All that he wants

M.A kohautti vain kulmiaan, kun Danny pahoitteli erehdystään. Tietenkin Danny oli ollut väärässä, sillä olihan tyttö katsonut itseään peilistä, ennen kuin oli minnekään lähtenyt ja tyttö näytti kauniilta niin kuin aina. Hiuksissakaan ei ollut mitään vikaa, mutta Mary-Ann oli ottanut tavoitteeksi käydä kampaajalla kerran kuussa ehostamassa hiuksiaan.
“No, etköhän sä kohta jo heräile”, cheerleader totesi heleällä äänellä ja vinkkasi poikaystävälleen leikkisästi silmää. “Ainakin siinä vaiheessa, kun näet mut jossakin tosi upeassa puvussa. Sähän tykkäsit mun kurveista.”

Danny ei kuulostanut kovin innokkaalta lähtemään tytön mukaan, mutta M.A ei jaksanut välittää moisesta. Jätkä saisi tulla hänen mukaansa tai tyttö ei lähtisi Dannyn mukana tämän kotiin kaiken jälkeen. Mary-Ann tarttui Dannya kädestä ja nosti itsensä toisen avulla ylös. Tyttö kietaisi kätensä kevyesti Dannyn niskan taakse ja suukotti toista kunnolla.
“Lähdetään vain”, blondi hykersi suudelman jälkeen ja tarttui Dannya kädestä kiinni. “Mä suorastaan himoitsen päästä katsomaan uusia mekkoja!”

---

Parin tunnin kuluttua.
“Puuh”, cheerleader puuskahti, kun nousi ulos autosta Wilfredin talon edustalle. “Mun jalat tekee kuolemaa..” hän mutisi ja hieraisi nopeasti pohjettaan. Vaikka M.A oli tottunut korkokengillä kävelijä, tuntui jalkapohjissa aina kävellyn matkan rasitukset.
Käsipuolessa tytöllä roikkui kolme kassia, jotka pursusivat vaatteita. Shoppailureissu oli ollut hyvin antelias tällä kertaa, eikä yhdestäkään kaupasta voinut lähteä ostamatta mitään. Uudet kengät, kaksi uutta mekkoa, hiuskoruja, rannekoruja, kaulakoruja ynnä muita asusteet… Tämä oli tosiaan ollut hyvä päivä.

"Saatiin sullekin onneks jotain", Mary-Ann totesi tyytyväisenä ja heilutteli yhtä kassia käsissään, joka oli täynnä Dannylle ostettuja vaatteita. "Mä vannon, että nää ostetut vaatteet tekee susta vain entisestään himotumman", M.A lisäsi ja hymyili hurmaavasti.

Parin tuskallisen tunnin jälkeen Danny oli vihdoin matkalla kotiin. He olivat kiertäneet cheerleaderin kanssa turhan monta kauppaa, Mary-Ann oli sovittanut varmaan miljoonaa asua ja vielä se kampaajan varauskin ja kaikkea. Danny oli vähän nirsoillut, eikä ollut jaksanut sovittaa itse vaatteita joita M.A oli hänelle tuputtanut. Hienoja ne olivat olleet, ihan molempien blondin mieleen ja oli Danny oikeastaan kaikki ne ostanutkin.
Danny ei voinut olla yhtään tyytyväisempi kuin sai reissun loppumaan, vaikka tytön vaatteiden sovittelu olikin ollut ihan mieleistä katseltavaa.

Danny luikerteli tytön jälkeen autosta pois, M.A puuskahteli ja mutisi heti perään jotain jaloistaan. ”Ehkä mä voin hieroa sun jalkos myöhemmin”, kermaperse hymähti väsyneenä, suukotti vielä neitoa poskelle.
”Totta. Ja tiedän”. Danny virnisteli, totta kai hän näyttäisi vaatteissa hyviltä.
Muutama kassi pojankin käsivarsilla roikkui, mutta Danny nappasi loputkin kassit neitokaisensa taakasta pois ja lähti raahautumaan kotiovelle päin. Oohh, poika ei malttanut odottaa että pääsisi istuuntumaan tai sängylle löhöämään. He voisivat katsella vaikka leffaa, jonka ajan Danny käyttäisi hyväksi Mary-Annen hipelöimiseen. Vähintäänkin.
Kassien aiheuttamasta vaikeudesta huolimatta kermaperse sai oven auki, sujahti sisälle ja heilautti kengät jalastaan. "Haluutko keittiöst jotain vai mennäänkö me suoraan mun huoneeseen?". Toki he voisivat myöhemmin pyytää tarjoilua Dannyn huoneeseen, mutta oli se hyvä kysyä, ettei M.A saisi valituskohtausta siitä että toinen on kuihtumassa janon vuoksi tai jotain muuta vastaavaa, mitä saattaisi tytöltä odottaa.

Mary-Ann loi Dannyyn oikein siirappisen katseen, kun toinen ehdotti jalkojen hierontaa.
"Sä et tiedäkään, miten ihanalta toi kuulostikaan", cheerleader totesi haikailevasti ja hymyili leveästi Dannylle, joka otti käsiinsä myös Mary-Annen kantamukset. Juuri tähän tarkoitukseen miehet oli luotu - he hemmottelisivat ja pitäisivät huolta naisistaan. Niin se oli mennyt aikojen alusta asti, ja M.A piti tästä ajatuksesta erittäin paljon. Rikas mies takaisi hänen tulevaisuutensa ja hän voisi elellä huoletta (lue= tuhlata miehensä rahoja ja hemmotella itseään).
Ja vielä paremman rikkaasta miehestä tekisi se, että tämä omaisi todella komean ulkonäön. Kuten Danny.

M.A seurasi Dannya taloon ja vilkaisi itseään välittömästi peilistä, kun sellainen tuli hänen eteensä. Tyttö pöyhi hiuksiaan ja asetteli niitä kauniimmin. Sen jälkeen hän riisui kenkänsä ja syventyi miettimään, tahtoiko hän juoda jotain janoonsa.
"Vesi kelpais", blondi vastasi ja hymyili Dannylle hurmaavasti. "On niin kuuma, etten haluu muuttua rusinaks."
Tyttö ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vastausta, vaan sipsutti viehättävästi keittiön puolelle, joka oli jo aikojen saatossa käynyt tutuksi. Hän nappasi kaapista lasin ja täytti sen kylmällä vedellä.

Juotuaan lasin tyhjäksi tyttö asetti lasin tiskialtaalle ja lähti sitten suunnistamaan kohti Dannyn huonetta, jossa häntä toivon mukaan odottaisi pehmeä sohva tai sänky, johon hän voisi istuutua.

”Katsotaan jos mä olisin niin ihana”, blondi naurahti Mary-Annen siirappimaiselle katseelle, toinen näytti haaveilevan jalkahieronnasta nyt täysin ajatuksin. Miksipä ei, kyllä Danny voisi toisen jalkoja hieroakin, ei siinä nyt hirveästi tekemistä olisi. Ja kaunotar voisi tietenkin korvata asian poikaystävälleen jotenkin, siihen Danny olisi voinut heittää saman tien jo monta hyvää ehdotusta. Ei se itsekkääksi tehnyt jos jotain pientä kivaa tahtoi vastalahjaksi, ei Danny nyt kuitenkaan alistuisi tossun alla täysin olemaan, vaikka tykkäsikin tyttöään miellyttää.

Mary-Annen ostoskassit laskettiin hetkeksi eteisen lattialle, blondi rupesi kiskomaan kenkiään ja sen jälkeen tuijotteli toisen touhuja. Danny seisoskeli sen aikaa paikoillaan kun tyttö kipaisi hakemassa itselleen vettä, mutta kun toista ei kuulunutkaan takaisin marssi kermaperse automaattisesti kassien kera omaan huoneeseensa.

Sinnehän kaunotarkin oli saapunut. Kassit jätettiin vihdoin rauhaan, ne aseteltiin mustan nahkasohvan vierelle ja Danny siirtyi vuoteensa luokse. Ihanaa, oma sänky. Enää ei tarvinnut ravata kaupasta kauppaan tai vaihdella vaatteita tai katsella toisen vaatteidenvaihtoa.
Stereoiden kaukkari napattiin yöpöydältä ja poika pisti taustalle musiikin soimaan, niin kuin aina tavallisestikin. ”Haittaako sua jos poltan?”, Danny kysäisi kuitenkaan katsomatta toiseen. Poika kaiveli farkkujensa taskusta jo askia, eikä toinen malttanut odottaa enää hetkeäkään että saisi nikotiinipötkönsä huulien väliin. Mary-Ann sen sijaan saattaisi olla asiasta toista mieltä, varsinkin kun poika oli sillä tuulella että tahtoi polttaa sisällä eikä siirtää persettään parvekkeensa puolelle.

//Anteeks kesto..

Danny ilmestyi aivan Mary-Annen perässä Dannyn omaan huoneeseen ja tyttö katsoi, kun hänen poikaystävänsä teki tietä kohti sänkyään. M.A venytteli hetken aikaa kaulaansa ja päätti itsekin siirtyä sängylle Dannyn viereen. Toisen kysymyksen kuullessaan tyttö nyrpisti hivenen nenäänsä ja näytti siltä kuin voisi pian yökkiä.
"No... Jos sun on aivan pakko. Mä en kyllä pidä siitä, että täällä tuoksuu tupakalta", oli tytön yksinkertainen vastaus. Periaatteessa tyttö antoi luvan polttamiseen, mutta jos Danny yhtään Mary-Annea tunsi, tiesi jätkä tytön paheksuvan polttamista hyvinkin suuresti.

Mary-Ann makoili sängyllä kyljellään ja nyppi Dannyn vuoteesta irti pienenpientä nöyhtää (jota tuskin edes näki, mutta jotain tytön sormet kuitenkin nyppivät.) Välillä hänen sormensa eksyivät omiin vaaleisiin hiuksiin, joita Mary-Ann keskittyi laittelemaan nätisti. Tyttö oli tottunut siihen, että hän piti itsensä joka hetki kauniina. Kauniina pysymiseen kuului tietenkin meikin ehostaminen ja hiuksien kunnossapito, samoin kuin vaatteiden siisteys. Asiasta oli tullut Mary-Annelle melkeinpä itsestäänselvyys, eikä hän välttämättä itse tiedostanut pitävänsä ulkonäkönsä kunnossa.

"Danny", cheerleader aloitti miettivästi ja siirsi katseensa Dannyyn uteliaasti. "Oisko musta ainesta suosituksi?" blondi kysyi sitten turhia vitkastelematta ja katseli miehenalkua odottavasti. Tietenkin Dannyn pitäisi olla varuillaan siitä, mitä aikoisi tytön kysymykseen vastata. Tämä kun sattui olemaan sellainen aihe, joka oli Mary-Annelle hyvin tärkeä ja suuri asia.

Selvästikään M.A ei pitänyt ajatuksesta, että Danny polttaisi sisällä. Mutta kermaperseen nyt teki mieli tupakkaa ja hän polttaisi tasan omalla sängyllään kun ei kerta tyttö ollut kieltänytkään.
”On pakko”, blondi vastasi virnistäen pahoittelevasti ja asetti tupakan huuliensa väliin. Sormet hapuilivat yöpöydältä sytkäriä ja laatikosta kurkotettiin ottamaan tuhkakuppi. Kyllä parvekkeelle olisi voinut toki mennä jos Mary-Ann ei olisi rääkännyt poikaa niin paljon kaupungilla..
Tupakka sytytettiin ja Danny tuijotteli poissaolevana kattoon. Olipa omituista.. tämä oleskelu Mary-Annen kanssa. He seurustelivat.. blondi tuhahti ääneen. Oli tämä varsin erikoista, omituisinta oli se ettei suhde tuntunut Dannystä edes niin pahalta mitä hän oli odottanut. Mutta kuitenkin, tuskinpa tämä kauaa kestäisi. Eihän se voisi kestää, Danny tiesi itsekin ettei kykenisi siihen, vähintään hän kyllästyisi.
Toisaalta kun Danny kääntyi katsomaan tyttöönsä, joka parhaillaan laitteli taas hiuksiaan, ajatus väkisinkin pyöri päässä että mitä vikaa muka. Ihan hyvin heillä sujui, vaikka M.A oli ärsyttävä, kitisevä narttu ja Danny oli.. noh, muuten vain itserakas. Katse siirtyi liukumaan pitkin cheerleaderin vartaloa.. no siihen poika ei kyllä kyllästyisi. Enemmänkin hän jo kaipasi sitä..

Kermaperse havahtui ajatuksistaan kun M.A oli lausunut pojan nimen. Danny kääntyi katsomaan toista kysyvästi savukettaan samalla imien.
”Tietty”, Danny sanoi oitis kumartuen suukottamaan toista poskelle. ”Sä olet kaikista kaunein. Eikä kukaa varmaa osaa olla yhtä juonittelevan nerokas kuin sä”. Poika naurahti, tumppas tupakan ja haukotteli perään suuresti.
”Mutta nyt ois kyllä kovin piristävää jos sä jotenkin juonittelisit multa vaatteet pois päältä..” Viaton, mutta kuitenkin niin ei-viaton hymy levisi Dannyn komeille kasvoille, katse porautui tiiviisti tyttöön ja kermaperse toivoi tauotta että hän vihdoin saisi sen mitä ansaitsi sellaisen shoppauspäivän jälkeen.

Mary-Ann nyrpisti happamesti nenäänsä, kun Danny oli sanonut tupakoinnin tarpeen sisätiloissa olevan pakottava. Eikä jätkä muka voinut kävellä pari askelta parvekkeen suuntaan ja avata parvekkeen ovet? Ei näköjään.
Vaaleaverikkö hymähti vastenmielisesti, mutta pudisteli sitten päätänsä. Pian tupakanhaju jo tulvahti hänen nenääsä ja nenä nyrpistyi uudemman kerran. M.A ei mielellään halunnut haista tupakalle Dannyn luota lähtiessään. Onneksi tytöllä kuitenkin oli burberryn hajuvesi laukussaan, mitä hän voisi suihkauttaa yllensä sitten, kun tekisi lähtöä. Sitten hän taas tuoksuisi hyvältä, omalta itseltään.

Cheerleaderin huulille ehti nousta mairea hymy, joka tosin muuttui inhoksi, kun Danny muiskautti tupakalta haisevan suukon tytön poskelle. Danny varmasti huomasi tytön ilmeen, koska niin oli tarkoituskin.
"Kulta, montako kertaa mun täytyy sua muistuttaa, että niin kauan, kun sä haiset tupakalle, sä et saa tulla noin lähelle mua?" M.A tiuskahti ja pystyi yhä haistamaan tupakan inhottavan hajun nenässään. Mary-Ann kuitenkin ei voinut näyttää murjottavalta, koska Dannyn vastaus tytön kysymykseen suosittuna olemisesta oli sen verran ihanaa kuultavaa, että taas se tyytyväinen virne teki tuloaan tytön pinkiksi maalatuille huulille. "Niin, kyllähän mä olisin aika hyvä valinta suosituksi.." tyttö päätyi sitten vielä ääneen toteamaan, ennen kuin vaipui ajatuksiinsa. M.A ei voinut olla miettimättä, miksei häntä oltu jo kyselty mukaan suosittuihin. Selvästihän näytti siltä, että suosittujen nykyinen asema oli alkamassa kadota. Kai nyt Cherien täytyisi tajuta, että jos näkymättömissä olo jatkuisi vielä kauemmin, niin suosittujen asema romahtaisi huomattavasti. Ellei jopa kokonaan. Ajatus siitä, että Aston High ei olisi suosittujen hallinnan alla, sai blondin vaalean ihon kananlihalle. Ties kuinka rappiolle koulu joutuisi ilman suosittuja!

"Ai hä?" Mary-Ann katsahti Dannyyn, kun oli kuullut tämän puhuvan jotain. Tyttö ei ollut kiinnittänyt mitään huomiota Dannyn puheisiin, sillä hän oli ollut täysin omissa maailmoissaan. "Ai vaatteet pois, niin niin.." M.A mumisi ajattelemattomasti, sillä hänen ajatuksissaan leijui yhä ajatus suosittuna olemisesta.
"Mun ei kyllä tekis mieli.." cheerleader totesi sitten rehellisesti ja pyöritteli hiuskiehkuraa sormensa ympärille. "Hei, voisko olla mahollista, että musta vois tulla seuraava suosittu? Koska eihän koulussa oo ketään munlaista ja musta mulla on aika hyvät mahikset päästä mukaan.."
Niin. Mary-Ann ei tosiaankaan pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin itseään yhtenä suosittuna.

Tytön nyrpistelystä huolimatta Danny nautti tupakastaan kaikin sieluin ja oli tyytyväinen siihen oloon minkä tupakka hänelle soi. Mary-Annella ei olisi mitään syytä valittaa, itse oli rääkännyt Dannyä monta tuntia ja sitä paitsi niin outoa kuin se olikin, Danny kohteli toista jatkuvasti kuin prinsessaa.. blondi aukoili toiselle ovia, kantoi toisen kantamukset, tarjoutui jota hieromaan toisen jalkoja. Jestas, se jos mikä oli paljon annettu tuolta kermaperseeltä.

Danny kohautti vain olkiaan kun kaunotar vihjaili taas sanoillaan siitä ettei pitänyt tupakan savusta ja poika ei saanut mennä hänen lähelleen tupakoidessaan ja blaablaa jotain sitä rataa. Järkevä kun Danny kuitenkin oli, osasi tuo olla ystävällinen ja vastaus tytön kysymykseen näytti miellyttävän Mary-Annea.
Kermaperse nyökkäsi myöntelevästi. ”Tietty olisit. Paras valinta, ehdottomasti”, lisättiin vielä tytön omien sanojen perään, vaikka kyseinen puheenaihe ei kiinnostanut Dannyä niin paljon. Asia oli kuitenkin tärkeä M.A:lle, joten piti olla tarkkana.. tyttö oli muutenkin saanut ihme raivokohtauksia ja mielenmuutoksia viime aikoina. Turhauttavaa kun moiset energiat voisi käyttää lakanoiden välissä..

M.A mumisi jotain, ei toinen ollut varmaan edes tajunnut mitä Danny oli sanonut saatika vihjaillut. Tai tajusihan se, selväksi tuli sekin kun toinen kertoi ettei sen tehnyt mieli. Ei vieläkään.. Dannyn teki mieli ruveta hakkaamaan päätä seinään ja kiukutella kuin pikkulapsi, OI MIKSI. Ennen kuin poika kerkesi edes aukaista suunsa tyttö jo puhua pälätti taas niistä typeristä suosituista.
”Onko meidän pakko puhua tästä just nyt? mitä sä edes mietit sitä enää, sä olisit paras valinta suosittuihin, okei!”, Danny sanoi jo vähän kiukkuisesti ja nousi istumaan. Niiiiiiiiiin turhauttavaa.. ”Eikö me voitais vaihteeks puhumisen sijaa tehä jotain..?”, kysäistiin jo paljon siirappimaisella äänellä. Päivästä päivään ja silti vielä M.A tahtoi puhua! ja sovitella vaatteita! ajattelisi välillä vähän Dannyäkin ja tämän tarpeita..

Vaikka Mary-Ann pitikin itseään jo varmana valintana seuraavaksi suosituksi, Dannyn kehut sen vain vahvistivat tytön olettamuksia itsestään. Blondi hymyili jälleen maireasti ja henkäisi ilahtuneesti sivellen pitkiä kihartuvia hiuksiaan vähättelevällä eleellä.
"Ihanaa, kun sä oot tota mieltä... Täytyy kyllä myöntää, että mulla on itselläkin tosi varma fiilis siitä, että musta tulis seuraava suosittu", cheerleader puheli tyytyväisesti ja syventyi jälleen ajattelemaan itseään suosittuna. Tosin nyt tyttö ajatteli itseään pääsuosittuna, jolloin koko koulu olisi hänen jalkansa alla. Oih, sitä odotellessa.

M.A:n silmät revähtivät hivenen auki, kun Danny alkoi kiukuttelemaan. Tyttö nousi istumaan sängylle ja mutristeli huuliaan tyytymättömästi.
"Joo joo, ei tarvi suuttuu.." blondi mutisi hiljaa ja pyöräytti silmiään. Aivan kuin Danny muka ei tietäisi, miten tärkeää tämä suosituksi nouseminen Mary-Annelle oli. Danny nimittäin tiesi, koska Mary-Ann oli puhunut tästä samasta aiheesta toisen kanssa vaikka kuinka monia kertoja. Joten miksi Danny nyt tuolla tavalla meni suutahtamaan, kun tyttö puhui lempiaiheestaan? Aivan aiheetonta ryhtyä kiukuttelemaan tuolla tavoin.
Nopeasti Danny kuitenkin vaihtoi äänensävyään ja nyt oli Mary-Annen vuoro näyttää kiukkuiselta.
"Mähän sanoin jo, mun ei tee mieli", blondi toisti saman lauseensa painottaen viimeisintä sanaansa. M.A nousi seisomaan ja asteli parvekkeen ikkunan luokse kädet puuskassa. "Mun ei tee mieli seksiä 24 tuntia päivässä toisin kun sun... Älä aina ajattele itseäs."

Kiukunpuuska riehui Dannyn sisällä kun hän kuunteli tyttöystävänsä sanat ja katseli toisen kiukkuisia kasvoja ja selkää heti perään tämän noustua. Kappas toisen ei tehnyt mieli vieläkään eikä yllätys taaskaan. Milloinkohan toisen oli viimeksi tehnyt mieli edes, vuosi vai kaksi vuotta sitten?? okei se oli ehkä vähän yliampuvasti ajateltu mutta kuitenkin. Danny puristi hampaitaan yhteen ja nousi itsekin ylös.
”Kai nyt mun tekee seksiä mieli 24 tuntia päivässä ja sitä ei saa!”, Danny sanoi kovaäänisesti, eikä edes jaksanut välittää siitä että M.A tulisi luultavasti suuttumaan siitä, että kermaperse nostatti ääntään toiselle.”Viime kerta tais olla ennen ku sut hakattii tuusannuuskaks sairaalaa… helvetti soikoo.. ’älä aina ajattele itseäs’ , ootko tosissas?”, kysäistään ärsyyntyneenä ja Danny seilaili samaa parin metrin rataa edestakaisin. ”Sä voisit vähän miettiä itse tässä vähän munki tarpeita. Ärsyttäis suaki jos olisit mä ja sitoutunut nunnaan!!” poika levitti muka hämmästyneen näköisenä käsiään eikä jaksanut miettiä sanojensa reiluutta.

Mikä suhde se semmoinen oli missä ei mentäisiin suudelmaa pidemmälle.. ja mitä kummaa Danny edelleen teki tässä ’parisuhteessa’.. vähän aikaa sitten tämä oli tuntunut ihan hyvältä, mutta hevon ketut. Tässä mitään järkeä ollut..
Danny pysähtyi aloilleen ja mulkoili nyt tauotta Mary-Annea ja toivoi salaa parvekkeen lattiasta kattoon olevan ikkunan rämähtävän toisen päälle.

/lyyyhyttä..

"Hyss!" Mary-Ann sihahti kiukkuisesti kääntyen samalla Dannyn puoleen, kun tämä oli puhunut tytön mielestä liiankin kovaäänisesti heidän seksielämästään. "Mä en oo mikään sun seksilelu, jolla voit leikkii silloin, kun sua huvittaa. Ja pidä pienempää ääntä, ettei ihan jokaikinen napuuris kuule", tyttö torui ärhäkkäästi ja nyt hänen kasvonsa eivät olleet iloista ilmettä nähnytkään.
Kuinka Danny kehtasi! Alkaa nyt riidellä seksistä, vaikka Mary-Ann oli selvästi osoittanut haluttomuutensa kyseiseen asiaan. Kuinka itsekäs Danny pystyikään välillä olemaan. Tällä hetkellä juuri se piirre toisessa ärsytti blondia kaunotarta aivan käsittämättömän suuresti. Hänen se jos piti se itsekkäin tässä olla, ei Dannyn tai kenenkään muun. Vain M.A:n tarpeilla oli väliä, muiden tarpeet saisi tytön mielestä heittä roskikseen. Tai ainakin hänen tarpeidensa perään.

"Mä mikään nunna ole", cheerleader tiuskasi jo hyvin loukkaantuneen kuuloisena ja hänen kätensä tarttui ensimmäiseen lähellä olevaan esineeseen - joka sattui olemaan jokin lasiesine - jonka tyttö sitten viskasi kiukuspäissään Dannyn suuntaan. Sihti oli tosin aika huono ja esine lensi Dannyn ohi suoraan suljettuun oveen. Lasiesine hajosi pirstaleiksi, mutta se ei saanut Mary-Annen ilmettäkään värähtämään. Vaikka hän kyllä tiedosti, että hän oli juuri hajottanut jonkin Dannyn esineen, hän oli vain entistä kiukkuisempi ja katkerampi.
"Mä kyllä tiedän, millanen sä olet", Mary-Ann ilmoitti sitten vihaisena ja silmissä välähti kipeä muisto menneisyydestä. "Jos sä et saa jotain multa, niin sä haet sitä joltain toiselta. Mä en oo vieläkään unohtanut sun ja Lizin juttua", blondi muistutti katkerasti ja toivoi Dannyn katuvan kyseistä asiaa sydämensä pohjasta. "Loppujen lopuks sä oot meistä se heikompi."
Pitkä hiljaisuus.
"Enkä mä tarvii sua", lausuttiin vakavasti, tasaisella äänellä. Mary-Annen tummansiniset silmät olivat porautuneet kiinni Dannyn silmiin, eikä tytön katseessa näkynyt lainkaan epäröintiä sanomisistaan.

Danny pyöritteli turhautuneena silmiään, ihan kuin naapureita heidän seksielämä kiinnosti. Ja he olivat sentään toisessa kerroksessa, tuskin heidän äänet ulos asti karkasi, eivät he niin kovasti ääniä olleet vielä korottaneet.
”No sä et oo seksilelua nähnykkää…”, blondi kermaperse tuhahti ärsyyntyneenä. ”Emmä sua minää seksileluna edes pidä, tiedätkös kun se on ihan normaalia että suhteessa silloin tällöin sektaillaan”. Nyt pojanketale puhui siihen malliin kuin kävisi keskustelua jälkeenjääneen ihmisen kanssa, sanat hitaasti sanottuna ja yliselvästi lausuttuina.
Danny pullisti kapeita poskiaan ja päästi hermostuneena ilman nopeasti ulos, käsi haroi vaaleata siistiä hiuspehkoa. Kunpa naiset eivät puhuisi, olisivat vain hiljaa ja tekisivät mitä miehet käski. Tämä oli ihan naurettavaa, ei M.A oikeasti voinut kuvitella että suhde tulisi toimimaan jos toinen pitäisi housut visusti jaloissaan. Ehkä Danny olisi tullut toimeen ilmankin vielä hetkeä kauemmin, JOS Mary-Ann ei olisi jatkuvasti ollut valittava, kaikkitietäväinen, käskyttävä omaitsensä..

Mary-Ann totesi, ettei mikään nunna ole ja Danny havaitsi heti toisen äänestä kuinka toinen oli loukkaantunut. Sillä ei ollut merkitystä hirveästi tällä hetkellä, Danny vähät välitti..
Vain hetkeä myöhemmin kuului kuinka lasiesine rikkoutui pojan huoneen oveen, Danny tuijotti sitä tyhjällä katseella, jonka jälkeen sama katse siirtyi tyttöön, eikä edes mennyt muutamaa sekuntia pidempää kun naama oli venynyt jo inhon irveeseen.
”HERRANJUMALA!”, Danny karjahti melkein huokaisten ja levitti taas käsiään raivostuneena. ”Me ei oltu yhdessä, joten mitä välii sillä on mitä mä Lizin kanssa tein! ja turhaa sä mulle alat vanhoja juttuja laukomaa, jaksa kuunnella samaa paskaa taas. Ja se on selvästi käsitelty juttu ku kerta sen lehmän kaveri edellee oot”.

”Vai heikompi.. joo, kuule M.A, anna olla.. ihan miten vaa. Sä voit nyt yrittää todistella tässä ittelles että oot jotenki parempi, mutta mua ei kiinnosta kuunnella, mee kertomaa vaikka peilikuvalles sama asia jos se helpottaa sun oloa”. Ivallinen hymy käväisi huulilla, mutta saman tien naama oli jo vihanirveessä.
Danny laahusti vihaisena, mutta jo riitaan kyllästyneenä ikkunan eteen. ”Hyvä näin, ehkä on sitte parempi että lähet. Ihan tiedokses vaa, mä oon kuunnellu sun paskalätinää ja kierrelly sun kanssa kauppoja ihan vaa sen takia, että sait turpaas ja säälin sua. Mikä virhe, sä et edes sääliä ansaitse multa”, vikat sanat sanoessa tuomitseva, arvosteleva katse liukui tyttöä pitkin päästä varpaisiin ja takaisin.


/ei tullu oikeen keskityttyy kunnol nii toivottavasti ei oo hirveen sekava>(((

Dannyn oli aivan turha alkaa selittää Mary-Annelle siitä illasta, jonka nuoriherra vietti tytön parhaan ystävät Lizbethin kanssa. Eihän M.A edes kuunnellut toista! Hänen korvansa menivät off-tilaan heti, kun he kuulivat Dannyn alkavan selitellä tekojaan (vaikka olihan juttu jo käsitelty, mutta jostain syystä blondin oli ollut pakko ottaa asia puheeksi, jälleen kerran...)
"Turpa kii", cheerleader vain sähähti, kun ei keksinyt enää mitään sanottavaa. Okei, hän häpesi sitä, että oli ottanut tämän typerän ja käsitellyn jutun esille. Miten blondi nyt näin ajattelematon oli ollut, yleensä hän hallitsi aina tilanteet kuin tilanteet. Nyt Dannyn kanssa kaikki tuntui menevän pieleen, mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan. Mary-Ann ei tuntenut itseään omaksi itsekseen, vaan joksikin muuksi. Ja se jokin muu tahtoi saada Dannyn raivonpartaalle sekä...
Jättämään Dannyn kuin nallin kalliolle.

Sehän sitten sanottiinkiin ääneen - Mary-Ann ei tarvinnut Dannya. Koulun puhutuin henkilö, jolla oli myös hyvin paljon valtaa koulussa, ei tuntenut tarvetta olla enää Danny Wilfredin kanssa, johon cheerleader oli kuvitellut olleensa ihastunut. Ihastunut, pah! Mary-Ann oli vain halunnut läheisyyttä, seksiä, sillä eihän Dannysta sitten muuhun ollutkaan.
"Mä en tarvii sun sääliä", lausuttiin kylmästi, tasapaksulla äänellä jäätävän katseen kera. Tytön vaaleanpunaiset huulet olivat tiukasti kiinni toisissaan ja sormet puristuivat nyrkkiin. "Eihän susta oo mihinkään, ei oo koskaan ollutkaan.
"Mä en tarvi sääliä keneltäkään!" viimeisen sanan tyttö huudahti vihaisena ja hänen teki mieli heittää jotain ikkunasta. Sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, sillä hän vain menettäisi sen mukana viimeisetkin rippeet maltillisuudestaan (mitä tytöllä ei muutenkaan paljoa ollut). "Mä toimin paremmin yksinäni. Kukaan ei koskaan tuu käskemään mua! Tajuuks sä, mä en tarvii sua"
Vaaleaverikkö alkoi tiedostaa, että tämä oli tässä. Tilanne menisi täysin naurettavaksi, jos hän jatkaisi tätä huutamista ja riidankylvämistä. Hän hengitteli rauhalliseen sävyyn ja alkoi keräillä omia tavaroitaan Dannyn huoneesta vaatekasseihinsa.

"Ei moikata koulussa", tyttö sanoi napakasti, kun oli saanut tavaransa jotenkuten tungettua kasseihinsa ja oli siirtänyt katseensa paheksuvasti Dannyyn. "Mä haluun, että jokainen saa tietää, että meillä oli paska ero."
Ainakaan sen jälkeen kukaan ei tulisi pahoittelemaan Mary-Annelle tapahtunutta, vaan jokainen tajuaisi pysyä hiljaa ja pitää asiat omana tietonaan.
M.A lähti sitten viilettämään pois huoneesta, mutta ovesta poistuminen kävikin hankalaksi suurien kassien takia. Tyttö kuitenkin onnistui lopulta pääsemään käytävän puolelle, jolloin hän heilautti hiuksensa selän puolelle.
Häntähän tämä ero ei tulisi haittaamaan tippakaan. Ei sitten ollenkaan. Hän ei jäisi murehtimaan Dannyn perään, ei todellakaan. M.A oli täysin kunnossa.
Mikään ei musertaisi häntä, ehei. Hän oli kokenut jo niin paljon vastoinkäymisistä, ettei häntä näin vähällä murrettaisi.

//lalalalalal kiitos pelistä ja silleee <3 viestitellää piakoin sitten yksityisten viestien puolella ;-)

Mary-Ann vain toisteli sitä, ettei tarvinnut Dannyn sääliä tai ylipäätä Dannya ollenkaan. Tai ketään, Mary-Ann toimi yksin parhaiten. Sitä tyttö huusi toistuvin kerroin ja kermaperse vain nyökytteli välinpitämättömänä päätään. Kenelle tyttö yritti tässä todistaa, ettei tarvinnut Dannya, Dannylle vai itselleen?
Danny pudisti päätään, hänen kärttyisyys alkoi vähitellen laantua, mutta viha pysy sisimmässä kiinni ja kovaa. Mary-Ann oli rasittava, ei tuo osannut muuta kuin valehdella itselleen ja haastaa riitaa ihan turhasta. Koko juttu oli tytön vika, mitäs käyttäytyi kuin nunna ja jankutti vanhoista jutuista..
Kermaperse ei edes vaivautunut sanomaan toiselle mitään, sen kuin vain uskottelisi itselleen tyttö mitä tahansa, Danny veti nyt syvää henkeä ja yritti pitää itsensä ja suun kurissa. Tämä riita saisi nyt loppua, pojanketale ei jaksanut tällä kertaa jatkaa tätä pidemmälle.

Kun neitokainen rupesi päättäväisenä keräämään kamppeitaan, tunsi Danny pelkkää helpottuneisuutta. Nyt hän ei osannut muuta miettiäkään kuin sitä, että mitä helvettiä hän oli ajatellut? olla suhteessa Mary-Annen kanssa. Eihän kukaan osannut olla yhtä rasittava kuin M.A.. ei edes tuollaisen kaunottaren takia kannattaisi kärsiä. Dannyhän voisi olla juuri tälläkin hetkellä riisumassa jotain muijaa kahvin takahuoneessa tai baarin vessassa..
”Miten vaa”, kermaperse tokaisi kylmäsävyisesti. Ei hänellä ollut mitään tarvetta moikata tyttöä koulussa ja vittuako sillä oli väliä mitä muut tietäisivät heidän erosta. Mary-Ann voisi julistaa kaikille mitä tapahtui tai värittää oman satunsa. Ero siinäkin, siinä missä Dannyä kiinnosti koiranpaska yhtä paljon kuin muiden mielipiteet, Mary-Annen oli pakko saada aina ihmiset tietämään asiat haluamalla tavallaan tai edes uskomaan mitä hän halusi. Tästäkin pitää sitten vissiin tehdä niin kauhean iso numero.. ketä edes kiinnostaa mitä heidän suhteelleen tapahtui?
.... no oikeastaan kaikkia koulun tyttöjä.

Lopulta cheerleader poistui, Danny nappasi heti ensimmäisenä kännykän esille ja naputteli viestin eräälle ystävättärelleen, jonka tiesi olevan kaukana nunnasta. Erohan tämä sitten vissiin oli ollut, ei Danny tekisi mitään väärää vaikka kävisikin esittämässä herrasmiestä jollekin muulle tytölle kuin Mary-Annelle.

/ jeeepsm kiitti pelistä !