yammy, yam.

//Elikkäs aimee ja Chad tännepäin//
//ja kompromissilla jatkan tähän pikkasen tuolta edellisestä paikasta ja sitten alotan pizzeriasta. vaikeeta : DD //

Vanessa hymyili tyytyväisenä toisen ilmoittaessa, että hänen seuransa kelpaisi. Hänestä oli mukavaa saada täksi päiväksi joku uusi pinnaus kaveri. Ja seura oli aina tervetullutta, varsinkin silloin kun aamukahvi rahat eivät sopineet automaattiin.

Nainen katsoi toista tämän kysyessä menisivätkö he siihen tiettyyn pizza paikkaan. Hänen ilmeensä saattoi jopa olla hieman hölmistyneen näköinen, koska mikään muu pizza paikka ei ollut hänen tiedossaan. Yleensä cheerleaderit eivät saaneetkaan syödä pizzoja vaan heidän piti noudattaa tiettyä ruokavaliota pysyäkseen hyvässä kunnossa. Vanessa kuitenkin oli alunperin jo päättänyt noudottaa aivan omanlaista ruokavaliota ja syödä mitä halusi ja milloin halusi. Hän vinkkasi toista mukaansa lähtien kävelemää kohti pizzeriaa.

//Ja sitten paikan päällä :p//

Vanessa astui sisään pizzeriaan johtavasta ovesta haistaen mausteiden ja valmiiden pizzojen hajun nenässään. Paikka oli yhä edelleen ahdas ja hämärä sellainen kun oli hänen muistelmissaan ollutkin. Kodikkuutta toivat kuitenkin pöydän päällä olevat punavalkoiset liinat, joita neitokainen tykkäsi kutsua ajatuksissaan piknik liinoiksi. Sellaisia hänen äitinsä oli raahannut takapihan piknikkiä varten jottei kaikkea ruokaa olisi tiputeltu nurmikolle. Hän muisti vielä hyvin kuinka oli hyppinyt kiljuen karkuun liinalle vaeltaneita muurahaisia.

"Saanko tarjota tämän aterian?" Vanessa kysyi hyvin aneleva ilme kasvoillaan. Hän muisteli yhä tarjottua kahvia ja raha oli vain rahaa. Sitä tuli ja meni. Anelevan katseensa jälkeen hän muodosti kasvoilleen herttaisen hymyn toivoen toisen suostuvan. Eikai se nyt miehisyyden päälle kävisi jos nainen tarjoaisi?

// joo no minä en jaksa tuonne paikan päälle kirjoittaa mitään, jatkan suoraan tuolta pizzeriasta :--D

Chad astahti Vanessan perässä hämyiseen pizzeriaan. Oli oikeastaan ihan hauskaa huomata, etteivät ihan kaikki huutosakkilaiset pitäytyneet niin tiukasti pupueväs-linjalla, ja mupeltaneet vain vähäkalorisia ja –rasvaisia salaatinlehtiä ja ehkä kerran vuodessa porkkanoita. Väkisinkin pojan mielessä kävi eräs toinen huutosakkilainen, tuon pudistellessa pikaisesti päätään – ehkä olisi parasta, jos hän tänään ei ajattelisi toista.

Mausteiden tuoksu levähti pojan kasvoille, tuon katsahtaessa kummastuneena seuralaistaan. Ettäkö tuo tarjoaisi? "Ei kai tässä nyt ole taas kyse siitä kahvikolikosta..?" kysyy kulma hivenen koholla, huokaisten sanojensa perään pienesti. Uskomatonta, miten yhdestä kolikosta saatiin tällainen tilanne aikaan. Kohauttaa olkapäitään, virnistäen nopeasti tytön ilmeelle. "Jos kerran aivan välttämättä haluat, niin ehkä tämän kerran...."

Suklaanruskeat silmät katselivat pizzeriaa, joka ei ollut järin täynnä. Muutamia pareja ja tiskillä pari niin sanotusti karskin näköistä jätkää, jotka rämähtivät nauramaan jollekin, mitä ilmeisimmin kovinkin hyvälle, jutulle. Silmät osuisivat vapaaseen, hieman syrjemmässä olevaan nurkkapöytään, jota kohti Chad nyökkäsi. "Kelpaako pöydäksi?"

Vanessa nyökkäsi tyytyväisenä toisen suostuessa, että nainen tarjoaisi. Hän tutkaili ympäristöään kohdistaen sitten katseensa kahteen jätkään tiskillä jotka nauraa räkättivät omille jutuilleen. Toisaalta hän oli helpottunut ettei joutunut tulemaan yksin syömään, hämyinen paikka tiskillä istuvine karskeine jätkineen ei vaikuttanut maailman turvallisimmalta paikalta vaikka siitä kovasti oltiinkin koitettu kodikasta tehdä.

"Kyllä kelpaa". Hän vastasi kohdistaen askeleensa nurkkapöytää kohti. Neitokainen istahti tuolille pöydän viereen odottaen, että toinen istuisi häntä vastapäätä. Hän asetteli kätensä ristiin pöydälle ja alkoi naputella toisen käden sormillaan pöydän pintaa. Ilme muuttui myös hieman mietteliääksi yritettäessä keksiä mitä sitä mahtaisi tilata. Samalla hän kuitenkin mietiskeli jotain järkevää sanottavaa.
"Ei sun tyttöystäväsi mitään sano jos syöt kanssani?" Vanessa kysyi sitten hyvin neutraalilla ja melko välinpitämättömällä äänellä. Ja kysymys olikin todella järkevää sanottavaa.

Nainen katsahti toiseen kysymyksensä jälkeen pikaisesti kunnes käänsi katseensa pöytää naputteleviin sormiinsa kuin ei olisi mitään koskaan kysynytkään. Ei hän kuitenkaan halunnut toisen tuntevan oloaan piinapenkissä istuvaksi tai luulevan että Vanessa olisi jotenkin hänestä kiinnostunut. Toisaalta siksi hän oli kysymyksen ilmoille viskannut saadakseen tietää toisen naiskuvioista.

Chad asteli Vanessan perässä nurkkapöytään, istahtaen penkille tyttöä vastapäätä, nojaillen rennosti tuolin selkänojaan. Pojan seuralainen näytti mietteliäältä, vaikka naputtelikin pöydän pintaa sormillaan, mikä kieli useimmiten hermostuksesta, ei ilmeisesti tässä tapauksessa.
Tyttöystävä... Toisen kysymys pamahti pojan tajuntaan. Lasketaanko Pepeä? Ääh, oliko pakko kysyä tuollaista! pojan teki mieli karjua toiselle päin naamaa, mutta säilytti naamansa peruslukemilla, heittäen jäistä vettä ajatustensa päälle.

Poika mietti kiivaasti, mitä tuohon nyt vastaisi. Jos hän sanoisi, ettei hänellä ollut, saattaisi tapahtua jotakin, mitä hän ei välttämättä halunnut tapahtuvaksi. Toisaalta jos hän sanoisi, että oli, hän voisi periaatteessa valehdella... Niin, ehkä parasta hieman kierrellä.

"Tuota... Minulla ei varsinaisesti ole tyttöystävää", tyytyy sitten toteamaan, kohottaen katseensa puna-valkeasta pöytäliinasta Vanessan hiuksiin, sillä toinen oli kääntänyt oman katseensa pöytään, tai sormiin, jotka naputtelivat edelleen. Chad vilkaisi niitä, otsa hieman kurtussa, ennen kuin juonteet silisivät tuon kuljettaessa silmiään takaisin tytön vaaleaan hiuskuontaloon. Hiljaisuus ei häntä vaivannut, mutta tyttö näytti yrittävän keksiä jotakin puheenaihetta, joten kaipa hänenkin pitäisi yrittää viritellä keskustelua...

"Oletko monennella?" Hän oli toki jo oman veikkauksensa heittänyt, mutta eihän tuota varmaksi voinut koskaan tietää, useinhan ykkösetkin näyttivät vanhemmilta mitä oikeasti olivatkaan.

//mää kun vilkasin ton sun kirjottaman tekstin aluks läpi ni katoin tota monennella kysymystä silleen et 'Hä? ei se vielä raskaana oo : ) Kannattais munki lukee tekstit paremmi

Vanessa nyökkäsi Chadin vastaukselle katse kuitenkin sormiinsa liimattuna. Kulmien kurtistuksen aikana hän kuitenkin mietti mitä toinen tarkoitti lauseellaan. No ehkä miehellä oli tyttöystävä ehkä ei, se ei nyt varsinaisesti Vanessalle muutenkaan kuulunut. Hän kuitenkin yritti vain ja ainoastaan kaveria toisesta saada itselleen. Jos sellainen sattuisi onnistumaan.

Nainen lopetti sormillaan pöydän naputtamisen ja käänsi katseensa toiseen, hymyillen taas aivan kuten aikaisemminkin pirteää hymyään. "Toisella, entäs itse?" Hän vastasi kohdistaen katseensa miehen ruskeisiin silmiin. Vaikka nuo silmätkin olivat ihan suloiset oli Vanessa yhä sitä mieltä että piti Chadissä eniten tuon hillittömistä vaaleista hiuksista.

Neitokainen laski katseensa pian punavalkoisen liinan pinnalle, mutta joutui nostamaan sen ylös pöydän viereen saapuneen tarjoilijan vuoksi. Nuori nainen uteli heiltä mitä he tahtoisivat syödä. Vanessa sulki silmänsä hetkeksi miettien minkä pizzan ottaisi kunnes aukaisi sitten silmänsä päätettyään. Silmien sulkeminen oli myös hänen miettimis-juttunsa samoin kuten naputtelukin. Sulkiessaan silmänsä nainen vain tunsi näkevänsä asiast selkeämmin.

"Yksi mozzarella pizza ja fanta" Vanessa sanoi katsoen miestä sitten kysyvästi.

// joo no se saatto olla vähän epäselvästi muotoiltu. :-----D

Chad huokaisi helpotuksesta, kun Vanessa lopetti sormiensa naputtelun pöytää vasten. Se oli jollain tapaa ahdistanut häntä, vaikka se oli lähinnä vain typerää, mutta joka tapauksessa. Silmät tutkivat hetken toisen vihreitä, nyökäten tytön vastaukselle. "Toisella myöskin", vastaa sitten omasta puolestaan. Hän oli kuin olikin siis ollut oikeassa, Vanessa oli toisella… Chad kurtisti kulmiaan, miettien, sillä hän oli varma, että oli nähnyt tytön jossain. "Hemmetti... mehän ollaan samalla psykologian kurssilla?" varmistaa kysyvästi. Hän itse ei ollut niillä tunneilla kovinkaan näkyvässä hahmossa, lähinnä istuskeli puoli nukuksissa tai seurasi opetusta toisella korvalla... Ei yleensä joka tapauksessa puhunut mitään.

Tarjoilijan saapuessa paikalle odottaa, että Vanessa saa ensin tilattua, ennen kuin luettelee tavanomaisen pizzansa, sen, mitä hän lähes tulkoon aina söi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. "Tavallinen pizza, täytteeksi kinkku, ananas ja tonnikala ja juomaksi cokis." Tarjoilija raapusti tilaukset ylös, kiitti ja viiletti pois. Chad kallisti hieman päätään, tarkkaillen seuralaistaan vaaleiden hiuksensa alta.

//pelaaja hahmoineen poistui listoilta, pelin voi siis katsoa päättyneeksi jollet halua lopetusvuoroa tms. heittää..//

lukkoon vaan.