Veronica Parker

Biologinen perhe: Adam Parker, 36 v. omistaa yhden San Diegon suosituimmista ja kalleimmista yökerhoista, Parker's Housen. Äiti, Susan Parker, 35 v. toimii ravintolapäällikkönä viiden tähden ravintolassa. On perinyt suuren omaisuuden vanhemmiltaan. Isoveli Vincent, 19 v. opiskelee arkkitehtuuria San Diegon yliopistossa. Veronicalla on myös pikkusisko, Vanessa, 2 v.

Sijaisperhe: Sijaisperheeseen kuuluvat Gary, 47 v., Eva, 44 v., Diana, 22 v. ja Olivia, 19 v. Greyt ovat läheisempiä kuin oma perhe, isoveljeä lukuun ottamatta. Sijaisperheessä on ollut myös muita lapsia, mutta nämä eivät ole viipyneet yhtä pitkään kuin Vera ja Vincent.

Tällä hetkellä Vera asuu veljensä kanssa vanhempien kustantamassa kerrostalohuoneistossa, San Diegon keskustassa parhaimpien merkkiliikkeiden läheisyydessä. Heidän kolmionsa on suoraan sanottuna tilava. Molemmilla on omat huoneet vaatekomeroineen, kylpyhuone, olohuone ja keittiö ovat kuitenkin yhteiset. Veran makuuhuone, sekä olohuone ja keittiö.


Veronica on 165 senttiä pitkä, painoa löytyy 58 kiloa. Vartaloltaan tyttö on siis normaalin kokoinen. Kiloja ei juuri pääse kertymään, sillä terveelliset elämäntavat ovat hänelle tärkeitä. Häneltä löytyy kuntosaliharrastuksen vuoksi lihaksia, ehkä jopa enemmän kuin muilla samanikäisillä tytöillä. Mikään supernainen hän ei kuitenkaan ole, eikä haluaisikaan. Liian isot lihakset näyttävät hänen mielestään rumilta, joten hän varoo, ettei edes vahingossa kasvata itselleen samanlaisia käsivarsia kuin vaikkapa Madonnalla on.
Veran suvusta löytyy irlantilaista, meksikolaista ja amerikkalaista verta, mikä näkyy jonkin verran hänen ulkonäössään. Silmät ovat väriltään melko tumman ruskeat ja niitä kehystävät ripset, jotka ovat luonnostaan melko lyhyet, mutta tummat. Kulmakarvat ovat myös väriltään tummanruskeat ja samoin ovat tytön hiuksetkin. Veran hiusväri vaihtelee usein mustan ja pähkinänruskean välillä. Tällä hetkellä hiukset ovat mustat ja tyttö on leikkuuttanut itselleen otsatukan. Veronica ei jaksa väsätä itselleen monimutkaisia kampauksia ja siksi hiukset ovat yleensä joko auki tai ponnarilla. Kasvojen iho on tytön mielestä ihan liian epätasainen ja hänellä on muutenkin ajoittaisia ulkonäkökriisejä. Meikkiä neiti käyttää melko runsaasti, mutta pyrkii kuitenkin näyttämään normaalilta, eikä miltään nukelta.
Vaatteet ovat lähes poikkeuksetta sitä kallista merkkitavaraa. Tämä vain ja ainoastaan siksi, että Vera uskoo kalliiden vaatteiden olevan myös laadukkaampia ja kestävän pidempään. Yleensä hän käyttää farkkuja tai leggingsejä, sekä pidemmän mallisia paitoja. Kirkkaita värejä hän ei käytä juuri koskaan, keltainen on poikkeus. Useimmiten vaatteet ovat mustia, sinisiä tai harmaita. Kengistä suosikkeja ovat ehdottomasti korkokengät, joita on kertynyt tytön vaatehuoneeseen monta paria. Saappaita ja tennareita Veronica käyttää melkein yhtä mielellään kuin korkokenkiä. Kenkien lisäksi rahaa kuluu paljon koruihin, joita hän käyttää aina. Ilman korvakoruja ja kaulakorua ei lähdetä minnekään.


Veronica antaa itsestään melko kylmän ja välinpitämättömän kuvan. Pohjimmiltaan hän kuitenkin on ihmisrakas, mutta valitettavasti tuo piirre jää melko usein näkemättä. Veralla on laaja kaveripiiri, mutta todellisia luottoystäviä on vain vähän. Parhaiten hän tulee juttuun isoveljensä, sekä parhaan ystävänsä Laurenin kanssa. He ovat ainoat ihmiset, joille hän uskaltaa kertoa ihan mitä tahansa. Sijaisvanhemmilleen hän kertoo myös melko paljon elämästään, mutta eiväthän kaikki asiat tietenkään kuulu näille.
Vera ei pidä omasta käytöksestään, muttei voi sille mitään. Hän ei uskalla päästää ihmisiä liian lähelle, sillä pelkää muiden arvostelevan omia heikkouksiaan. Veronica on kuitenkin saanut huomata, että ihmiset pyrkivät hänen seuraansa. Lähes aina tyttö epäilee syyksi sitä, että sattuu olemaan rikas. Hän ajattelee usein, että ihmiset haluavat päästä hänen avullaan sisään isän yökerhoon. No, sinne moni tosiaan pääsee, mutta vain siksi, että Vera haluaa näyttää isälleen pärjäävänsä ja olevansa suosittu. Jotenkin Veralta on jäänyt tajuamatta se tosiseikka, että hän on ihan oikeasti melko suosittu, eikä tuo rooli ole pelkkää esittämistä.
Kunnianhimoa Veronicalta löytyy reilusti ja hänellä on elämässään selkeät päämäärät. Hän aikoo pyrkiä ja päästä Princetoniin opiskelemaan kemiaa. Sen jälkeen hän aikoo tietenkin päästä töihin rikoslaboratorioon ja perustaa perheen, jos vain joskus jonkun sopivan miehen itselleen löytää. Koulunkäynti on Veronicalle oikeasti mieluisaa. Hän on hyvä koulussa, varsinkin kemiassa ja biologiassa, joihin panostaa paljon enemmän kuin muihin aineisiin. Hän suhtautuu kouluun vakavasti ja suuttuu itselleen, jos jostain syystä unohtaa läksyt tai tekee jotain väärin. Koulu on hänelle paljon tärkeämpi asia kuin hauskanpito ja hän saattaa usein jättää väliin jotkut juhlat ihan vain sen takia, että saisi kirjoitettua pitkän esseen entistä pidemmäksi.
Veronican rakkauselämä on suoraan sanottuna olematonta. Hän ei ole koskaan seurustellut ja on vielä neitsyt. Hänellä ei ole mitään kiirettä etsiä itselleen poikaystävää. Sellainen vain häiritsisi opiskelua ja sitä tyttö ei halua. Joillekin, esimerkiksi isälleen ja äidilleen, hän on onnistunut antamaan sellaisen käsityksen, että on kokeneempi kuin mitä todellisuudessa on. Usein hän nimittäin lähtee baarista jonkun miehen matkaan, mutta ei koskaan ole mennyt niin pitkälle, että olisi tehnyt mitään suutelua kummempaa.
Opiskelujensa ohella Veronica käyttää aikaansa kuntosalilla käymiseen, rikossarjojen katseluun, sekä niinkin yllättävään asiaan kuin penkkiurheiluun. Sitä ei tietenkään kenellekään heti ensimmäisenä kerrota, mutta usein sisarukset viettävät aikaa jääkiekkoa tai jalkapalloa katsoen. Näiden lisäksi aikaa kuluu lähinnä kokkailuun ja lukemiseen. Shoppailusta Vera ei oikein jaksa innostua, mutta saattaa kavereiden painostuksen vuoksi raahautua ostarille ja tuhlata rahojaan.
Veronican suhde Vincentiin on erittäin läheinen. Isoveli toimii usein lohduttajana silloin kun menee huonosti. Eniten suruja tytölle aiheuttaa se, kun hän uskoo olevansa ihan liian huono ihminen. Ja tätä sattuu enimmäkseen ihmissuhde asioissa, sillä hänestä tuntuu usein, ettei hän osaa olla sellainen kuin ystävän pitäisi. Lisäksi hänestä tuntuu usein siltä, etteivät vanhemmat välitä tarpeeksi, mikä on oikeastaan ihan totta. Veronica kaipaa lohdutusta joskus ihan vain sen takia, että liika tunteiden piilottelu käy liian raskaaksi. Hän ei halua myöntää olevansa pohjimmiltaan melko herkkä, sillä se on hänen mielestään heikkoutta.
Koska Vera kätkee tunteensa, häntä ei saa helposti suuttumaan. Ei ainakaan julkisesti. Isän ja äidin kanssa hän kyllä uskaltaa tapella, vaikka nämä ovatkin juuri ne ihmiset, joiden edessä hän eniten esittää olevansa vahva. Vera on ajatuksiltaan melko realistinen. Hän ei juuri valehtele, juoruile, eikä ole sellainen ilkeä bitch (paitsi vanhemmilleen), niin kuin useat muut kerman tytöt, vaan on vain yksinkertaisesti välinpitämätön. Sen takia Veronicaa usein pidetään ylpeänä ja itserakkaana, vaikkei hän sellainen todellisuudessa ole. Kun tyttöön pääsee tutustumaan kunnolla, mikä vie yleensä kauan aikaa, saa huomata, että hän on oikeastaan hyvin herttainen ja läheisyydestä nauttiva nuori nainen.


Susan Jordan, 16 vuotias, vasta uuden koulun aloittanut, rikas nuori neiti rakastui samaa koulua käyvään, vuoden verran itseään vanhempaan ja komeaan, joskin huonomaineiseen Adam Parkeriin. Eräissä bileissä Adam sitten vihdoin huomasi tytön ja se oli sitten menoa. Ei kulunut montaa kuukautta, kun Susan sitten tajusi odottavansa lasta. Yhdessä Adamin kanssa he sopivat, ettei aborttia tehtäisi ja ennen kuin kouluvuosi oli loppunut, oli heistä tullut Vincent-pojan onnelliset vanhemmat. Vauva ei hidastanut kaksikon villiä menoa lainkaan ja reilun vuoden kuluttua syntyi Veronica ja pariskunta meni naimisiin.
Susan ja Adam jatkoivat edelleen alkoholin ja juhlinnan täyttämää elämää ja lapset jäivät usein hoitamatta. Isovanhemmat eivät jaksaneet montaa vuotta katsoa vierestä, miten lapsia laiminlyötiin, vaan he hälyttivät lastensuojeluviranomaiset hätiin. Veronica oli kolme vuotta ja Vincent neljä, kun heidät huostaan otettiin. Parkereille huostaanotto oli loppujen lopuksi vain helpotus. Nyt he saattoivat pitää entistä enemmän hauskaa.
Veronica ja Vincent asuivat pari vuotta lastenkodissa. Siellä tyttö tutustui Laureniin, joka on edelleen hänen rakkain ystävänsä. Viimein löytyi perhe, joka halusi sitten ottaa sisarukset huolehdittavikseen. Kesti vain muutama vuosi, kun sisarukset olivat kiintyneet uuteen perheeseen. Greyt välittivät heistä ja pitivät heitä kuin omina lapsinaan. Viihtyisyyttä lisäsi Veronican osalta myös se, että Lauren päätyi adoptioon melko lähelle uutta kotia.
Veronica ei kuitenkaan unohtanut oikeita vanhempiaan. Tieto siitä, että isä ja äiti rakastivat enemmän juhlimista kuin omia lapsiaan, sai hänet suhtautumaan näihin melko katkerasti. Kun hän täytti 13, hän otti yhteyttä äitiinsä ja vaati tapaamista. Hän onnistui vakuuttamaan, täysin tahtomattaan, vanhempansa siitä, että nämä olivat tehneet elämänsä pahimman virheen luopuessaan heistä. Vera olisi oikeasti halunnut tutustua kunnolla vanhempiinsa, mutta edelleen nämä pitivät muita asioita tärkeämpänä, vaikka juhlinnasta olivatkin luopuneet. Parkerit eivät halunneet murrosikäisiä lapsia häiritsemään vasta-alkanutta työuraa. Sen sijaan he päättivät alkaa lahjoittaa lapsille suuria summia rahaa, kuvitellen sen näyttävän, että he välittivät. Parkerit ostivat lapsilleen myös oman asunnon, jossa nuo nyt sitten asuvat. Tämä ei tietenkään ole saanut Veronicaa pitämään vanhemmistaan, päinvastoin. Hänen mielestään on vain kamalaa kun vanhemmat kuvittelevat rahan korvaavan kaiken. Veronica ei kuitenkaan ole kieltänyt vanhempia antamasta rahaa, sillä onhan se luksus elämä mukavaa.
Mitään muuta merkittävää Veronican lapsuudessa ja nuoruudessa ei juuri ole tapahtunut, vaan elämä on ollut melko tasaista. Hän on saanut pikkusiskon, jota tapaa kuitenkin vain harvoin, sillä ei mielellään vieraile vanhempien luona. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Vera on kateellinen Vanessalle, joka näyttäisi saavan elää vanhempiensa luona koko lapsuutensa. Hän pelkääkin, ettei osaa koskaan välittää siskostaan niin kuin kuuluisi, vaan suhtautuu tähän samalla tavalla kuin vanhempiinsa.