Dog Tags

[ Wrai & Ronny ]

Declan tukihenkilö Amber oli ilmestynyt rokkarin asunnolle, joten tyypilliseen tapaansa Declan oli napannut koiransa ja lähtenyt karkuun. Hän ei yhtään tykännyt olla paikalla, kun ne kolusivat hänen asuntoaan. Nekun kirjaimellisesti käänsivät koko asunnon ylösalaisin. Lattiat ne sentään suostuivat läpivalaisemaan, sen sijaan että olisivat repineet parketin kokonaan irti. Ne siivosivat kyllä aina jälkensä, joten lattiankin ne olisivat varmaan korvanneet. Mutta se olisi liikaa jos parketti uusittaisiin viikottain.
Declania otti päähän ettei Amber ilmoittanut tulostaan. Vielä kertaakaan se ei ollut ilmestynyt soittamaan hänen ovikelloaan täysin sopimattomalla hetkellä, mutta silti. Tietenkin ne tekivät sitä ettei hän pääsisi siirtämään huumeita muualle säästöön, mutta perfektionistin ei ollut niin helppoa tehdä äkkilähtöä. Declankun saattoi kevyesti kuluttaa kaksi tuntia peilin edessä ennen kuin asunnosta poistuminen oli mahdollista. Tänään Declan oli kuitenkin poistunut asunnostaan jo kerran kaupassa käynnin verran - mohawk oli jo valmis ja meikki oli tarvinnut hieman korjaamista. Silmien rajaus ei ollut niin vahva kuin yleensä, mutta perusilme oli sama - pohjustus ja mustat rajaukset. Musta huppari ja matalapohjaiset kengät tummansinisten farkkujen ja mustan t-paidan seuraksi ja hän oli valmis. Rico taas olisi ollut täysin hukassa - koira ei ymmärtänyt miksi ne ihmiset tutkivat sen omaisuutta - joten totta kai terrieri oli otettu mukaan.

Yleensä Declan lähti evakkoon kavereidensa luokse, mutta koska ulkoilu ei tekisi kummallekkaan mitään pahaa, Declan oli tuonut koiransa puistoon. Energisenä tapauksensa Rico tarvitsi ulkoilua ja koira oli niin hyväkäytöksinen ettei sitä tarvinnut edes pitää kiinni ihmisten ilmoilla.
Audi oli jätetty kotiin, koska sekin tutkittaisiin. Amber ilmoittaisi kun ne olisivat valmiita. Asunnossa ei ollut mitään löydettävää, mutta Amber kävisi kuitenkin kaiken läpi. Rokkari oli naisen mielestä niin kiero tyyppi, että voisi piilottaa huumeensa vaikka kondomeiden sisälle tai boksereihinsa. Declania ei oikeastaan haitannut yhtään miten tarkasti Amber tutki hänen tavaroitaan - sehän tiesi jo kaiken. Lähinnä se sai miettimään mihin nainen oli piilottanut omat huumeensa käyttäessään. Se oli kuitenkin ollut 80-lukua.

Declan istui yhdellä puiston penkeistä ja heitteli tennispalloa käsissään. Rokkarin jaloissa istuva Rico vahtasi palloa erittäin tarkasti - ainoastaan tummat silmät eivät seuranneet pallon liikkeitä, koko pää liikkui mukava. Lelu olisi koiran heti kun omistaja laskisi sen käsistään. Silti koira luovuttaisi pallon omistajalleen heti kun käsky kävisi.
Declan viskasi pallon kauemmas ja terrieri ryntäsi salamana noutamaan omaisuuttaan.

Ronny asteli katua pitkin toisessa kädessään koiran talutushihna ja toisessa palanen vessapaperia. Omasta huulesta valui verta ikävästi ja silmänympäryskin alkoi varmasti jo mustua. Kyyneleitä ei kuitenkaan pojan silmissä näkynyt, vaikka selvästi tuo oli vastikää turpaansa saanut. Paperilla painettiin huulta ka edellä iloisena juoksentelevaa koiranpentua katseltiin. Typerä isoveli, joka kuvitteli olevansa maailmanvaltias. Oli ahdistavaa ettei hän saanut olla rauhassa kotonaan kun vanhemmat olivat poissa. Aina piti pelätä kolahduksia ja oven avauksia. Muutamien painallusten jälkeen paperinpala viskattiin maahan ja kun puiston reuna häämötti, päästi Ronny spanielipennun irti hihnasta. Tuo kuitenkin istahti hämillään paikoilleen ja katsoi isäntäänsä hämillään suurilla ruskeilla silmillään.
"Mene vain, höpsö." Monkey naurahti hiljaa ja tökkäsi pentua pienesti valkoisella tennarillaan ja pentu lähti juoksemaan suurin loikin halki puiston.

MCR:n paita päällään ja todella tiukat mustatpillifarkut jalassaan emopoika asteli koiranpentunsa perässä. Oli tosi koomista, että koulussa hänellä oli kasapäin kavereita, mutta koulun ulkopuolella ei ketään. Ronnystä olisi kiva ollut saada lisää kavereita, nyt kun Sugitakin oli vain poikaystävänsä kanssa. Miksi hänellä ei ollut poikaystävää? No, ehkä Ronny oli vain monien mielestä ärsyttävä pälisiä, joka omasi liikaa energiaa. Ja olihan hän lyhytkin...Poika huokaisi hieman ja nosti katseensa sitten takaisin koiranpentuunsa, juuri sopivasti nähdäkseen tuon juoksevan kohti ilmassa olevaa palloa ja napaten sen kiinni vieraan terrierin nokan edestä.
"Mindy ei!!" Ronny huusi nopeasti ja hyvin vastentahtoisesti hölkkäsi hieman lähemmäs.

Spanielipentu pyöri onnellisena pari kertaa ympäri pallon kanssa, kunnes nopeasti laski sen maahan ja lähti säntäämään jo seuraavaan suuntaan. Tuo oli omituinen tapaus. Yleensä koiria kiinnosti turhankin paljon toiset koirat. Mindy oli innoissaan vain juoksemisesta ja kaikesta muusta. Ronny seisahtui lähelle toista koiraa ja katsoi tuota hymyillen. Vaikka kasvoihin koski edelleen, ei hän tahtonut synkistellä kenenkään edessä. katse kiersi nyt puistoa ja pian ilmeisesti toisen omistaja bongattiin.
"Anteeksi! Vauvalla ei oikein käytöstapoja vielä ole!"

Rico teki äkkipysähdysen menetettyään pallon suoraan nenänsä edestä. Terrieri jäi tuijottamaan spanielia, samalla kun koiran omistaja oli jo päässyt ylös penkiltä ilmestyäkseen pelastamaan tilanteen. Rico kun ei yleensä käynyt muihin koiriin kiinni, mutta se saattaisi jos ne koskivat sen tavaroihin - saati sitten veivät ne terrierin nenän edestä. Etenkin tennispallon suhteen koira oli erittäin omistavainen - se oli nimenomaan Ricon pallo eikä siihen saanut koskea. Ainoastaan omistajaansa kohtaan koira oli vielä omistavaisempi. Siitä saattoi olla montaa mieltä kumpi tässä omisti kumman, kun rokkari ei itsekään ollut asiasta täysin varma. Koiran omistavaisuus Declania kohtaan kun saattoi välillä olla liikaa rokkarin poikaystäville. Jos koira ei tykännyt niistä se ei päästänyt niitä sisälle asuntoon, mikä vaikeutti suhteen ylläpitämistä huomattavasti. Ja mustasukkaisena ja huomionkipeänä tapauksena koiralla oli taipumusta tunkea väliin täysin sopimattomalla hetkellä. Mutta se kuitenkin oli ainut mies joka rakastaisi rokkaria ehdoitta, ja Declan taisi se. Sehän oli hänen miehensä.
Koska spanieli luopui pallosta nopeasti Ricokin pysyi aisoissa, ennen kuin Declanin täytyi ilmestyi väliin käskemään terrieriä. Todettuaan että pallo oli kasassa ja taas koiran, Ricon kiinnostus siirtyi spanielin omistajaan. Haukahdus tervehdyksenä ja häntä heilui terrierin nuuhkiessa pojan kenkiä innoissaan. Declanin mielestä koira oli ihan liian sosiaalinen. Kaikki ihmiset olivat aivan ihania eikä se osannut varoa ketään - terrieri oli aina innoissaan menossa tervehtimään kaikkia. Rokkari olikin itse täysin vainoharhainen koiran suhteen - hän oli varma että joku päivä se vielä luottaisi väärään ihmiseen ja se varastettaisiin tai jotain vastaava. Mutta sen siitä sai kun omistaja oli vielä sosiaalisempi ja asunnossa vieraili jatkuvasti joku. Useimmiten se kyllä oli tuntematon mieshenkilö, jota ei sen aamun jälkeen uudestaan nähty. Rico oli ehkä tottunut liikaa siihen että vieraita oli ympärillä jatkuvasti.

Rico kutsuttiin luokse terävällä vihellyksellä. Toista kertaa ei tarvinnut kutsua - heti tutun äänen kuullessaan spanielin omistaja jätettiin rauhaan ja terrieri kävi noutamassa pallonsa kiikuttaakseen sen omistajalle. Häntä heilui terrierin kiertäessä innoissaan omistajaansa. Rokkarin pysähtyessä terrieri asettui omistajansa jalkoihin järsimään palloaan. Varmistettuaan että koira oli kiltisti aloillaan, tummien silmien katse kohotettiin spanielin omistajaan. Declanin piti oikeasti nähdä vaivaa ettei olisi tuijottanut sen mustelmia liian pitkään. Ei hän sitä miettinyt mitä toiselle oli tapahtunut - miettiessään miten usein oli itse näyttänyt yhtä hakatulta hän tiesi liiankin hyvin mitä sille oli tapahtunut. Väkivaltaa vastustavia huumediilereitäkun tuskin oli edes olemassa. Ja jos olikaan, niin kyllä niiltä löytyi aina joku kätyri jolle ei ollut ongelma pistää hänen nenäänsä uuteen uskoon. Ei sillä että hänen nenälleen mitään olisi tapahtunut. Vasen leukaluu vain pysyi paikoillaan ainoastaan muutaman ruuvin avulla.
Toisen pahoitellessa mustatukka hymyili. Häntä otti raskaasti päähän että hän joutui katsomaan niin rajusti alaspäin. Hän tunsi olonsa aivan luonnottoman pitkäksi.
"Ei se mitään. Mitään ei tapahtunut." Toisen spanieli oli kyllä kadonnut johonkin, mutta jos kyseisin pennun omistaja ei huolestuisi asiasta niin Declankaan ei viitsisi.