Percy Wilch

Percival ei ole tavallisen näköinen niin kasvonpiirteiltään kuin tyyliltäänkään. Hän kiinnittää muiden huomion ympärivuotisilla pisamillaan ja rujoilla, kulmikkailla kasvonpiirteillään. Percyn kasvoista tuli jo hyvin nuorena miehekkäät, ja siinä missä se oli hänelle aiemmin häpeilyn aihe, on hän nykyään täysin sinut kasvojensa kanssa. Jopa yleensä kauhistusta herättävä vakoleuka näyttää rokkarin kasvoilla yllättävän hyvältä, ja syynä siihen on hänen kivenkova itsevarmuutensa.

Silti jos etsitään piirrettä, joka eniten huutaa Percyn nimeä, mikään edellä mainituista ei yllä hänen hiustyylinsä rinnalle. Tuuheat, aina pörrössä olevat platinablondit hiukset ovat Percyn tavaramerkki henkeen ja vereen. Kuten tummat kulmakarvat kertovat, ei väri ole hänen omansa, mutta se on ollut nuorukaisen päässä niin kauan, ettei kukaan muusta muista. Tämän takia Percy pitää juurikasvustaan hyvää huolta.

177 senttimetrinen Percy on ruumiinrakenteeltaan hoikka. Hän on patalaiska, eikä siksi jaksa treenata vartaloaan, mutta hänen jokakesäinen työnsä sedän rakennustyömaalla on taannut sentään jonkinmoiset lihakset. Poika jaksaakin jatkuvasti marista lihastensa puutteesta, mutta jää silti aina mieluummin makaamaan sohvanpohjalle.

Tyyliltään Percy on rokahtava, minkä takia hän on klikkiinsä päätynytkin. Hänellä on vasemmassa korvassaan lävistys, jonka koru vaihtuu mielialan mukaan. Lävistys löytyy myös huulesta, jossa vuorottelee rengas ja musta tappi (ks. kuvasarja alla), ja vain sukulaisilla vieraillessaan Percival ottaa lävistyksensä pois kunnioittaakseen perheenjäseniään. Tyypillisin pojan vaateyhdistelmä on nahka- tai farkkurotsi sekä tummat farkut.

Percystä on vaikeaa saada hyvää ensivaikutelmaa. Hän on röyhkeä ja häpeilemätön, eikä kunnioita muita ihmisiä pätkän vertaa. Hän tekee mitä hän haluaa silloin kun haluaa, välittämättä siitä, jääkö jonkun sormet oven väliin. Percy välittää vain harvoista ihmisistä ja vielä harvemmat välittävät hänestä, mutta se ei ole koskaan vaivannut nuorukaista. Nuorimies ei ole silti lähes koskaan yksin, koska aina löytyy samanlaisia idiootteja, joita Percyn teot ja jutut vain naurattavat.

Huumorintajua Percyltä ei ole koskaan puuttunut. Hän rakastaa vetää kaiken läskiksi, ja niin usein tekeekin, koska tämä nuorimies ei malta vakavoitua hetkeksikään. Hänen huumorinsa on hyvinkin ronskia ja härskiä, useimmiten hameväkeen liittyvää, eikä kukaan säästy kirosanojen tulvalta hänen avatessaan suunsa. Vihasi sitten rokkaria kuinka paljon tahansa, välillä ne asiat, joita hän suustaan päästää yksinkertaisesti pakottavat nauramaan. Percyn huumorintaju on se syy, joka saa hänelle läheiset ihmiset pysymään jatkossakin lähellä; nimittäin oli päivä sateinen, tuulinen tai itkuinen, Percy saa sään hetkeksi aurinkoiseksi.

Maailmassa on kaksi asiaa, joita Percy rakastaa enemmän kuin mitään muuta, ja nämä ovat alkoholi ja naiset. Percy käy baarissa vaikka keskellä viikkoa jos siltä tuntuu, ja vääriä henkkareita on nuorellamiehellä putiikiksi asti. Hän ei ole koskaan ollut tanssilattian innokkain partaterä, mutta vaivautuu joskus yökerhoihinkin asti vain päästäkseen lähelle naisia. Tästä päästäänkin Percyn toiseen intohimon kohteeseen: naiset. Vaaleat, tummat, laihat, kurvikkaat, tavikset, cheerleaderit. Percy rakastaa heitä kaikkia, pyyteettömästi. Ikävä kyllä tunne on harvemmin molemminpuolinen, sillä rokkarin iskurepliikit ovat siitä mauttomimmasta päästä. Joskus Percy jättää iskemisen kokonaan väliin ja kokeilee piruuttaan suoraan, millainen takamus housujen sisällä on - nauraen vain räkäisesti naisten kiukkuiselle tiuskinnalle. Ei Percyä muutama lentävä nyrkkikään vaivaa, poika kun on saanut turpaansa monta kertaa isommiltakin korstoilta.

Tosiaan, Percyllä on paha tapa joutua aina vaikeuksiin. Oli se sitten siitä, että lähenteli toisen tyttöystävää, tai siitä, että murtautui koululle varastaakseen seuraavan päivän matematiikan kokeen, Percy on aina ongelmissa ja ensimmäinen, jota rikoksista syytetään. Ei olisi ihme, jos San Diegossa olisi putka nimetty Percyn mukaan, koska nuorimies viettää siellä aikaa kuin kotonaan. On hänen onnensa olla vielä alaikäinen, sillä muuten olisi hän päässyt varmasti vankilaankin asti nuolemaan näppejään. Rötöksiä on Percyn kohdalle sattunut niin monia, ettei kukaan oikeastaan enää niitä noteeraakaan. Koulukuraattori on nostanut kätensä pystyyn luovuttamisen eleeksi, vanhemmat vain huokaavat “joko taas”.

Percy ei ole kuitenkaan ihan puhdas nilkki, vaikka toisin voisi luullakin. Hän osaa käyttäytyä halutessaan, ja mikäli joku onnistuu pääsemään hänen näyttävän ulkokuorensa sisään, saattaa tämä huomata Percyn olevan oikeasti ihan mukavakin. Itsehän nuorukainen ei tätä myönnä - hänestä kun ei saa pehmoa tekemälläkään.

Percival on keskiluokkaisen perheen toinen ja viimeinen lapsi ja ainoa poika. Hänen isosiskonsa menestyi kaikessa mitä ikinä yrittikään, joten Percyllä oli kova työ tulla perheessään edes huomatuksi. Hän koki jatkuvasti kilpailevansa isosiskonsa kanssa, eikä koskaan päässyt vanhempiensa suosioon. Niinpä hän jo nuorena poikana lähti hakemaan ihailua ja läheisyyttä muualta, ja koki saavansa kunnioitusta vain alistamalla muita lapsia. Niinpä Percystä tuli tyypillinen ala-astekiusaaja, joka pienen poikaporukkansa kanssa uhkaili ja pelotteli koulukavereitaan.

Yläasteelle siirryttäessä Percy rauhoittui hiukan. Hän kiusasi enää vain tyttöjä, mutta joutui silti kahakoihin muiden poikien kanssa. Percyn koulumenestys hipoi aina alinta rimaa, mikä lopulta johti siihen, että hänen vanhempiensa oli yritettävä toista taktiikkaa. Percival lähetettiin koko kahdeksannen ja yhdeksännen lukuvuoden väliseksi kesälomaksi mummonsa luo Sacramentoon asumaan. Kuka tahansa, joka ei ole tavannut Percyn mummoa, varmasti pitäisi rangaistusta heppoisena, vaan sitä se ei ollut. Lastenkotia pyörittänyt mummo osasi käsitellä Percyn kaltaista ongelmanuorta, eikä mennyt aikaakaan, kun sai opetettua pojan talonsa tavoille. Kesäloma oli kuitenkin liian lyhyt aika pysyvän muutoksen tekemiseen, ja muutaman kuukauden harmittomuuden jälkeen Percyn käytös oli kotona taas ennallaan.

Nykyään Percy on vain vaivoin väleissä vanhempiensa kanssa. Hän nukkuu saman katon alla, syö saman katon alla, mutta muuten he ovat toisilleen kuin ilmaa. Jos he puhuvat toisilleen, se on riitaisissa merkeissä, jolloin Percy yleensä karkaa tutulleen yöksi. Joskus tilanne on äitynyt niinkin pahaksi, että Percy on omilla rahoillaan ostanut bussilipun mummolleen, jossa tämä on joutunut välikädeksi selvittämään perheensisäisiä sotkuja.

• ei opiskele valinnaisia
• vain opettajat kutsuvat koko nimellä, muut kutsuvat Percyksi
• polttaa tupakkaa suunnilleen askin päivässä
• on kokeillut kovempiakin aineita, mutta käyttää niitä vain halutessaan nupin todella sekaisin (eli kun jotain raskasta on tapahtunut)
• tekee yllytettynä melkein mitä vain
• kuvissa Max Krieger

• When the Sun Goes Down - mayra & Declan Lea - kesken
• Is This Food, Really? - Naby & Tiffany Wright - kesken