kuvissa Luke Pasqualino ▪ ristitty Alejandro Lucas Romeroksi, esittäytyy aina toisella nimellään. Kutsutaan leikillisesti myös Romeoksi, äidille aina ja ikuisesti Alejandro.
▪ sukupuoleltaan mies, syntynyt 7. tammikuuta Espanjan pääkaupungissa Madridissa, 18-vuotias
▪ seksuaalinen suuntautuminen hetero ja vapailla markkinoilla.
▪ käy 3. vuosiluokkaa, klikitetty skeittareihin, valinnaisaineena filosofia ja musiikki – tosin poika on aika onneton, kun pitäisi laulaa jotain. Rumpuja sen sijaan hakkaa ihan mielellään.
▪ poltti ennen vakituisesti, mutta lopetti. Ratkennut uudelleen, mutta polttaa lähinnä satunnaisesti (usein humalassa). Alkoholia käyttää useimmiten vastuuntuntoisesti, mutta on yllytettävissä kaikenlaisiin typeriin tempauksiin joukkopainostuksen alla.
▪ harrastaa skeittausta, tietokoneiden rassausta ja niillä pelaamista, kavereidensa kanssa pelailua (jalkapallo, koripallo...) sekä surffausta. Ei tosin itse pidä edellä mainituista mitään harrastuksenaan, vaan ajattelee skeittauksen olevan enemmänkin jonkin sortin elämäntapa ja muut ovat vain kivoja tapoja viettää aikaa.
▪ äidinkielinään puhuu espanjaa sekä englantia (josta tosin välillä paistaa hassu aksentti ja toisinaan poika ripottelee huomaamattaan puheeseensa espanjaa.)
▪ Romeroiden perheeseen kuuluu isä Benjámin, joka tekee töitä paikallisessa liikeyrityksessä; äiti Celia, joka puolestaan toimii samaisen yrityksen sihteerinä; kaksi isoveljeä, kaksoset Tomas, joka on töissä väliaikaisesti autokorjaamolla ja Emilio, joka opiskelee tällä hetkellä; sekä 16-vuotias pikkusisko Gilda, joka käy Astonin ensimmäistä vuosiluokkaa. Cheerleadereihin kuuluvan Cassidy Eltonin serkku, nuorten isät ovat veljeksiä.
▪ Liikkuu pitkät matkat (sanan todellisessa merkityksessä) perheen yhteisellä, Tomaksen ja Emilion suhteiden kautta hankitulla keltaisella
Chevrolet Camarolla, mutta yleensä Lucas liikkuu skeittilaudallaan (
dekki)
▪ Asuu perheensä kanssa San Diegon laitamilla kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa muun perheensä kanssa.
► o u t s i d eRomero on pitkän huiskea, pää huitelee hieman yli 180 sentin korkeudessa. Ruumiinrakenteeltaan Lucas on hoikemman puoleinen, jäntevä kyllä, lihaksikas ei niinkään. Ei espanjalaisnuorukainen nyt aivan kukkakeppi ole, mutta ei tuo oikein voi lihasmassallaan kyllä mennä kehuskelemaankaan ja pullistelemaan urheilijoille.
Espanjalaisperintönä Lucas on saanut hieman tavallista tummemman sävyisen ihon, joka myös ruskettuu hyvin Kalifornian paahtavan auringon alla, ja palaa tuskin koskaan. Hiukset ovat hyvin tummanruskeat, lähestulkoon mustat. Malliltaan ne ovat melko lyhyet, yleensä melko sekaiset, eikä Lucas uhraa noiden laittoon aikaa aamustaan hetkeäkään. Pojan hiuksia katsoessa ei ole tietoakaan siitä hallitusta sekaisesta hiustyylistä, joita esimerkiksi muutamat urheilijat suosivat, vaan Lucaksen hiukset todella ovat sekaisin ja sojottavat hyvin usein mikä mihinkin suuntaan, mikäli skeittari ei ole taltuttanut niitä hatulla tai lippiksellä.
Kasvonpiirteiltään poika on melko voimakas, hyvin pitkälle isänsä näköinen. Tosin siinä missä hänen isänsä otsa on usein kurtussa ja silmissä mietteliäs ja aavistuksen tuimakin katse, ovat Lucaksen kasvot rennot ja tumman sävyiset ruskeat silmät pilkehtivät iloisuutta.
Pukeutumistyylissään Lucas suosii mukavuutta ja rentoutta – skeittaukseen mitkään puvut takit eivät sovi, eikä nuorukainen niissä ole liiemmin koskaan viihtynyt. Hän suosii mielellään rentoja farkkuja, erilaisia t-paitoja, kaikissa sateenkaaren väreissä, yleensä printillä tai jollakin muulla kuviolla varustettu. Viileämmillä säillä hyvin usein huppari, tai joku muu hupullinen takki, jalassa on jotkut tennarit tai skeittikengät, jotka soveltuvat hyvin skeittaukseen.
► i n s i d eLucas on sosiaalinen nuorimies, joka tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja viihtyykin mieluummin isossa porukassa kuin yksin. Pojalla on oma suuri skeittarikaveriporukkansa, jossa tuo lähinnä liikkuu ja viihtyy parhaiten, sillä Lucas on myös varsin omistautunut skeittaukselle, joka on tuolle pikemminkin kuin elämän tapa kuin mikään harrastus. Hän liikkuu lähestulkoon joka paikkaan laudallaan ja nuorukaista harvemmin näkee ilman rakasta skeittilautaansa.
Pojassa on espanjalaisille usein ominaista temperamenttia, jonka takia Lucas tuppaa suuttumaan melko helpostikin, riippuen toki asiasta. Kovin pitkäkestoista suuttuminen ei yleensä ole ja jätkä kyllä antaa anteeksi, mutta tietyissä tapauksissa saattaa viedä kauankin aikaa, ennen kuin espanjalaispoika on todella antanut asian anteeksi.
Hallitsevana luonteen piirteenä pojassa ilmenee myös rentous ja elämänilo. Lucas on huoleton, joskin vastuuntuntoinen nuori, joka yrittää parhaansa panostaa koulun käyntiin. Toisinaan se onnistuu paremmin ja toisinaan taas huonommin, jätkä kun viettää mieluummin aikaansa hengaillen kavereidensa kanssa kuin läksyjen parissa. Tuo on kuitenkin keskivertohyviä arvosanoja ja on itse koulunkäyntiinsä tyytyväinen, joka on tietysti tärkeintä.
Nuori mies on hyvätapainen ja kohtelias, ehkä hieman vanhanaikainenkin osassa tavoistaan. Romanttinen Lucas osaa olla ja herrasmieheksikin tuota on useaan otteeseen nimitetty, eikä hän muutenkaan ole tyyppiä, joka juoksee joka ikisen naisen perässä ja vaihtelee tyttöystäviään useammin kuin sukkia – totta puhuen jätkä on seurustellut elämässään kaksi kertaa, molemmat tytöt olivat espanjalaisia.
Lucas ei naisten läsnäoloa mitenkään ihmeelliseksi koe ja on oma itsensä näiden lähettyvillä – siihen saakka, kunnes sattuu ihastumaan johon kuhun. Siitä lähtien poika yleensä käyttäytyy epäilyttävän ujosti tuon henkilön lähellä ja muuttuu muutenkin hämmentyneeksi, eikä ihmisen, joka Lucaksen hyvin tuntee, ole mitään vaikeuksia hoksata, milloin tuo on ihastunut ja kehen.
Kaikessa hyvätapaisuudessaan Lucas osaa kyllä myös olla rasittava jankatessaan asioista ties kuinka kauan, itsepäinen kun on, varsinkin jos sattuu tietämään (tai luulemaan…) olevansa oikeassa. Tuo myös ilmoittaa hyvinkin vankasti mielipiteensä ääneen, mutta yleensä omistaa sen verran tilannetajua, ettei aivan mitä tahansa möläyttele. Rääväsuiseksi Lucasta voisi myös kuvailla, nimenomaan sen takia, että tuo ei jaksa sanomisissaan kiroilla – kielenkäytön kannalta ei välttämättä niinkään, sillä silloin kun skeittari kiroilee, kiroilee tuo myös usein espanjaksi eikä suinkaan englanniksi.
Nuorukaisella on myös omat, vankkumattomat mielipiteensä, joista espanjalaispoika pitää kiinni kynsin ja hampain.
► n o w & t h e nLucas on syntyperältään espanjalainen, ja poika on syntynyt 7. tammikuuta Espanjan pääkaupungissa Madridissa kahdeksantoista vuotta sitten. Hän oli onnellisien vanhempiensa kolmas lapsi 20-vuotiaiden kaksosten, Tomaksen ja Emilion jälkeen. Pojalla oli normaali lapsuus, isoveljet kiusasivat kaksi vuotta pienempää, joka kuitenkin päättäväisesti laittoi hanttiin typerille veljilleen.
Lucaksen ollessa kaksi vuotias Romeroiden perhe sai vielä lisäystä yhden lapsen verran, tällä kertaa kyseessä oli tyttölapsi kolmen pojan katraan jatkoksi. Tyttö ristittiin Gildaksi, ja nykyään tyttö käy Aston High Schoolin ensimmäistä luokkaa.
Lucas oli pienestä pitäen oikea sosiaalisuuden ruumiillistuma, joka jutteli niitä näitä vieraillekin ja tuli toimeen lähestulkoon kaikkien kanssa. Tietysti aina tuli välillä jotakin kränää jonkun kanssa, mutta nekin saatiin aina selvitettyä.
Nuorukainen oli kiltti lapsi, mutta aina päätä pahkaa syöksymässä kohti ongelmia – se tosin johtui suurimmaksi osaksi tuon loputtomasta uteliaisuudesta ja rohkeudesta, joiden ansiosta Lucas joutui tuon tuostakin mitä kummallisimpiin tilanteisiin.
Skeittausharrastus juontaa juurensa pitkälle lapsuuteen, kun poika yllytettiin aivan pienenä paikallisten junnujen skeittauskisaan. Yllytyshulluna Lucas totta kai meni, eikä siitä seurannut muuta kuin itkua ja hammasten kiristystä. Julkisen nolauksen kokenut poika kuitenkin yllätti kaikki päättäväisyydellään ja kahden vuoden päästä samaisessa kisassa nuorukainen näytti taivaanmerkit pilkkaajilleen. Siitä lähtien Lucasta harvemmin näki ilman lautaansa, ja tuo on ikään kuin kasvanut kiinni harrastuksena alkaneeseen skeittaukseen.
Benjámin Romerolla oli suhteellisen hyvin menestyvä liikeyritys Espanjassa, jossa myös perheen äiti Celia teki töitä sihteerinä. Pari vuotta takaperin kuitenkin tuli tieto, että Celian Amerikassa asuvalla äidillä oli todettu hankala laatuinen syöpä, joka oli lääkäreiden mukaan levinnyt niin laajalle alalle, että leikkaaminen olisi suoraan sanottuna turhaa, varsinkin, kun jo leikkaus itsessään oli vanhalle ihmiselle raskas. Romerot muuttivat yhteistuumin Amerikkaan, kaikki iloisina siitä, että saisivat olla lähempänä isoäitiään, mutta samalla surullisena siitä, että joutuivat jättämään taakseen elämänsä ja ystävänsä Madridissa. Samalla heitolla 16-vuotias Lucas erosi pitkäaikaisesta tyttöystävästään Palomasta, koska valtameri parivaljakon välillä hankaloittaisi tilannetta niin paljon, että he tulivat siihen tulokseen, että olisi vain parempi jatkaa ystävinä.
Benjáminin liikeyritys Espanjassa myytiin hyvällä hinnalla ja niillä rahoilla perhe muutti Los Angelesiin, Amerikkaan.
Carmen Romero, Lucaksen isoäiti, sairasti syöpää sairaalassa hieman alle puolisen vuotta, ennen kuin nukkui noin vuosi Romeroiden muutosta pois. Se oli raskasta kaikille perheessä, erityisesti Celialle, joka oli aina ollut hyvin läheinen äitinsä kanssa. Romerot asuivat vielä muutamia kuukausia LA:ssa, ennen kuin Celia tuli siihen tulokseen, että maisemanvaihdos voisi tehdä hyvää, ja niinpä Romeroita taas vietiin – tällä kertaa San Diegoon. Lucas ja Gilda aloittivat koulun käynnin Aston High Schoolissa, Benjámin alkoi työskennellä oman alansa liikeyrityksessä ja kuten vanhoina aikoina, Celia tuli sihteeriksi. Tomas ja Emilio olivat aluksi varsinaisia hulttioita ja makasivat vain kotona päivät pitkät, mutta loppujen lopuksi hankkivat erinäisiä pätkätöitä, ennen kuin Emilio pääsi opiskelemaan ja Tomas tekemään ainakin tällä hetkellä vakituista työtä autokorjaamolla.
► g a m e s