Homecoming

Zellie Beatricen kanssa:--) Anteeksi kurainen alotus, kyllä tämä tästä...

Maddison Morris käyskenteli kaikkien yllätykseksi aulassa, vieläpä yksin. Välitunti oli juuri alkamassa ja aamuisen kampaaja-ajan vuoksi neiti päätti lintsata kaksi ensimmäistä tuntia hyvällä omallatunnolla; hänellähän oli oiva syy poissaoloihinsa.
Cheerleader näpräsi puhelintaan tiuhaan tahtiin ja tekstasi Samanthalle typeriä tekstiviestejä, perimmäisenä tarkoituksenaan saada tuo nauramaan ja parhaimmassa tapauksessa lentämään tunnilta ulos. Yksi viesti Jared Hawkinsille teki poikkeuksen tekstiviestitulvaan. Upouusi Samsungin Android-puhelin piippaili tämän tästä saapuneen tekstiviestin merkiksi ja Maddison ei päästänyt tätä elektroniikkamaailman kätevintä laitetta käsistään hetkeksikään.

Yllään tytöllä oli vaaleanpunainen, vartalonmyötäinen toppi, jonka kaula-aukko jätti hyvin vähän arvailun varaan. Topin helma oli sievästi aseteltu Daisy Duke-tyylisten, vaaleansinisten denimfarkkushortsien (jotka olivat lyhyet sanan varsinaisessa merkityksessä) sisään. Jalassa olivat kirkkaanpinkit Niken tennarit, hiukset kampaaja oli jättänyt valtoimenaan aukinaisiksi ja Maddison sai kokoajan olla haromassa otsatukkaansa takaisin päälaelle.

Arvaa kuka on Astonin pahin narttu heti Cherie Hayesin jälkeen?;)
- No? McAllister? Nikki Steele?:o OMG... Mä taidan tietää????
Beatrice Mills! Jos se menee lähellekään Jaredia, niin mä revin siltä hiukset päästä:DD
- Jep!!! Ei ihan mikään sexy bitch... Hei tunti loppuu CU@ aulassa!! xxx

Maddison laittoi puhelimen takaisin valkeaan käsilaukkuunsa ja haroi hiuksiaan. Summerit surisivat kovaäänisesti ja yksi kerrallaan luokan ovet tempaistiin auki ja valtava oppilastulva lähti liikkeelle. Kauniinpi Morris tunnisti Samanthan ihmisjoukosta ja huusi tytön nimeä kovaan ääneen, kunnes huutosakkilainen onnistui tekemään tietä aulaan.
"Mä näin sen Beatricen", Sam naurahti lausuen Millsin nimen ällöttävän imelällä tavalla. "Mä lähetin eteenpäin muuten sen viestin, minkä joku lähetti mulle... Beatricen äidistä siis", Maddison hihitteli vahingoniloisena ja sai Samanthan repämään nauruun.

"Se on ihan oikein, hyvä Maddie!"

Beatrice Millsin menneisyys oli vastoin hänen itsensä tahtoa alkanut paljastua Astonin muille oppilaille, mikä ei rikkaan nuoren naisen mielestä ollut ollenkaan oikein häntä kohtaan. Kaikki olivat alkaneet tuijotella häntä, kuin hän olisi muka ollut syyllinen äitinsä juomiseen. Mitä hittoa hän oikeasti sille voi? Ei hän ollut halunnut äidin juovan liikaa, mutta minkäs sille oli mahtanut. Pikkuveli oli aivan liian pieni olemana yksin kotona, joten ei Becca ollut voinut äitiään baareista hakemaankaan lähteä - vaikka eipä häntä tuolloin ollut juuri kiinnostanutkaan se mitä äiti teki, eihän se ollut hänen ongelmansa ollut.
Ennen Becca oli suorastaan nauttinut kaikkien katseista, mutta ne katseet olivat muuttuneet - ne olivat piinaavia ja jokaisesta katseesta kuulsi tieto hänen äidistään. Kuka saamari sai selville millanen se ämmä oli? Becca mietti pahantuulisena ja nyrpisti nokkaansa pienesti, pujahtaen samalla muutamien ihmisten lomitse kohti aulaa. Hän tarvitsisi nyt omaa rauhaa, eikä edes parhaan ystävän näkeminen olisi auttanut häntä sitä rauhaa enempää. Mutta aulaan saavuttuaan neiti Mills kokikin ikävän yllätyksen, sillä hän huomasi Maddisonin ja Samanthan juttelemassa.

Beatrice ei ollut välttynyt kuulemasta Jared Hawkinsin ja Maddison Morrisin 'seurustelusta'. Moinen sitoutuminen kismitti suuresti nuorta naista, joka oli joutunut ikävän juorun, joka tosin piti myös paikkansa, kohteeksi. Hänen teki niin mieli näpäyttää tuota kanaa (tätä nimitystähän hän käytti kaikista huutosakkilaisista, yhdessä bestiksensä kanssa), mutta neitokaista ei kuitenkaan huvittanut antaa kaikille varmuutta siitä, että hän todella oli maannut Jaredin kanssa. Tai no lähinnä hän ei halunnut saada sitä kuuluisaa jakorasianmainetta.. Eikä neiti oikeastaan voinut aivan viattomasti sanoa, etteikö tämä herra Hawkins olisi merkinnyt hänelle enemmänkin.

Toistaiseksi Becca päätti hillitä itsensä ja jäi seisoskelemaan sivummalle. Hän nappasi kännykkänsä uutuuttan kiiltelevästä mustasta laukustaan ja avasi sen liukuläpän näppärästi. Kukaan ei ollut kaivannut häntä, mutta siitä huolimatta hän ajatteli olla tutkivinaan kännykkää.. Olisihan se nyt aivan typerää vain seisoskella yksinään aulassa. Ainakaan se ei sopinut neiti Millsin imagolle millään tapaa.

Maddison ja Samantha pitivät aulaa lähes täysin hallinnassaaan. Astonin niitä suosituimpia oppilaita ei näkynyt missään, joten teoreettisesti valta kuului seuraavana hierarkiassa roikkuville.
"Oh my god... Katso kuka tuolta tulee", Samantha tuhahti halveksuvasti ja osoitti Millsiä joka räpelsi matkapuhelintaan keksittyneen näköisenä. Helppoa bluffia, olla niin kuin tosi keskittynyt johonkin ihan muuhun, kuin Maddisonin ja Samanthan paikalla olemiseen. Maddison kohautti harteitaan väheksyvään sävyyn ja kallisti päätään, "No... Jos mä oisin se, niin kyllä mäkin yrittäisin unohtaa oman olemassaoloni", tyttö naurahti. Okei, ehkä hän vaikutti ilkeämmältä, kuin mitä totuus antoi ymmärtää. Mutta Maddison osasi pitää puolensa, ainakin jos siihen liittyi Jared Hawkins, jota jokun rapajuopon mukula koitti iskeä.

"Pitäisikö mennä juttelemaan sille?", Samantha kysyi viekkaasti hymyillen. Maddison nyökähti, "Joo, mennään vaan. Se näyttää hirmuisen yksinäiseltä", hän lausahti teennäiseen sävyyn ja kipitti toisen cheerleaderin vanavedessa Beatricen luokse.

"Moikka muru! Mitä sä teet täällä ihan yksin? Rupesiko ihmiset välttelemään sua kuin ruttoa..? Ei, kun siis-- Anteeksi, sähän et kelpuuta seuraas ihan ketä tahansa", Samantha aloitti teatraalisesti ja laski kätensä Beatricen harteille. Yksinkertainen ja suorasukainen vittuilu oli ilkeää, mutta Maddison ei puuttunut asiaan, vaan tutkaili Beatricea uhmakas ilme kasvoillaan.
Hän astui ensin yhden, sitten toisen askeleen lähemmäs rikasta pentua ja hipaisi tytön leukaa sormellaan kiinnittääkseen tuon huomion itseensä. "Jos sä luulit, että susta ja Jaredista tulee jotain, niin... Not gonna happen", Maddison lausahti rauhallisesti ja kohotti kulmiaan. "Ja jos sä sen lisäksi luulit, että se näkee sussa yhtään mitään... Ai ai, sä olet pahasti väärässä", cheerleader jatkoi ja hymyili Beatricelle sydäntälämmittävästi. Okei, hän ei tiennyt Jaredin todellista mielipidettä Beatricesta, mutta kuka sitä tässä vaiheessa olisi kysellyt? Ei kukaan?

Beatrice nyrpisti nokkaansa noiden kahden tullessa yllättäen hänen luokseen. Tai ei se ollut oikeastaan yllätys, melkoisen odotettava ele Maddisonilta ja tämän ystävältä, jos paremmin mietti. Becca liikautti harteitaan, irtautuen Samanthan otteista. Hän ei todellakaan kaivannut mitään teatraalista sympatiaa osakseen, no way! Kun hän sitten tunsi sen kanan, Maddisonin, sormet hipaisemassa leukaansa, ei hän voinut peitellä puolittaisen irvistyksen leviämsitä huulilleen.
'' Luuletteko te mun kaipaavan jotain hiton sääliä? Mua ei kiinnosta teidän pikku leikkinne millään tapaa '', Beatrice sihautti hampaidensa välistä ja riistäytyi pari askelta sivummalle. Hän ei halunnut antaa heikkoa kuvaa itsestään, mutta Maddisonin seuraavat sanat olivat melkoinen pala. Vaikka neiti toki yrittikin itselleen toitottaa, että se oli joku Maddisonin oma juoni, eikä Hawkins ollut siinä millään lailla osallinen.

'' Miten Jared Hawkins muka liittyy tähän? '' Becca kysyi ja kohotti leukaansa. Tuttu pilke oli palannut prinsessan silmäkulmaan, eikä äskeisestä heikosta hetkestä enää ollut mitään tietoa. Nuori leidi mumahti vaimeasti ja hymyili teennäisesti kahdelle seurassaan olevalle, itsestään liikoja luulevalle nirppanokalle ja virnisti sitten.
'' Mahtaakohan tää olla vaan joku sun ja Samanthan juoni? '' Beatrice Mills kysyi sitten ivalliseen sävyyn, yrittäen päästä selvästi niskan päälle. Noiden kahden typeryksen nöyryytykseen hän ei todellakaan tulisi alistumaan, mikäli se hänestä itsestään oli - ja yleensähän se oli. Hän kun oli tottunut tekemään kaiken haluamallaan tavalla, vaikkakin taustojen leviäminen muiden tietoon olikin tuonut hieman mutkia normaaliin elämään.

'' Koska jos tää on, yritätte ihan turhaan. En oikeastaan ihmettelisi, vaikka olisitte levitelleet sen juorunkin koko Astonille '', Becca murahti ja laski kädet lantiolleen.

Hah, Beatrice yritti selvästi väistää Maddisonin hyökkäyksen ja vedota johonkin, mikä ei toden totta liittynyt aiheeseen mitenkään. Hivenen närkästynyt ja tuomitseva ilme levisi cheerleaderin kasvoille tuon katsellessa toista kuvainnollisesti alaspäin. "Ei, mä itseasiassa kuulin sen juorun viimeisten joukossa", hän lausahti pistävästi ja virnisti. "Mutta turha sun on uskotella itselles mitään tuollaista", Maddison sähähti ja astui varoittavan askeleen lähemmäs Beatricea. Tämä ei ollut mitenkään hänen kaltaistaan, yleensä tyttö ei uhitellut tai haastanut tahallaan riitaa (mutta eipä hän ollut kertaakaan aikaisemmin ollut tällaisessa tilanteessa).

"Koko Aston tietää, että Beatrice Mills makaa varattujen jätkien kanssa ja... Mitä tulee sun äitiin, noh - On varmasti vaikeaa olla alkoholistin lapsi", Samantha lausui ne sanat, jotka Maddison oli juuri ollut sanomassa. M-a-h-t-a-v-a-a. Beatricelle koittaisi kovat ajat, jos tuo astuisi metriäkään lähemmäs Jaredia. Maddison ei ehkä osaisi punoa niin mahtavia juonia kuin Gemma Fleming tai Mary-Ann McAllister, mutta joka tapauksessa hän osaisi tehdä Beatricen elämästä hankalaa.
"Mä hankin sulle menolipun luusereiden joukkoon, jos sä kosket vielä sormenpäälläsikään Jarediin", Maddison kumartui kuiskaamaan Beccalle jäätävään äänensävyyn ja astui sitten kauemmas. Blondin sisäinen pikku paholainen oli selvästi tyrmännyt hänen hyvät puolensa, mutta sitähän tässä juuri kaivattiin - uskottavuutta ja niin pois päin.

Joo joo, okei. Maddison ei seurustellut Jaredin kanssa Beatricen ängetessä mukaan kuvioihin, mutta nyt tilanne oli muuttunut ja toisaalta Maddison oli ollut Jaredin seurassa Barnesin kotibileissä ennen Beatricea... Joten. Maddisonin ei siis tarvinnut selitellä kenellekään yhtään mitään, tämä oli häneltä aivan oikeutettua ja niin pois päin.
"Ja mitä siihen sääliin tulee..." Maddison aukaisi jälleen suunsa ja kallisti päätään, mittaille Beccaa arvostelevasti katseellaan. "Sääliä saa ilmaiseksi - mutta kuten sanotaan - kateus pitää ansaita."

Maddison ja Samantha eivät näyttäneet luovuttavan. Jared Hawkins, ikuinen naistennaurattaja, taisikin olla Maddisonille melkoisen tärkeä. Mahtoiko tuo nainen luulla itsestään hieman liikoja - ihan kuin joku Jaredin kaltainen mies jättäisi muut naiset tuollaisen säälittävän huutosakkilaisen takia. Eihän Beatricekaan odottanut saavansa mieheltä mitään suurempaa, seksi nyt oli vain seksiä. Uusintakierrosta ei pantaisi pahaksi, mutta sitä ei todellakana ryhdyttäisi kerjäämään ja anelemaan. Sellainen ei kuulunut Beatrice Millsin kuvioihin millään tavalla.
'' Sä olet säälittävä '', Becca loksautti Maddisonille, jättäen Samanthan hetkeksi omaan arvoonsa. Maddison taisi oikeasti kerjätä verta nenästään, eikä kukaan pidättelisi Beatricea enää kauaa, jos tuo vielä aukoisi leukojaan tuohon malliin.

'' Yksi juttu, muru '', prinsessa virnisti, kohdistaen sanansa yhä Maddisonille, lauseen viimeisen osan yököttävästi imeltäen, '' mua ei kiinnosta sun Hawkinsis millään muotoa, ja se toinen juttu.. Se on mun ja Jaredin välinen asia - ei sun. Ja Jared taisi silloin olla vielä vapailla markkinoillakin - eikä se suhunkaan taida kovin tosissaan olla sitoutumassa. ''
Beatrice naurahti ivallisesti ja neidin itseluottamus oli jälleen kohoamassa oikeille lukemilleen, minkä saattoi selvästi huomata. Enää toinen ei todellakaan varonut sanomisiaan vaan sanoi kaikean, ainakin melkein, mitä ajattelikin. Jaredin ja hänen yöstään ja sen illan tapahtumista tuota hupakkoa ei kuitenkaan tarvitsisi valaista, sillä kuten sanottu - se asia ei Morrisin neidille kuulunut.

'' Senhän sä tiedät ihan itsekin jo. Tiedänhän mä, ettet sä voi olla olematta kateellinen huhusta, joka musta ja Hawkinsista liikkuu - mutta sehän vaan kohottaa mun itsetuntoani '', Becca virnisti nopeasti ja veti valkoista toppiaan hieman parempaan asentoon ja antoi toisen kätensä sitten valahtaa lantiolta vartalon viereen, hallitusti toki.
Beatrice sohaisi hiuksiaan silmiltään ja kallisti hieman päätään, katsahtaen myös Samanthaan. '' Ja tää asia ei taida kuulua sulle sitäkään vertaa mitä Maddisonille? '' Becca puuskahti sitten ja käänsi rintamasuuntansa jälleen Maddisonin puoleen. '' Ja säkin taisit jo ymmärtää tän asian '', Becca vielä sanahti.

Maddison naurahti sävyttömästi ja haroi hiuksiaan, antaen Beatricen puheen pulputa toisesta korvasta sisään ja suorinta tietä toisesta ulos. Totaalinen ignooraaminen oli ärsyttävää - ja ennen kaikkea varsin halveksuvaa. Maddison keskittyessä hiustensa hellimiseen, Samantha asetteli kätensä diivamaisesti lanteilleen ja huokaisi.
"Beatrice Mills antaa ekoilla treffeillä!", brunette huudahti varsin kovaäänisesti ja sai muutaman kiinnostuneen oppilaan hiljenemään tyystin. Maddison palasi takaisin maan pinnalle ja astui viimeisenkin välimatkan umpeen hänen ja Millsin väliltä, pitäen tuohon tiiviin ja yhtäjaksoisen katsekontaktin.
"Tai oikeastaan siihen ei tarvita edes niitä ensimmäisiä treffejä", cheerleader lisäsi ääntään korottaen ja mittaili Beatricea katseellaan. Kyllä, Maddison kerjäsi varmasti verta nenästään, mutta luultavasti hän olisi kätevästi niskan päällä heti kättelyssä. Sitä paitsi, hän oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Beatrice!

"Sun on ihan turha keksiä tuollaisia selityksiä... Ai niin, sä taidat olla ainoo, joka niihin uskoo", Maddison sähähti ja tökkäisi sormensa rikkaan pennun rintakehää vasten, ikään kuin varoittavana eleenä.
"Jared on sentään jaksanut panostaa muhun vähän enemmän, kuin parin drinkin verran", tyttö jatkoi pistävään sävyyn ja kallisti pätään, suupielien kaartuessa suloiseen hymyyn. "Mä annan viiden pisteen vihjeen..."

"Kaikki jätkät ei pidä liian helpoista tytöistä".