we gon' light it up like it's dynamite

Penelope oli sulkenut korvansa Taylorin aneluilta, vaikka tosiasiassa hän olisi halunnut kuunnella ja sisäistää jokaisen Taylorin sanan ja antaa tälle anteeksi. Sellainenhan Pepe oli, anteeksiantavainen ja hyväsydäminen. Nyt hän kuitenkin tahtoi tuoda Taylorille selväksi sen, ettei hänelle saisi alkaa raivota tuosta noin vain. Penelope oli niin kyllästynyt olemaan uhri, joten hän halusi Taylorin tuntea syyllisyyttä. Sen hän oli tainnut jo onnistua toisessa aiheuttamaan...
Punapää sipsutti herkässä olotilassa ihmisten ohi, jotka tuijottivat häntä miten tuijottivat - osa tuijotti halveksuvasti, osa huvittuneena ja osa taas säälivästi. Penelope ei todellakaan aikoisi musertua näiden puolituntemattomien ihmisten edessä. He eivät ansainneet nähdä Penelopesta mitään, kun muutenkin pitivät tyttöä aivan toiselaisena kuin hän oikeasti oli.

Kun Taylorin huuto kuului entistä kovempana, Penelope säikähti tämän lähteneen hänen peräänsä. Ei, hän ei haluaisi enää kohdata Tayloria, sillä urheilija saisi hänet vain tuntemaan olonsa entistä huonommaksi. Vihertävänsiniset silmät hakivat kiireisesti piilopaikkaa ja ne löysivät oikealla puolella olevan oven. Ennen kuin cheerleader edes itse sitä tajusi, hän oli jo piiloutunut ensimmäisenä eteen tulleen huoneen oven taakse toivoen, että Taylor ei löytäisi häntä.
Eikä punapää ensiksi tajunnut, mitä hänen takana olevalla sängyllä edes tapahtui.

---

Ah, Maddison oli tässä yhtä lailla mukana kuin Jake. Se oli mukavaa, ei, se oli erittäin mukava nähdä. Ja tuntea. Maddisonin kädet tunnettiin nimittäin silloin rikkaan pennun vyöllä. Miehenalku virnuili tyytyväisesti Maddisonin huulia vasten, kun blondi otti Jaken käden haltuunsa ja lähti viemään sitä kohti aarretta.
"Mitä sä luulet.." Jake kuiskasi karheasti Maddisonin huulia vasten tytön esittäessä kysymyksen hänelle. "Haluan, ja ihan vitusti haluan.."
Jätkä otti oman kätensä taas hallintaan ja sipaisi härnäävästi Maddisonin alushousujen pintaa kuin viestien, että hän tosiaan tahtoi tyttöä. Hän tahtoi tuntea itsensä Maddisonin sisällä ja tahtoi saada kuulla Maddisonin henkäilevän hänen nimeään anelevasti ääneen. Hän tahtoi aiheuttaa Maddisonissa sellaisia tuntemuksia, joita tämä ei ollut koskaan ennen tuntenut. Hän tahtoi, että Maddison kertoisi tästä tutuilleen, jotta Jaken maine kuumenisi naispuolisten keskuudessa vain entisestään.
Jake tahtoi, tahtoi ja tahtoi vähän lisää. Yleensä hän onnistui saamaan tahtomansa asiat toteutumaan. Ei häntä turhaan kutsuttu 'onnistujaksi'.

Jake ei kiinnittänyt mitään huomiota oven avautumiselle, sillä sillä hetkellä hän pystyi ainoastaan kuulemaan oman hengityseksensä lisäksi Maddisonin hengityksen. Jake ryhtyi häpeilemättömästi riisumaan omia housujaan ja kyllä, hänen haarovälinsä oli jo pullistumaan päin. Minkäs hän itselleen mahtoi.
Rikas pentu ujutti Maddisonin yllä olevaa mekkoa sen verran alemmas, että pystyi näkemään tytön yllä olevan rintaliivit. Sen jälkeen hän antoi käsiensä taas hyväillä Maddisonin rintavarustusta.
"Mä tiedän, että sä haluut mua..."

Penelope kuuli nämä sanat ja kääntyi katsomaan taakseen.
"Voi per-!" hän säikähti nähdessään sängyllä kaksi ihmistä, jotka tunsi molemmat varsin hyvin. Punapää kääntyi oveen päin ja hänen poskiaan kuumotti. Jake säikähti tätä ulkopuolista parkaisua ja kääntyi katsomaan ovella seisovaa Penelope Ravensia, jonka kanssa hän oli äsken pitänyt hauskaa. Tosin Penelope oli ollut aivan tylsä. Hmm, olikohan toinen nyt muuttanut mieltään?
"Penelope, miten mukava yllätys. Liity toki seuraan", Jake kutsui, eikä hän tietenkään ajatellut kysyä Maddisonin mielipidettä asiasta. Hänestä kolmenkimppaa oli välillä ihan virkistävää ja toi vaihtelua seksielämään.

Maddison antautui täysin Jaken vietäväksi. Ehkä osittain siksi, että hän sattui edelleen olemaan humalassa ja olo oli jokseenkin tokkurainen ja toisaalta siksi, että oletettavasti Jakella olisi enemmän kokemusta... No, tällaisista asioista. Maddison kohotti päätään ja vilkaisi Jakea nopeasti - ilmeisesti jätkä oli jo riisunut housunsa, hahh - nopeaa toimintaa. Cheerleader auttoi toista hivuttamaan mekkoa hieman alemmaksi, vaikka se hankalaa olikin (sänky oli suuri mutta Maddison joutui kohottautumaan onnistuakseen).
Jostain syystä blondin päässä pyöri kaikkien humalaisten ajatusten lisäksi Jared Hawkins, juuri se koripalloilija jonka kanssa hän oli ollut sen jonkun Barnesin kotibileissä jokusen aikaa sitten. Ja Maddison oli ikään kuin säätänyt jätkän kanssa. Mutta ihan siihen asti he eivät olleet edenneet. Hei, paskat Hawkinsista, cheerleaderilla oli sängyssään Jake Maxwell!
Maddison suuteli rikasta pentua ahnaasti ja kohottautui painamaan muutaman, pikaisen suudelman tuon kaulallekin. Toinen käsi hivuttautui hiljaa avaamaan mekon kyljessä olevaa vetoketjua ja lopulta Maddison sai sen auki. Jake oli par`aikaa hänen rintojensa kimpussa, mikä ei haitannut ollenkaan, mutta toinen oli vähän turhankin innokas ja kovakourainen. Sitten...

Joku huudahti. Hänen huoneessaan.

Cheerleader kiljahti säikähtäneenä ja kiskoi mekkoaan uskomattomalla nopeudella ylöspäin. Pelästynyt katse hakeutui pienellä viiveellä huudahduksen päästäjään - Penelope?!
"MITÄ SÄ TÄÄLLÄ TEET?!" Maddison huudahti närkästyneenä ja kallisti päätään. Vaikka Penelope seurustelikin(/oli seurustellut) Taylorin kanssa, tuolla ei ollut mitään oikeutta tunkeutua hänen huoneeseensa kysymättä lupaa. Varsinkaan tällaisena hetkenä! "Nyt sä lähdet ulos!", cheerleader käski ja osoitti ovea, näyttäen oikeasti vihaiselta. Ja vuorostaan Jake aukaisi suunsa ja sanoi jotakin, mikä sai blondin kääntämään katseensa tuohon. Siis mitä?! Jake ehdotti kolmen kimppaa?! Maddison läimäytti kämmensyrjällään Maxwellia suoraan poskelle, "Mä en halua mun isoveljen tyttöystävää mihinkään kolmen kimppaan!", Maddison kivahti kimeästi ja hänen leukansa loksahti kirjaimellisesti auki. Jätkähän taisi olla oikea sika!

Taylor tajusi Maddisonin huoneen vasta muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Penelope oli jo poistunut näkyvistä. Nuorukainen kiirehti ovelle ja astui sisään huoneeseen, joutuen kuitenkin jatkamaan matkaansa jotta hän pääsi peremmälle - Maddisonilla kun sattui olemaan melkein koko talon isoin makuuhuone.
Ensimmäiseksi urheilija näki Penelopen... Sen jälkeen järkyttyneen Maddisonin ja kenetkäs muunkaan, kuin Jake Maxwellin. Maddison oli siis hypännyt sänkyyn jätkän kanssa, joka aiemmin oli yrittänyt Penelopea. Sen paljasti pikkusiskon aukioleva mekko ja sänky, joka ei näyttänyt enää niin siistiltä, kuin mitä se normaalisti oli.
"Jake, muistatko sä mitä mä sanoin sulle aikaisemmin?", Taylor kysyi virnistäen ja katseli jätkää Penelopen takaa. "Okei, mä en tarkoittanut silloin Maddisonia, mutta mun mielestä sä olet helvetin säälittävä, kun sä menet seuraavaksi raahaamaan mun pikkusiskon sänkyyn, kun ensin oot yrittänyt mun tyttöystävää", hän jatkoi tiukempaan sävyyn ja naurahti ivaavasti. Kätensä Taylor kietoi Penelopen ympäri, niin tiukasti ettei cheerleader siitä ihan heti pääsisi mihinkään, mutta kuitenkaan hän ei satuttanut tuota. Lyhyt suudelma tytön päälaelle kertoi varmasti enemmän kuin tuhat sanaa, sitten nuorukainen päästi otteensa irti.

"Jake, me taidetaan selvittää tämä ulkona", Taylor totesi rauhallisesti hänen astellessa sängyn luokse. Sitten jätkä nappasi Jaken käsivarresta tukevan otteen ja kiskaisi häneen verrattuna hennon nuorukaisen ylös. "TAYLOR! Sä et rupea tappelemaan!", Maddison huusi ja katsoi isoveljeään raivostuneena. Helvetin Taylor, ihan oikeasti!
"Turpa kiinni, Mad", Taylor murahti ja lähti taluttamaan Jakea jokseenkin kovakouraisesti kohti ovea. "Ymmärrätkö sä! Päästät Jaken nyt menemään! Heti!", Maddison jatkoi huutamistaan ja koitti repiä isoveljeään irti Maxwellista.
Yläkerrassa oleskeleva väki katseli kummastuneena tapahtumia Taylorin tupsahtaessa huoneesta Jake käsipuolessaan ja Maddison noiden hännillä kipitellen, huutaen solvauksia isoveljelleen.
"Lopeta Taylor! Tajuatko sä! Lopeta nyt!", blondi huusi niin lujaa kuin vain kykeni ja tempaisi nyrkkinsä Taylorin käsivarteen, silti tuo jatkoi Jaken retuttamista portaissa ja päämääränään etupiha - ainakin sielä olisi vähemmän porukkaa, eikä Maxwellin tarvitsisi ottaa turpaansa kaikkien nähden.
Ulko-ovi potkaistiin auki ja ensitöikseen Taylor tönäisi Jakea kauemmas, mutta asteli itse kuitenkin perässä. "Sä pysyt kaukana Maddisonista", nuorukainen ärähti ja läimäytti jätkää nyrkillä, "Ja Penelopesta", hän jatkoi ja löi Jakea uudestaan.

"TAYLOR LOPETA NYT! SÄ OLET IHAN VITUN SAIRAS!", Maddison huusi ja yritti asettautua Taylorin ja Jaken väliin.

"Anteeks, anteeks, anteeks", Penelope pahoitteli häveten oveen päin kääntyneenä, kun Maddison oli hänet huomannut. Voihan hemmetin hemmetti, miksi kaikista maailman ovista hänen oli pitänyt astua juuri Maddisonin huoneen ovesta sisään! Punapää kun tahtoi olla nyt vain yksinään, mutta ei. Kohtalolla taisi olla muita suunnitelmia hänen varalleen.. Ai kun kiva.. "Mä lähen pois he-"
Ovi aukesikin ja Taylor astui huoneeseen sisään. Cheerleaderin kasvoille kohosi mitä surkein ilme, kun hän kohtasi Taylorin silmät, joista hän kuitenkin siirsi katseensa mahdollisimman nopeasti pois.

Jake, joka piteli poskeaan, jota Maddisonin oli hetki sitten läimäyttänyt, katsoi alla olevaa blondia ihmeissään.
"Hei, ei tän pitänyt olla mitään muuta kuin seksiä", Jake oli ehtinyt todeta, ennen kuin Taylor oli ilmestynyt sisälle Maddisonin huoneeseen. Jake pyöräytti silmiään, tämä ei voinut olla totta. Hän oli niin pulassa, eikä hänellä ollut edes hajua siitä, miten pulassa. Hän oli kyllä kuullut Taylorin lyhyestä tempperamentista, mutta oli silti tahtomattaan saanut toisen vihaiseksi.

Penelope älähti vastaan, kun Taylor nappasi hänet otteeseensa. Pepen silmät kostuivat välittömästi, eikä hän yrittänytkään rimpuilla, sillä se olisi ollut täysin turhaa. Cheerleaderin tuntiessa huulet päälaellaan punapää niiskautti hiljaa ja halusi tekeytyä näkymättömäksi. Hän oli yhä todella kiukkuinen ja turhautunut Tayloriin, mutta samalla hän tahtoi vain olla toisen kanssa ilman pahaa mieltä. Hän oikeasti välitti Taylorista, eikä tahtonut heidän eroavan. Penelope ei kuitenkaan voinut olla ajattelematta sitä, että jatkossakin Taylor tulisi epäilemään tyttöä yhä jatkossa typerien juorujen takia, joilla ei ollut päätä eikä häntää.
Miksei kaikki voinut olla vain selvää, miksi kaiken piti olla niin saamarin monimutkaista!

"M-musta me voidaan selvittää tää kyllä täälläkin", Jake oli ehtinyt todeta rauhan merkeissä, mutta Taylor ehti kiskaista jätkän rentun jaloilleen ja alkoi kiskoa tätä kohti ovea. "Taylor, hei kaveri, oikeesti! Mulla on huomenna kuvaukset, mä en voi näyttää siltä kuin mut ois oikeesti hakattu!" rikas pentu yritti keksiä sopivia syitä siihen, miksi kaksintaistelu olisi huono idea, mutta Taylor senkuin retuutti häntä mukanaan.
Penelope oli siirtynyt sivummalle oven luota ja katseli Tayloria sekä Jakea vuoronperään. Penelope oli jo useampaan otteeseen ollut aikeissa yrittää rauhoitella Tayloria, mutta hän ei vain ollut saanut sanaa suustaan. Johtuiko se sitten siitä, että Pepe yritti olla välinpitämätön Tayloria kohtaan vai jostain muusta. Tai sitten hänestä oli tullut vain yksinkertaisesti mykkä.

Taylor oli raahannut Jaken ulos talosta, ja Jake oli pihalla vain mustissa boksreissaan sekä paidassaan, joka hänen ylleen oli jäänyt. He olivat saaneet sivustakatsojia, joista osa kuvasi tapahtumaa pilke silmäkulmassa. Jake ei nähnyt Mary-Annea missään. Sen blondin olisi paras ilmestyä. Ja pian.
Ensimmäinen isku saatiin kasvoille ja sen voimasta Jake kaatui maahan kyljelleen. Hän älähti kivusta, jota tunsi poskessaan ja piti kättään sen edessä kuin suojana.
"Sä oot helvetin sekaisin!" Jake huusi, kun oli saanut kasvoilleen toisen iskun. "Ei ihme, että ihmiset välttelee sua kuin ruttoa!" Jake oli niin suutuspäissään, eikä välittänyt, miten Taylor hänen sanoihinsa suhtautui. Jake sai itsensä suoristetuksi ja seisoi uhmakkaana Taylorin edessä. Rikkaalla pennulla ei ollut kokemusta tappelemisesta, mutta hän ei takuulla luovuttaisi. Häntähän pidettäisiin pelkurina, jos hän ei edes yrittäisi vastustaa Tayloria!

"HELVETTI!"
Penelope seisoi väkijoukossa ja sai ihmisten antamaan itselleen tilaa, kun hän harppoi kiukkuisena kolmikon luokse, jotka olivat kiinnittäneet melkein kaikkien juhlissaolevien huomiot. "Aikuiset ihmiset eivät käyttäydy näin!" Pepe melkein kiljui kurkku suorana turhautuneisuudesta ja asettui Maddisonin kanssa tappelevien nuorukaisten väliin. Hän ei suonut Jakeen katsettakaan, vaan tuijotti Tayloria suoraan silmiin.
"Jos oikeasti välität minusta, niin palaat takaisin sisälle", punapää kuiskasi vakavalla äänensävyllä. Se oli ollut selvä käsky. Jos Taylor ei häntä tottelisi, lähtisi Penelope välittömästi toisen luota, eikä Taylor saisi tyttöä enää kovin helpolla lämmitettyä.

Argh. Maddison oli saanut tarpeekseen kaikesta siitä draamasta, mitä hän tänään oli joutunut kokemaan.
Cheerleader kuuli Jaken sanovan jotakin Taylorille, tai siis oikeastaan huutavan. Ehkä hänen isoveljensä oli sekaisin, mutta lauseen jatko oli jo sellaista paskapuhetta, että se sai Maddisonin raivostumaan. Hän kääntyi Jaken puoleen ja katsoi tuota muutaman sekunnin ajan pää kallellaan. "Jake, painu helvettiin!" Maddison huusi jätkälle ja nappasi tuota paidankauluksesta kiinni. "Mä olisin mielummin ollut sun puolellas, mutta en todellakaan tee sitä virhettä! Varsinkaan kun sä puhut tuollaista paskaa!", blondi jatkoi ja päästi toisesta irti. Helvetti sentään! Vaikka Jake oli kuinka kuuluisa ja mitä vielä, Taylor oli silti hänen veljensä ja Maddisonille miljoonat kerran tärkeämpi kuin joku Maxwell!

Taylor suhtautui Jaken sanomisiin lyhytpinnaisemmin kuin pikkusiskonsa, ja jätkä olisi ollut jo hyvää vauhtia tekemässä Jakesta vihannesta, ellei Maddison olisi ängennyt väliin. Ja hetkeä myöhemmin myös Penelope oli nuorukaisten välissä.
Jos Taylor jotakin vihasi niin sitä, että hän joutui nöyrtymään ja tänään hän oli jo kertaalleen tehnyt niin, pyytäessään Penelopelta anteeksi. Ei kuulostanut ehkä kauhean uskottavalta syyltä pitää päätänsä ja toimia oman tahtonsa mukaan, mutta seriously, urheilija inhosi nöyristelyä. Ja hän todellakin uskoi, että hän olisi saanut olla kukkona tunkiolla edes omissa kotibileissään, mutta ei.
Kun Pepe turvautui kiristämiseen, tyylillä joko tai, Taylor murahti tympääntyneenä ja pudisteli päätään. "Sä tiedät miten turhaa tuo on", hän ärähti ja katseli tyttöystäväänsä suoraan silmiin. Miksi hänen olisi pitänyt marssia pois paikalta, jos hän välittäisi Penelopesta? Tyttö kyllä tiesi että Taylor ei vain välittänyt, vaan rakasti ja lähestulkoon palvoi tätä. Se teki tästä niin turhaa, että nuorukainen ei voinut ymmärtää punapään ajatuksenkulkua, hänhän vain rankaisi sitä joka oli yrittänyt pilata heidän välinsä. Tässä tapauksessa se oli Jake Maxwell(mutta kaiken takana McAllister).

"Miten sä voit edes kiristää mua?", Taylor henkäisi ja kurtisti ymmärtämättömänä kulmiaan. Hänkin olisi voinut kiristää Penelopea miljoonalla eri asialla, mutta hän ei kuitenkaan tehnyt niin, koska se oli väärin. Tai se ei ollut vain väärin, vaan se oli myös epäreilua. Uskomattoman epäreilua ja perusteetonta. Niin Taylor asian ajatteli, eikä hän pitänyt punapään vaatimusta tarpeeksi perusteltuna tai oikeutettuna.
"Mä oon antanut sulle aikaa ja tilaa, enkä mä ole vaatinut sulta mitään sellaista, mitä sä et itse ole halunnut tehdä", Taylor jatkoi loukkaantuneena, mutta sen paljasti vain katse, jolla hän katsoi Penelopea. Ääni oli rauhallinen ja vaisu, eikä se viitannut millään tavalla hänen sisällään myllertäviin tunteisiin. "...", nuorukainen seisoi paikoillaan täysin sanattomana. Hän ei keksinyt enää mitään sanomisen arvoista, ainakaan Penelopelle.
Sitten Taylor kääntyi ympäri ja lähti kävelemään takaisin taloon, ulko-ovelta suoraan keittiöön. Hän tulisi tarvitsemaan muutaman paukun.

Maddison kääntyi Jaken suuntaan Taylorin loitotessa paikalta. "Älä luulekaan, että tämä jää tähän!", cheerleader sihahti närkästyneenä. Ei hän enää ollut Jakelle niin vihainen kuin aikaisemmin, mutta tuon pisteet tytön silmissä olivat laskeneet roimasti siitä, missä ne joskus olivat olleet. Ja samoin Penelopen. Ehkä Maddison oli turhankin lojaali veljeään kohtaan, mutta sellainen hän sattui olemaan - family is so much more than blood.
"Taylorin kiristäminen tuollaisella asialla ei ollut mikään maailman viisain idea", Maddison lausahti ja katsoi Penelopeen jokseenkin lohduttavasti, vaikka tyttö voisi syyttää seurauksista ehkä vain ja ainoastaan itseään.

Jaken kasvoille kohosi irvistys, kun Maddison ilmoitti olevansa Taylorin puolella. Jaahas, tällä tavallako tilanne sitten päättyisi? Hän tulisi saamaan köniin sekä Taylorilta että Maddisonilta? Hemmetti, missä se Mary-Ann oikein kuhnasi! Ei tyttö voisi jättää Jakea tällä lailla pulaan, kun tämä kaikki oli kuitenkin sen blondin suunnitelmia (siitä Jake oli melko varma. Eikä, hän oli 100%:sen varma, että tämä oli Mary-Annen suunnitelmien tulos).

Penelope kävi sisällään melkoisia tunnemyrskyjä, kun Taylor ryhtyi puhumaan hänelle. Punapää keskittyi enemmänkin vain hengittelemään sisään ja ulos, sillä Taylorin kuunteleminen tuntui saavan Penelopen vain menemään entistä enemmän pirstaleiksi, mitä hän tosin oli jo. Kiristää, sitä Penelope oli juuri mennyt tekemään, mutta Taylor ei tuntunut tajuavan, että miksi tyttö oli mennyt niin tekemään. Vastaushan oli naurettavan yksinkertainen! Penelope ei halunnut, että Taylor ryhtyy tappelemaan jonkun Jake Maxwellin kanssa, joka oli sen verran iso nimi ja tämän hakkaamisesta voisi koitua Taylorille ongelmia. Eikä Pepe muutenkaan halunnut Taylorin alkavan tapella, sillä tappeleminen oli turhaa ja lapsellista, vaikka miehille se tarkoitti sitä, että he saisivat näyttää voimansa ja sen, ettei heidän kanssaan leikitty. Penelope oli vain ajatellut Taylorin parasta, mutta kuinkas sitten kävikään. Taylor nähtävästi suuttui Penelopelle, mutta onneksi tämä käänsi selkänsä ja lähti pyyhältämään sisälle taloon.

Taylor että Maddison katosivat sisälle taloon ja Penelope ja Jake jäivät yhä ulos. Ihmisjoukko, jotka olivat tulleet katsomaan 'tappelua' alkoivat palailla takaisin sisätiloihin jatkamaan juhliaan. Penelope vetäisi keuhkonsa täyteen happea ja yritti miettiä, mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä.
"Mä tiesin, ettet sä antais sen hakata mua", Jake liversi ja Penelope piti Jaken ääntä sillä hetkellä hyvin vastenmielisenä ja yököttävänä. Hän kääntyi rikkaan pennun puoleen ja astui askeleen lähemmäs tätä.
"Tietenkin", Penelope henkäisi hymy huulillaan, mutta nopeasti hänen kasvoilleen ilmestyi inhosta kertova irvistys. "Koska halusin tehdä sen itse", hän sähähti kuin vihainen kissa ja potkaisi Jakea haaroväliin niin lujaa kuin vain kykeni lyhyen mekkonsa kanssa. Jake ulvahti tuskasta ja lyyhistyi polvilleen maahan pidellen sukukalleuksiaan.
"Painu helvettiin täältä tai potkaisen uudestaan", punapää uhkaili ja hänestä pystyi huomaamaan sen, että hän oli enemmän kuin tosissaan sillä hetkellä.

"Jake!" kuului toisen maailman ärsyttävimmän ihmisen ääni punapään korviin, eikä Penelope edes viitsinyt kääntyä katsomaan, kuka heitä kohti riensi. Mary-Ann pysähtyi Penelopen vierelle ja katseli maassa olevaa Jakea kummissaan. "Mitä sä oot tehnyt?" Mary-Ann kysyi, mutta tajusi sitten Penelopen seisovan vieressään. Blondi siirsi tummansiniset silmänsä Penelopeen ja katseli tätä nenänvarttaan pitkin kuitenkaan mitään puhumatta.
"Oikeastaan te molemmat voisitte painua helvettiin. Tuutte siellä varmasti loistavasti kaksistaan toimeen", punapää murisi vihaisena ja lähti kävelemään kohti kävelytietä. Hän ei tänne hullujen huoneeseen jäisi enää sekunniksikaan. Ilta oli jo muutenkin sen verran piloilla, ettei sitä voinut niin helposti ryhtyä korjaamaan. Penelope oli samaan aikaan niin hemmetin kiukkuinen ja samalla niin suunnattoman surullinen. Hänen ja Taylorin illan ei pitänyt mennä tällä tavalla, Penelope olisi tahtonut viettää iltansa kahdestaan Taylorin kanssa. Olla toisen käsien syleilyssä ja antaa ajan kulua. Mutta sellainen toive taisi olla mahdotonta Penelopen kaltaisen tytön kohdalla, jonka elämän moni tahtoi näköjään tuhota. Ja mitä Penelope oli edes tehnyt ansaitakseen tällaista kohtelua? Ei mitään!

Penelope pyyhkäisi silmäkulmastaan turhautuneen kyyneleen pois ja niiskautti vaimeasti. Hän tulisi varmaan löytämään itsensä vielä tämän illan aikana itkemästä hervottomasti..

Taylor oli löytänyt paikkansa keittiöstä. Hänen seuranaan oli enää muutama kalja ja boolin jämät, kaikki muu alkoholi oli kadonnut parempiin suihin jo aikapäiviä sitten. Ihmiset alkoivat hiljalleen poistua Morrisien kotitalosta jättäen jälkeensä sotkun, jossa todellakin riittäisi siivottavaa.
Taylor huokaisi syvään ja kumosi kaljastaan viimeisetkin tipat, laskien tyhjän pullon sitten pöydälle. Hetkeä myöhemmin nuorukainen huokaisi uudestaan ja hieraisi niskaansa. Hän oli humalassa, surullinen ja hieman suuttunutkin. Oikeastaan hän ei ollut suuttunut Penelopelle, vaan lähinnä itselleen. Hiljalleen Taylor ymmärsi tyttöystävänsä näkökannan ja illan tapahtumien kulun, eikä punapää ollut niihin millään tapaa syyllinen. Kuitenkin ylpeys oli liian kova pala kerralla haukattavaksi ja nieltäväksi, joten Taylor ei ollut tehnyt elettäkään etsiäkseen Penelopen ja pyytääkseen tältä anteeksi. Ehkä sitten, kun viimeisetkin juotavat oltaisiin hörpitty alas.

Nyt kun urheilija mietti paremmin, koko ilta oli ollut yksi helvetillinen fiasko. Miten muut ihmiset saivatkin aikaan sellaisia asioita, joita tänään oli tapahtunut? Taylor ei ollut enää yhtään varma, halusiko Penelope ylipäätänsä edes jatkaa seurustelua hänen kanssaan. Asian ajatteleminenkin satutti häntä, mutta päällepäin sitä ei kuitenkaan näytetty.
Olohuone ja ruokasali näyttivät autioilta ja paikalle olivat jääneet enää ne, jotka olivat sopineet yökyläilystä aikaisemmin. Parempi niin, turha ihmishälinä olisi vain raastanut hermoja entisestään.

Maddison istahti huoneensa sängylle ja hengähti, kiskoen vaatteet yltään ja rojahtaen sitten selälleen makaamaan. Hitto! Miten ilta olikin voinut mennä niin päin mäntyjä. Tosin oli se ollut odotettavissakin, kun cheerleader oli lähtenyt Mary-Annen juonitteluihin mukaan. Mutta... Niin, Maddison ei edes keksinyt järkeenkäypää selitystä toimilleen. Hän vain oli tehnyt niin. Ilman yhtäkään hyvää syytä. Nyt Taylor olisi hänelle vihainen, myös Penelope, Mimi ja Beth... Ja kaikki jonkun helvetin McAllisterin vuoksi.
Okei, ehkä asiat kuulostivat hänen humalaisessa mielessään kahta kertaa kamalemmilta, kuin mitä ne oikeasti olivat - mutta silti. Kaikki tämä oli yhtä hullunmyllyä, jossa Maddison ei olisi halunnut olla mukana. Hän ei voinut kyllä kieltää sitä, etteivätkö bileet olisi ainakin olleet helvetin hauskat ja tapahtumarikkaat - sellaiset, joista ainakin riittäisi juoruttavaa ja puhuttavaa ties kuinka pitkäksi ajaksi.
Vaaleaverikkö naurahti päätään pudistellen ja haroi hiuksiaan, kohottautuen sängyn laidalle istumaan. Hieman huojuen hän nousi seisomaan ja noukki lattialta yövaatteensa. Rintaliivit putosivat lattialle, samoin sängylle aikaisemmin riisutut vaatteet.
Maddison oli liian väsynyt edes pesemään meikkejä kasvoiltaan. Hän halusi nukkumaan, heti nyt.

Muutama asken ja cheerleader sammutti valot huoneestaan, käveli takaisin sänkyynsä ja pujahti laittoman mukavilta tuntuvien lakanoidensa väliin. Harmi vain, että niiden lakanoiden ihanuutta verotti se että Maddison oli peuhannut Jake Maxwellin kanssa niiden välissä. Vain joitakin minuutteja myöhemmin, oikean asennon löytäneenä vaaleaverikkö ummisti silmänsä ja nukahti hiljalleen humalan turruuttamaan uneen, josta olisikin rattoisaa herätä seuraavana aamuna.

--

Taylor äkkäsi Penelopen juotuaan talon viimeisenkin kaljan. Okei, olipa todella fiksua ja tosimiesmäistä lähteä lepyttelemään mielitiettyään muutaman rohkaisuryypyn jälkeen, mutta muuten Taylorista tuskin olisi ollut siihen. Ei hänellä ollut aikaisempaa (tai ainakaan kattavaa) kokemusta tällaisista tilanteista, joten hänen täytyi totutella parisuhdedraamaan ja muihin sotkuihin hiljalleen.
Kevyesti nuorukainen ponnahti tasolta alas ja lähti punapään kannoille. "Pepe, sä tiedät että mä en päästä sua lähtemään", Taylor murahti ja tarttui hellästi tytön käsivarresta.
"Ja mä taas tiedän, että sä olet vihainen mulle...", hän jatkoi rauhallisempaan sävyyn ja katseli Penelopen kasvoja pahoitteleva vivahde katseessaan. Mitä hän olisikaan antanut siitä hyvästä, että kelloa olisi voinut kääntää muutaman vaivaisen tunnin taaksepäin! Taylor olisi tehnyt hyvin monta asiaa toisella tavalla... Mutta turha sitä olisi enää murehtia, nyt elettiin nykyhetkeä ja tilanne oli tällainen.

"Tule", urheilija vaati ja lähti taluttamaan itkuista punapäätä yläkertaan. Hän nukkuisi vaikka lattialla, kunhan saisi pidettyä Penelopen talon seinien sisällä!

Jake jäi maahan pitelemään haaroväliään, kun Mary-Ann taas toljotti suu auki heidän luota lähtevää punapäätä. M.A sulatteli hetken aikaa Penelopen sanomia sanoja, kunnes oli valmis vastaamaan niihin takaisin - vaikkakin Penelope oli jo jonkin matkan päässä heistä.
"Sähän sinne Helvettiin kuulut, kun tukkaski jo palaa siihen malliin!" blondi tiuskahti loukkaantuneesti Penelopelle, joka ei ollut kuulevinaankaan Mary-Annen solvauksia. Cheerleader potkaisi jalallaa maata ja ryhtyi sitten auttamaan maassa kyyristelevää Jakea ylös. "Kato nyt, kun kaikki tuijottaa. Tää on tosi noloa..." tyttö mutisi ja kaivoi vapaalla kädellään puhelimensa taskustaan. Tosin silloin huomio Jakesta herpaantui ja tämä mätkähti takaisin maahan. M.A yritti auttaa toista taas ylös samalla, kun soitti kuskinsa tulemaan noutamaan heidät välittömästi.

Eipä Penelope ollut kauas matelemisvauhdillaan ehtinyt, kun hän jo kuuli askeleita takaaltaan. Pepe ei edes kääntynyt katsomaan hänen peräänsä juossutta henkilöä, sillä olihan se melko arvattavaa, kuka hänen peräänsä oli lähtenyt pinkomaan. Pian tytön nimeä jo kutsuttiin ja tytön kädestä napattiin kiinni. Punapää kurtisti kulmiaan, kun hän joutui vastatusten Taylorin kanssa, joka oli sillä hetkellä viimeisin ihminen, jonka Penelope tahtoi nähdä. Sekä ihminen, jonka kanssa Penelope tahtoi viettää tämän yönsä. Ristiriitaista, jep, tiedetään.

"Ja sä tiedät varsin hyvin syyn siihen, miks mä oon sulle vihanen.." tyttö nurisi hiljaa ja mutristi huuliaan yrittäessään hillitä tulevaa tunteenpuuskaansa. Hän oli yhä kiukkuinen siitä, ettei tyttöä oltu otettu tosissaan, eikä häneen tunnuttu luottavan. Ja kun Taylorkin oli mennyt epäilemään tytöstä jotain sellaista, se oli ollut se kuuluisa viimeinen pisara. Se, mitä tyttö nyt tarvitsi ja tulisi tarvitsemaan, olisi tukea, kannustusta ja läheisyyttä. Nuo kolme riittäisivät aivan hyvin tälle cheerleaderille, joka ei enää jaksaisi mitään turhia, hänestä johtumattomia suhdedraamoja.

Ennen kuin Penelope ehti edes tajuta, häntä oltiin jo saattamassa takaisin sisälle taloon. Ei tyttö jaksanut vastaankaan pistää, vaikka nyt hänen ehkä olisikin tehnyt mieli olla jossain muualla kuin täällä. Voi elämä, millainen ilta tästäkin tulisi, kun he molemmat olisivat tuppisuina..

Taylor oli erittäin helpottunut, kun Penelope ei ryhtynyt vänkäämään vastaan, vaan lähti suosiolla pojan mukaan yläkertaan. Vaikka ilta olikin ollut täynnä jos jonkinlaista tapahtumaa, olisi Taylor varmasti menettänyt hermonsa lopullisesti, jos punapää olisi lähtenyt kiukuttelulinjalle - niin oikeutettua kuin se olisi ollutkin.
Luvassa olisi varmasti loppuillan ja ehkä huomisen aamunkin kestävää mykkäkoulua, mutta Taylor ei jaksanut välittää siitä nyt. Ainakin Penelope olisi paremmassa huostassa hänen huoneessaan, kuin kävelemässä yksin kotiin tähän aikaan yöstä. Jotenkin nuorukainen tunsi katuvansa, mutta turruuttava humala sekoitti ajatuksia ja pahasti, askeleet portaikossa olivat kömpelöt ja muutenkin olo tuntui erittäin... turtuneelta? Ei hän tiennyt, mikä olisi sillä hetkellä ollut se paras tapa kuvailla omaa oloa tai ajatuksia, kun päässä ei tuntunut liikkuvan yhtään mitään.

Nuorukainen olisi voinut jättää illan viimeisen juomaspurtin juomatta - hetken aikaa hän vain aukoi suutaan kuin kala kuivalla maalla, koska sanat eivät vain tuntuneet tulevan suusta ulos.
"Mä.. Mä tiedän, Pepe", Taylor lausui kankeasti, humalaisesti sammaltaen ja otti portaikon yläpäässä tukea kaiteesta, jotta hän ei olisi kompastunut jalkoihinsa. Fiksua, Taylor!
No, luottamuspulaa voitiin aivan hyvin selittää silläkin, että Penelope oli oikeastaan Taylorin ensimmäinen oikea tyttöystävä. Sellainen, jonka kanssa hän seurusteli vakavasti. Olihan niitä lyhyitä juttuja ollut (vaikka ei niin paljoa kuin suurimmalla osalla Astonin hurmureista), mutta mitään syvempää ja oikeasti rakkauteen viittaavaa nuorukainen ei ollut tuntenut ketään kohtaan ennen Penelopea. Okei, olisihan hän voinut ajatella vähän pidemmälle, ennen kuin lähti syyttämään Penelopea Maxwellin kanssa kaulailusta...

"Oikeastaan... Mä haluaisin tosi paljon mennä nukkumaan nyt", Taylor mumisi epäselvästi, eikä hän toden totta mahtanut pysyä tolpillaan astuessaan sisään huoneeseensa. Fiksumpaa olisi, jos asioista puhuttaisiin tarkemmin vaikka sitten, kun urheilija olisi jälleen selvillä vesillä, nyt hän ei ainakaan ollut sitä.
"Misshä sä haluat nukkua?", hän kysyi ja käänsi hitaasti päänsä Penelopeen istahtaessaan sänkynsä reunalle. Oikeastaan Taylor olisi vain halunnut kaivautua peiton alle ja nukahtaa sen sileän tien, mutta... No, naiset.

Liian pitkältä tuntuneen taivalluksen jälkeen he pääsivät takaisin Taylorin huoneeseen, jossa vielä tunti sitten Penelope oli nauttinut ajastaan. Nyt häntä suurimmaksi osaksi vihastutti ja turhautti. Taylor ei ollut nimittäin vieläkään pyytänyt tytöltä anteeksi, eikä punapää ajatellut ennen anteeksipyynnön kuulemista osoittaa minkäänlaista yhteistyönhalua nuorukaisen kanssa. Kyllä, tämä jos mikä oli lapsellista, mutta Penelope oli lopen kyllästynyt siihen, että hän joutui aina pyytelemään anteeksi, oli hän sitten syyllinen tai syytön. Ja vaikka tässä olikin nyt parisuhde kyseessä, halusi Penelope kuulla Taylorin katuvan sanojaan, koska.. Koska toisen oli pakko. Taylorin oli pakko katua sanomisiaan, sillä tämä hyvin tiesi Pepen olevan syytön kuulemaan jotain sellaisia solvauksia, joita Taylor oli hänelle sanonut.
Ääääh, tämä oli liian vaikeaa. Ihmissuhteet olivat vaikeita. Mutta silti Penelope ei tahtonut luopua Taylorista.

Penelope oli aivan hiljaa, kun Taylor toivoi pääsevänsä jo nukkumaan. Sitä tahtoi Penelopekin, mutta hän ei tahtonut lähestyä Tayloria, sillä tämä saattaisi olettaa tytön antaneen anteeksi. Pepe siis hakeutui huoneessa olevan sohvan (joo, päätin nyt julmasti, että siellä on sohva....) ja asettautui istumaan siihen.
"Tässä", cheerleader vastasi selvästi ja pian hän jo makasi sohvalla niin, että hänen selkänsä oli Tayloriin päin. Silmiä tyttö ei tosin ollut vielä sulkenut, hän vain tuijotti eteensä toivoen, että aika kuluisi nopeammin.

Typerä, typerämpi, Taylor. Seuraavat minuutit kuluivat täydellisessä hiljaisuudessa, jonka rikkoivat vain nuorukaisen humalaiset hikottelut. Hänen päässään ei liikkunut yhtikäs mitään, ei ajatusta eikä mietettä. Tai sitten liikkui, mutta Taylor oli vain niin komeassa laitamyötäisessä, ettei hän edes yrittänyt saada ajatuksistaan kiinni. Oli erittäin fiksua siirtää asioiden puimista huomiseen moisella juomisella, olihan se sentään helpoin tapa ja vaivattomin keino päästä ongelmista hetkeksi eroon. Taylor kyllä tiesi, että panoksena oli Penelope ja tytön menetys olisi pahin asia, jota hän kykeni tällä hetkellä edes kuvittelemaan.
"Okei", nuorukainen vastasi Penelopen ilmoitukseen, jonka mukaan tuo aikoisi nukkua sohvalla. Taylor ei nähnyt cheerleaderin kasvoja, koska tuo oli selin häneen päin, joten katse käännettiin takaisin lattiaan.

Herra Morrisin olisi ollut lapsenleikkiä niellä jumalaton egonsa ja ylpeytensä, mutta kun hän kerran oli päättänyt jotakin, siitä pidettiin kiinni mahdollisuuksien mukaan. Tosin tällä hetkellä mahdollisuudet olivat hyvin vähissä, mutta eihän sitä Penelopelle näytetty. Taylor nousi seisomaan horjahtaen ja silmäili Penelopen selkämystä hetken aikaa, "No mä varmaan... Haen sulle sitten... Jotain peittoja", hän ilmoitti ja poistui huoneesta sulkien oven perässään.

Matkalla alakertaan Taylor sen vihdoinkin tajusi, miten helvetin typerä hän oli ollut. Hän oli suorastaan raivostunut itselleen, vaikkei nuorukainen ulkoisesti reagoinutkaan. Huojuvat askeleet kuljettivat urheilijan portaiden jälkeen suoraan vierashuoneen, siitä pienempään, petivaatteiden säilytykseen tarkoitettuun huoneeseen. Mukaan tarttui peitto ja pari tyynyä, eikä Taylor voinut takastulomatkalla olla vilkaisematta peiliin. Humalaisia kasvojaan katsellessaan urheilijan olisi tehnyt mieli paiskata koko peili sirpaleiksi lattialle, mutta hän hillitsi itsensä ja jatkoi matkaansa takaisin yläkertaan. Vierashuoneen ovi paiskattiin vihaisesti kiinni ja rappuset kuljettiin toistuvasti kompuroiden, koko humala oli muuttunut ärsyttävän turruuttavaksi, eikä Taylor halunnut kuin selvittää päänsä.

Ja pyytää Penelopelta anteeksi.

Huoneeseensa palattuaan ovi sai jälleen kyytiä, mutta petivaatteet laskettiin asiallisesti Penelopen eteen lattialle. Vaivalloisesti tytön puoleen kumarruttuaan Taylor painoi lyhyen suukon toisen päälaelle ja ummisti silmänsä.
"Anteeksi",
mitään muuta nuorukainen ei sanonut. Hän asteli ilmeettömänä sänkynsä luokse ja riisui vaatteensa lattialle. Sänkyynsä päästyään hän veti peiton ylleen ja ummisti silmänsä, nukahtaen lähes välittömästi.

Penelopen kulmat kurtistuivat murheellisesti, kun Taylor sanoi käyvänsä hakemassa peittoja ja poistui huoneesta. Punapää kohottautui istumaan ja tuijotti tyhjyyteen. Ei tämän illan näin kuulunut päättyä. Ei Pepe tahtonut esittää uhria näin paljoa. Mutta hän vain tahtoi kuulla Taylorin olevan pahoillaan, pahoillaan siitä, että tämä oli mennyt haukkumaan punapäätä väärin perustein. Cheerleader ei nimittäin ollut kovin kovanahkainen, vaan hän otti asian kuin asian ehkä liiankin henkilökohtaisesti.
Pepe huokaisi raskaasti ja sipaisi hiuksiaan korvansa taakse. Hän kykeni sillä hetkellä vain toivomaan, että huomenna kaikki kääntyisi paremmaksi.

Kuullessaan ääniä oven toiselta puolelta tyttö palasi takaisin alkuperäiseen asentoonsa, eli makamaan kyljelleen sohvalle kasvot sohvaa päin. Ovi aukesi ja askelien perusteella Taylor oli palannut huoneeseensa. Penelope sulki silmänsä ja koetti olla mahdollisimman liikkumatta.
Sitten yhtäkkiä tyttö tunsi huulet päälaellaan ja lämpö valtasi välittömästi Penelopen hitusen kylmettyneen vartalon. Kun sen hiljaisen sanan, jonka Taylor suukon jälkeen paljasti, laski mukaan joukkoon, oli tytön mieliala kohonnut huomattavasti. Hän tunsi sydämensä lämpenevän koko ajan enemmän ja enemmän, ja ennen kuin hän ehti tajutakaan, tyttö oli jo noussut istumaan sohvalle. Taylor tosin oli jo ehtinyt mennä sängylleen ja kadota peitteiden alle.

Parin minuutin miettimisajan jälkeen tyttö nousi ylös sohvalta ja hipsi Taylorin sängyn viereen. Hänen kasvoillaan oli jo mitä leppynein ilme, kun Penelope nosti peittoa ja sujahti sen alle. Cheerleader käpertyi Taylorin lämpöistä kehoa vasten ja kietaisi päällimmäisen kätensä nuorukaisen rintakehän yli.
Nyt oli hyvä olla, paljon parempi kuin viisi minuuttia sitten yksin sohvalla.