polteta."
June laski tupakkaa pitävän kätensä tiskin alle, kunnes miekkonen kääntyi poispäin ja June nosti röökin takaisin huulilleen.

Neitokainen hilautui jalkaa vasten tuntuvalle jakkaralle. Mustatukkainen rokkari keikkui tuolillaan tylsistyneenä kaataessaan drinkkiään kurkkuunsa aina välillä. Musiikin pauhu tuntui tyttösen korvissa ja sai ne ehkä hieman tykyttämään. Tämän shaissin tahdissa ei tehnyt edes mieli tanssia, vaikka Ceri piti, ainakin joskus, tanssimisesta. Parempi kaiketi vetäistä pari drinkkiä, ja suunnata sitten pihalle. Klubin ilmapiiri tuntui niin ahdistavalta, mutta kämppäänkään ei voinut vielä talsia. Oli aivan liian aikaista siihen asiaan, ja lopulta tyttö päätyisi kuitenkin taas soittelemaan jotain, kuuntelemaan jotain levyä, tai tuijottamaan tv:tä. Niin kuin joka ilta...

Rokkityttö ei ollut heti huomannut, että joku oli jäänyt katsomaan häntä, sillä oli keskittynyt vain olemaan ajattelematta yhtään mitään. Vasta, kun baarimikko huikkasi jollekin tupakan polttamisesta, Ceri tajusi tuon tytön katsoneen häntä. Hieman ehkä kiinnostuneena neitinen suoristautui ja käänsi katseensa tuohon rastatukkaan. Silmättyään toisen, tuo totesi, ettei ainakaan muistanut tyyppiä, joten kukaan tuttu se ei oikeastaan voinut olla. Ellei mustatukka sitten ollut liian paljon juonut, ettei muistanut enää tuttaviansa. No, se tuskin oli vielä mahdollista. Voisihan se olla, että tyttö oli vain jäänyt katsomaan häntä, tai vaikka jotain hänen takanaan? Aivan mahdollista, Ceri kohautti olkiaan.

Juoma lasissa oli vähentynyt jo puoleen, mikä suretti tyttöä. Drinkki oli oikein hyvänmakuinen, juuri sopivan makea, muttei liian imeläkään.
Ajatukset kääntyivät takaisin rastatukkaan, kun tupakansavu tiedostettiin sekoittuneen hieman baarin ilmaan. Vihreät silmät vilkaisivat toista tyttöä ja Ceri hymähti.
”Älä viitsi pilata tätä ilmaa entistä enemmän. Tulee huono olo”, rokkari totesi niin, että tuo varmasti kuulisi. Kyllä hänkin poltti, mutta klubin ilmanlaadussa oli parantamisen varaa. Jos joku vielä alkoi tupakoida lähistöllä, niin...
”Ulkona voisi olla pikkaisen parempi paikka röökille...” tuo jatkoi vielä, mutta kohautti sitten olkiaan sen merkiksi, ettei asia hänelle edes kuulunut. Julkinen paikkahan tämänkin taisi olla.

June veti myrkkykaasuja syvään keuhkoihinsa, kun kuuli äänen vasemmalta puoleltaan. Siitä tummatukkaisestahan se lähti. Mimmi inisi sisällä polttamisesta, huonosta ilmasta. June tuhahti, karisti tyynesti tuhkia baaritiskin yli tarjoilupuolelle ja kääntyi sitten tuolillaan katsomaan tälle puhunutta tyttöä. Nyt hän sai myös tilaisuuden tutkailla toisen ulkonäköä tarkemmin, ja varmistui, ettei tätä tuntenut. Tyttö oli kyllä kieltämättä ihan kivannäköinen, mutta jokin tuon äänensävyssä ärsytti Junea.
June imaisi tupakastaan, ja puhalsi savua ärsyttävästi mustatukan kasvoille.

"Nähtävästi ketään muuta tääl ei haittaa. Paitsi tottakai tyyppiä, joka on duunissa tääl, ja joka tottelee orjallisesti sääntöjä."
June piilotti taas hetkeksi sätkänsä tiskin alle, kun tilaamansa juoma tuotiin tälle. Hän vilautti pikaisesti valloittavan hymyn baarimikolle, joka hymyili takaisin ja toivotti hyvää iltaa. June loi silmäyksen drinkkiinsä, otti nautinnollisen pitkän kulauksen ja laski lasin takaisin tiskiin. Hän katseli juomaansa, ja pyöritteli sormiaan lasin kylmää pintaa vasten. Tupakka oli taas löytänyt tiensä suupieleen.
"Niin.. Et jos neitii häiritsee, se taidat olla sinä, joka siirtyy muualle," June totesi kylmän viileästi nostettuaan katseensa ja hymyili tytölle inhottavasti. Hän käänsi jo vartalonsa takaisin tiskiin päin, kunnes tuli toisiin aatoksiin ja pyöräytti itsensä baarijakkaralla, niin, että katse kohtasi taas mustahiuksisen tytön kasvot. Oli sentään viikonloppu, ja mitä nyt pieni "tuttavuuden hierominen" haittaisi.
"Niin, ja tottahan sä oot oikeessa." June aloitti nojaten toisella kädellään tiskiin. Hänen äänensä oli vielä aavistuksen käheämpi kuin yleensä, johtuen luultavasti edellisestä valvotusta, kosteasta yöstä. Hän katsoi koko ajan puhuessaan tummatukkaa tiukasti silmiin.
"..Et järkevämpää olis polttaa ulkona. Mutta -," June keskeytti itsensä ja hörppäsi Libreään - "Mä en normaalistikaan kulje järjen johdattelemia reittejä, eikä: a) ulkona saa näitä herkkuja (tyttö nosti lasiaan), b) tutustu niin helposti ihmisiin ja c) ole paskaa musiikkia ja humalaisia ihmisiä, mitkä toki kuuluu viikonloppustarttiin."
June katsoi tummatukkaa kuin vajaapäistä, jonka ymmärrys edellistä lausetta kohtaan ei ollut täysin varmaa.
"Joten, ota mimmi rennosti ja anna olla." Hän kääntyi nyt takaisin tiskiin päin ja puhalteli savurinkuloita ilmaan.

Ceri heilautti kättään hälventääkseen savuja, joita puhallettiin tuon kasvoille. Pieni irvistys huulilla tyttö nyökytteli hieman, kun toinen sanoi, että nähtävästi ketään muuta ei haitannut. Niin, eipä siltä näyttänyt, paitsi tietysti baarimikkoa, mutta... No, okei, kyllä tyttö sen kestäisi, vai mitä? Se sai lisäksi rokkarin haluavan itsekin tupakkaa. Ei tuo yleensä niin paljoa polttanut, kunhan nyt hieman vähän väliä. Ehkä hän saisi jossain vaiheessa jonkin röökin.
”Ei huvita, joten ehkä mä kärsin tässä aikani”, tyttönen vastasi toisen sanoihin, jotka lausuttiin kylmän viileästi. Ceri ei oikein pitänyt tuosta hymystä, jonka toinen hänelle väläytti. No, eipä se hetkauttanut mustatukkaa yhtään, tuo vain kulautti juomaan kurkkuunsa.
Sitten vieras tyttö pyöräyttikin itsensä takaisin rokkaria kohti. Vihreät silmät vilkaisivat tyttöä hieman välinpitämättömästi, mutta kasvot käännettiin toisen puoleen, kun rastatukka alkoi taas puhua.
Tuo sanoi, että Ceri olikin oikeassa. Rokkari ei reagoinut sanoihin mitenkään, vaan odotti vain jatkoa suhteellisen ilmeettömin kasvoin. Pieni huvittunut hymy nousi meikittömille huulille, kun tuo kuunteli toisen sanoja. Aivan kuin mustatukkakin, toinenkaan ei siis kulkenut järjen johtamia teitä. Hän katseli toista hitusen huvittuneena, nojaillen tiskiin.
Naurahdus lipsahti Cerin huulilta, sillä nuo syyt olivat täysin tosia. Ja niin, toinen ei tainnut pitää tästä massamusasta, kuten ei rokkarikaan.
Katse lipui toisen puhaltamista savurinkuloista vaaleisiin sormiin, jotka pitelivät viileää lasia. Mustat kynnet hivelivät lasin pintaa mietteliäinä.
”Taidat olla oikeassa”, Ceri hymähti.
”Näköjään huomioin liikaa yksityiskohtia. Ei kuulosta kovin lupaavalta”, rokkari jatkoi pudistellen päätään. Hän antoi juoman soljua kurkkuunsa ja tummiksi meikatut silmät sulkeutuivat hitusen.
Silmät kääntyivät takaisin vaaleatukkaan.

”Mikäs sinut tänne toi?” tyttönen kyseli aika välinpitämättömällä äänensävyllä, jossa särähti kuitenkin pienehkö uteliaisuus. Eipä Cerillä muutakaan tekemistä ollut, joten miksipä ei yritettäisi jotain puhella tuon hieman ärsyttävän tyypin kanssa.
Vaaleahkot kasvot oli suunnattu rastatukkaan, kun hiukka keho nojaili rennosti tiskiä vasten, käsivarteen tukeutuen.

anteeks anteeks ANTEEKS, ett vastaus tulee myöhässä.. Syytän koeviikkoo ja ongelmia perheessä.


June maisteli taas juomaansa, mutta piti katseensa tummatukassa. Hän laski lasinsa ja nielaisi, nyökytteli toisen sanoille. "Yksityiskohdat on okei. Ihmisille, ei mikään yksityiskohta ole yhdentekevä, mutta ei yksityiskohdan merkityksen tähden, vaan siksi, että yksityiskohdan kautta valta saa ihmisestä otteen," tyttö totesi tapaansa, joka kuulosti jostain kalenteripäiväkirjasta ryöstetyltä päivän aforismilta. "Michel Foucault," hän lisäsi. Jotakuta saattoi ärsyttää Junen tämän tyyppiset lainaukset ja vertauskuvat - joita tyttö myös viljeli ahkeraan -, kun niitä alkoi sadella puheessa alituiseen. Yleensä huomiot olivat kuitenkin teräviä, ja saivat Junen kuulostamaan siltä, kuin tämä olisi harkinnut tarkkaan sanomisiaan. Vaikka, näin ei tosiaan ollut.

Uusi tuttavuus kysyi, mikä Junen oli paikalle tuonut. Rastapää oli uumoillutkin, että toinen avaisi vielä suunsa, jotain peruskauraa oli odotettavissa. Väsyttäviä, ennalta arvattavia ihmisiä. Tyttö hymyili vinosti oikeaan osuneelle ennustukselleen. Hän imaisi vielä yhdet savut tupakastaan, ennen kuin tumppasi savukkeen tiskiin. Käsi pyyhkäisi tumpin tuhkineen lattialle. Sitten June kääntyi jakkarallaan taasen tummatukkaan päin.
”Rehellisesti sanottuna, tää oli eka mesta mikä tuli vastaan,” tyttö vastasi ja oli kadottaa äänensä lauseen loppua kohti. Hän rykäisi ja huuhteli kurkkuaan juomallaan.
”En oo jäämäs koko illaks tosiaankaan, kunhan poikkesin,” June täsmensi. Tytölle pitäisi maksaa, että saisi tämän jäämään siihen asti, kun suurin piirtein hänen ikäisensä bimbot alkoivat humaltua ja käyttäytyä kuin kymmenvuotiaat. Jätkistä puhumattakaan.

”Entä itse? Et säkään pahemmin näytä tän paikan vakioasiakkaalt,” tyttö huomioi saatuaan äänensä takaisin. Toinen todellakin vaikutti enemmän siltä, että viihtyisi sellaisissa paikoissa kuin June, ei tällaisissa pintaliitomestoissa.
June kallisti viimeisen kulauksen kurkustaan alas, ja laski tyhjän lasin pöydälle. Hän empi, josko jättäisi tämän visiitin yhteen paukkuun vai ottaisiko toisen. Joku kävi vieressä tilaamassa siideriä, toinen otti martinin. June päätti ottaa toisenkin kierroksen.
"Hoi! Yks Mai-Tai tänne," tyttö huikkasi baarimikolle, joka nyökkäsi. Junella oli tapana kahlata illan aikana läpi melkoinen määrä eri drinkkejä, muutamia shotteja ehkä. Siideriä ja olutta hän inhosi.
Tyttö käänsi katseensa tummahiuksiseen, ja naputteli pitkillä kynsillään tiskiä.