Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.



 
PääsivuPääsivu  PortaaliPortaali  Latest imagesLatest images  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

 

 Kio Kowalski, "Varpunen"

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
RevitytSiivet

RevitytSiivet


Viestien lukumäärä : 53
Join date : 07.04.2011
Paikkakunta : Joensuu

Kio Kowalski, "Varpunen" Empty
ViestiAihe: Kio Kowalski, "Varpunen"   Kio Kowalski, "Varpunen" Icon_minitime7/4/2011, 05:06

Kio " Varpunen "

Kio Kowalski, "Varpunen" 29f2zj6
^ Kio Adair

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kio Kowalski
Esittäytyy aina lempinimellä Varpunen, kts. menneisyys

17
Homoseksuaali
2. luokka
Psykologia ja kuvaamataito
Friikit
Puolalainen

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mentally
Kion pään sisällä vallitsee maailma, jossa yksisarviset oksentavat sateenkaaria ja vaaleanpunaiset puput papanoivat perhosia – tai siltä se ainakin ulkopuolisten silmissä näyttää. Suupielille jämähtänyt hymynkare kertoo silkasta positiivisuudesta, ja tutut tanssahtavat askeleet kielivät ehtymättömästä ilosta. Varpunen onkin aina varsin hyväntuulinen persoona joka pyrkii näkemään kaiken kirkkaassa valossa, eikä suostu uskomaan mistään tai kenestäkään pahaa. Hän on ehkä turhankin sinisilmäinen ihminen ja tässä tapauksessa myös naiivi, sillä hän uskoo vakaasti sisäiseen hyvyyteen eikä ole kuulevinansakaan sitä mitä muut ihmisistä varoittelevat tai puhuvat. Kio ei koskaan tuomitse ihmisiä huhujen ja kuulopuheiden perusteella, vaan luo tästä aina oman mielipiteensä ihmiseen tutustumalla. Häntä on siis lähinnä ihan turha yrittää varoitella jostakusta, vaikka puheet totta olisivatkin.

Varpunen on varsinainen pää pilvissä haihattelija, joka viettää luvattoman paljon aikaa omassa mielikuvitusrikkaassa maailmassaan. Hänellä on tapana eristäytyä tyystin ulkopuolisesta maailmasta, jolloin hän on hyvin varomaton – ei olisi lainkaan kummallista että hän kävelisi päin ihmisiä tai seiniä. Ihan turhanpäiten ei poikaa ole friikkeihin klikitetty; omiin maailmoihinsa uppoutuneena hän ei tunnu huomaavan olevansa keskellä ihmisryysistä, ja silloin hänen käytöksensä on taatusti ulkopuolisten mielestä vähintäänkin kummallista; tanssahtelu, hyräily, kummallisissa paikoissa makoilu, huonekalujen päälle kiipeäminen... Muiden ihmisten mielipiteet eivät häntä liikuta millään tavalla, vaan hän tekee tasan niin kuin itse haluaa välittämättä siitä mitä muut hänestä ajattelevat. Omissa maailmoissaan pyöriminen on tehnyt Varpusesta varsin hajamielisen. Hän unohtelee asioita helposti, jopa niitä kaikkein ilmeisimpiäkin kuten esimerkiksi syömisen. Kio on vain yksinkertaisesti liian syvällä omissa aatteissaan jotta muistaisi mitä hänen tuli tehdä. Siksipä hän yrittääkin muistinsa virkistykseksi kirjoittaa häneltä vaadittavia tehtäviä käsiinsä, mutta loppupeleissä tuo keino ei ole erityisen toimiva jos katse on jumahtanut jonnekin katonrajan ja tuonpuoleisen välille.

Kiosta saa hyvin helposti viattoman ja ujon kuvan, sillä hän ei puhu kovinkaan paljon. Puhumattomuus ei kuitenkaan tee hänestä ujoa, ja ne jotka niin luulevat erehtyvät pahasti – Varpunen on tottunut käyttämään tekoja sanojen sijasta, ja hänen kehonkielensä on toisinaan varsin värikästä vaikkakin useasti hankalasti ymmärrettävää. Hän ei ujostele ihmisiä, ja ne jotka hänelle puhuvat joutuvat tyytymään hyvin läheiseen vastaanottoon, kirjaimellisesti. Kio ei vaikuta kunnioittavan ihmisten omaa tilaa, vaan marssii häikäilemättömästi aivan muiden nenän eteen. Ne jotka Varpuseen yrittävät tutustua joutuvat hyväksymään tavalla tai toisella sen, että Kio tykkää pörrätä ihmisten jaloissa. Nuorukainen pitää läheisyydestä, eikä hän ujostele lähentyä tuntemattomiakaan ihmisiä; hänet tuntien ei olisi lainkaan kummallista että hän olisi kylki kyljessä kiinni jonkun kanssa, tai jopa kapuaisi tämän syliin ihan vain läheisyydenhaluaan. Varpunen tykkää myös kosketuksesta, jota hän harrastaakin melko paljon oli se sitten kasvojen hipaisua, toisen sormilla leikittelyä tai sormen kuljettelua toisen käsivartta pitkin. Hänen läheistä käyttäytymistään ei kuitenkaan kannata ymmärtää väärin, sillä Kiolla tuskin koskaan on minkäänlaisia taka-ajatuksia – hän vain yksinkertaisesti pitää läheisyydestä, eikä pelkää piilotella sitä.

Nuorukainen on sen verran tarmokas persoona, ettei hän kauaa jaksa pysyä aloillaan. Hän kaipaa jatkuvasti jotakin virikettä, muttei hänen kuitenkaan ole välttämätöntä sinkoilla sinne tänne; riittää kunhan hänen sormiensa ulottuvilla on jotain jännää näperreltävää, kuten toisten hiukset. Varpusessa asuu pieni perfektionistin poikanen, ja sen vinot taulut, avonaiset kengännauhat ja muut vastaavat saavat huomata.

Kio on lempeä ihminen joka voisi viettää kaiken aikansa kissanpentujen pelastamiseen puusta tai mutakakkuja tehden pikkulasten ympäröimänä. Erityisen paljon hän pitää eläimistä, ja hänet voikin nähdä pesästä tippuneiden linnunpoikasten apuna, koirapuistossa seurailemassa koirien telmimistä tai naapurin mummon kissankaitsijana. Itseasiassa hän onkin osa-aikatyössä läheisessä eläinten löytökodissa. Eläinrakkautensa lisäksi Varpunen inhoaa väkivaltaa kaikin tavoin, ja hän onkin valmis loikkaamaan riitapukarien väliin estääkseen suurempia kahnauksia syntymästä. Kiosta itsestään ei missään tilanteessa saisi nyrkkisankaria, ja hänen ulkonäkönsäkin kertoo sen varsin selkeästi. Tapella Varpunen ei siis osaa nimeksikään, eikä hänellä oikeastaan ole sen kummempaa taitoa lihasmassasta puhumattakaan itsensä puolustamiseen. Kio käyttää aina mieluummin sanoja kuin tekoja tilanteissa jotka uhkaavat äityä väkivaltaisiksi. Ja koska hän on rauhan puolella tallustavaa tyyppiä, on sanomattakin selvää ettei hän tulistu lainkaan helposti. Nuorukaisen pinna on harvinaisen kestävää sorttia, ja tarvitaan varsinaista riivausta jotta sen saisi katkeamaan. Jos näin kuitenkin käy, hän korottaa ääntään ja saattaa kiivastuneena mennä möläyttämään suurempiakin törkeyksiä. Suuttuessaan hän siis turvautuu jälleen sanoihin, mutta pyrkii sen jälkeen poistumaan paikalta omiin oloihinsa mutta jos hän alkaisi huutaa ja räyhätä rankemmin, olisi hänellä jokin pahasti vinossa – päällekäymisestä puhumattakaan. Henkisesti vahva ihminen Varpunen ei kuitenkaan ole, ja hänen murtamisensa on paljon helmpompaa kuin nuorukaisen suututtaminen. Oikeastaan hän on hyvin hauras vaikkei sitä muille näytäkään, ja useimmiten hän sortuu vasta kun on yksin – paha olo puretaan itsetuhoisuutena, josta ovat todisteena reisien lukuisat viiltoarvet. Henkistä haurauttaan hän yrittää peitellä kaikin voimin, joten hänen ollessaan murtumispisteessä pyrkii Kio pakenemaan omiin oloihinsa.

Varpunen on varsin salaperäinen henkilö, eikä hänestä tunnu ottavan tolkkua; hän kun ei selittele tekojaan tai sanojaan, jotka hän muuten sanoo suoraan turhia kiertelemättä. Häneltä saa taatusti kuulla suoran ja kaunistelemattoman mielipiteen, eikä hänellä ole tapana niitä salailla vaikkei kukaan niitä kysyisikään. Itsensä ja menneisyytensä suhteen hän on kuitenkin haluton kertomaan mitään; itseasiassa hän harvemmin edes kertoo oikeaa nimeään, vaan esittäytyy aina lempinimellä Varpunen. Hänestä on siis täysin turhaa yrittää kaivella henkilökohtaisia tietoja, sillä niitä hän ei suostu luovuttamaan. Sitä hän ei tosin odota muidenkaan tekevän, eivätkä muiden henkilökohtaisuudet tai tekemiset häntä liiemmälti kiinnostakaan. Itsekästä Kiosta ei kuitenkaan saa tekemälläkään, hän ei vain yksinkertaisesti osaa luottaa ihmisiin sen vertaa että voisi kertoa itsestään. Ja se on tehnyt hänestä aikamoisen valehtelijan – jos joku kyselee hänestä tai hänen tekemisistään valehtelee Kio aivan naama pokkana, mutta yleensä jokainen pystyy näkemään hänen sanojensa lävitse. Vaikka nuorukainen valehteleekin hyvin paljon, on hän siinä kuitenkin varsin surkea, muttei se kuitenkaan estä häntä latelemasta lisää valheellisia lurituksia. Itseasiassa Varpunen valehtelee niin paljon että on lähellä uskoa niitä itsekin, vaikkakin ne voivat vaihtua jokaisen ihmisen edessä erilaiseksi tarinaksi, vaikka kyse olisikin samasta asiasta.

Kio ei kuitenkaan ole lainkaan niin viaton kuin hänestä aluksi saattaisi luulla. Suloisen hymyn takana piilottelee vastuuntunnoton ja hämärä ihminen. Varpunen on tehnyt asioita joita hänestä voisi olla hankala kuvitella (mm. välittänyt huumeita), ja hän harrastelee edelleenkin hämärähommia aina kun vain löytää niitä käsiinsä. Hän on liikuskellut jo kauan pimeissä piireissä, joiden toimenkuvaan kuuluu juurikin päihteiden lisäksi muunmuassa vandalismi. Kio tekee asioita vailla omantunnontuskia, eikä hän osaa ottaa vastuuta teoistaan. Tosiasiassa hän on varsin kylmä ihminen vaikkei sitä Varpusesta aluksi voisikaan uskoa, ja kyynisyys on tuttu piirre hänen luonteessaan. Tätä piirrettä ei välttämättä hei huomaa niiden aurinkoisten kasvojen takana, mutta jos viitsii vähän tarkemmin katsoa näkee pintaa syvemmälle – esimerkiksi hän ei läheisyydenhalullaan tarkoita mitään vakavaa, ja jos joku erehtyy sellaista luulemaan ei se ole Kion ongelma. Koska hän ei itse ota sitä vakavasti, ei hän usko muidenkaan ottavan. Mutta jos ottaa, ei Varpunen ole valmis ottamaan teostaan vastuuta – lähinnä hän vain kohauttaa olkiaan ja väläyttää hymyn huulilleen. Ilkeyttään hän ei kuitenkaan muiden ihmisten kustannuksella toimi tai näiden tunteilla leiki, hän vain automaattisesti ajattelee etteivät muut ota hänen tekojaan vakavasti, koska Kio ei niin itsekään tee.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Physically
Kio on n. 165 cm pitkä ja painoa hänellä on hippusen verran liian vähän. Kropaltaan nuorukainen on pieni ja siro, verrattain jopa laiha, ja suuria lihaksia hänen kehostaan on turha lähteä etsimään. Hänen luonnostaan pähkinänruskeat hiuksensa on värjätty mustiksi, ja niiden kerroksittain ja revitysti leikattu malli saa ne sojottamaan sinne tänne luomatta kuitenkaan resuista ulkonäköä. Hiukset yltävät noin kaulan puoliväliin ja ovat hyvin paksut ja pörröiset, aivan aavistuksen verran taipuvat. Varpusen iho on hyvin vaalea, ja mustat hiukset vain korostavat hänen kalvakkaa ihoaan. Kion tummanruskeat, liki mustaa lähentelevät silmät on useimmiten rajattu tummalla silmämeikillä. Nuorukainen rakastaa suuria huppareita, neuleita ja villapaitoja, joita häneltä löytyykin kaapin täydeltä. Erikoisuutena hänen pukeutumisessaan on se, ettei Kio käytä oikeastaan koskaan housuja; legginsejä ja minishortseja sitten senkin edestä. Hänen päältään voi löytää myös lyhkäisiä hameita sekä pitkähelmaisia toppeja, jotka korvaavat hameen osan. Jalasta löytyvät joko tennarit tai toisinaan jopa sievät ballerinat. Kieltämättä hänet bongaa useammin naisten puolelta vaateostoksilla, mutta hän tekee vaatteita myös itse. Värikirjo on pääosassa mustaa ja harmaata, vaikka Varpunen pitääkin kovasti väreistä ja yrittää tuoda niitä myös vaatteisiinsa. Kio pitää asusteista, kuten käsi – ja kaulakoruista, pannoista, pinneistä sekä huiveista.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Past
Eräs puolalainen nainen päätti muuttaa kuusivuotiaan poikansa kanssa Amerikan ihmemaahan lähinnä pakoon tuota ei-niin-tervejärkistä ja aggressiivista miestään – ja alkoipa hän olla viimeisillään raskaanakin. Niin syntyi kaikinpuolin terve poikalapsi, joka Kioksi ristittiin. Yksinhuoltajaäiti teki kaikkensa perheensä eteen, ja työskenteli jonkin aikaa lähikaupan kassalla ennenkuin sai suhteellisen hyväpalkkaista työtä sairaalan siivoojana. Elämä sujui suhteellisen hyvin ilman isääkin, ja Michal oli enemmän kuin hyvä isoveli nuorelle Kiolle, jotka olivat tyystin erottamattomat suurehkosta ikäerostaan huolimatta.

Kion ollessa kolmivuotias hän löysi maasta loukkaantuneen varpusen poikasen, ja vaikka hän kuinka sitä yrittikin hoitaa ei linnunpoikanen elänyt kuin päivän. Kio vollotti linnun perään tunteja, ja siitä päivästä lähtien alkoi Michal kutsua pikkuveljeään Varpuseksi – se sai pikkuisen Kion säteilemään ilosta, ja hän päätti jatkaa varpusien ja muidenkin pikkulintujen pelastamista, vaikkakin melkoisen huonolla tuloksella.

Michalin ja Kion välinen side vahvistui mitä vanhemmaksi he varttuivat. Rahatilanne alkoi kallistua huonompaan suuntaan kun veljesten äiti ratkesi ryyppäämään, ja jatkuvan töistäpinnaamisen ja krapulassa/kännissä töihin ilmaantumisen johdosta hän sai lopulta potkut. Liian pitkään kaksikon äiti velloi viinan ja sitä seuranneen masennuksen kourissa, ja perhe eli lähinnä tuilla jotka nekään eivät olleet erityisen riittäviä. Michal on selvästi paljon katkerampi ja vihaisempi äitiään kohtaan kuin silloin kahdenksanvuotias Kio, ja isoveli päätti hankkia omin käsin ruokaa pikkuveljelleen – ei kuitenkaan mitenkään rehellisin keinoin, vaan hän näpisti leipomoista, lähikaupoista ja kahviloista mitä sormiinsa sai. Kio oli pian yhdeksänvuotias, ja silloin jäi Michal rätöstelyistään kiinni; poika ja ulkopuolella odotellut Kio kiikutettiin poliisiautossa kotiovelle, ja se oli eräänlainen herääminen kaksikon äidille. Hän lupasi lopettaa juomisen, hankkia apua masennukseensa ja saada uuden työpaikan. Pikkuhiljaa perhene elämäntilanne alkoi elpyä, vaikka veljesten äiti sortuikin viinapulloon muutamia kertoja. Ruokaa kuitenkin saatiin pöytään, mutta Michal kantoi edelleenkin äidilleen kaunaa.

Kun Kio oli kolmetoista, hänen elämänsä muuttui radikaalisti; Michal sairastui syöpään. Reilu puolen vuoden taistelu ja hoidot valuivat hukkaan, kun Michal menehtyi eräänä lokakuisena yönä. Äiti syöksyi välittömästi pohjalle ja kuvioihin ilmestyi jälleen alkoholi, eikä tilanne ollut Kiollakaan hyvä; hän suorastaan veti vaikeuksia puoleensa, vietti kaiken aikansa hämärissä piireissä. Niin kiltistä ja iloisesta pojasta kuoriutui masennuksessa vellova ongelmanuori joka hukutti murheensa alkoholiin ja aineisiin. Kuvioihin ilmestyi lopulta itsetuhoisuus, mutta nuorukainen pakotti oman pahan olonsa syrjään kun hänen äitinsä sai vakavan hermoromahduksen. Hänet otettiin hoitokotiin ja Kio puolestaan passitettiin vastaanottokotiin. Hitaasti mutta varmasti heidän tilanteensa alkoivat parantua, varsinkin Kion, ja muutamien kuukausien kuluttua hän pääsi pois vastaanottokodista vaikkakin hän kävi edelleen kävi säännöllisesti psykiatrilla. Äidin tilanne ei kuitenkaan parantunut missään vaiheessa sen vertaa että hänet olisi voitu päästää 'vapaalle jalalle', joten hän majailee siellä edelleen kuten myös Kio tilanteen pakosta.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

X-tra

x Hyvin taitava piirtäjä
x Humaltuu erittäin helposti...
x ..Ei kuitenkaan kieltäydy ilmaisista juomista ja ottaa mielellään vastaan myös vahvempia aineita
x Haluaisi oman lemmikin, mutta hänen harmikseen ne on hoitokodissa kielletty
x Suhteellisen suurehko riski sairastua syöpään
x Kasvissyöjä
x Nuori hipinpoikanen
x Rakastaa kaikkea makeaa
Takaisin alkuun Siirry alas
 
Kio Kowalski, "Varpunen"
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Offgame :: Hahmoesittelyt-
Siirry: