Milan Holden

Nimi: Milan Adrian Holden
Sukupuoli: Mies
Ikä: 18
Luokka: 3
Klikki: Friikit & gootit
Valinnaiset: Ranska, italia ja draama

Suuntautuminen: Homoseksuaali
Siviilisääty: Sinkku

Perhe: Milan on kotoisin erittäin rikkaasta perheestä, johon kuuluvat osakkeilla rikastunut isä Garrett, kuuluisa muotisuunnittelija äiti Hayley, 16-vuotiaat kaksostytöt Harriet ja Dolly sekä 19-vuotias isoveli Jarod, joka jäi opiskeluidensa takia New Yorkiin. Tämän lisäksi perheellä on kaksi dalmatialaisurosta, Titus ja Nero.

Ulkonäkö: Milan on ulkonäöltään jokseenkin hämäävä ja saa kyllä monet katseet kääntymään peräänsä, vaikka ei sitä ehkä haluaisikaan. Nuorukainen nimittäin muistuttaa takaapäin hämmentävästi erittäin pitkää ja hoikkaa naishenkilöä, mutta etupuoli ja ääni kavaltavat kaiken. Milanilla on leiskuvan pinkit hiukset, jotka ovat oikealta pituudeltaan noin leukaan asti, mutta hän pitää yleensä pidennyksiä. Toisinaan väri voi vaihdella vaaleanpunaisen tai jopa pehmeän oranssin välillä - riippuu siitä mikä miellyttää Milanin silmää eniten. Joskus hän jopa haroo ilman pidennyksiä olevat hiuksensa keesimäiseksi, mutta tämä ei ole enää yleistä.

Kasvot ovat sirot, mutta silti niistä erottaa helposti tiettyjä miehisiä piirteitä (esimerkiksi jykevän leuan). Silmät ovat alkuperäiseltä väriltään vaaleanharmaat, mutta Milanilla on tapana pitää erivärisiä piilolinssejä. Joskus silmät saattavat olla lähes pelottavan vaaleansiniset, toisinaan taas normaalit siniset ja toisinaan taas violetit.
Meikittä Milan ei voi ikinä lähteä ulos, sillä onhan siitä muodostunut tietynlainen osa hänen persoonallisuuttaan. Esimerkiksi ne kaartuvat, jokseenkin vihaiset ja pinkillä rajauskynällä tehdyt kulmakarvat ovat hänen tunnusmerkkinsä. Silmämeikki vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan. Joskus se on vaaleaa, joskus taas erittäin tummaa. Toisinaan taas silmät ovat jokseenkin kissamaiset ja toisinaan meikkiä on vähän. Huulet yleensä maalataan näyttämään täyteläisiltä ja yleisin värivaihtoehto niille on vaaleanpunainen, pinkki tai normaali tulenpunainen. Milan rakastaa meikkaamista ja ylipäätään itsensä sekä muiden laittamista, josta poika kaavailee jopa tulevaisuuden ammattia. Tatuoinnit peittävät lähes koko Milanin kropan, mutta lävistyksiä hänellä ei ole. Sormien kynnet ovat aina hyvin hoidetut ja pitkät.

Senttejä Milanille on kertynyt mukavat 179 senttimetriä ja painoa siihen nähden ihan sopivasti, vaikka enemmänkin voisi olla. Ruumiiltaan hän on erittäin siro (mieheksi), mutta hartiat ovat suhteellisen leveät, jotka hivenen hankaloittavat esimerkiksi nättien mekkojen shoppailua. Yleensä muuten sellainen sopii täydellisesti, mutta jää olkapäistä liian pieneksi. Onneksi Milan ei anna moisen seikan masentaa, vaan onpahan syy kierrellä kaupoissa muutama tunti pidempään.

Eikä luultavasti tarvitse kauhean montaa kertaa sanoa, että Milan käyttää lähes aina ainoastaan naisille kuuluvia vaatteita. Mekot, nätit neuleet, takit, hameet, farkut… Lähes kaikki on aina ostettu naisten puolelta - siis ainakin lähes aina. Kyllä Milanin vaatekaapista löytyy lukuisia miesten ruutukauluspaitoja, joita pitää hihattoman, pillifarkkujen ja korkokenkien kanssa. Lisäksi hänellä on muutamia miesten t-paitoja sekä hihattomia.
Milanin lempivärit ovat pinkki ja vaaleanpunainen, jotka näkyvät siis hänen vaatetuksesta kuin hiusten väristäkin.
Korkokengät ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Milan suorastaan rakastaa korkokenkiä, mutta myös ne korolliset saapikkaat ja muut käyvät. Ei missään tapauksessa mitään tennareita, sillä ne ovat niin mauttomat.

Kaikenlaiset asusteet, esimerkiksi korut ja aurinkolasit, ovat tärkeä osa Milanin pukeutumista ja niitä hänellä on kaapit pullollaan. Samoin kuin erilaisia merkkilaukkuja.



Luonne: Perusluonteeltaan Milan on turhamainen, kaksinaamainen ja draamakuningatar. Sellainen ärsyttävä valittaja, jonka seurassa ei missään nimessä välty ylimääräiseltä kitinältä. Useimmat väsyvät häneen ja sanovat joskus sen jopa päin naamaa, joka on useimmiten virheellinen liike, sillä Milan on erittäin pitkävihainen ja tekee mitä vain saadakseen itseään kohtaan huonosti käyttäytyneet ihmiset kärsimään. Tai vastaisesti pistää pystyyn sellaisen shown, että vastapuoli joutuu pyytämään anteeksi, jotta Milan sulkisi suunsa. Moisen jälkeen hän hymyilee erittäin tyytyväisesti ja käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tämä kolmannen sukupuolen edustaja on myös erittäin itsevarma tyyppi eikä anna pienenkään asian kaataa maailmaansa (tosin, olisihan se kamalaa, jos koira sattuisi järsimään kalliin Pradan laukun kappaleiksi…). Milania eivät kuitenkaan ne suuremmatkaan vastoinkäymiset jaksa hetkauttaa, sillä hän on pidemmän päälle äärimmäisen positiivinen ihminen. Tunnelin päässä näkyy aina jossain vaiheessa valoa, jos vain sitä tarpeeksi kovasti tahtoo. Muutenkin nuorukainen on joutunut elämänsä aikana niin monen kiusan kohteeksi (muun muassa poikkeavan ulkonäkönsä tähden), mutta nykyään hän on tottunut. Hän päätyy yleensä vain hymyilemään haukkujalle tai näpäyttää jotain kipakasti takaisin. Joinakin päivinä Milan saattaa tosin olla hyvinkin hyökkäävä, jolloin saattaa alkaa pommittaa jotakuta viatonta ihmistä sanallisilla tikareilla, jos tuo vain oli katsonut häntä vääränlaisesti. Vaikka Milan nyt ei muutenkaan voi kulkea kauhean huomaamatta koulun käytävillä tai keskustassa. Se ei häntä haittaa ollenkaan, koska ihmiset ovat vain erilaisia. Ja mikäli totta puhutaan, pinkkitukka suorastaan rakastaa saamiaan katseita - olivat ne sitten negatiivisia tai eivät.

Mikäli sitten onnistuu pääsemään tämän pinkkitukkaisen androgyynin kaveripiiriin, saa olla alituisesti varpaisillaan. Nimittäin Milan on kaksinaamainen kusipää ja saattaa yhtenä päivänä sanoa sinun olevan paras ystäväsi, mutta seuraavana päivänä saattaa puhua sinusta paskaa muille ihmisille. On nimittäin melkoinen saavutus, jos on pysynyt hänen kaveripiirissään kauemman aikaa ja välttynyt siltä kaksinaamaisuudelta - ei sillä että tämä mahdotonta olisi. Ystävät pysyvät aina ystävinä, kaverit kavereina, ei siinä muuta. Niitä niin sanottuja ”bestiksiä” on kaksi, mutta pelkkiä kavereita on vaikka kuinka paljon.

Kaksinaamaisuus ei ole ainoa riski olla Milanin kaveri. Nimittäin riitatilanteessa, hän osaa iskeä sen toisen osapuolen herkimpään kohtaan ja aiheuttaa tällä tavalla vaurioita toisen itsetuntoon. Huono tapa, mutta riidassa Milan ei ajattele mitä suustaan päästää.

Turhamaisuus ilmenee parhaiten katsomalla Milanin viimeisen päälle meikattua naamaa, aina hoidettuja kynsiään ja kurkistamalla hänen vaatevarastoonsa. Milan ei missään tapauksessa voi kuvitella lähtevänsä kaupungille meikittä ja varmaan nousisi meikkaamaan sekä laittamaan itseään vaikka olisi 39 asteen kuumeessa, jos joku olisi tulossa käymään. Androgyyni on myös pitkälti pinnallinen itsensä suhteen.
Siksipä hän rakastaa kuulla kehuja ulkonäkönsä puolesta - ja miksei nyt muunkin. Oikeastaan, hänen päiväänsä saattaa piristää jopa satunnainen, ohimennen lausuttu kommentti hänen hiustensa olevan tänään äärettömän hyvin laitettu.

Kuten luultavissa kaikissa, myös Milanissa on hyviä puolia, joita tosin saa kaivaa vähän kauemman aikaa. Hän on nimittäin sille päälle sattuessaan hyvin herkkä, kohtelias ja jopa ystävällinen. Saattaa vaikuttaa hupaisalta mielikuvalta, että Milan avaisi vaikkapa kaupassa jollekin täysin uupumispisteessä olevalle äidille oven tai veisi kadun varressa makaavalle kodittomalle leipää ja juotavaa, mutta tällainen saattaa olla hyvin mahdollista. Toisinaan saattaa vetää jonkinmoisen Äiti Teresa -roolin ylleen ja auttaa saman päivän aikana monia isommassa tai pienessä pulassa olevia ihmisiä, mutta huomaa kun moinen alkaa mennä yli. Seuraavana päivänä hän onkin taas oma viileä itsensä ja sipsuttelee nokka pystyssä kahdeksansenttisillä koroillaan jonkun hakatun nörtin ohitse.
Salaisesti herkkänä ja tunteikkaana ihmisenä Milan rakastaa kaiken maailman nyyhkyelokuvia tai -kirjoja. Romanttisuuskaan ei sinänsä ole pahe, vaikka Milan kailottaakin kovaan ääneen käytävillä moisen hömpötyksen ja seurustelun olevan vain idiooteille. Hän haaveilee monen muun teinitytön tavoin, että joku päivä Se Oikea ratsastaa valkoisella ratsullaan häntä vastaan ja he elävät elämänsä onnellisena loppuun asti.

Tästä pääsemmekin sitten Milanin sukupuolielämään sekä seurustelemiseen. Ja jos totta puhutaan, niin androgyyni ei ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa vakavasti. Lyhyitä ja leikkimielisiä juttuja on ollut, mutta vakalle suhteelle on ollut kysyntää. Ehkä se sitten johtuu hänestä itsestään, että mistään ei synny oikein mitään tai kaikki miehet ovat olleet lapsellisia kusipäitä. Muutaman kerran tuollaisen lyhyen suhteen aikana Milania on loukattu pahasti, joka kieltämättä on saanut hänet lakkaamaan uskomasta miesten olevan kykeneviä seurustelemaan hänen kanssaan. Kaiketi noita on vain pelottanut se seikka, että Milan näyttää häiritsevän paljon naiselta, mutta omistaakin jotain ylimääräistä jalkojensa välissä. Noh, ei siinä mitään. Milan saa seksiä silloin kun hän sitä tarvitsee, joten kunnollisen suhteen saamisella ei ole mikään kiire. Ei ainakaan toistaiseksi.

Perheeseensä Milanilla on erittäin hyvät välit, vaikka äiti kammoksuukin edelleen tätä hänen valitsemaansa ”elämäntyyliä”. Hyvin tämä on kuitenkin antanut sille siunauksensa, vaikka arasteleekin korjata ihmisiä, että hänellä on todellisuudessa vain kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Onhan se melkoisen paha juorunaihe rikkaassa naapurustossa, että siellä tosiasiassa kävelee pinkkitukkainen ja hameeseen sonnustautunut poika, joka vieläpä meikkaa. Niihin juoruihin on vain totuttava ja hiljalleen perheen äiti on jopa alkanut pitämään pieniä puutarhajuhliakin naapuruston rouville. Isäänsä Milanilla on ollut aina hyvin läheiset välit ja tuota ei näytä häiritsevän sitten ollenkaan tämä poikansa pukeutuminen. Ehkä hivenen aluksi, sitten mies nauroi ja taputti poikaansa olalle. Ehkäpä tälle oli ihan okei, että perheeseen ilmestyi yksi laukkujen ja kenkien hamstraaja lisää. Sisarukset ovat hyvin tärkeitä Milanille, vaikka ei hän veljensä Jarodin kanssa enää niin usein ole tekemisissä. Tuo kun asuu nykyään New Yorkissa, jolloin yhteyttä pidetään puhelimitse ja tietenkin juhlapyhinä tuo matkustaa San Diegoon perheensä luokse.

Menneisyys: Se oli syyskuun 15. päivä sateisen New Yorkin keskussairaalassa kun Hayley Holden synnytti terveen poikalapsen, joka ristittiin myöhemmin Milaniksi. Ennestään perheellä oli yksivuotias poika nimeltään Jarod, joka ei ehkä ollut niin innoissaan pikkuveljen saamisesta kuin vanhemmat olivat, mutta hän tottui varsin nopeasti. Vielä tässä elämän vaiheessa perheen isä ei ollut tietoinen muutaman vuoden päästä tapahtuvasta pörssisijoituksesta, jonka ansiosta hänestä tulisi lähestulkoon miljonääri, joten hän jatkoi töitään tavalliseen tapaan eräässä New Yorkin suurehkossa autokorjaamossa. Äiti oli ennen Milanin syntymistä opiskellut vaatetuslinjalla ja työskenteli parhaillaan eräässä verhoiluliikkeessä aivan isän työpaikan naapurissa. Nyt nainen kuitenkin siirtyi äitiyslomalle siihen asti, kunnes Jarod sekä Milan olisivat tarpeeksi vanhoja laitettavaksi päiväkotiin. Perhe asui pienessä kerrostalohuoneistossa, jossa Milan ja Jarod joutuivat jakamaan huoneen. Vaikka eihän se merkinnyt vielä oikein mitään, koska molemmat pojat olivat melkoisen pieniä. Alle vuodenikäisen sekä vuotta vanhemman pojan hoitamisessa oli omat kiireensä, jonka takia perhe palkkasi apulaisen, jotta äiti voisi hoidella muita kotitöitä apulaisen huolehtiessa lapsista.

Sitten muutaman vuoden päästä se tapahtui. Milan oli vähän yli kaksivuotias kun heidän isänsä onnistui sijoittamaan hyvin muutamaan osakkeeseen, jotka toivat hänelle omaisuuden. Vain muutamassa päivässä perhe nousi sieltä New Yorkin normaalista keskivertoperheestä sinne yhteisön huipulle, jossa kaikki muutkin rikkaat olivat. Perhe muutti parempaan taloon paremmalle alueelle, lapsille saatettiin palkata täysipäiväinen lastenhoitaja ja äiti saattoi lähteä toteuttamaan unelmaansa vaatesuunnittelijana. Isä jatkoi pörssissä kuten ennenkin ja joutui valvomaan parikin yötä putkeen miettiessä miten voisi sijoittaa ja voittaa lisää rahaa. Melkoista uhkapeliä se olikin, mutta onni oli myötä. Tällöin äiti synnytti myös kaksostytöt, jotka ristittiin Harrietiksi ja Dollyksi.

Milan varttui erittäin rakastavassa ja hyvinvoivassa ympäristössä, vaikka jossakin vaiheessa isää ei näkynyt kotosalla juuri ollenkaan. 7-vuotiaana hän aloitti opiskelunsa eräässä eliittikoulussa ja sai paljon ystäviä perheistä, joiden vanhemmat olivat rikkaita.
Milanin kiinnostus tyttömäisiin asioihin (kuten korkokenkiin, mekkoihin ja meikkiin) alkoi kuitenkin vasta 14-vuotiaana, jolloin hän oli siirtynyt ylemmille asteille. Hän ihasteli miten äiti piirteli kotonaan kauniita iltaleninkejä tai koulun vanhimmat tytöt liikkuivat kauniissa korkokengissä, saaden jokaisen katseen kiinnittymään itseensä. Myös Milan halusi saada osansa moisesta, joten hän päätti alkaa testailla salaa äidin meikkejä, jäämättä kuitenkaan koskaan kiinni. Hänellä on aina ollut sirohkot kasvot sekä sellainen vartalo, että miksei hän voisi pitää naisille suunnattuja vaatteitakin.

Vuotta myöhemmin Milan osti ensimmäiset omat meikkinsä ja aloitti meikkaamisen pikkuhiljaa. Ensin kouluun ilmestyttiin ainoastaan kajaalit silmissä, muutaman viikon päästä oli ripsiväriäkin, sitten tukka värjättiin punaiseksi ja lopuksi hänen kaappiin alkoi ilmestyä korkokenkiä sekä mekkoja. Eikä näistä tietenkään ilmoitettu vanhemmille yhtään mitään. Milanin äiti tosin kummasteli miksi pojalla oli ripsiväriä tai huulikiiltoa, mutta pisti sen vain kokeilunhalun piikkiin. Harmikseen tämä kokeilu kuitenkin meni sille asteelle, että Milan alkoi näyttäytyä julkisilla paikoilla hameissa sekä korkokengissäkin. Äiti järkyttyi ja varasi heti ajan lähimmälle perhepsykologille, jotta he voisivat purkaa ”Milanin traumaa auki”. Monta turhaa käyntiä ja viimein äitikin ymmärsi, että Milan halusi näyttää tältä. Ei, ei transulta, vaan hän kutsui itseään androgyyniksi - kolmannen sukupuolen edustajaksi. Hiljalleen alkoivat muovautua ne tyttömäiset tavat, tukka värjättiin pinkiksi, kaveripiiri vaihtui ja niin edelleen. Aluksi oli ollut pelottavaa mennä kouluun hame päällä, mutta myöhemmin Milan päätti, ettei välittäisi muiden mielipiteistä - ja tämä toimi hyvin.

Milan oli 17-vuotias kun isä ilmoitti, että perhe muuttaisi San Diegoon. Ehdotus tuli suoraan puun takaa, mutta ei kenelläkään ollut mitään sitä vastaan. Jarod kuitenkin halusi jäädä New Yorkiin ja lukea itsensä lakimieheksi - ja vanhemmat suostuivat siihen. Perhe muutti sielläkin erääseen hulppeaan taloon eliittialueelle ja yritti sopeutua parhaansa mukaan. Äiti oli luonut oman esikoisvaatemerkkinsä SL:n (”Sweety Lips”) ja se menestyi, tuoden heille paljon rahaa.

Milan aloitti opiskelunsa Aston High -nimisessä koulussa ja sai kieltämättä katseita osakseen. Ei varmaankaan pinkkitukkainen kolmannen sukupuolen edustaja ollut kauhean tavallinen näky näillä main, mutta se ei haitannut. Klikkijärjestelmä oli outo ja uusi, mutta sen Milan oppi sisäistämään varsin hyvin. Vaikka yleensä kaikki rikkaat lapset kuuluivat koulun kermaan, mutta Milan klikitettiin tylysti friikkeihin. Eikä tarvinnut kahta kertaa arvata miksi näin tehtiin. Se oli tosin ihan sama, sillä Milan sai kavereita ja kaksi hyvää ystävääkin. Ja friikeissä hän sai melkeinpä luvallisesti kuolata komeita rokkaripoikia, jotka kuuluivat hänen kanssaan samaan kastiin.

Muuta:
- Suosikkisuunnittelijat ovat Marc Jacobs ja Alexander McQueen.
- Lempiväri on pinkki ja vaaleanpunainen (ja sitähän ei kukaan osannut arvata?)
- Ajelee isältään syntymäpäivälahjaksi saamallaan keltaisella ferrarilla
- Rihanna, Kylie Minogue ja P!nk tekevät Milanin lempimusiikkia, joista viimeisimmän hän voi jopa nimetä idolikseen.
- Jäätee ja cosmopolitan-drinkki ovat lempijuomia.
- Tupakka ei kuulu varsinaisiin tapoihin, mutta polttaa jos tarjotaan. Voi tosin silloin tällöin ottaa ”hermosauhut”.
- Kaljan haju sekä maku oksettavat, tyytyy lipittämään hienoja drinkkejä ja siidereitä
- Tahtoisi soman pörröisen ragdollin pennun, mutta perheen koirat eivät varmaan pitäisi sellaisesta.
- Haaveilee omaan kämppään muuttamista ja on jo suunnitellut sinne sisustusta.

Kuvissa: Jeffree Star