Yasuo "Jazz" Atkins

Nimi:
Yasuo "Jazz" Atkins
Sukupuoli:
poika
Ikä:
16 (30.5.)
Pituus/paino:
159cm/45kg
Luokka:
1. luokka
Klikki:
tavikset
Seksuaalinen suuntautuminen:
todennäköisesti A-seksuaali, Yasuo pelkää edes ajatella ihastumista ja rakastumista, vaikka hän on pari kertaa katsellutkin sekä tyttöjä että poikia "sillä silmällä"
Kansalaisuus:
amerikkalainen (ainoa merkki japanilaisista sukujuurista on ulkonäön lisäksi etunimi)

Harrastukset:
lukeminen, runojen ja lyhyiden tarinoiden kirjoittaminen, kävelylenkit, musiikin kuuntelu, uiminen, leipominen
Perhe:
adoptiovanhemmat ja isosiskopuoli Melanie "Mel"
Lemmikit:
kaksi naarasmarsua: Toffee ja Nougat sekä siskon omistama Chloe-koira (pomeranian)

Valinnaisaineet:
draama (ilmaisutaito), kuvaamataito, musiikki
Vaikeuksia tuottavat aineet:
fysiikka, kemia, biologia



Luonne:
Yasuo on aina hyväntuulinen ja postiivinen nuori mies, eikä hän välitä murehtia turhista vaan keskittyy ennemmin iloisiin ja myönteisiin asioihin. Yasuota on käytännössä lähes mahdotonta nähdä allapäin, vaikka tietenkin niitä ikäviäkin hetkiä tulee silloin tällöin vastaan. Ulospäin Yasuo ei kuitenkaan halua negatiivisia tunteitaan näyttää, sillä hän pelkää aiheuttavansa muille turhaa huolta mikäli päätyy kertomaan näille huolistaan. Ollessaan surullinen tai johonkin asiaan pettynyt, silloin harvoin kun niin käy, Yasuo puhdistaa mielensä joko piirtämällä, kirjoittamalla runoja tai kävelemällä luonnossa. Pohjimmiltaan Yasuo pyrkii kuitenkin olemaan aina hyväntuulinen ja patoaa negatiiviset tunteet leveän hymyn ja iloisen naurun taakse. Lapsenomainen suloisuus ja hyväntuulinen asenne saavat useimmat pitämään Yasusta, mutta luonnollisesti on myös niitä, joita pojan jatkuva hymyily ja seuraan hakeutuminen ärsyttävät. Heitä kohdatessaan Yasuo pyytää kohteliaasti anteeksi ja poistuu paikalta, vaikka sisimmässään hän haluaisi olla kaikkien ystävä.

Yasuo rakastaa huomiota ja ihmisten seurassa olemista ja hän hakeutuu käytännössä melkeinpä kenen tahansa ikäisensä tai vähän vanhemman luokse ollessaan yksin, tylsistynyt tai jos hän sattuu näkemään jonkun muun olevan yksin. Pojan itsesuojeluvaisto on melko alhainen, eikä hän osaa varoa edes niitä ihmisiä, jotka kannattaisi mahdollisesti kiertää kaukaa. Sosiaalisuutensa ja yltiömäisen ihmisläheisyyskaipuun vuoksi Yasuo ahdistuu helposti liian pitkästä yksinolosta, jolloin hän tavallisesti joku kuuntelee radiota, katsoo televisiota tai soittaa tai lähettää tekstiviestejä ystävilleen. Lähimmäisiään kohtaan Yasu on todella luottavainen, lempeä ja suojelevainenkin. Hän osaa kuunnella ja lohduttaa niitä, joilla on vaikeaa. Yasuo rakastaa lisäksi halailua ja reppuselkäkyytejä, vaikka jälkimmäistä ei aina uskallakaan myöntää ääneen, koska joidenkin mielestä moinen on hänen ikäiselleen lapsellista.

Yasuo pitää kaikesta suloisesta, kuten pehmoleluista ja eläimistä. Hän tulee todella hyvin toimeen myös lasten kanssa, kenties siksi, että on itsekin vielä jossain määrin täysi lapsi. Hän jaksaa juoksennella ja olla liikkeessä vaikka koko päivän, eivätkä edes seuraavana aamuna herätessä kipeytyneet jalat estä häntä touhuamasta ja pitämästä hauskaa. Mutta siinä missä Yasuo pitää monista asioista, hän myös pelkää melkein yhtä monta muuta. Erityisen voimakkaita pelkotiloja aiheuttavat pimeys, ahtaat paikat, terävät esineet, tuli ja ukonilma. Neuloihin kohdistuva pelko esiintyy tavallisesti itkuna ja kehon vapinana esimerkiksi rokotusten yhteydessä ja Yasu ei mielellään sytytä itse kynttilöitä tai istu nuotion ääressä. Kuten edelläkin mainittiin, myös yksin jäämisen pelko on todella suuri ja saa Yasuon aina hakeutumaan ihmisten läheisyyteen, jos on muuten vaarana, että hän joutuisi olemaan yksin. Vähän lievempiä pelonkohteita puolestaan ovat pistävät hyönteiset ja alastomana oleminen tai suihkussa käyminen muiden läsnäollessa.

Pitää:
-Eläimistä
-Uimisesta
-Auringonpaisteesta
-Pehmoleluista
-Vesisateesta
-Huvipuistoista
-Keinumisesta
-Makeisista

Ei pidä:
-Lihasta
-Päihteistä
-Muiden satuttamisesta
-Kivun tunteesta
-Kovasta metelistä
-Kauhuelokuvista

Allergiat:
banaani (tuore), porkkana (raaka), peruna (raaka), lievä pölyallergia
Sairaudet:
Yasuolla ei ole diagnosoitu varsinaisia sairauksia, mutta voimakas fyysinen rasitus tai liian pitkään jatkunut juokseminen voivat aiheuttaa pahoinvointia ja huimausta. Tämän vuoksi poika osallistuu liikuntatunneille sen mukaan, miten vaativaa tuntien ohjelma milloinkin on.



Ulkonäkö:
Yasuo on ikäisekseen hyvin pienikokoinen ja vielä lapsen mitoissa. 159:n sentin ja 45:n kilon painossaan häntä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa minkäänlaiseksi voimanpesäksi ja jotkut aikaisemmat luokkakaverit ovatkin välillä kiusoitelleet poikaa lyhyydestä johtuen. Toisaalta Yasuo on itse aina vastannut näihin kiusauksiin samalla mitalla takaisin, hyväntuulinen pilke silmäkulmassa ja suu naurussa. Poika on kasvoiltaan selkeästi erotettavissa aasialaiseksi ja hänellä on kapeat, mantelinmuotoiset silmät, joiden väri on niin tummanruskea, että se näyttää tietyssä valaistuksessa lähes mustalta. Suu on pieni ja huulet aavistuksen turpeat. Iho on todella vaalea ja voi liian voimakkaassa auringonpaisteessa palaa ja synnyttää kesäaikaan pisamia poskille. Yasuon hiukset ovat luonnostaan mustat, eikä hän ole vielä tähän päivään mennessä kokenut tarvetta lähteä värjäämään niitä. Hiukset yltävät suunnilleen olkapäiden tasalle ja otsahiukset valahtavat ilman hiuspinnejä kasvoille. Hiukset tuntuvat kosketettaessa todella pehmeiltä, mutta samaan aikaan hiukan karheiltakin ja ne tuoksuvat tavallisesti makealle mansikalle tai muulle marjaiselle. Koruja Yasuo ei kamalasti välitä käyttää, lukuunottamatta satunnaisia kaula- ja rannekoruja silloin tällöin. Hän haluaisi kyllä molempiin korviin yhdet reiät, mutta ei neulakammonsa vuoksi ole vielä uskaltanut sellaisia ottaa.

Yasuo ei kamalasti välitä siitä, minkälaisia vaatteita päälleen laittaa. Niin kauan kuin vaate tuntuu hyvältä päällä, se kelpaa. Värien suhteen poika on melkein yhtä vaatimaton, sillä hän saattaa joinakin päivinä pukeutua niin vaaleanpunaiseen kuin mustaankin, vaikka suosiikin erityisesti pastellinsävyjä yhdessä valkoisen kanssa. Yasuo pitää t-paidoista, joiden etumusta koristaa jonkun suloisen eläimen tai maskotin kuva, mutta yhtä lailla hänelle kelpaavat myös villapaidat, suloisin kuosein koristellut hupparit ja kauluspaidatkin, vaikkakin jälkimmäisissä poika tuntee olonsa vähän turhan viralliseksi. Housujen suhteen Yasuo on vähän tarkempi, farkut tuntuvat hänen mielestään ahdistavilta, mutta tarvittaessa hän suostuu kyllä pukeutumaan niihinkin. Erityisessä suosiossa ovat kuitenkin polvien alapuolelle jäävät resorilahkeiset kaprit tai shortsit. Kenkinä tennarit tai tasapohjaiset lenkkarit ovat ehdottomat, mutta lämpimimpinä kesäpäivinä Yasuo liikkuu mielellään myös paljain jaloin tai vähintään ohutpohjaisissa lipokastossuissa. Asusteista kelpaavat huivit ja erilaiset värikkäät rannekorut ja nauhat sekä lippikset.



Menneisyys:
Yasuon lapsuus on ollut melko lailla täysin samanlaista, kuin kenen tahansa lapsen, lukuunottamatta lastenkotiin joutumista melkein heti pojan syntymän jälkeen, unohtamatta koulukiusaamista ja useita tästä aiheutuneita itsetunto-ongelmia lapsuusiässä. Yasun ei alunperin olisi pitänyt edes ilmestyä maailmaan. Hän syntyi kolme vuotta seurusteelle nuorelle parille, jotka eivät olleet vielä harkinneet lapsen hankkimista. Yasun isä totesi heti kärkeen, ettei halunnut lasta ja naisystävä taas halusi todella kovasti pitää lapsen. Kovan riidan päätteeksi isä lähti lopulta lätkimään ja äiti joutui yksin selviämään lapsen odotuksesta aina syntymään asti. Kun Yasu sitten syntyi, hänen äitinsä kuoli seuraavana päivänä synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Pojan isää ei tavoitettu ja lääkärit katsoivat parhaaksi huolehtia syntyneestä lapsesta ensimmäisten kahden viikon ajan. Tämän jälkeen Yasuo siirrettiin orpokotiin, jossa hän vietti elämänsä ensimmäiset seitsemän vuotta.

Elämä orpokodissa olisi voinut olla kurjempaakin, mutta tuohon aikaan ujo ja omissa oloissaan viihtyvä Yasuo otti helposti itseensä muiden lasten jättäessä hänet ulos leikeistään ja supatellessa keskenään pojan kulkiessa ohitse. Poika yritti kuitenkin sinnikkäästi tutustua muihin lapsiin, mutta tuli aina työnnetyksi syrjään muiden lapsien todetessa, etteivät he halunneet leikkiä tai olla muutenkaan tekemisissä hänen kanssaan. Nuoren pojan ainoa ystävä olikin pääasiassa orpokodin maskottinakin pidetty lemmikkikoira, jolle nuori Yasu kertoi iltaisin päivän aikana tekemistään asioista.

Yasuon seitsemänvuotissyntymäpäivää edeltävällä viikolla orpokotiin saapui amerikkalainen, San Diegosta kotoisin oleva pariskunta, jotka olivat jo pidemmän aikaa suunnitelleet adoptoivansa lapsen jostain päin Aasiaa. Miehen työn puolesta pari oli saapunut Japaniin jo muutama vuosi sitten ja koko maassa olonsa aikana he olivat käyneet viranomaisten kanssa läpi lukuisia adoptiota koskevia papereita, jotta kotiin palatessaan he voisivat tuoda mukanaan myös uuden perheenjäsenen. Pariskunta ihastui välittömästi ujoon ja herttaiseen Yasuoon, josta he olivat siihen mennessä nähneet vain valokuvia. Poika itse ei vielä siinä vaiheessa oikein ymmärtänyt mistä oli kyse ja hän itki vuolaasti sanoessaan viimeisiä hyvästejä orpokodin henkilökunnalle ja muille lapsille, jotka nyt ensimmäistä kertaa osoittivat häntä kohtaan muutakin kuin pilkkaavia katseita ja ivaavia sanoja.

Amerikassa kaikki vastaan tuleva oli suurta ja erilaista ja varsinkin uuden kielen oppiminen vei kauan aikaa, vaikka orpokodissa lapsille olikin jonkin verran yritettykin opettaa englannin kielen alkeita. Yasuo aloitti ala-asteen ensimmäisen luokan saman vuoden syksynä, joutuen lähes välittömästi luokkatovereidensa silmätikuksi näiden pantua merkille, ettei Yasu ollut syntyperäinen amerikkalainen. Poika yritti kuitenkin olla välittämättä pilkkaavista katseista ja nimittelyistä, vaikka ne joka kerta tekivätkin kipeää. Kiusaamista oli vaikeaa saada loppumaankaan, sillä muut oppilaat osoittivat ilkeät sanansa ja tekonsa aina silloin, kun opettajat eivät olleet paikalla, eikä Yasuo itse uskaltanut pukahtaa sanaakaan kenellekään aikuiselle pelätessään muiden lasten kostavan moisen kantelun.

Ylemmille luokille siirtyessään Yasuoon kohdistunut kiusaaminen alkoi hellittää kiusaajien siirtyessä muihin kouluihin. Koulutyöhön paneutuminen oli aina tuottanut pieniä vaikeuksia ja Yasu oppi esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan paljon ikätovereitaan myöhemmin. Tämän vuoksi Yasuolla on vielä nykyäänkin vaikeuksia koulutyössä, mutta hän teki kuitenkin aina parhaansa miellyttääkseen opettajiaan ja vanhempiaan.



Muuta:
Yasuo on kolmetoistavuotiaasta asti kieltäytynyt syömästä minkäänlaista lihaa, sillä hän ei halua eikä pysty edes ajattelemaan syövänsä jotain sellaista, joka on joskus ollut samalla tavalla elävä kuin hän. Maitoa ja kananmunia hän syö normaalisti, mutta kaikki eläimen tappamista vaativat ruoka-aineet hän jättää syömättä. Lempiruokiin kuuluvat erilaiset salaatit sekä pastat tomaattikastikkeen tai herkkusienten kanssa. Suosikkijuomia ovat vesi ja hedelmämehut, helteisillä keleillä erityisesti Yasuon mieleen ovat jäähilejuomat, joissa lasin pohjalle laitetaan hedelmän tai marjan makuista mehua ja päälle paksu kerros jääsurvosta. Poika rakastaa kovasti myös makeisia, sipsejä ja muita herkkuja, mutta hän syö niitä ainoastaan kerran tai kaksi viikossa.

Satunnaisia faktoja:

Yasuon makuuhuone | Yasuon puhelin | Yasuon kengät | Yasuon koululaukku

:: Yasuo käyttää lasten hammastahnaa, sillä hän inhoaa "aikuisten" tahnoissa olevaa minttumaista makua.
:: Mikäli Yasuo ei tiedä tai ymmärrä jotain asiaa, hän kyselee niin kauan, että saa riittävän selkeän vastauksen. Poika voi myös jäädä inttämään, mikäli hän tosissaan haluaa tietää jotain.
:: Yasuo inhoaa nestemäisiä lääkkeitä.
:: Yasuo kulkee mielellään polkupyörällä tai jalkaisin.
:: Yasuo pelkää ylittää vilkkaita katuja.

Pelit:

Kirjasto ~ Kirjasto on pelottava paikka, kun valot ovat poissa Yasuo & Vivian & Snake (kesken)
Luokat ~ Taidetta ja tutustumista Yasuo & Kitty (kesken)
Käytävät ~ Meidän koulussa ei kiusata Yasuo & Kieran (kesken)
Sali ~ Kaikki valmiina esitykseen Yasuo & Kevin (kesken)

Kuvissa:
Yamada Ryosuke

Melanien kuvissa Anna-Sophia Robb