And now for something completely similar

[Kuka vaan mukaan? : )]

Kuluneet skeittikengät painuivat laiskasti maata vasten kun lippalakkipäinen nuori mies talsi aika päämäärättömästi eteenpäin. Tälläkertaa alla ei ollut skeittilauta, vaan lauta roikkui rennosti jäbän kainalossa. Hieman uneliaat silmät katsoivat eteenpäin kiinnittämättä katsettaan erityisesti mihinkään. Ilta-aurinko maalaili maahan kellertäviä juovia ja auringonsäteet tanssahtelivat kiveyksellä jotenkin varovaisen ujosti. Timmy hipaisi kevyesti sormillaan lippiksensä lippaa ja katsoi sitten ympärilleen. Ranta, hemmetti. Tim ei ollut erityisen varma miten hän oli päätynyt kyseiseen paikkaan, muttei sillä kai ollut hirveästi merkitystä. Kovinkaan monella jutulla ei ollut. Skeittari haukotteli ja lähti lampsimaan kohti rantahiekkaa.

Timmylle tuli mieleen, että hän olisi voinut ottaa Spazin mukaansa. Koira olisi varmasti diggaillut juoksennella rannalla. Kundi hymähti vähän ja tunki vapaan kätensä nyrkin löysien housujensa taskuun. Ilta oli jo pitkällä. Kellosta ei ollut mitään hajua, muttei Timmya aika pahemmin kiinnostanutkaan. Markille kello oli elämänehto, broidin mielestä kaiken piti tapahtua tismalleen oikeaan aikaan ja joka paikassa piti olla ajoissa. Ehkä isoveljen ammatinvalinta vaikutti asiaan, kuka tietää. Timmystä oli kuitenkin vittumaista olla riippuvainen ajasta. Ei aikaa periaatteessa edes ollut olemassa, joku paskiainen oli vain keksinyt sen. Skeittari lysähti rantahiekkaan, melko kauas kauemapan riehuvista ikätovereistaan, jotka olivat keskittyneet läheisesti käsisään oleviin pulloihin ja tölkkeihin. Humaltuneet ihmiset näyttivät idiooteilta, oikeasti, Tim ei edes halunnut ajatella miltä hän itse näytti. Toki hänellekin olisi kelvannut pieni humala, pieni vain, sopiva hiprarka, muttei hän ollut erityisen innostunut menemään noiden äänekkäiden nuorten sekaan. Joukossa ei edes näkynyt ketään tuttuja. Kundi otti lippalakin hetkeksi päästään ja haroi vähän hiuksiaan, vetäen sitten hatun taas fledansa peitoksi. Aurinko paistoi kohti sopivalla lämmöllä. Ilma oli oikeastaan aika hyvä.

Kundi hymyili hieman itsekseen ja laski laudan viereensä. Timmy oli hieman väsynyt, ajatus luisti jotenkin vielä normaaliakin hitaammin. Jäbä raapaisi vähän niskaansa ja katseli rantaviivaa. Käsi hakeutui taskulle ja kohta sormissa pyöriteltiinkin jo sätkää. Tämän takia kai hän oli kokoajan haahuillut ympäriinsä olematta varma minne mennä. Tim katsoi jointtiaan melko tyytyväisenä. Ranta oli oikeastaan juuri sopiva paikka poltella maria. Lippispää vilkaisi vähän ympärilleen, tunki sätkän huulilleen ja sytytti, vetäen keuhkoihinsa savua.

Yeah, ei huonompi vaihtoehto perjantai-illan viettoon, ei laisinkaan.

<< Jospa minä sitten viskaan Jenelleni tänne hihii. Ja sori vähän tämmönen tönkkökönkkö :') >>


"Onks shulla tulta?"
"Kulta, mähän oon tulta!"
"Thoi oli aika vanha."
Ja niine hyvineen blondi luovutti sitten tuoltakin hepulta tulen kyselemisen. Mikä hitto siinä oli, että lössiä oli paljon, mutta tulta ei kellään? Tai sitten humalainen tyttö vain kierteli marisätkä väärinpäin suussaan kyselemässä tulta samoilta tyypeiltä. Aivan, koska nyt oli perjantai, oli myös Jenelle lähtenyt kavereidensa kanssa hyvissä ajoin nollaamaan tätä viikkoa. Vaikka sinänsä vaaleaveriköltä typerä veto, sillä hänellä olisi seuraavana aamuna työt kello kymmenen aamulla. Ja koska aivojen tuulettaminen oli aloitettu jo hyvissä ajoin, oli pikkuruinen tyttökin jo saanut päänsä ihan mukavasti sekaisin. Päälleen hän oli illaksi viskannut mustat farkkulegginssit ja erivärisillä tähdillä kuvioidun mustan tuubitopin. Oli tytöllä myös ollut valkoiset tennarit jalassa, mutta oli kuitenkin tuntunut paremmalta vetää ne pois jalasta ja täten hän viiletti nyt rantahietikolla avojaloin. Ja kengätkin taisivat seikkailla jossain ihan muualla kuin omistajansa.

Tulta siis oli blondi vailla. Ja jostain kumman syystä ei keneltäkään ollut vielä tuota herunut.
"Tulta?" esitettiin jällen kysymys jollekin hieman oudommalle punatukkaiselle tytölle, joka vain pudisti päätään.
Oikeasti, haloo? Mitkä bileet nämäkin nyt olivat olevinaan jos kellään ei ollut tulta? Mutta sitten rokkari näki jotain. Heeei, tuolla sivummalla näytti joku polttavan. Ilman sen kummemmin yhtään mitään miettimättä lähti tyttö suunnistamaan kohti tuota lippalakkipäistä poikaa. Humalaiseksi hän lähestyikin toista yllättävän nopeasti pian ollenkin jo kuuloetäisyyden päässä.
"Onks shulla tulta?" esitti hän kysymyksen, otti vielä pari askelta eteenpäin ja istahti sitten hieman kömpelösti toisen viereen.
Mikä siinä olikin, että kännissä maanvetovoima vaikutti niin paljon voimakkaammin kuin selväjärkisenä? Sitä ei vaaleatukkainen pystynyt oikein käsittämään.
"Mä kysyin vaikka keneltä tuolla. Ja arvaa mitä! Kellään ei muka ollu tulta", puheli tyttö toiselle hyvinkin tuttavaisesti kääryle suussaan.
Ja mahtaisi tätä tulensaantia vähän hyödyttää, jos se sätkä todellakin olisi ollut edes oikein päin tytön huulilla. No, ihan normaaliahan tuollainen oli, vai kuinka?

[juu, sori kesto :---)]

Keuhkoissa tuntui tuttu polte kun skeittari kiskoi savuja jointistaan. Seuraavaksi kasvoille nousi rento hymy, jota Timmy ei turhaan viitsinyt alkaa pois pyyhkimään. Kundi katseli hieman utuisesti rantaviivalle, jossa pari lokkia nokki maata. Skeittari naurahti itsekseen ja nosti sätkän huulilleen. Kauempana juova nuoriso möykkäsi vähintäänkin kovasti, mutta Timmy ei suuremmin huomioinut asiaa. Ei ollut tarpeellista. Nyt hänellä ei ollut mitään kiirettä minnekään.

Ajatukset juoksivat päättömästi lippispään mielessä, törmäilivät toisiinsa ja muodostivat mitä omituisempia mietteitä nuorukaisen korvien väliin. Hyvänolon alkaessa levitä kroppaan ja pään sisään, Timmy oli valmis vaikka juoksemaan edessä näkyvään veteen. Tällä kertaa skeittari jätti asian kuitenkin tekemättä ja hyvä kai niin. Jätkä hymähti itsekseen ja vihelsi rantaviivalla pomppiville linnuille, saamatta näiltä kuitenkaan huomiota. Ei toki väkisin. Timmy nosti marisätkän taas huulilleen ja imaisi, kuullen sitten jonkun puhuvan. Sanat oltiin ilmeisesti osoitettu hänelle, sillä kohta humaltunut blondi tyttö lysähti hänen viereensä. Ohhoh. Timmy oli aika aidosti yllättynyt toisen yllättävästä tupsahtamisesta.
"Ai täh?" nuori mies katsoi toista ja kun tyttö jatkoi selitystään, jätkä tajusi, että tultahan tuo oli vailla. Naurahdus purkautui skeittarin huulilta. Mitenniin hän oli hidas?
"Aijaa, niinku tulta", hän totesi itsekseen ja hymyili pilvipäissään, "joo, ainaha mulla nyt tulta", jäbä selosti ja kokeili taskujaan. Hän ei millään muistanut minne oli sytkärinsä tunkenut, mutta muutaman kirosanan ja hetken etsiskelyn jälkeen sytkä löytyi maasta pojan itsensä ja skeittilaudan välistä.
"On se surkeeta jos ei oo tulta kellään, kato onneks mulla on", Timmy puheli tuttavallisesti ja heilutteli sytytintä kädessään, ojentaen sitä sitten tyttöä kohden. Päässä humisi ja olo oli muuttunut mukavan rennoksi. Skeittijäbä katsoi toista euforisesti ja alkoi sitten nauraa nähdessään toisen sätkän.
"Mitä helvettiä? Miten sä pidät sitä sätkääs?"
Timmy katsoi toista typerästi hymyillen ja nosti sitten jointin huulilleen, kiskoen jo ties kuinka monennet sauhut sisäänsä.

Tultatultatulta. Ja sitähän näytti tällä hepulla sitten olevan! Ainakin niin toinen ilmoitti ja rupesikin sitten kovasti etsimään sytkäänsä. Tyytyväinen hymy levisi Ellen kasvoille ja lopuksi se muuttui pieneksi virneeksi kun poika löysi kapineen maasta. Ah, vihdoin sitä tulta. Olipas se hienoa, että hän oli edes jonkun tältä rannalta löytänyt, jolla tuota oli. Innoissaan hän myös nyökytteli toisen puhuessa samalla ojentaen kättään sieppaamaan sytkän itselleen. Silmät tekivät nopean vilkaisun sytkärissä ja sen jälkeen hän ryhtyikin sytyttämään sätkäänsä. Mutta ennen kuin tyttö pääsi edes tuumasta toimeen, tavoittivat korvat pojan naurun ja varsin erikoisen kysymyksen. Katse kääntyi toiseen ja kulmat kohosivat hieman. Häh?
"Ai mitäää? Normaalisti", tyttö totesi, mutta tarttui kuitenkin hieman haparoiden toisella kädellään huulien välissä olevaan sätkään.
Kääryle tuotiin silmien tasalle tutkailtavaksi, mutta eipä tyttö löytänyt siitä oikein vastausta pojan kysymykseen. Itsekseen blondi kohautti olkiaan ja asetti sätkän sitten takaisin huulilleen, ihan oikein päin tällä kertaa.

Saatuaan tulen mariinsa ja vedettyään ensimmäiset henkoset tuosta, ojensi rokkari sytkäriä takaisin kohti sen oikeaa omistajaa.
"Kiitti lainashta."
Katse siirtyi sitten tutkailemaan tätä lippalakkipäistä heppua silmien siristyessä hieman tarkentaakseen näköyhteyttä. Jotain tuttua toisessa kenties oli, sen verran vaaleatukkainen toki ymmärsi. Ei hän vain oikein saanut päähänsä, että mitä tuttua. Ei hänen kaverinsa tuolta ainakaan yhtään näyttäneet. No, itse asiassa vastaus arvoitukseen oli selvitettävissä hyvinkin helposti.
"Tiätkö, tää on vähä kulunut, mutta ollaanko me nähty jossain?" esitti tyttö kysymyksen hieman sammaltaen ottaen sitten jälleen yhden hengenvedon sätkänsä kautta.
Ymm, juuri nyt pilvi teki oikein hyvää.