I'm better near to you

Nicky tänään ♥

Tilanne oli tuttu, ne eivät olleet ensimmäiset treffit joille Nicky oli menossa, viimeisimmät treffit sattuivat vain olemaan exän kanssa joka oli muuttanut sittemin Japaniin. Blondi pyöritteli kullanvaaleita hiuksiaan sormensa ympärille, kuuntelu radiosta musiikkia ja katseli itseään peilistä. Hän oli sievä kuten aina, mutta hän ei jaksanut laittaa mitään ihmeellistä päälle, eihän he olleet menossa kuin elokuviin ja sinne oli turha kiskoa mekkoa niskaan kun kukaan ei pystyisi ihastelemaan sitä siellä. Jasper tulisi minä hetkenä hyvänsä, sinänsä Nicky oli rauhallinen, tottunut tilanteeseen jossa oli menossa aivan uuden jätkän kanssa ensitreffeille, mutta rauhattomaksi hänet sai se että hänen seuralaisensa sattui olemaan Jasper Yardley. Poika joka oli hyvännäköinen, urheilija, tunnettu ja lempeä. Kait hän olisi voinut korispoikaa varten pukeutua vähän vetävämmin mutta tunteet Hiroyaa kohtaan eivät olleet kerenneet vielä täysin kadota joten tyttö ei viitsinyt vaivautua näyttämään syötävän upealta, kyllä Jasper sen ymmärtäisi, hänhän auttoi parhaansa mukaan tyttöä pääsemään yli entisestään.

"Tiedän Ippu, tiedän että sinulla on nälkä, äiti antaa kyllä ruokaa ennen kuin lähtee taas jonkun miehen perään juoksemaan" Nicky naurahti kun Ippu ilmoitti äänekkäästi olemassa olostaan pyöriessään ja vinkuessaan hänen lakanoissaan. Kermalainen hymyili koiralle, sammutti radion ja vilkaisi kelloa, lastasi käsilaukkuunsa kaikeen tarpeellisen ja vilkaisi puhelinta, parin minuutin sisään Jasperin pitäisi ilmestyä jos tuo edes päätti olla ajoissa, mikä olisi kyllä kovin kohteliasta ensimmäisillä treffeillä "tule, michel saa leikkiä sinun kanssa kun olen poissa" Nicky puhui koiralle, lähtien huoneestaan ja odottaen että karvapallero tepsuttelisi hänen perässään ulos. Matkallaan alakertaan Nicky vilkuili talon useista suurista ikkunoista kohti pihatietä mutta ketään ei vielä näkynyt. "Oletko menossa jonnekin vai huviksikko sinä olet laittautunut?" Tytön äiti kysäisi blondin ilmestyessä keittiöön laittamaan Ippulle syötävää.
"Treffit, menee myöhään, jään joko yöksi tai herrasmies tuo minut takaisin kotiin" Nicky virnisti äidilleen pikaisesti ennen kuin poistui keittiöstä jättäen pikkuisen lapsosensa mutustamaan koiranraksujaan lattialle. Michelin kiljunta kuului jostain olohuoneen suunnalta, liekö sitten pelasi taas jotain omia pelejään ja Nicky oli vähintäänkin helpottunut päästessään hetkeksi pakoon perhettään.

Tuo kävi vessassa ojentelemassa hiuksiaan paremmin ja suoristi vaatteitaan, hipsien sitten eteiseen valitsemaan kenkiä ja nappasi laukun mukaansa matkanvarrelta. Kengikseen hän pisti mustat pienillä koroilla varustetut ja nappasi takkinsa olkapäilleen varulta hengarista, vilkaisten sitten taas levottomana ulos ovesta, miksi hän oli niin levoton ja malttamton ? Hiroyan kanssa oli ollut tietenkin vähän samantyyppistä mutta tämä tuntui aivan eriltä ja Nicky kuitenkin hyppi ovella jo odottamassa omaa prinssiään. Ehkä Jasperin lämpö ja se hymy, hän ei vain malttanut odottaa näkevänsä sitä taas, se sai Nickyn tuntemaan olonsa hyväksi, kuin mikään ei olisi voinut olla paremmin.

Jasper tänään, älä välitä noista kahdesta naisesta...... : D Jasper ei ole pleijeri♥

Jasper laitteli hiuksiaan parempaan kuosiin, ei hän viitsinyt ihan minkä näköisenä tahansa lähteä, hän oli kuitenkin menossa treffeille. Poika suikautti nopeasti miesten hajuvettä päälleen, ei liikaa, ettei hän haisisi kamalan vahvasti. Miehenalku veti t-paidan ylleen ja vilkaisi sitten koiraansa, joka oli havainnut Jasperin olevan lähdössä ja uikutti nyt surkeasti. "älä nyt.." Tummatukkainen naurahti ja nosti pennun syliinsä ja rapsutteli sen vatsaa. "En mä ole kuin pari tuntia poissa, sitten tuun takasi maailman kauneimman tytön kanssa." Jasper virnuili ja Riki nuolaisi hänen kasvojaan ja haukahti innoissaan. Tosiaan, Nicky ja Jasper olivat sopineet, että Nicky tulisi leffan jälkeen heille, mahdollisesti yöksi, Jasper ei ollut vielä uskaltanut kysyä sitä. Poika laski koiran maahan ja pyyhkäisi kasvojaan, vetäen sitten nahkatakin ylleen.
Poika vilkaisi kelloa, hänellä olisi kymmenisen minuuttia aikaa lähtöön, hän ei halunnut mennä turhan aikaisin Nickylle. Poika nappasi rahapussinsa ja tunki sen housujensa takataskuun, astuen ulos huoneestaan. Hän käveli alakertaan ja vilkaisi keittiöön, hänen äitinsä oli pyyhkimässä pöytää ja hymyili pojalleen. "moneltako tulette ? laitan teille ruokaa." Nainen hymyili ja Jasper vilkaisi kelloa. "parin-kolmen tunnin päästä ?" Poika veikkasi ja vilkaisi sitten taakseen, Riki tepsutteli portaita alas ja keittiöön, tyhjän ruokakipponsa luokse ja haukahti siihen tyyliin että oli nälissään. "söit just tunti sitten.. ei sulla voi olla nälkä.." Jasper totesi ja hieraisi niskaansa. "ruokitko sen tunnin päästä ?" Jasper kysyi äidiltään, joka nyökkäsi.

Jasper nappasi pöydältä autonsa avaimet ja veti mustat tennarit jalkoihinsa ja lähti, astui autoonsa, sulki oven, laittoi turvavyön ja käynnisti auton, lähtien ajamaan kohti Nickyn kotia. Poika laittoi radiosta soimaan musiikkia, sieltä tulikin sopivasti joitain rakkausbiisejä, poika hymähti huvittuneena, ajoi pian Nickyn pihaan, sammutti auton ja nousi autosta ulos ja asteli ovelle, soittaen ovikelloa sitten ja hymyillen sitä hänelle ominaista, hurmaavaa ja lempeää hymyään.

Nicky miltei vingahti ääneen huomatessaan toisen auton kaartavan pihaan, viime sipaus, takki paremmin ja laukku kainaloon. Blondi seisoi tumput suorana ovella vastassa Jasperia ja vastasi tuon lämpimään ja hurmaavaan hymyyn aivan samalla tavalla takaisin.
"mukava nähdä sinua taas" Nicky myönsi rehellisesti ja kurottautui suukottamaan nopeasti koripalloilijan poskea, ajaen toisen sitten mahdollisimman nopeasti pois ovelta.
"lähdetään heti ennen kuin äiti keksii alkaa tyrkyttää meille jotain ruokaa" Nicky naurahti sitten ja sulki oven perässään siirtyen Jasperin perässä autolle. Kermalainen istuutui vänkärin paikalle ja veti laukun syliinsä, katsahti käsiään, ne tärisivät kuin haavan lehdet eikä Nicky huomannut pidättävänsä hengitystä kun Jasper tuli sisään autoon. Hänen kirkkaat silmänsä unohtuivat katselemaan poikaa, toinen tuoksui hyvälle, ei liian väkevästi vaan juuri sopivasti ja ennen kaikkea näytti hyvälle. Nickyn huulille nousi lempeä ja onnellinen hymy, hän sai viimein rauhoitettua itsensä ja käänsi katseensa eteenpäin, veti turvavyön kiinni ja henkäisi.

Kaksikko pääsi nopeasti lähtemään liikkeelle, Leffa oli vielä valitsematta mutta Nicky oli jo alkukäteen ehdotellut Jasperille leffateatterissa pyörivistä elokuvista niitä mitkä voisivat sopia heille molemmille. Blondista oli aina ollut helpompaa mennä elokuviin tyttöystävien kanssa koska tytöillä ja pojilla oli leffojen suhteen niin kovin erillainen maku.
"Noh... miten on päivä mennyt" Nicky kysyi ja katseli mietteliäänä radiota josta soi hiljaiselta jotain siirappisia rakkauslauluja se hymyilytti kermalaista ja tuo virnisti hitusen tyytyväisenä tilanteesta. Jasperin kanssa tulisi olemaan helppoa kävellä koulussa käsikädessä, suudella käytävillä. Ehkä hän ajatteli jo vähän liian pitkälle, mutta Nicky oli sellainen haaveilija.
"näytät hyvältä" Blondi sai viimein kehaistua ja nosti kädet kunnolla syliinsä katsellen toisen miehekkäitäkin kasvoja. Näytät hyvältä sanonta oli aliarviointi kun katsoi Jasperia tällähetkellä mutta Nicky pysyi vaiti siitä, tuo tummaverikkö sai hänet käymään ylikierroksilla eikä kermalainen ollut itsekkään aivan varma mistä se johtui. Hän oli kuitenkin tottunut parhaaseen ja Jasper tiedettävästi oli kermaa, ylimmistiöä ja parhaimmistoa, ehkä Hiroya oli saanut Nickyn ajattelemaan toisellakin tavalla, kuka tietää.

Urheilija punehtui hennosti toisen suukottaessa hänen poskeaa. Hän vain hymyili onnellisesti toiselle.
Jasper katseli Nickyä, toinen ajoi heidät nopeasti autoon ja tummatukka naurahti huvittuneena. "no, kun mennään meille leffan jälkeen, meitä odottaakin siellä sitten kunnon juhla ateria." poika naureskeli. Tietenkin hänen kokki äitinsä oli halunnut tehdä vaikutuksen Nickyyn, hän näkisi poikansa tyttöystäväehdokkaan ensimmäistä kertaa, Jasper oli kertonut nickystä vain pelkkää hyvää hänelle. Japer hymyili Nickylle, veti turvavyön kiinni ja lähti ajamaan.
"hyvin." Urheilija naurahti lempeästi. "sitä tavallista. olin koulussa kuusi tuntia, jäin tunniksi koris treeneihin, menin kotiin.." Poika naurahti. "entä itselläsi, neito ?" poika otti taas herrasmies asenteensa käyttöön.

Toinen kehui hänen ulkonäköään, Jasper naurahti lempeästi. "kiitoksia." hän hymähti ja pysähtyi liikennevaloihin ja katsoi hetken aikaa Nivkyä, toinen oli sievä, söötti. "olet kaunis kuten aina. Poika hymyili toiselle ja sipaisi toisella kädellään Nickyn poskea ja hiuksia, laski sitten molemamt kätensä rattiin ja painoi kaasua, lähtien ajamaan.
Poika kuunteli kun biisi vaihtui, taas rakkauslaulu, mukavaa. Se oli mukavaa, istua autossa Nickyn kanssa, kuunnella rakkauslauluja.. Tummatukka hymyili lempeästi ja vilkaisi Nickyä, pitäen sitten katseensa tiessä. "olisin halunnut nähdä koirasi." Jasper naurahti hetken hiljaisuuden jälkeen. "kuulemma suloinen karvapallero." hän hymähti lempeästi ja katseli tietä.

Pian poika parkkeerasi leffateatterin eteen, sammutti auton, nousi autosta ja tuli avaamaan herrasmiehenä Nickylle oven. Kun Nicky oli astunut autosta, poika sulki oven ja lukitsi ovet, hymyillen Nickylle ja ottaen tyttöä hennosti kädestä, lähtien kohti teatteria, avaten Nickylle oven ja pian he olivat sisällä. "neiti on hyvä ja valitsee." Urheilija hymyili toiselle lempeästi ja hiukan flirttailevasti, katsellen sitten mitä leffoja siellä meni sinä iltana.

Nicky sipaisi vaaleita hiuksiaan ja katseli toisen tummia silmiä, leffan jälkeen tulisi olemaan nautinto päästä istumaan hiljaa toisen huoneeseen, sängynlaidalle, katsella vain toisen uskomatonta hymyä, noita kauniita silmiä. Kuuma aalto vyöryi blondin yli ja tuo laski takkinsa olkapäiltään, hän ei tahtonut alkaa hikoilemaan, autossa oli kaikenlisäksi ilmastointikin, onneksi olikin. "sitä samaa, koulussa ja sitten kotona.. olin koulun jälkeen vähän aikaa Michelin lapsenvahti jos niin voisi sanoa, tai leikkikaveri pikemminkin kun vanhemmat oli ostoksilla.. voih että he löysivätkin kauniin maton olohuoneeseen, se kivilattia on niin älyttömän jylhä ja kylmän näköinen välillä! oikein etoo.. niin ja ne uudet terassin huonekalut, en kyllä ymmärrä miksi niitäkin pitää vaihtaa vuoden välein, aivan kuin naapurit tiirailisivat koko ajan meidän takapihaa" Blondi alkoi selostaa heti kun sai tilaisuuden mutta hiljeni yhtäkkiä toisen pysähtyessä valoissa ja tuon sieville poskille kohosi nolostunut puna. "anteeksi... eihän sinua tietenkään välttämättä kiinnosta meidän talon sisustus" tyttö naurahti sitten ja sulki hetkeksi silmänsä, kunnes tunsi toisen kosketuksen ja lempeän äänen ja kirkkaat silmät nousivat jälleen katsoman poikaa suoraan silmiin.

Se oli ihana tunne, kun heidän katseensa kohtasivat ja puna syveni Nickyn kasvoilla "..niin, kiitos" tuo hymyili, kyllä hän tiesi olevansa valloittava, mutta oli mukavaa kuulla että toinen oli samaa mieltä. Ehkä hän saisi.. ehkä hän saisi Jasperin joskus omakseen, tai aivan varmasti saisi.. vielä, tässähän sitä oltiin treffeille menossa. "Se on villi karvapallero!" Nicky naurahti sitten rentoutuen ja pudisti päätään huvittuneena katsoen toista sivusilmällä "ihan totta se osaa olla välillä hyvin vaikea, huomaa kyllä kenen koira se on.. tottunut vain parhaaseen" blondi naurahti ja hymyili sitten toiselle. Pian he olivatkin jo päätepysäkillä, toinen tuli avaamaan neidolle oven ja Nicky nosti takin takaisin olkapäilleen ja nappasi laukun mukaansa, ottaen kevyesti toisen lämpimästä ja turvallisesta kädestä kiinni ja lähti sitten toisen rinnalla sisälle. "hmm.." tyttö jäi sitten miettimään mitä he menisivät katsomaan kun kaksikko oli päässyt vähän peremmälle. "romantiikkaa höystettynä huumorilla ?" tyttö ehdotti sitten virnuillen ja katseli elokuvia "en viitsisi mennä katsomaan mitään nyyhkyleffaa eikä nyt kauhuleffatkaan oikein innosta" Nicky totesi sitten verkkaasti kun selasi listaa ja vilkaisi sitten Jasperia. "Komedia varmasti sopii myös sinulle?" tuo arveli sitten ja nojautui kevyesti poikaa kohden olkapäällään ja katseli hymyillen toista.

"muuten, tykkäätkö sinä syödä popcorneja elokuvissa?" Nicky kysyi sitten hetken mietittyään itsekseen ja kohotti kulmiaan "minulla on nimittäin pakkomielle, että minun tekee aina mieleni leffoissa popcornia!" tuo naurahti sitten ja hieraisi huvittuneena niskaansa.

Jasper naurahti lempeästi toiselle, e häntä haitannut yhtään vaikka toinen selitti heidän matoistaan ja pihakalusteistaan, se oli vain sööttiä. "Ei haittaa ollenkaan, tykkään kuunnella ääntäsi." Poika myönsi lempeästi ja vilkaisi tyttöä vierellään. "Äidillä on sama ongelma, joka vuosi pitää hommata uudet pihakalusteet, minusta hän valitsee vain kauheampia vuosi vuodelta.." Urheilija vinisteli huvittuneesti.
Pian auto parkkeerattiin, Jasper sai olla herrasmies ja avata Nickylle oven, ovet lukittiin ja pian he olivatkin jo teatterilla. "Komedia sopii oikein hyvin." jasper naurahti ja sipaisi toisen hiuksia hymyillen. Hän naurahti lempeästi kun toinen nojautui vähän häneen, toinen käsi kiedottiin tytön niskan kautta toiselle olalle ja blondi neito vedettiin kunnolla Jasperia vasten, Jasper halusi näyttää kaikille että treffeillä sitä oltiin, kenenkään oli turha tulla ja yrittää flirttailla hänen neidolleen.

Toinen esitti hänelle kysymyksen ja urheilijan katse kääntyi tyttöön. "Sama pakkomielle mulla." Hän virnisti. "Oota tässä, mä haen liput ja popparit." Hän hymähti ja hieman vastahakoisesti veti kätensä toisen niskan takaa pois, lähtien sitten kävelemään kohti tiskiä, ostaen kahdet liput sekä kahdet keskikokoiset popparit, palaten pian Nickyn luokse, ojentaen lipun ja toiset popparit tytölle, hymeillen, ei hän tietysti tulisi maksua perimään, herrasmies maksoi kaiken, ihan sama mitä Nicky keksisi, kyllähän Jasperilla rahaa oli. Poika hymyili toisen lempeille silmille ja huomasi pian että joku tuli avaamaan salin oven ja päästäään lipun ostaneet sisälle. "Mennäänkö?" Jasper hymyili ja otti lempeästi toisella kädellään Nickyn kädestä kiinni, samalla kun käveli sisälle saliin, näyttäen tietysti lippua ovellaan, hän etsi katseellaan heille hyvät paikat ja meni sitten istumaan, mahdollisimman keskelle salia. Hän laski tytön kädestä hitaasti irti ja laski sitten nahkatakkinsa yltään, jättäen sen vierelleen tuolille. "Toivottavasti tämä on hyvä." Jasper naurahti rennosti, vaikka, leffasta viis, hän voisi ainakatsella Nickyä jos elokuva kävisi tylsäksi.