Milio Gotthold

Aihe: Milio Gotthold 1/3/2011, 01:43

Milio 'Miles' Gotthold

I am who I am so I do what I can, when I can but I can't really do a damn thing

Your life, a game, turn it up, turn it up with cocain

Now it's too late, too late to live only, heaven loves you now so love it back for once

just once

Milio Gotthold T0oi8h

x Milio Vseslav Gotthold, tottelee nimeä Miles
x 17v, 2.lk
x Poika, mies, jätkä, munakas - miten haluaa
x Pahikset
x Kaappihomo

Moi. Mä olen Milio, ja mä vannon ettet sä näe seuraavaa päivää jos kutsut mua sillä nimellä. Paljon paremmin mä tottelen nimeä Miles. Mä olen 17-vuotias, kaappihomo ja näin meidän kesken, mä olen aika koukussa kaikkeen millä saa pään sekasin.

x x x

Strategiset mitat ensin; mä olen 175 cm pitkä, painoa löytyy 65 kg ja 43 on mun kenkien koko. Mulla on sopusuhtaiset raajat muuhun vartaloon nähden. Ja hyvä perse, vaikka itse sanonkin. Mulla on aika vaalee iho, sillä mä en rusketu helposti. Näinkin aurinkoisessa kaupungissa se onkin aika ongelmallista, aurinkovoiteen kanssa on pakko läträtä jatkuvasti!
Päinvastoin ihoni väriä, mun hiukset on tummat. Oikealta väriltään ne on tumman ruskeat, mutta mun silmää miellyttää enemmän musta pehko. Hiusväriä siis kuluu aina silloin tällöin. Malliltaan mun hiukset on puolipitkät, hieman rikotut ja kerrostetut, edestä lyhyemmät. Mun hiukset taipuu luonnostaan, mä siis joudun käyttämään suoristusrautaa joka suihkun ja sateet jälkeen.
Silmät mulla on isot ja hyvin sekalaiset. Eri valoista riippuen niissä voi nähdä harmaata, vihreetä tai sinistä. Moni on kehunut mun ripsiä, ne on pitkät ja tuuheat. Tosi neitimäistä!
Kasvot mulla on ovaalin muotoiset, kapeneva leuka ja sopusuhtainen nenä. Mun huulet yleensä punoittaa vähän, sillä mä yleensä hermostuessani puren niitä.

Yleisin vaatetus, mitä mun päällä nähdään on vaalean- tai tummanharmaat hieman lököttävät pillifarkut ja musta hihaton paita. Mä olen hyvin kylmää kestävä, joten niillä vaatteilla mä talsin hieman viileämmissäkin olosuhteissa. Mutta jos vilu silti pääsee yllättämään, mä vedän ylleni vaatimattomasti vain hupparin tai villapaidan, ihan mielialani mukaan. Vaatteissa mä suosin yleensä tummia sävyjä, joskin välillä mulla näkee värikkäitä yksityiskohtia, esim. pipon tai kaulahuivin.

Mulla on kielilävistys, sellainen punavalkoinen pilleri. Siitä mä pidän. Lisäksi mä roikotan kaulassani aina metalliketjussa partaterän muotoista riipusta. Se ei todellakaan kuvasta mitään itsensä silpomista, mä vain satun pitämään siitä!

x x x

Pillerihuuruinen kylmäkalle, täydellinen kuvaus mulle. Mä olen vähän liiankin usein jollakin tavalla sekaisin. Pillerit, oraaliliuokset, alkoholi, sätkät . . Mikä vain, mikä toimii. Luonnollisesti eri aineet saa mussa aikaan erilaisia reaktioita. Viinaa mä vedän melko harvoin, yleensä vain paremman puutteessa. Se ei kyllä ole hyväksi, sillä viina tekee mut aggressiiviseksi. Ja sätkistä saa hirveän hedarin! Noh, valitus sikseen.

Kylmäkalle on mulle sopiva kuvaus siksi, että mä - Shit Sherlock - olen kylmä. Mä olen tukahduttanu mun tunteet, kylmettäny sydämen ja sitä rataa. Mä en vaan näe siinä mitään hyödyllistä, että esimerkiksi rakastuisi johonkuhun. Eihän sellainen aiheuta muuta kuin päänvaivaa ja särkyneitä sydämiä! Ihmiset pettää, valehtelee, myös minä. Mä olen sydäntensärkijä. Parempi pitää tunteet piilossa. Kyllä multakin silti sellainen herkkä ja lämmin sisin löytyy, mut se on todella syvällä, ikiroudan peitossa. Ja ikiroutahan ei sula, aivan kuten helvettikään ei jäädy. Olenpas mä hauska.

Joidenkin ihmisten seurassa mä pyrin olemaan niin normaali, kun osaan. Sarkasmia pukkaa, ja monttu auki mä kuuntelen niiden juttuja. Yleensä mä tulen ihan hyvin toimeen kaikkien kanssa, varsinkin pienen, sivistyneen viinin naukkailun jälkeen. Mulla on ehkä vähän taipumusta käyttää ihmisiä hyväkseni, ja tietyille tyypeille mä olenkin jopa päällekäyvä. Jotkut ihmiset vaan on sellasia, että mä rrrakastan haastaa riitaa niiden kanssa. Varsinkin, jos ne on mua isompia, vanhempia ja viisaampia! Mä olen todella masokistinen tyyppi, mä suunnilleen kerjään vetämään mua turpaan. Mä vingun, vittuilen ja ärsytän, tai toinen keino, saan ne lumoihini ja alan pihtaamaan tosi paikan tullen. Sitä ei moni kestä!

Selvinä päivinä mä olen kuin perseeseen ammuttu karhu. Pääkoppa huutaa hallelujaa ja mä nään punasta. Tuuppas vittuilemaan mulle sillon, niin mä tinttaan sua päin näköä!
Usko tai älä, mä pelkään vettä. En siis mitään juomavettä, tai suihkua, tai vesisadetta. Mutta syviä järviä, jokia, lampia ja varsinkin meriä. Mulla ei ole hajuakaan, mistä koko pelko on tullut, mä en vaan kestä olla lähellähään syvää vettä. Laiturille, satamaan tai veneeseen mua ei saa maksamallakaan. Hyi hitto!

x x x

Mä ja mun perhe ollaan kotoisin Venäjältä. Tosin, mutsi saksalainen, mutta muutti miehensä, eli mun faijan, perässä Venäjälle. Mulla siis on mutsin sukunimi.
Mä synnyin keskiluokkaiseen perheeseen - mutsi teki duunia sairaanhoitajana ja tarvittaessa se opasti turisteja lähikaupungeissa ja faija oli jonkun firman pääjehun hommissa. Meidän elämä oli vissiinkin ihan jees, vaikken mä siitä ajasta paljon mitään muista, sillä me muutettiin pois Venäjältä kun mä olin viisvuotias. Nokka kohti Ranskaa, sillä mun faija sai sieltä uusia, parempia töitä. Mutsi jäi hoitamaan kotiäitin virkaa. Ei siinä mitään, elämä rullas tasapaksuna töhnänä eteenpäin, kunnes mulla kilahti päässä. Toisinsanoen, murrosikä teki tuloaan. Kiltistä ja hiljasesta lapsukaisesta alkoi pikkuhiljaa kuoriutumaan kovan luokan kapinallinen. Ensin kaikki alkoi pikkurikoksilla koulukavereiden kanssa - converset huus hallelujaa, kun juostiin kyttiä karkuun. Näpisteltiin, auottiin päätä, kiusattiin viattomia ihmisiä, poltettiin tupakkaa nurkan takana. Hiljalleen iän lisääntyessä tupakka alkoi vaihtua isompien poikien tarjoamiin sätkiin, energiajuomat bisseen ja sitärataa. Mä tosiaankin olin menettämässä otteeni mun elämään. Ja voi kyllä, hyväuskoiset rakkaat vanhukset eivät tajunneet mitään, sillä mä olen mestari valehtelemaan. Liian monta kertaa mä sain mut ja frendit puhuttua pois ongelmista, propsit mulle. Mutta tosiaan, aivan yhtäkkiä yhtenä päivänä kaikki meni aivan päin.. Sanonko mitä? Me jäätiin kiinni laittomista aineista. Täysin samanlainen ilta kuin aikaisemminkin! Mutta satuttiin olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Siinä oli joku kolaritilanne, joka totta tosiaan huvitti meitä aivan suunnattoman paljon - ei meinaan oltu ihan selvänä. No, tottakai kytät tuli sinne, hetken aikaa ne siinä tuumaili, loukkaantuneet lähti sairaalaan ja koppalakit jäi tutkimaan onnettomuuspaikkaa. Ja silloin se tapahtui. Aivan vastustamaton halu vähän huudella tyhmiä niille sedille. No, kiinihän me jäätiin. Porukat sekos sillä sekunnilla kun ne sai tietää. Samalla ne meinaan sai tietää mun kaikki aikaisemmatkin hölmöilyt. - ja se oli menoa taas. Ne sanoi, että mut on pakko erottaa mun frendeistä, ne kuulema pilaa mun elämäni. Ja näin, nokka kohti Kaliforniaa - vaikka eihän se mua yhtään rauhoittanut. Päinvastoin. Mun elämä on mielenosoitus mun vanhemmille. Sitä saa mitä tilaa.

x x x

x Lievä adhd / keskittymishäiriö
x Haaveilee omasta koirasta, bokserista
x Jos saa kynän käteensä, on lähiympäristö takuuvarmasti sotkettu
x On salaa kateellinen kaikille skeittareille
x Rakastaa kaksipyöräisia, eritoten offroad-malleja
x Naksuttelee niskojaan, selkäänsä ja varpaitaan
x Antaa itsestään kovemman vaikutelman, kuin todellisuudessa on
x Loukkaantuu haukkumisestä ym. solvauksesta todella helposti
x Heikkona itseään vahvaluonteisempiin ja dominoiviin mieshenkilöihin..
x ..mutta tykkää itse esittää sellaista heikommille osapuolille

Pelaaja TakeItEasy
Kuva -StevenGoober-