Beer or sex with me?

Quintonnille mielenkiintoisaa seuraa haetaan.. mies kun on valmis raiskattavaksi.. tai sitten hän voisi raiskata jonkun
Asukokonaisuus


Kirkkaat, hehkuvat valot kaupungin yöelämässä loi salaperäistä tunnelmaa. Ne häikäsivät nuorukaisen kasvoihin, jotka olivat jo valmiiksi kirkkaat tulevasta yöstä. Oli poltettu muutama pilvivsätkä, mutta tunnelmaa ei saatu yksin. Piti hakea seuraa baarista, jospa siellä joku löytäisi hänet ja huomaisi hänen yksinäisyydensä, jonka jokainen pystyi rikkomaan. Tummahiuksinen nuorukainen asteli itsevarmasti lähimpään baariin ja avasi raskaan oven tyytyväinen hymy kasvoillaan. Sätkä vielä roikkui huulien välissä. Quintonn nyökkäsi baarin isännällä ja käveli suoraan vakionurkkapöydälle.

Tumpattiin sätkä tupakkakulhoon ja katseltiin, kun viimeinen hehku pimensi nurkan. Suusta pääsi pienen pieni sauhu, eikä olo ollut mitenkään erilainen. Ehkä hieman pirteämpi, nälkäisempi ja halukkaampi, mutta se ei ollut lainkaan vierasta. Hänellä oli niin joka päivä poltettuaan liian paljon ruohoa.

Nuori herra hieroi ohimoaan, kun samaan aikaan tuotiin oluttuoppi kylmää olutta. Quintonn kiitti hymyillen ja hörppäsi hieman lasista ennen kuin lukitsi katseensa ulos. Poika painoi sormenpäät kylmää lasia vasten ja katseli ulos, jossa ihmisiä vilisi sinne sun tänne. Sormien välistä hän katseli yhtä tiettyä hahmoa, jota yritti mielessään maalata. Nyx iski silmää huvittuneena hahmolle, joka ei nähnyt häntä. Hän kun vain tahtoi jonkun itselleen täksi yöksi, eikä sen kummempaa.

Quintonn Nyx Milton nojasi paremmin pehmeään tuoliinsa ja tunsi kuinka ketjut rintojen päällä kertoivat, että tästä yöstä tulisi jännittävä, ellei vaarallinen. Nääh, poika kun oli tottunut ottaamaan riskejä, eikä pieni lisä haittanut lainkaan.
Ehkä niin vain oli parempi.

Se ei ollut yllätys, ei ollenkaan uutta, että tuo ruskeahiuksinen pahispoika oli jälleen raahautunut keskustaan ja kohteena tietenkin baari. Eihän mitään muutakaan tuo tuntunut enää tekevän, koulussakaan ei koskaan näkynyt, vaikka erotus uhkauksia oli kuulemma soiteltu vanhemmille. Mistä sitä tiesi, oliko se edes totta. Ainahan vanhemmat omiaan keksivät saadakseen poikansa raahautumaan kouluun. Ihan kuin sillä olisi edes väliä tulisiko erotetuksi tai ei. No joo, olihan sillä väliä, mutta varmasti ei Chase Duncan koulua pääasiakseen järjestäisi, helvetti, kerranhan sitä vain elettiin. Vaikka eihän baarissa ravaamista voinut kunnon elämäksi kutsua, mutta ainakin Chase oli tyytyväinen. Hän tasan dokaisi niin paljon kun tahtoisi, tasan hengaisi baarissa niin usein kuin tahtoisi.

Tupakka heitettiin armotta kadulle, ihmisten jalkojen alle hylättäväksi. Iltaisin oli parasta liikkua, Chase vihasi oleskella keskustassa päin kirkkaassa päivänvalossa. Silloin hän mieluiten nukkui, koska sänkyn yleensä päästiin vasta iltamyöhään, ellei jo aamun puolella.
Hiuksia harottiin, jätkä taatusti näytti kyllästyneeltä ja turhautuneelta, vaikka todellisuudessa poissa oloisuus johtui vain tupakkaa vahvemmista jointeista. Valitettavasti joskus niistä ei tullutkaan sitä haluttua oloa, vaan tällä kertaa Chase tuntui olevan vain väsynyt ja täysin pihalla. Mikä muu lääkkeeksi kuin baari ja viina? okei, se saattaisi aiheuttaa totaalisen tipahtamisen, mutta ainakin kuulosti paremmalta kuin napsia essoja. Helvetin Jero oli vienyt nekin Chaselta, ajatus oli kuulemma saanut frendin vaivaantuneeksi. Salee halusi vain itselleen jotain viihdykettä ja kusetti pilsut itselleen.

Vihdoin ja viimein Chase sai raahattua itsensä baarin ovista sisälle, vaikka portsarit selvästi tutkailivat tarkkaavaisesti pojan hieman lasittuneita silmiä. Heti ensimmäisenä Chase käveli tiskille ja tilasi itselleen kuusi shottialasia täytettyinä, ne kiskottiin heti saman tien kurkusta alas.
Kyllähän siinä tiskille vietettiin enemmänkin aikaa, juomia otettiin lisää, mutta loput hieman miedompina. Ihmiset tuuppivat paikkaa tiskille, mutta töykeästi Chase vain tuuppi heitä takaisin ja piti paikkansa. Helvetti, oli tilaa muuallakin kuin hänen sylissään.

Aikansa norkoiltua tiskillä Chase siirtyi ihmisten sekaan, hän käveli läpi tanssivien ihmisten jonnekin hieman syrjemmälle. Tipahdusta tuskin tulisi, olo nimittäin oli oikeastaan vain paljon virkeämpi. Alkoholi ei helposti jätkään vaikuttanut, joten äskeisestä määrästä sai vain hyvän olon.
Joku kusipää hyppi vierellä, kai yritti tanssia vaikka se näyttikin vain typerältä heilumiselta, tyyppi kuitenkin tönäisi Chasea kylkeen, joka läsähti nurkkapöydän nahkaiselle sohvalle, onneksi perseelteen. Olutlasi pysyi melko suorassa, mutta juomaa onnistui kuitenkin läikkymään hieman Chasen nahkatakille. ”Mulkku”, jätkä ärisi itsekseen, asetti lasin pöydälle ja mulkoili kauemmas kadonnutta kusipäätä. Takkia kiskottiin pois, paljastaen alta vain vaalean hihattoman t-paidan. Samalla katse osui toiseen tyyppiin, joka oleskeli hänen kanssaan saman pöydän äärellä.
”Jaahas, meitsi tais änkeytyä varattuu pöytää vai? sori, ei ollu tarkotus. Mut mä en kyllä jaksa vielä persettäni nostaa ylöskään, joten saatpa etsiä toisen paikan jos mun läsnäolo häiritsee”, jätkä tokaisi, mutta virnisti kuitenkin perään hieman ystävällisemmin, nakaten juomaa taas tuopista kurkkuun.

/ oho vähä venähti + aika sekavaa tekstiä DX sry

Quintonn oli tullut baariin muina miehinä, eikä ollut huomannut lainkaan ihmisiä siellä. Ehkä se johtui hänen sätkästään, joka nyt siis oli ajat sitten kuihtunut tupakka-astiassa tai sitten se kuului hänen persoonallisuuteen olla huomiomatta ihmisiä. Eipä se ollut haitaksi hänelle, sillä ei siellä kuitenkaan ollut ketään tuttua. Kaikki näyttivät olevan jotenkin samanlaisia toisten kanssa, ettei nuori herra osanut sanoa oliko nähnyt heitä ennenkin.
Äh, paskanmarjat, se johtui ruohosta. Viime aikoina sen laatu oli huonontunut. Hänen pitäisi vaihtaa myyjää, kun tämä alkoi vaikuttaa myös hieman oudolta. Ehkä sitten joskus, mutta nyt hän haluaisi nauttia viimeisetkin sätkät ennen kuin joutuisi olemaan lapsistaan erossa.

Niinpä siis mies ei myös huomannut jonkun tuntemattoman istuvan hänen pöytään ennen kuin tämä avasi suunsa. Nyx nytkähti hieman taaksepäin ja irotti katseensa pois ikkunasta ja suunnisti kullanvihreät napit kohti poikaa. Nuorukaisen täydellisille huulille kohosi pienoinen hymy, ystävällisemmästä päästä tietenkin. Nopeasti ja huomaamattomasti hän nyrpisti nenäänsä.

"Ei mitään haittaa. Tulit juuri siihen sopivasti", Quintonn piti pienen tauon, mutta edelleen katsoi toista suoraan silmiin. Friikki kun on, ei pysty olemaan katsomatta toisen osapuolen silmiä. "Odotinkin, että joku tupsahtaisi seuraani."
Viimein poika käänsi päänsä poispäin, takaisin ikkunaan ja hymyili itsekseen. Kaivoi taskustaan uusi sätkä ja sytytti sen huulilleen. Ruohon savu sai hänet taas rentoutuneeksi.

Tyyppi, kenen pöydästä Chase oli itselleen paikan löytänyt, ei vaikuttanut ottaneen siitä nokkiinsa. Hymy oli käynyt toisen huulille, Chase silmäili toista arvostelevasti. Mikähän jätkä tuokin sitten oli, sitä oli vaikea arvioida parissa sekunnissa. Vaatetus oli ainakin hyvin omalaatuista, ei sillä että Chasekaan mitenkään kovin yleiseen tapaan vaatteita ylleensä kiskonut. Katse siirtyi takaisin bisseen kun toinen päätti avata suunsa, ekä sieltä tullut lainkaan haistattelua tai käskytystä kadota pyödästä, ei valitusta varatun paikan viemisestä. Sormet näpertelivät laiskana tuopin pintaa, Chase kohotti hieman kulmiaan. Vai sopivasti oli paikalle saapunut, seuraakin toinen mainitsi odotelleen. Niin kai sitten, miksipä ei sitten jäisi toisen seuraan kun molemmat näyttivät olevan liikkeellä yksinään.
"Näinkö on?", Chase naurahti, vaikkei sitä kysymykseksi oikeastaan tarkoittanut. Juomasta vedettiin muutama hörppy.

Poika oli kääntynyt takaisin kohti ikkunaa, sytytteli nyt sätkää. Tuttu haju saapui myös Chasen sieraimiin, vino hymy huulillaan katsottiin uuden tuttavuuden takaraivoa. "Ajattelitko sä viihdyttää vaan itseäs vai tarjoatko sä mullekin sauhut?", kysyttiin hymähtäen. No joo, yleensä Chase vietti iltansa vähän menevimmissä mestoissa ja isossa porukassa, ellei sitten ollut tuhoamassa valtion omaisuutta ainepäissään. Tai ajelemassa. Mutta kaipa tämäkin ilta näyttäisi vielä hyvät puolensa, ei aina tarvinnut olla täysin samat rutiinit. Ja voisi jopa harkita koulussa käymistä, sinne kun ei oltu raahauduttu tyyliin pariin viikkoon.
Ja asiasta toiseen. "Mitä sä olet miehiäs? meinaan että meneekö jätkältä bisseä vahvemmat litkut alas kurkusta?". Ainahan uusia tuttavuuksia hankittiin ja miksei tuostakin, vaikka oudolta tapaukselta vaikutti. Pääasia olisi se, että tulisiko Chase toisen kanssa toimeen ja miten viihtyisi tämän seurassa.

naurattaa toi mun kirjoitusvirhe edellisessä viestissä: uusi sätkä :---D

Quintonn kääntyi hieman laiskanpuoleisesti uuden tulokkaan puoleen ja katsoi tätä turhankin pitkään ennen kuin tajusi, mitä tämä sanoi. Miehenalku katseli sormien välissä olevaa sätkää, painoi sen sitten takaisin huulilleen ja kaivoi hymysuin taskustaan toiselle sätkän. Näköjään ruoho oli erittäin yleinen nuorten keskuudessa kuin friikki olisi voinut kuvitella. Tuntuu siltä, että monet polttavat enemmän ruohoa kuin röökiä. No, kaikilla omat mielipuuhaat. Quintonn heitti toiselle sätkän siinä toivossa, että toinen saisi sen kiinni. Mieluiten poika nautti omasta sätkästään kuin jakaisi sen kenenkään kanssa. Siitä oli tullut tapa. Kaikesta muusta hän pystyi jakamaan paitsi tästä kyseisestä pienestä ja ihanasta sätkästä.

"En tiennyt, että monet polttavat ruohoa", puhui sätkänsä välistä välittämättä siitä, että joku kuuli hänen puheensa. Baarissa oli vain enimmäkseen tuttuja, jotka tuskin välittivät mistään.

Kyllä se johtui ruohosta, kun Quintonn jäi vähän jumittamaan, eikä heti reagoinut tuntemattoman pojan kysymykseen. Sitten Nyxillä tuli hienoinen hymy, joka levisi ystävällisen lämpimäksi.
"Tietenkin, jos joku vain tarjoilee", nuorukainen hymähti ja taittoi takkinsa paremmin kiinni. Joku oli jättänyt baarin oven hetkeksi auki, kylmä viima änki väkisin sisään.