Gia Kwon

Pari sanaa perheestä & historiasta

• Isä Hyunki Kwon, 40-vuotias, korealaistaustainen ex-ammattinyrkkeilijä, nykyinen kykyjenetsijä ja yksityisyrittäjä. Pyörittää omaa nyrkkeilysalia ja etsii uusia lupaavia tähtiä, toimien myös valmentajana. Tunnettu nyrkkeilypiireissä (eteenkin Koreassa), mutta on alkanut kyntää mainetta pikkuhiljaa myös Amerikassa. Hyvin voimakastahtoinen mies, jolla on tiukat mielipiteet ja kasvatusmetodit.
  
• Äiti San Kwon, 38-vuotias, korealaisamerikkalainen Joogaopettaja & ravitsemusterapeutti. Toiminut alalla koko elämänsä ajan ja suhtautuu työhönsä enemmän elämäntapana kuin ammattina: se näkyy myös perheen arjessa ja ruokatottumuksissa. Lempeä ja rauhallinen, mutta muuttuu pelottavaksi ollessaan vihainen – jopa nyrkkeilijämies kavahtaa vaimonsa raivokohtauksia, jos niitä sattuu kohdalle.
  
• Kaksoisveli JaeHong Kwon, käyttää lempinimeä Jayden. 18-vuotias, samasta puusta veistetty kuin kaksoissiskonsakin: heidät näkee usein yhdessä, sillä samanlaisia kiinnostuksenkohteita löytyy rutkasti.
  
• Pikkuveli Sung Jin Kwon, kutsutaan nopeammin Jiniksi. 14-vuotias, käy peruskoulun kahdeksatta luokkaa. Näsäviisas ja useimmiten rasittava, keppostelee mielellään isosiskonsa kanssa ja toisinaan myös yllyttämänä: sisarukset tulevat loistavasti toimeen keskenään.

Kun Hyunki Kwon, Amerikkaan muuttanut nuori, mutta ammattitasolla Koreanmestariksi yltänyt nyrkkeilijä sattui pelastamaan neidon ryöstäjien kynsistä öisellä kujalla Los Angelesissa, vuosisadan rakkaustarina oli valmis. Ihastumiseen meni sekunti, rakastumineen toinen mokoma ja pian kaksikko oli jo julistamassa ikuista rakkauttaan Jumalan silmien edessä, vaihtamassa vihkisormuksia todistajien läsnä ollessa. He matkustivat San Diegoon nyrkkeilyottelun perässä, mutta jäivät lopulta sille tielleen, ostaen mukavan talon rikkaammalta alueelta. Hyunki oli tuohon aikaan jo uraa uurtanut nyrkkeilijä ja hänen tienestinsä olivat sen mukaiset, joten rahallisia huolia heillä ei ollut.
Pari ei ollut alun perin suunnitellut lasten saamista ihan vielä, mutta yllätys oli silti enemmän positiivinen kuin negatiivinen kun San sai tietää olevansa raskaana. Jännittävintä oli se, mitä ultraäänikuvauksessa selvisi: hän odotti kaksosia.
Odotusaika eteni kuin siivillä, kunnes lapset lopulta syntyivät elokuun alussa.

Gia ja Jayden eivät edes pienenä näyttäneet pätkän vertaa toisiltaan: vaikka he olivatkin kaksoset, oli ilmeistä, että yhtäläisyydet eivät ainakaan löytyisi ulkonäöstä. Lapset kasvoivat nopeasti ja pian kävi selväksi, ettei rauhasta ollut enää tietoakaan: kaksoset olivat siitä pahimmasta päästä, kiukuttelivat, riehuivat ja rikkoivat tavaroita sitä mukaan kun uusia ostettiin. Tämän kaiken he tekivät yhdessä, eikä ollut hetkeä, jota he eivät olisi viettäneet keskenään.
Parin vuoden aikana ehti sattua ja tapahtua paljon. Hyunki pääsi etenemään urallaan lisää, lyöden pikkuhiljaa läpi muuallakin kuin kotimaassaan Koreassa. Hän sai yhä suurempia ja suurempia haasteita, panokset nousivat hitaasti mutta varmasti. San puolestaan jatkoi ravitsemusterapeuttina, joksi oli opiskellut heti peruskoulun jälkeen: se oli hänelle kutsumus, elämäntapa ja vaikka mitä. Nainen tuputti lapsilleen pienestä pitäen ties minkämoisia ruokia, terveysvaikutteisia totta kai, eikä liene ihme, että Gia ja Jayden syövät yhä nykyäänkin lähes mitä tahansa – äidin kummalliset kokeilut ovat avanneet niin monia ovia makujen maailmaan, etteivät he luultavasti ylläty enää mistään.
Suurimmaksi osaksi Kwonien arki oli rauhallista: Hyunki oli usein matkoilla ammattinsa vuoksi, mutta vietti silti aikaa kotona aina kun vain kykeni. San taas piti osan ravitsemustunneistaan kotoa käsin, opettaen joogaa parin korttelin päässä olevassa kuntoilukeskuksessa.

Perhe sai lisäystä pikkuveljen muodossa Gian ja Jaydenin ollessa neljän. Kuopus sai nimekseen Sung Jin, mutta poikaa opittiin nopeasti kutsumaan Jiniksi – siinä missä kaksoset olivat olleet villejä ja vauhdikkaita, Jin oli rauhallinen ja leppoisa. Lapsi ei kiljunut tai rääkynyt kuin pakon edestä ja oli tyytyväinen saadessaan istua syöttötuolissa monen monta tuntia putkeen. Vanhemmat huokaisivat helpotuksesta, kaksi huligaania taloudessa olikin ollut aivan tarpeeksi.
Sen sijaan, että olisivat rauhoittuneet, Gia ja Jayden alkoivat osoittaa vain entistä enemmän villiintymisen merkkejä päästyään koulunpenkille. Kaksoset olivat jatkuvasti pahanteossa ja kotiin sateli kirjeitä heidän uppiniskaisesta käytöksestään ja koulun omaisuuden turmelemisesta. Se johti useisiin riitoihin tavallisesti niin rauhallisen Sanin kanssa, ja lapset oppivatkin kantapään kautta olemaan kiukustuttamatta äitiään – siitä ei seurannut kuin ydinräjähdys.
Gia ei ollut koskaan ollut kovin läheinen äitinsä kanssa, eikä heillä tuntunut olevan paljonkaan yhteistä. Siinä missä San piti auringonnousuista, rauhallisesta kevättuulahduksesta, klassisesta musiikista ja hiljaisuudesta, Gia nautti enemmän menosta ja meiningistä, siantappomusiikista puhumattakaan. Äidin ja tyttären vaatemautkin erosivat toisistaan kuin yö päivästä, eivätkä he enää myöhemmin kyenneet edes keskustelemaan ilman, että toinen korotti ääntään.

Uhmaikä tuli, muttei koskaan mennyt, ja Gia jäi sille tielleen. Peruskouluaikana hän tuli kokeilleeksi lähestulkoon kaikkea aina pilvenpoltosta näpistelyyn. Mankui hän isältään myös moottoripyörän, jonka tosin ajoi kaatopaikkakuntoon vain paria kuukautta myöhemmin – tapahtuneesta tytöllä on muistutuksena leikkausarpi vasemmassa nilkassa, nivelsiteiden mentyä muusiksi. Koulussa Gia oli keskivertoa nopeasti kiehahtavan temperamenttinsa vuoksi, mutta älyä häneltä on aina löytynyt vaikka muille jaettavaksi asti. Tästä huolimatta tyttö ei silti tuntunut osaavan väistellä vaikeuksia: ei tarvittu kuin pieni yllyke, ja hän oli jo hakkaamassa toista osapuolta lattianrajaan, eikä asiaa auttanut se, että Gia oli ottanut onkeensa isänsä nyrkkeilyvinkeistä.
Hän rauhoittui hieman peruskoulun viimeisillä luokilla, mutta se ei enää paljon tilannetta muuttanut. Tyttö oli jo ehtinyt kerätä huonoa mainetta ja sai sen lisäksi rutkasti kunnioitusta osakseen koulukavereiltaan. Olikin suoranainen ihme, kun hän lopulta valmistui ja vieläpä siedettävin arvosanoin, ja pääsi kuin pääsi sisälle Aston High –nimiseen kouluun, jossa nykyäänkin opiskelee.


Luonteenpiirteet
Vahva, itsenäinen ja omapäinen.
Gia tietää kuka on ja on täysin sinut itsensä kanssa – itsevarmuus ja -kunnioitus huokuvat hänestä mailien päähän. Tytön motto kuuluukin seuraavasti: itsevarmuus kaunistaa, ja hän elää sen mukaisesti. On harvinaista nähdä Giaa nolostuneena tai epävarmana, sillä hän tuntuu aina olevan tilanteen tasalla. On muiden hommaa olla epävarma, kun hän on paikalla.
Kuten arvata saattaa, kyseessä on hyvin räväkkä ja temperamenttinen persoona. Gian ylpeä olemus kertoo jo omaa sanomaansa siitä, ettei hänen kanssaan kannata pelleillä, ellei tiedä mihin ryhtyy – eikä välttämättä silloinkaan. Tyttö on hyvin älykäs ja suurin osa hänen tekemisistään on ennalta arvioituja ja tarkoin mietittyjä, vaikkei aina näytäkään siltä. Gia on harjaantunut ajattelemaan nopeasti, eikä häneltä kestä kuin pari vaivaista sekuntia analysoida ympärillä oleva tilanne ja keksiä siihen nopein mahdollinen ratkaisu. Tämän vuoksi tyttö turhautuu ja kyllästyy helposti, sillä mikään ei tunnu antavan hänelle tarpeeksi haastetta.

Verbaliikka on Gian juttu. Tyttö on kaikkein vahvimmillaan, jos hänet päästää ääneen: puhuminen tulee häneltä luonnostaan. Hänen kanssaan ei kannata lähteä kiistelemään, ellei halua käyttää siihen koko loppupäivää – tyttö ei anna periksi alkuunkaan, ja sen lisäksi hänen sanomisistaan on lähes mahdotonta löytää yhtä ainoata porsaanreikää. Gia lyö helposti hitaammat puhujat laudalta kekseliäillä ja napakoilla sanoillaan, ja hänellä tuntuu aina olevan jokin terävä kommentti hihassaan. Hänellä on myös paha tapa puuttua muiden sanoihin silloin kun kokee niissä olevan jotain korjattavaa: tämä ominaisuus tulee erinomaisesti julki esimerkiksi oppituntien aikana. Gia joutuu usein väittelyyn opettajien kanssa liiallisen suunsoittonsa vuoksi, ja luokasta lentäminen on hänelle jo tuttua touhua.
Tyhmät ihmiset ovat jotain, mitä Gia suorastaan inhoaa ja halveksuu. Hän ei kestä puhdasta idiotismia alkuunkaan, eikä arvosta ihmisiä, jotka eivät käytä aivojaan: koulun kerma on hänen silmissään suurimmaksi osaksi pelkkää päätöntä kanalaumaa. Liekö vetyperoksidi vienyt neidoilta viimeiset aivosolutkin hiuksia vaalentaessa.

Gian ehdoton itsevarmuus kääntyy toisinaan myös häntä vastaan: koska tyttö on tottunut, ettei häntä haasteta, yksikin poikkiteloon asettuva ihminen hänen tiellään on suuri ongelma. Hän ei tiedä kuinka käsitellä ihmisiä, jotka eivät suostu väistämään, vaikka keinot olisivat kuinka kovia tahansa. Gia myös aliarvioi muita aivan liian usein, asettaen nämä automaattisesti idiootti-lokeroonsa. Hän kohtelee kaikkia ensitapaamisella kuin nämä olisivat käsittämättömän typeriä, eivätkä osaisi edes pitää haarukkaa oikein päin kädessä. Gia perustaa ihmissuhteensa älykkyyden varaan, mikä oli varmasti arvattavissakin: hänen ystäviensä tulee voida antaa hänelle edes pientä vastusta, sillä tyttö halveksii helposti pompoteltavia ja heikkoja ihmisiä.
Gian leimahteleva temperamentti tulee esille aika-ajoin, varsinkin tilanteissa, joissa tyttö ei osaa jotakin. Kuten sanottu, hän on tottunut olemaan paras ja osaamaan kaiken, eikä hän yleensä suostu edes kokeilemaan mitään, jos ei ole täysin varma osaavansa sen. Nolatuksi tuleminen on tytölle täyttä myrkkyä, eikä hän kestä nöyryytystä ollenkaan. Koulu tuottaa osaltaan vaikeuksia: ne aineet, joissa Gia on hyvä, huitelevat parhaimmissa mahdollisissa arvosanoissa, mutta ne, joita tyttö ei ymmärrä… No, ne taas roikkuvat useimmiten aivan toisessa päässä arvosana-asteikkoa. Ryhmätyöskentely ei myöskään ole hänen vahvuuksiaan: Gia on toivoton kontrollifriikki, ja hänen täytyy saada tehdä ryhmätyö joko kokonaan itse tai sitten ei ollenkaan. Tilanteet, joissa hän ei saa olla ohjaksissa, ovat tytölle vaikeita.

Kukaan tuskin haluaa nähdä Giaa vihaisena. Tyttö ei niinkään riehu ja räyhää ympäriinsä, vaan kääntää vihan ikään kuin sisäänpäin. Hän on usein kaunainen niitä kohtaan, jotka ovat joskus tehneet hänelle vääryyttä, eikä tyttö koskaan unohda, vaikka saattaisikin näennäisesti antaa anteeksi. Hän purkaa pahaa oloaan alkoholin lisäksi kilpa-ajamiseen, ja aiheuttaa usein pahojakin vaaratilanteita yleisellä hurjastelullaan. Päällekarkaus tulee ajankohtaiseksi vasta, jos Gian onnistuu suututtamaan totaalisesti: hänen pinnansa on keskivertoluokkaa, mutta kun se pamahtaa poikki, hän on hetkessä ärsyttäjänsä kurkussa kiinni. Tytössä on jonkin verran tappelijan vikaa, eikä hän arastele heilutella nyrkkejään jos niikseen tulee.
Itsenäisyytensä ja korkeiden standardiensa vuoksi Gian ystäväpiiri on pienehkö, mutta hänellä on silti kaikki tarvittava: yksikin läheinen ystävä riittää. Perheeseen tyttö ei ole nojautunut pitkään aikaan, mutta jos tilanne sitä vaatii, hän yleensä kääntyy mieluummin kaksoisveljensä tai isänsä puoleen: äidin terveyshörhöilyt aiheuttavat tytölle vain päänsärkyä. Vaikka Gialla on omat huonot puolensa, hän on silti erinomainen ystävä – tyttö puolustaa itselleen tärkeitä ihmisiä viimeiseen hengenvetoon ja hänellä on toisinaan taipumusta myös ylihuolehtivaisuuteen. Intohimoa ja tunteikkuutta hänestä löytyy myös yllin kyllin.

If we’re talking about my value, I’m a billion dollar baby.

Sananen ulkonäöstä
Kiitos aasialaisten geeniensä, Gia ei paljon päitä ainakaan pituutensa puolesta kääntele: hän on vaivaiset 162cm, ja painaa siihen nähden juuri sopivasti. Kehonrakenteeltaan Gia on solakka, muttei aivan mikään korttitalo, joka kaatuu tuulessa kumoon – ruumiista näkee silti, ettei tyttö harrasta ylenpalttista urheilua, vaikka hänellä onkin jonkin verran lihasmassaa. Tytön jalat ovat pitkät ja kauniit, ja niitä kehtaa esitellä lämpimään aikaan.
Gian vartalo ei ole mikään maailman muodokkain, muttei hän täysin lautakaan ole. Povea löytyy sen verran, ettei tytöllä ole minkäänlaisia ongelmia suurikauluksisten paitojen käytön kanssa: vatsa on litteä ja uuma sopivan kurvikas. Hänen takapuolensa on pieni ja sievä, eikä se ole levinnyt autolla ajamisen vuoksi, vaikka monet ystävät ovat kovasti siihen suuntaan naljailleet.

Gian kasvot ovat korealaiseen tapaan pyöreät ja pehmeäpiirteiset. Ulkonäköön luodun ensisilmäyksen perusteella tyttöä voisi helposti kuvailla söpöksi: hän ei ole silmiinpistävän kaunis tai sulava, mutta silti miellyttävän näköinen. Iho on pääasiassa sileä, jos ei oteta lukuun satunnaisia ruhjeita ja haavoja, joita näkyy silloin tällöin jonkin tappelun tai kolarin jäljiltä. Poskipäät ovat korkeat ja selkeälinjaiset, nenä suora ja aasialaiseen tapaan pieni. Gian huulet ovat kauniisti muotoutuneet: amorinkaari näkyy selvästi ja ylähuuli on hieman alahuulta täyteläisempi, saaden aikaan pehmeän vaikutelman. Tytön hymy on miellyttävää katsottavaa.
Paksun ja karhean hiuslaatunsa Gia peri vanhemmiltaan. Suortuvat ovat luonnostaan suorat ja hyvin tuuheat, toisinaan jopa ärsyttävyyteen asti: tukkaa tuntuu olevan kaikkialla, eivätkä hiukset lopu ikinä kun niitä yrittää kiskoa poninhännälle. Ne ovat tavanomaiselta väriltään ruskeat, mutta Gia on joskus aikoinaan värjännyt ne vaaleiksi, ja pysynyt päätöksessään tähän päivään saakka: kermanvaalea pukee häntä ja korostaa hyvin tytön hienoisesti ruskettunutta ihoa. Hiukset ovat pitkät ja yltävät suorina hipomaan suunnilleen alaselkää. Gia pyrkii yleensä käytännöllisyyteen hiustensa kanssa: ei olr uutta nähdä ne puolihuolimattomalla poninhännällä tai tyylikkäällä nutturalla.

Tytön silmät ovat väriltään suklaanruskeat, ja hän rajaa niitä ahkerasti. Mitään irtoripsiä tai muita turhuuksia Gia ei ole koskaan käyttänyt, eikä luultavasti tule käyttämäänkään – jos hän kaipaa ehostusta, ripsiväri ja rajauskynä saavat luvan riittää. Silmät ovat kapeahkot ja pienet, mutta silti kauniit, jos niitä pääsee katsomaan kunnolla. Kulmat ovat siististi muotoillut ja tummat, mutta peittyvät usein puolipitkän otsatukan alle. Gian ehdottomuus näkyy myös meikissä: jos hän päättää pynttäytyä, hän tekee sen kunnolla, tai sitten ei ollenkaan. Luonnollisuus ei ole hänelle mikään kirosana, eikä tyttö pelkää tulla kouluun täysin meikittä ja hiukset sotkussa: oikeastaan kyse on loppujenlopuksi vain itsevarmuudesta. Sotkuisuuskin voi olla seksikästä, jos sen osaa tehdä oikein.

Vakka Gia onkin peruspiirteiltään tavanomaisen näköinen, hänen olemuksensa ja elekielensä saa aikaan paljon. Itsevarma kävelytyyli, valppaat silmät, pään ylevä asento ja hyvä ryhti ovat asioita, jotka tekevät tytöstä viehättävämmän kuin hän pelkkien ruumiillisten avujensa kanssa olisi. Giassa on karismaa ja omalaatuista särmää, joita ilman hän olisi täysin toisenlainen.
Tyttö käyttää merkkivaatteita ja shoppailee silloin kun hänellä on aikaa ja malttia sellaiseen, sillä rahaa hänellä riittää. Hänen tyylinsä on usein hieman rokahtavaa, ja Gia suosii tummia värejä sekä tietysti vanhaa rakasta mustaa. Hän pitää koruista ja kaikenlaisista ylimääräisistä hilavitkuttimista, muttei tunge niitä joka paikkaan – kohtuus kaikessa. Tytön pukeutumistyyliä voisikin kuvailla hallituksi kaaokseksi: ensi alkuun se näyttää pelkältä sekasotkulta, mutta hetken päästä alkaa erottaa selkeän vision ja idean.

Not pitifully alone, but a glamorous solo, that’s my way.

Vapaa-aika

• Gia on täysin hullaantunut autoihin ja autoiluun. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kilpa-ajoa, niin laillista kuin laitontakin ja osallistuu säännöllisesti yöaikaan kaupungilla järjestettäviin jengiajoihin. Tämän hän tekee tietenkin vanhempiensa selän takana, eikä ole vielä toistaiseksi jäänyt kiinni. Jayden tietää Gian kyseenalaisesta harrastuksesta, mutta pitää suunsa silti kiinni, totta kai. Tyttö ajaa omalla punaisella, viimeisen päälle laitetulla ja kiillotetulla vuoden 2011 Ferrari Enzolla.
  
• Autoilun lisäksi Gia on harrastanut laulamista pienestä pitäen, joskin hyvin epävirallisesti. Hänen äänensä on vahva ja puhdas, ja tyttö osaa käyttää sitä oikein, mutta siitä huolimatta laulaminen on hänelle lähinnä vain ajankulutustapa. Gian saattaa helposti yllättää lauleskelemasta itsekseen ruuanlaiton lomassa tai tämän ollessa suihkussa.
  
• Ei ole järin liikunnallinen ihminen. Katseltuaan tarpeeksi koulun urheilijapoikien ahertamista liikuntaharrastustensa parissa, Gia päätti, ettei se olisi hänen alansa: tytön yleiskunto on hyvä, mutta siiten se sitten jääkin. Kesäiseen aikaan hän tosin toisinaan pyöräilee ja käy uimassa, luonnollisesti, mutta muun kuntoilun hän jättää ilolla niille, jotka siitä tosissaan nauttivat.
  
• Alkoholinkäyttö ei ole Gialle mikään uusi juttu, ja sitä voisi jopa kuvailla pieneksi ongelmaksi. Tyttö tuppaa hukuttamaan murheensa valitettavan usein viinalasiin, vaikka tietääkin vallan hyvin, että ne penteleet osaavat uida. Sen lisäksi Gialla on erinomainen bilevaisto ja on hyvin harvinaista jos yhdetkään lähitienoon alueella järjestettävät juhlat jäävät häneltä huomaamatta – muiden bileissä kuokkiminen on hänen erikoisalaansa.
  
• Vaikka moni ei uskoisikaan, Gia on kiinnostunut muodista, ainakin jossain määrin. Hän lueskelee mielellään muotilehtiä ja ostaa merkkituotteita: mikään fanaattinen muodin orja hän ei kuitenkaan ole. Tyttö ei myöskään kanaile vaatteidenoston kanssa – jos jokin on muodikasta, mutta näyttää Gian mielestä rumalta, ei hän ole ostamassa sitä vain ollakseen muodikas. Erityisesti tytöllä on silmää aurinkolaseihin, joita hän tuntuu suorastaan keräävän.

Nippelit
> Lempiaine koulussa on äidinkieli, vaikka opiskelun kanssa onkin toisinaan vaikeuksia.
> Omistaa pienen pehmeän kohdan sydämestään kissoille.
> Pitää pirtelöstä ja smoothieista.
> Kännykkänä toimii iPhone 5.
> Katsoo televisiota harvoin, jos koskaan, eikä tiedä mitään tämän hetken kuumimmista sarjoista.
> Rakastaa pastaa ja kaikenlaisia tulisia ruokia, vaikka ne ovatkin vastoin äidin terveysruokavaliota.
> Haaveilee kokeilevansa laskuvarjohyppyä joskus tulevaisuudessa.

Kuvissa Lee Chae Rin