Nimi: Acton Hoffman
Ikä & luokka: 19-vuotias (synt. 10.5), jäänyt luokalleen -> 3 lk.
Sukupuoli: mies
Klikki: Friikit
Valinnaiset: draama (ilmaisutaito), kuvaamataito, musiikki
Harrastukset: piirtäminen, musiikin kuuntelu ja epätoivoinen soittaminen, tatuointien taiteileminen ja suunnitteleminen
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero
Kuvissa: Rick Genest
Luonne: Acton on ulkonäöstään huolimatta leppoisa kaveri, joka ei juurikaan jaksa haastaa riitaa kenenkään kanssa. Tietenkin uhkaavassa tilanteessa puolustaa niin itseään kuin lähimmäisiäänkin, mutta itse on yleensä vasta viimeinen, joka lyö. Sanallista sodankäyntiä sen sijaan pääkallonuorukainen harrastaa herkemmin, joskin siihenkin on jo aikamoisen kyllästynyt, sillä on saanut kuulla ulkonäöstään jo kaiken, mitä kuulla voi ja siihenhän yleensä ihmiset ensimmäisenä tulevat heittämään kärkkäitä kommentteja. Herraa itseään ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut ajattelevat hänestä. Omasta mielestään hän on kävelevä taideteos, mutta ymmärtää myös sen, etteivät kaikki näe asiaa samalla tavalla. Hän rakastui tatuointeihin jo nuorena, sillä hänen isänsä on alan arvostettu taiteilija, joten nuorukainen tavallaan kasvoi kiinni tatuointien ihmeelliseen maailmaan jo pienestä saakka.
Nuorukainen on melko päihteisiin menevää sorttia. Häntä ei pahemmin koulunkäynti kiinnosta taideaineita lukuunottamatta, joten hän on kerran jäänyt jo luokalleenkin. Se ei häntä kuitenkaan häiritse vaan hän on sinut sen kanssa, ettei kaikkia voi opiskelu kiinnostaa. Hän on enemmän taiteilijaluonne ja haaveilee seuraavansa isänsä jalanjäljissä tatuointiartistien huippunimiksi. Hän on jo 14-vuotiaasta saakka harjoitellut tatuointien tekemistä, mutta vaikka hän osaa niitä tehdä, ei hän yllä lähellekään huippunimien tasoa.
Mutta takaisin päihteisiin. Vaikka Acton polttaa tupakkaa ketjussa, juo viinaa ja polttaa pilveä -puhumattakaan muista huumeista, hän ei koskaan -paino sanalla koskaan- tekisi kenellekään tatuointia vaikka olisi juonut vain yhden bissen.
Herrassa on hieman kapinallistakin luonnetta. Näkeehän sen jo päällekin päin, että hän kapinoi ainakin yleisiä ulkonäkönormeja vastaan ja itseasiassa melkoisen tehokkaasti niin tekeekin. Ei ole päivää, jolloin hän ei saisi jotakin kuulla ulkonäöstään. Hänellä on myös jonkinsortin auktoriteettiongelma, joka hankaloittaa hänen eloaan opinahjossa, muttei kuitenkaan tee sitä mahdottomaksi. Kuitenkin jälki-istunnot ovat tulleet tutuksi, mutta mitään suurempaa ongelmaa tämä herra ei aiheuta.
Ulkonäkö: Kuten kuvat osoittavat, on Acton yltäpäältä tatuointien peitossa. Hänen ulkomuotonsa on monen mielestä hurja, mutta itse hän on siihen jo niin tottunut ettei räväytä silmäänsäkään peiliin katsoessaan. Hänen tatuointinsa ovat suurilta osin hänen isänsä käsialaa ja hän alkoi saamaan niitä pikkuhiljaa täytettyään 16-vuotta. Toki hän oli jo aiemmin ottanut muka salaa tatuointeja kavereiltaan, mutta kiinnihän hän niistä jäi eikä sen kummempaa sanomistakaan tullut.
Pukeutumiseltaan nuorukainen edustaa aika tavis-linjaa. Rennot farkut, yleensä tummat sellaiset ja niiden parina kauluspaitoja, t-paitoja (hihallisia ja hihattomia) ja huppareita. Joskus harvoin hänet saattaa yllättää avonainen puvuntakki päältä, mutta se on melko harvinaista. Nuorukainen kulkee usein yläkroppa ainakin osittain paljaana, sillä hän rakastaa esitellä kehoaan, jonka mieltää todellakin taideteokseksi.
Kropaltaan hän on melko siro. Pituuttakin löytyy ehkä muutamia senttejä normaalia enemmän, mutta ei hän mikään kukkakeppi kuitenkaan ole.
Menneisyys: Acton on siitä onnekas, että hän on syntynyt rakastavaan perheeseen, joka on aina asunut San Diegossa. Hänellä on kaksi isosiskoa, Ellen (22) ja Daisy (26). Molemmat hänen vanhemmistaan ovat hurahtaneet tatuointeihin ja ovatkin kaulasta varpaisiin asti leimojen peitossa. Tämä innostus on tarttunut myös kaikkiin lapsiin ja jokainen heistä harjoittelee luomaan omia taideteoksiaan, mutta Actonin omat kehonmuokkaukset ovat perheen radikaaleimmat. Perhe vetää tiiviisti yhtä köyttä ja Actonin välit hänen siskoihinsa ovat läheiset, kuten myös molempiin vanhempiinsa.
Perhe ei ole koskaan ollut varsinaisesti varakas, mutta tullut silti hyvin toimeen. Lapset on pystytty pukemaan hyvin ja kaikki pakolliset menot on aina kyetty hoitamaan. Tytöt saivat jopa lapsena kokeilla muutamaan otteeseen ratsastusta, mutta kumpikaan ei siitä innostunut, joten se jäi siihen. Acton itse kuului pitkään koripallojoukkueeseen, kunnes löysi taiteellisemman puolen itsestään ja harrastus jäi. Omaksi ilokseen hän saattaa vielä silloin tällöin pelata korista, mutta ei haaveile enää pikkupojan tavoin pääsevänsä huipulle. Hän keskittää kaiken vapaa-aikansa tatuointien suunnitteluun ja tekee niitä pientä korvausta vastaan myös muille ihmisille.