Sä et pääse musta, mä en pääse susta

Shawn pyöräytti silmiään kaivaessaan housunsa taskusta esiin tupakat ja sytkärin, sytyttäen yhden palamaan huulilleen.
"Mä käytän päiväni mihin mä haluan", Shawn tyytyi yksinkertaisesti toteamaan ja tottahan se olikin. Jos hän olisi halunnut seistä siinä koko loppupäivän tuijottamassa Mila Leetä, hän olisi myös sen varmasti tehnyt.

Selkä käännettiin Milalle ja lattialle jossakin vaiheessa tipahtanut reppu ja huppari poimittiin takaisin olalle. Hänellä ei ollut varaa hukata ainoatakaan koulukirjaa, vaikka mitä väliä sillä kuitenkaan olisi? Perjantai-iltansa ratoksi hän kuitenkin tekisi niistä nuotion parvekkeelleen ja paistaisi siinä makkaraa...
"Lakkaa jauhamasta tota samaa paskaa, mä oon jo menossa", jätkä tuhahti katsomatta enää Milaan. Ohi mennessään Shawn talloi vahingossa tytön lehden päälle, mutta ei sillä mitään väliä olisi: ei punapää sitä kuitenkaan enää haluaisi takaisin, kun se muutenkin näytti uivan siinä aiemmin lattialle syntyneessä kahvilätäkössä.

Tupakansavun saattelemana Keyes käveli pihalle alkuperäisen suunnitelmansa mukaan (jonka hän tosin oli jo ehtinyt unohtaa), poltellen tupakkansa loppuun ja heittäen sillä jotakin ohikulkevaa cheerleaderia, saaden kiitoksekseen päänsärkyä aiheuttavaa kimitystä. Vilkaistuaan Astonin koulurakennusta Shawn päätti, että hänen koulupäivänsä päättyi tähän ja lähti lätkimään. Hänen opiskelumotivaationsa ei jostakin syystä ollut huipussaan.

// tittidii tämä oli varmaan tässä?