|
| What a wonderful day | |
| | Kirjoittaja | Viesti |
---|
Vieraili Vierailija
| Aihe: What a wonderful day 26/12/2010, 10:59 | |
| Jessica asteli kävelytietä hitaasti katsellen lumoutuneena Pacific Beachia, vaaleaa hiekkaa ja kauniin turkoosia merta. Oli todella lämmin päivä ja tietenkin kaikki olivat rannalla. Jessica oli pukeutunut rennosti siniseen kesämekkoon ja sinisiin ballerinoihin. Hän käveli rantatien yli ja astui rantahiekkaan. Hiekka oli polttavan kuumaa, Jessica tunsi sen kenkiensä läpi. Hän astui muutaman askeleen eteenpäin. "Ääh, tyhmät kengät..." Jessica kirosi itsekseen, hänen kenkiinsä oli mennyt kauhea määrä hiekkaa ja nyt se tuntui inhottavasti jalkapohjissa. Jessica otti kenkänsä pois jaloistaan ja astui paljain jaloin hiekalle. Hiekka oli aluksi polttavaa mutta lopulta siihen tottui. Hän käveli rivakasti pidemmälle kaunista merta kohti. Hän etsi kauan tyhjää kohtaa johon istua, mutta pian sellainenkin kohta löytyi. Jessicalla oli mukanaan laukku jossa hänellä oli punainen pyyhe jonka hän levitti hiekalle. Sitten hän tiputti laukkunsa sen vierelle ja istui pyyhkeen päälle. Sitten hän vain nautti olostaan ja lämpimästä päivästä. Lopulta Jessica kyllästyi katselemaan merta, hän meni pyyhkeen päälle makuulle ja sulki silmänsä. Ihana päivä, ja niin lämmintä. Jessicaa alkoi nukuttaa, mutta mitä väliä vaikka hän nukahtaisikin. Eihän hänellä ollut mikään kiire, kun oli vapaapäivä koulusta. |
| | | mayra
Viestien lukumäärä : 700 Join date : 02.07.2010 Ikä : 31 Paikkakunta : Lahti.
| Aihe: Vs: What a wonderful day 7/1/2011, 14:54 | |
| Tumman sininen Suburban pysähtyi sulavasti parkkiruutuun. Kris esti aurinkolasit hansikaslokerosta, ennen kuin astui ulos autostaan. Kanadalainen tuijotti tummien linssien takaa merta - joka oli valitettavasti täysin tyyni. Jääkiekkojoukkueen valmentaja piti lomaa, joten myös pelaajilla oli tauko harjoituksista. Atleettisena ja energisenä Kris ei tietenkään voinut jäädä sohvalle makoilemaan - eilen joukkue oli pelannut jääkiekkoa ihan keskenään. Tänään Kris oli suunnitellut surffaamista, mutta merellä ei ollut ensimmäistäkään kunnon aaltoa. Siksi Kris jätti laudan autoon ja lukitsi ovet ennen kuin suuntasi rantaan - häntä ei huvittanut ajaa takaisin kotiin. Sen kokoisella tilalla asuminen toisaalta otti päähän - se oli niin kaukana kaikesta, ettei Kris meinannut pärjätä ilman autoa. Hän voisi yhtä hyvin jäädä rannalla ja ottaa vaikka aurinkoa. Ei sillä, valkoinen t-paita jätti treenatut käsivarret paljaiksi, joista huomasi että kanadalainen ei enää rusketusta tarvinnut. Nykyinen rusketus oli tasainen sekä kauniin ruskea myös jaloissa - khakin väriset sortsit loppuivat polven yläpuolelle. Sukkia pojalla ei ollut ollenkaan ja kengät olivat mustat.
Hiekalle päästyään Kris suunnisti tutun tytön luokse tämän tunnistettuaan. Hän oli tavannut Jessican aikaisemminkin ja havainnut tämän hyvin miellyttäväksi seuraksi. Muutenkin kuin ulkonäön puolesta, tyttö oli kyllä erittäin viehättävä. Parhaillakin mekko näytti sen päällä erittäin hyvältä, vaikkei Kris varsinaisesti voinut väittää ymmärtävänsä niiden päälle jotain. Kuten tässäkin tapauksessa hän kiinnittyi mekkoihin huomiota ainoastaan silloin kun niiden käyttäjä oli hyvin viehättävä. Aurinko jäi Krisin selän taakse tämän pysähtyessä tytön luokse, vieden tältä suoran auringonpaisteen. Kris harkitsi jo heittävänsä tytön mereen kokeillakseen oliko se hereillä - mutta kysyminen taisi olla asiallisempaa.
"Nukutko sä?" | |
| | | Vieraili Vierailija
| Aihe: Vs: What a wonderful day 8/1/2011, 03:04 | |
| Jessica ei saanut unta vaikka olisi tahtonutkin. Liikaa melua. Jessica ihmetteli kun auringonvalo loppui ja tuli pimeämpää. Eihän taivaalla ollut pilven pilveä. Hän säpsähti kun kuuli tutun äänen. Kris. Jessica avasi silmänsä ja näki pojan juuri auringon edessä. "Hei Kris!" Pakostakin hymy ilmestyi Jessican kasvoille. He olivat tavanneet aikaisemmin ja Jessica oli samantien ihastunut poikaan ja hänen persoonaansa. Kris oli todella mukava. Jessica nousi istumaan ja asennon muuttuessa auringonvalo tuli taas hänen kasvoilleen. Valo sokaisi Jessican hetkeksi, mutta hetken räpsyttelyn jälkeen silmät tottuivat valoon. Missä aurinkolasit olivat kun niitä kaivattiin! Jessica ajatteli ja otti laukkunsa syliinsä. Hän avasi vetoketjun joka oli mahdottoman surkea. Se jumitti ja Jessicaa ärsytti se kovasti, pitikin mennä maksamaan 400 dollaria, vaikka olihan laukku silti tosi kaunis. "Ääähhh, tyhmä vetoketju!" Jessica mutisi itsekseen. Lopulta vetoketju luovutti ja aukeni. Jessica pisti kätensä laukkuun ja tutki hetken, sitten aurinkolasit löysivät tiensä hänen käteensä. Jessica otti ne ulos laukusta ja pisti silmilleen. Nyt näkyi paremmin ja Jessica onnistui vihdoin avaamaan suunsa. "Mitä sä täällä teet?" Kysymys oli enemmänkin vain jutustelua, hän ei halunnut keskustelun kuolevan samantien ja itseasiassa Jessica halusi tietää miksei Kris ollut harkoissa, no, ehkäpä heillä oli kiva valmentaja ja kun oli niin kaunis päiväkin. Valmentaja oli varmaan antanut vapaata.
Jessica ei ymmärtänyt jääkiekon päälle mitään ja miettikin pitäisiköhän pistää Kris selittämään. Ennenkuin Jessica avasi suutaan hän tajusi, ettei kuitenkaan tekisi tiedolla mitään - ja luultavimmin ei tulisi edes kuunneltua. Krisin kauneus lumosi Jessican. Ei aina löytänyt poikaa jolla oli yhtä kauniit kutrit kuin tytöllä, vaikka Jessican mielestä pitkät hiukset sopivat paremmin tytöille. Krisille, ne kuitenkin sopivat - toisin kuin suurimmalle osalle muista pojista. Jessica jäi katselemaan Krisiä ja miettimään olikohan ihastuksen tunne molemminpuolinen. Voi kun olisikin! Mutta miksei, olihan Jessica rikas ja Kris urheilija - Jessica ei pystynyt kuvittelemaan, etteikö Krisillä olisi muitakin tyttöjä ehdolla.
// sori tosi tökeröä tekstiä... // |
| | | mayra
Viestien lukumäärä : 700 Join date : 02.07.2010 Ikä : 31 Paikkakunta : Lahti.
| Aihe: Vs: What a wonderful day 8/1/2011, 14:07 | |
| Jessican havahdettua Kris istui hiekalle tytön viereen ja riisui kenkänsä. Jessica oli varmasti kaunis lintu-perspektiivistä, mutta Kris tunsi itse olonsa oudoksi tytön ollessa maan tasolla. Hymy tarttui, totta puhuakseen juuri tuon takia Kris saattoi olla ihastunut Jessicaan. Se oli niin energinen ja eloisa - ja todella kaunis, tietenkin. Tytössä oli vain jotain kerrassaan hurmaavaa kuin se innostui hänen näkemisestään ja seuraavaksi kirosi laukkunsa vetoketjua. No, välillä se saattoi muistuttaa ehkä liikaakin klikkinsä stereotyyppistä edustajaa, mutta Kris toivoi että pinnan alta löytyisi jotain muutakin kuin hemmoteltu isintyttö. Hän olisi oikeasti voinut tutustua Jessicaan niin hyvin, että olisi saanut tietää mitä tytön pään sisältä oikeasti löytyi. Vaikka ei Kris varsinaisesti voinut kyllä moittia Jessicaa sen vanhempien varojen takia - poika oli kieltämättä itsekin saanut kaiken valmiina tarjottimella. Herrasmiehenä Kris olisi voinut antaa omat lasinsa Jessicalle - aurinko oli yhä hänen selkänsä takana. Mutta lasit olisivat varmaan liian isot Jessicalle - tyttö saattaisi näyttää niin koomiselta ettei Kris pystyisi katsomaan sitä vakavasti. Kysymys tuli hieman yllätyksenä - Kris olikin yleensä tähän aikaan harjoituksissa, mutta mistä Jessica sen tietäisi. Ei sillä, joukkue vittuili jatkuvasti Krisin fanityttö-ryhmästä, joka roikkui mukana peleissä ja harrastuksissa ja vaikuttikin kannattavan enemmän kapteenia kun joukkuetta. Mutta siihen ryhmään Jessica ei kuulunut, Kris olisi huomannut jos se olisi siellä. Ja sen ryhmän keski-ikä oli kyllä 14. "Valmentaja on lomalla, joten meillä ei ole harkkoja tällä viikolla ja mä tarvitsin muuta tekemistä. Mun piti surffata, mutta täällä ei ole aaltoja, joten", Kris kohautti olkiaan. Näin kauniin päivän voisi viettää rannalla muutenkin. Vaikka Kris oli kyllä jäällä kuin kotonaan - hän olisi hyvin voinut viettää päivän hallillakin. Ilmastointi pelasi hallissa ja Kris tosiaan viihtyi jäällä. Hän oli kuitenkin ottanut ensikosketuksen jäähän ennen kuin oli osannut edes kävellä karattuaan äidiltään vauvana ollessaan mukana veljensä harjoituksissa. Ei hän tilanteesta itse tietenkään mitään muistanut, mutta siitä oli kuvia. Oli vain parempi ettei Jessica kysynyt jääkiekosta mitään - Kris kun tunsi lajinsa paremmin kuin taskunsa ja se keskustelu saattaisi jäädä yksinpuheluksi.
"Siksi mä ajattelinkin että voisinko mä viedä sut syömään tällä viikolla?" Kris kysyi ja halusi saman tie lyödä itseään. Tuo kuulosti siltä että hän halusi viedä Jessican syömään koska hänellä nyt oli aikaa. Mikä ei ollut totta, hän oikeasti halusi viedä tytön syömään. Nyt, kun ei ollut harjoituksia sotkemassa hänen aikatauluaan. Hän oli oppinut että tyttöystävät eivät tykänneet kun treffit siirrettiin harjoitusten takia, Kris oli jo kerran käynyt keskustelun oliko jääkiekko hänelle tyttöystävää tärkeämpi. Mutta nyt hän saattoi sopia ajan ihan vapaasti. Siis jos Jessica suostuisi. Kysymys saattoi tulla vähän yllätyksenä ja ehkä hieman liian varhain, he olivat kuitenkin tavanneet vain muutaman kerran. Mutta Kris halusikin tavata Jessican vielä uudestaan. | |
| | | Vieraili Vierailija
| Aihe: Vs: What a wonderful day 9/1/2011, 02:33 | |
| Jessica kohensi aurinkolasiensa asentoa ja katsahti Krisiin joka istahti hänen viereensä. "Sä voit kyllä istua pyyhkeellekkin.. siis, kun... ei tarvii olla hiekalla.." Jessica takelteli pahemman kerran sanoissaan, miksi pitikin!? Jessica sadatteli mielessä hermostuneisuuttaan, ja punastui hieman. Sitten hän katsahti nopeasti poispäin ja rauhoitti itseään mielessä.
Kris alkoi selittää miksi oli vapaalla, ja Jessicaa ei edes kiinnostanut mitä Kris sanoi, hän jäi tuijottamaan Krisin kasvonpiirteitä. Kauniita ruskeita silmiä ja niiden loputonta syvyyttä. Lopulta hän huomasi Krisin lopettaneen puhumisen ja Jessica tajusi jääneensä tuijottamaan, taas. Jessica sipaisi nopeasti hiuksensa taakse, ne olivat tippuneet kasvojen eteen. Sitten tuli jotain täysin kulman takaa, mitä Kris olikaan sanonut! Jessica jumittui täysin, katsoi vain Krisiä silmiin suu hieman auki. Mitää! Oliko Kris juuri pyytänyt Jessicaa ulos! Ei mahtavampaa voisi tapahtua. Jessica pyyhki ihmettelevän ilmeen kasvoiltaan ja vaihtoi sen leveään hymyyn. "Tietysti! Siis.. Tietenkin tulen, joo..." Taas täydellisen tumpelo vastaus. Jessica oli innoissaan ja todella, todella onnellinen. Ei ihanampaa päivää voisi olla, Kris oli pyytänyt häntä treffeille. Siis olivatko ne treffit? Jessica toisti hetken mielijohteesta kysymyksen ääneen "Olisko ne treffit?" Jessica oli onnensa kukkuloilla odottaessaan vastausta, ei edes pystynyt kuvittelemaan kielteistä vastausta.
Nyt Jessica tiesi, että tunne oli varmasti molemminpuolinen. Se oli ihana tunne. Hymy ei pystyisi poistumaan Jessican kasvoilta vielä pitkään aikaan. |
| | | mayra
Viestien lukumäärä : 700 Join date : 02.07.2010 Ikä : 31 Paikkakunta : Lahti.
| Aihe: Vs: What a wonderful day 19/1/2011, 12:59 | |
| Jessica oikeasti punastui ja takelteli. Kris tajusi ettei oikeasti tuntenut sitä yhtään. Tyttö vaikutti jotenkin ujolta - se oli hyvin suloista, mutta tuli täytenä yllätyksenä. Ja tässä kohdassa vastakohdat eivät täydentäneet toisiaan - vahvana persoonana Kris tarvitsi vahvan naisen. Jonkun jota lujatahtoinen kanadalainen ei saisi jyrättyä alleen. Niin kohtelias kuin hän ikinä olikaan, ujojen ihmisten varpaille Kris saattoikin talloa - hän oli niin vahva persoona että ne vain jäivät jalkoihin. Ja se suhde olisi tuhoontuomittu jos Kris pääsisi kävelemään toisen osapuolen yli. Vaikka se ei kyllä ollut tuhonnut hänen aikaisempia seurustelusuhteitaan. Jääkiekko ne suhteet kaatoi viemällä kaiken ajan. Yksi niistä naisista oli jo ehtinyt väittää että kapteeni rakasti lajiaan enemmän kuin naisiaan. Kris tiesi kyllä että hänen kanssaan seurusteleminen oli hankalaa kun harjoituksia ja pelejä vaikutti olevan joka päivä - yritä siinä nyt sitten järjestää yhteistä aikaa ja ylläpitää suhdetta! Mutta koska Kris ei aikonut lopettaa pelaamista hän ei varsinaisesti voinut asialle yhtään mitään. Sitä paitsi hän ei jättänyt niitä tyttöjä jääkiekon takia - ne tässä jättivät hänet. Itse ne tekivät jääkiekosta ongelman. Eivätkä ne edes halunneet hänen valitsevan. Hänen pisin suhteensa oli kestänyt viisi kuukautta, jääkiekkoa oli taas pelattu 12 vuotta. Toki Jessica saattoi olla vain ihastunut - ihastuksen kohteen läsnäolo kun saattoi ujostuttaa. Mikä taas ei haittaisi kapteenia yhtään.
Kris ei osannut suhtautua hiljaisuuteen oikein. Jessica jäätyi täysin, eikä kanadalainen edes tiennyt oliko se nyt hyvä vai huono asia. Kysymys oli tosiaan tullut täysin puskista - hän olisi voinut olla hieman hienovaraisempi. Eikä Kris ollut edes yhtään varma oliko hänellä ylipäänsä minkäänlaisia mahdollisuuksia Jessicaan - tuollaisella tytöllä oli varmana vaihtoehtoja miesten suhteen. Vaikka - ainakin joukkueen jätkien mukaan - kapteenilla ei ollut mitään hätää. Hänellähän oli erittäin auliit fanityttönsä, mikä ei kyllä totta puhuen pahemmin lohduttanut. Niitä ei ainakaan jääkiekko haittaisi, Kris ei ollut ikinä edes nähnyt niitä hallin ulkopuolella.
Kris hymyili Jessican lopulta vastattua. Kanadalainen oli kieltämättä alkanut jo ahdistua hiljaisuuden vain kestäessä. Kapteeni ei edes tiennyt mille hymyili - vastaukselle vai reaktiolle. Kris vahvasti epäili ettei Jessica suostunut vain kohteliaisuudesta, ei se tuollaista reaktiota saisi aikaan. Tai sitten tyttö oli helvetin hyvä näyttelijä. Jessica vaikutti oikeasti innostuneelta ja onnelliselta. Tytön reaktiosta tuli niin hieno tunne, että Krisin oli pakko myöntää että hän taisi olla enemmän kuin vain hieman ihastunut. "Kyllä, ne on treffit. Perjantaina, mä tulen hakemaan sut ja vien meksikolaiseen." Katse kävi meressä, ennen kuin Kris seurasi taas Jessican reaktioita. Ilma oli yhä aivan tyyni - Krisistä alkoi tuntua vahvasti siltä että hänen pitäisi tänäänkin kerätä jätkät kokoon ja mennä porukalla hallille pelaamaan saadakseen energian purettua. | |
| | | Vieraili Vierailija
| Aihe: Vs: What a wonderful day 31/1/2011, 08:32 | |
| Meksikolaiseen ravintolaan. Jessica ei ollut aivan varma oliko Kris päättänyt muutamassa sekunnissa minne viedä hänet, vai pitikö hän meksikolaisesta ruoasta. Vai olisikohan ollut mahdollista, että hän oli päättänyt valmiiksi.. Jostain syystä tätä Jessica mietti pienen tovin. "Meksikolaiseen, okei" Jessica ei ollut täysin varma pitikö ajatuksesta, tosin eihän tämä ollut koskaan kokeillut meksikolaista ruokaa. Varmasti se olisi kokemisen arvoista. Jessicalla ei ollut muuta mielikuvaa meksikolaisesta ruoasta, muuta kuin se, että se on todella mausteista. Onkohan sekään totta, Jessica ei tiennyt. Krisin jatkaessa Jessican ilme muuttui nopeaan kirkkaammaksi, kun tämä sanoi sanan treffit. Jes! Hämmentynyt ilme vaihtui säteilevään hymyyn. Jos kyse ei olisi ensimmäisistä treffeistä, Jessica olisi jo Krisin sylissä halaamassa tätä. Siltä - niin hyvältä - hänestä juuri nyt tuntui. Kumpa se ei olisi niin outoa ja vierasta. Jessica vaihtoi asentoa, vaivihkaa hieman lähemmäs Krisiä ja pisti paljaat varpaansa kuumottavaan hiekkaan. Se oli syvempää viileämpää ja silkinsileää. Jessican varpaankynnet oli lakattu huolella iloisen turkooseiksi, niiden kirkas väri loisti hiekan läpi.
Aurinko joutui pilvenhattaran varjoon ja ilma hämärtyi samantien. Onneksi pilvenhaituva meni nopeasti ohi ja aurinko tuli pilven takaa. Aurinko loisti taas isona ja kultaisena. Jessica siirsi aurinkolasinsa käteen ja räpläsi niitä hetken ja pisti ne sitten viereensä hiekalle. Niiden tumma väri oli väärentänyt muun maailman värejä jotka olivat nyt kirkkaat ja aurinkoiset. Vaikka aurinko tuli Krisin selän takaa, Jessica näki hänet tarpeeksi valoisana ollakseen haltioitunut hänen kauneudestaan. Jessica vieroksui ajatusta sanoa pojasta 'kaunis'. Silti hän ajatteli niin.
Jessica heilutteli ajatuksissaan varpaitaan hiekassa ja hiekanjyvät valuivat hänen varpaidensa väleistä maahan. Kuuma hiekka tuntui mukavalta jaloissa ja kun varpaat sulloi syvemmälle tuli vastaan viileä hiekka. Jessica katsahti hetken varpaitaan Krisin jälkeen, mutta sitten katse haapuili horisontille. Vesi oli kauniin turkoosia ja taivas oli vaalea ja tyhjä pilvistä. Jessicaa teki mieli vaihtaa bikineihinsä ja vain juosta veteen, alkoi jo tulla hieman hikisen kuumaa maalla - asteet olivat varmastikin nousseet jo 30 celsius-asteeseen. Vesi oli varmasti paljonkin viileämpää. |
| | | mayra
Viestien lukumäärä : 700 Join date : 02.07.2010 Ikä : 31 Paikkakunta : Lahti.
| Aihe: Vs: What a wonderful day 27/2/2011, 14:02 | |
| [ sori kesto ja täysin laaduton teksti ]
Oli Krisiltä ehkä hieman itsekästä viedä tyttö syömään hänen lempiruokaansa ja hänen lempiravintolaansa. Eikö hänen herrasmiehenä pitäisi antaa neidin päättää? Eikö se niin mennyt treffeillä, nainen vei ja mies vikisi. Mies haki ja vei, kohteli naista kuin kukkaa kämmenellä ja saattoi vielä kotiovelle asti. Ainakin jos oltiin erittäin vanhanaikaisia. Krisin mielestä se oli ilmiselvää että hän ajaisi. Hän ei välttämättä edes antaisi Jessican ajaa - hän halusi ajaa itse. Ei hän epäillyt etteikö Jessica olisi osannut ajaa, mutta - kyseessä oli autot ja hän oli mies, tarvitsiko siitä sanoa sen enempää? Ja Kris olisi antanut Jessican päättää ravintolan, jos se olisi tyrmännyt meksikolaisen. Mitä se ei tehnyt. Joten he menisivät meksikolaiseen. Kyllä, Kris oli herrasmies ja erittäin kohtelias, mutta ei hän nyt täysin vietävissä ollut. Kapteeni oli lujatahtoinen ja sitä paitsi rakasti meksikolaista ruokaa. Ja, huomioon ottaen että Audrina oli pelastanut ystävättärensä meksikolaisen ravintolan, Letangit melkein omistivat ravintolan - hyvän pöydän varaaminen ei olisi Krisille ongelma ja hän menisi takuuseen siitä että palvelu olisi loistavaa. "Se on sitten sovittu", kapteeni sanoi ja hymyili. Sitä paitsi koko treffeissä ei ollut kuin yksi asia mikä hieman huolestutti - Jessican noutaminen tämän kodilta. Kris kyllä tiesi missä tyttö asui (ei, hän ei ollut käynyt stalkkaamassa sitä, hän vain oli Letang ja Letangit tunsivat ihmisiä) mutta hän ei halunnut törmätä tytön isään hakiessaan tätä. Siinä oli aina riskinsä kun kävi hakemassa isin prinsessaa ulos. Ne saattoivat olla hieman suojelevia tyttäriään kohtaan. Ja Kris mieluummin kävisi ensitreffeillä ensin ennen kuin tutustuisi vanhempiin. Vanhemmat saattoivat innostua kun hän nyt oli aivan unelmavävy-materiaalia. Se loi hieman paineita treffeille, kun vanhemmat jo toivoivat hänen liittyvän sukuun. Ehkä hänen pitäisi pyytää Jessicaa puhumaan vanhemmilleen hänen puolestaan, etteivät ne nielisi häntä elävältä. Tosin se saattaisi olla hieman outoa.
Krisiä ei olisi haitannut vaikka Jessica olisikin halannutkin. Hän olisi itse yhtä hyvin voinut halata tyttöä. Se ei ollut niin suuri ele ja kuka nyt ei haleista tykännyt? Ja se jotenkin olisi sopinut tytön innostuneisuuteen jos se olisi mennyt ja halannut. Kris tykkäsi läheisyydestä. Mutta mistäs hän Jessican kannan olisi tiennyt, hän kun ei tosiaan tuntenut sitä vielä yhtään. Ehkä se sitten olisi ollut sopimatonta tytön mielestä. Krisiä itseään ei läheisyys ja kontakti haitannut. Jääkiekkokin oli kontaktilaji. Tuijotettuaan hetken merta Kris muisti taas miksi oli rannalla tullut - piti kuluttaa energiaa. Hän olisi jäänyt kotiin, jos olisi pystynyt (tai edes halunnut) vain istua paikoillaan. Auringon alla makaaminen onnistuisi tilallakin. "Mä menen uimaan, haluatko sä tulla seuraksi?" Kris kysyi, ennen kuin veti kengät jalkoihinsa ja nousi ylös hiekalta. Toinen käsi haki jo auton avaimia taskusta, mutta Jessican vastaus pitäisi kuulla ensin ennen kuin kanadalainen menisi käymään auton luona. Tyttö kuitenkin halusi nähdä kapteenin ilman paitaa. | |
| | | Sponsored content
| Aihe: Vs: What a wonderful day | |
| |
| | | | What a wonderful day | |
|
| Oikeudet tällä foorumilla: | Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
| |
| |
| |