I don't want to be lonely anymore

Tämä oli tärkeä päivä Alyssalle, nimittäin ensimmäinen päivä Astonissa. Neitokainen oli aivan hukassa, oppilaita meni sinne ja tänne. Toiset katsoivat hyvin halveksuen ja toiset tuijottivat supisten kavereilleen jotain. Jotkut ei edes vilkaisseet.. Kai tämä on normaalia täällä, mutta yksin ja ilman ystäviä hän ei takuulla halua jäädä.

Alyssalla oli päällään vaaleansiniset revityt pillifarkut, pitkä valkoinen taskullinen tunika, mustat tavalliset korkokengät ja musta nahkainen laukku. Hiukset hänellä oli normaalisti auki, joten ei ole vaikea arvata miten Alyssalla olisi hiukset tänäänkään. Hänen hiukset hulmusivat hennoilla luonnonkiharoilla vapaana hänen olkapäidensä yli.

Hän huokaisi syvään ja lähti varovasti tutkimaan aulaa. Tavalliselta koulun aulalta se näytti, ei mitään ihmeellistä tai erikoista. Juoma-automaatteja, välipala-automaatteja sun muuta, kuin kaikissa muissakin kouluissa. Alyssa käveli yhden ilmoitustaulun luo ja rupesi lukemaan A4 kokoisia ilmoituksia ja muuta tietoa koulun toiminnasta.

//Lizbeth tulee tekemään tuttavuutta :D//

Lizbeth ajoi kuin raivohullu hopeisella avoautollaan, sillä oli nukkunut "pommiin" yöllä sammuneen kännykkänsä takia. Tyttö kuitenkin pääsi nopeasti koululle ja pysäköi autonsa erään ystävänsä auton viereen. Hän vilkaisi kelloa ja huomasi, että olikin aivan ajoissa, joka alkoi raivostuttaa häntä oikein todenteolla. Hänen ei olisi tarvinnut ajaa kuin hullu, jos olisi tajunnut, että kello olikin vasta noin vähän. Hän olisi pystynyt hoitamaan aamutoimensa normaalisti, niin kuin joka aamu ja viemään koiransa pitkälle lenkille.

Brunette nousi autosta hempeänpunainen, salsahenkinen mekko yllään ja samaa sävyä olevat korkokengät, jotka klonksahtivat asvaltille, kun tyttö nousi seisomaan. Lizbeth oli jättänyt tummanruskeat, kihartavat hiuksensa auki, jotka hulmahtelivat upeasti pienen tuulenvireen tarttuessa niihin. Hän otti pelkääjän paikalta mustan, kalliin laukkunsa ja laittoi oven kiinni.

Tyttö käveli sisään koulun ovista lukittuaan auton ovet ja jäi seisoskelemaan aulaan, sillä oli luvannut odottaa ystäväänsä. Hän tarkasteli katseellaan muita oppilaita ja bongaili näiltä mukavan näköisiä vaatteita, joita voisi itsekin käyttää, jos vain omistaisi sellaisia. Brunette huomasi hieman hukassa olevan tummahiuksisen tytön, joka lueskeli ilmoituksia ilmoitustaululta. Hän ei ollut ennen nähnyt kyseistä tyttöä, sillä muisti kaikkien koulunsa oppilaiden naamat, hyvä muistinen kun on.
Lizbeth rypisti otsaansa pienesti ja käveli tuon uuden tytön luokse korkokenkien askeleet kaikuen aulassa muiden askeleiden mukana.
"Hei, oletko uusi täällä?" kysyi brunette uudelta tytöltä hymyillen ystävällisesti paljastaen virheettömän valkoisen hammasrivistönsä.

// käy oikeikin hyvin :> //

''Olen..'' Vastasi Alyssa ensin hieman epäilevästi ja tutkiskeli paikalle saapunutta tyttöä korkokengissä. Alyssa kiinnitti heti huomiota tytön korkokenkiin ja ihastui niiden väriin ''Hienot kengät näin by the way'' Alyssa sanoi hymyillen. Hänellä oli sellainen tunne että tästä tytöstä hän voisi saada hyvänkin ystävän, tietenkin aja kuluessa ja hyvin tutustuessa. Epävarma hän tietenkin oli koska ei tienyt eikä tuntenut koulusta ketään, hän ei tiennyt koulun suosituimmista, eikä nörteistä eikä mistään. Hän oli siis täydellisesti hukassa. Iso koulurakennuskin oli hänelle outo, no tietenkin ensimmäisenä päivänä.

''En ole vielä tututstunut täällä keneenkään, eli en tunne täältä ketään'' varovasti kysyen Alyssa nosti katseensa takaisin ilmoitustaululle ja yhdessä valkoisessa paperissa luki jotain cheerleadereiden harjoituksista. Hän luki hieman ja käänsi katseensa takaisin tyttöön. ''Niin minun nimeni on Alyssa, hauska tutustua'' Alyssa sanoi hymyillen.

//gemma saapuu :3 ja pieni "cameo"-rooli giseleltä alussa, ehee. mun jälkeeni vuorot menee sitten lumene, vedetta, mä.//

"Sä olet luultavasti maailman tyhmin ihminen", Gemma urahti. Hän oli juuri noussut sisarensa Escaladesta (siskon kyydillä kun oli vaihteeksi kouluun taas tultu) ja käveli nyt Giselen rinnalla kohti koulun pääovia. Kaksikko sattui nyt väittelemään jostakin niinkin kamalasta asiasta kuin toisten laukkujen lainailu. Gisele oli vetänyt hirveät pultit kun oli saanut kuulla Gemman lainanneen hänen Louis Vuittoniaan.
"Lehmä", Gisele kuittasi.
"Kusipää", Gemma vastasi.
"Okei hei, lopeta", vanhempi siskoista sanoi. "Käyttäydy. Tää on koulu eikä koti, et kai sä halua noiden luulevan että me ei olla väleissä?"
Gemma pyöräytti nokkavaan tyyliin silmiään, mutta myönsi itsekseen Giselen olevan oikeasssa, taas vaihteeksi. Imago on tärkein, etenkin nyt kun ego oli kärsinyt hieman polkemista tässä viime päivinä.

Ja sitten kaksikko astahti aulan ovista sisään, ja olivat kuin mitkäkin Olsenin kaksoset, hymyilivät hyväntuulisesti ja yrittivät vastailla tervehtijöille, joita nyt vain sattui olemaan liikaa. Tiettyhän Gisele Kimin ja tämän siskon saapuminen keräsi huomiota, halooo! Melkein kaikki kermaan kuuluvat kääntyivät hymyilemään ja heilauttelemaan sormiaan, jotkut alempiarvoisetkin yrittivät vilkuttaa.
"Mä lähden kaapille", Gisele totesi nyökäten valheellista hymyä hymyillen sisarelleen, ja suuntasi sitten aulasta. Gemma vilkutti tuolle hyvästiksi yhtä valheellinen hymy huulillaan, ja pyöräytti sitten silmiään kun toinen oli kadonnut kulman taakse. Rasittavaa tämä tälläinen. Mutta ihan miten vain, Gemman silmät olivat spotanneet jotain erikoisempaa. Tuolla näkyi olevan Lizbeth Rodriguez ja joku muija, jota Gemma ei tunnistanut. Hälyttävää. Gemma ei tunnistanut jotakuta! Tyttö pöyhäisi nopeasti hiuksiaan ja suunnisti sitten ilmoitustauluille, hymy jälleen huulilla.

"Hei Liz", mustin korkkarein kulkeva diivapaskiainen tervehti. Hän kohensi hieman laukkunsa asentoa, ennen kuin käänsi ruskeat silmänsä tuohon tyttöön, jota ei tunnistanut. Ihan nätti yksilö, kuteetkin kunnossa. Gemma veikkasi, että tuolla oli varmaan mukavasti pääomaa. "Ja sua mä en olekaan tavannut. Gemma", tyttö esitteli.

//selevä :'D//

Lizbeth yllättyi pienesti, kun Alyssa kehui hänen kenkiään, mutta tyttö loi ystävällisen hymyn huulilleen ja kiitti kauniisti. Ehkäpä hän voisi alkaa hengata tuon kanssa. Eihän Alyssan tyylikään ollut hullumpi, tosin tuosta uudesta tytöstä oli saatava tietää enemmän.
"Mutta sähän aloitit vasta tänään koulun, joten eihän tässä voikaan olettaa, et olisit tutustunut muihin", sanoi brunette rennosti siirtäen painoaan enemmän vasemmalle jalalleen.
Tyttö huomasi, mitä toinen luki ilmoitustaululta ja hänen ystävällinen hymynsä muuttui huvittuneeksi.
"Hauska tutustua Alyssa, olen Lizbeth. Voit kysyä multa ihan mitä vain; apua luokkien löytämisessä, kenen opettajan tunneilla voi kuunnella musiikkia ilman huutoa..." luennoi Lizbeth itsevarmasti.

Brunette kuuli, kuinka tutunkuuloiset korkokengät lähestyivät heitä. Hän käänsi katseensa tyttöön kuullessaan lempinimensä sanottavan ja virnuili pienesti Gemmalle.
"Kas, Gem. Mitä sulla on nyt seuraavaks?" kysyi Lizbeth Gemmalta suoristaen ryhtiään.

// oookei (: //

''Joo kyllä mä varmasi apua täällä tarvitsen, luulempa etten halua eksyä täällä ihan ensimmäisenä päivänä'' Alyssa sanoi naurahtaen Lizbethille ja siirsi mustan laukkunsa toiselle olkapäälle ja kohenti hiuksiaan. Alyssa huomasi kuinka Lizbethin katse kääntyi johonkin muuhun henkilöön ja Alyssa siirsi katseensa myös. Koulussa oli sen verran paljon oppilaita että varmastikaan kaikkia hän ei pakolla tulisi muistamaan mutta klikit mihin kaikki kuuluu tulisi aivan varmasti Alyssalle selväksi jo parin päivän aikana. Ainakaan vielä Alyssalle ei ole selvinnyt kuka kuuluu mihinkin, klikeistä ei voi ikinä tietää.

''Ai hei, Alyssa'' Hän vastasi hymyillen. ''Gemma, okei pitää painaa kaikki nimet mieleen ja varmasti muistaa ettei sano ketään vahingossa väärällä nimellä'' Hän ajatteli itsekseen. Alyssa katsahti omiin korkokenkiinsä varmistaakseen että ne olisivat varmasti puhtaat ja kiiltävät. ''Niin, kuulutteko te cheerleadereihin?'' Alyssa kysyi Gemmalta ja Lizbethiltä uteliaan kuuloisesti. Hän päätti ottaa selvää jo nyt että kuka kuuluu mihinkin, varmasti saisi myös tulevaisuusessa tietää lisää, mutta nyt tälläinen pieni tieto voi auttaa paljonkin eteempäin.

Alyssalla kävi mielessä että voisi lähteä katsastamaan paikallinen ostari ja merkkivaateliikkeet. Toivottavasti San Diegosta löytyisi edes Louis Vuittonin liike ja muita ranskalaisia nimiä. Hän on aia haaveillut pääsevänsä New Yorkiin tai Pariisiin suorittamaan shoppailujaan. Mutta ensin täytyy suorittaa koulu, niin koulu. Siellähän hän on tälläkin hetkellä, mutta uppoutuneena kokonaan omiin ajatuksiinsa. Alyssan haavekupla puhkesi ja tyttö palasi takaisin maanpinnalle.

Gemma piti huolen siitä että hänen kasvoillaan oli koko ajan hymy. Eihän uuden tyypin tarvinnut heti tietää mikä hänkin oli tyttöjään.
"Mulla on kai bilsaa", neiti Fleming vastasi Lizille. Hän tosin koki aiheen sen verran tylsäksi ettei edes viitsinyt kysyä Lizin seuraavasta tunnista. Sen sijaan tuon uuden tytön (jonka nimeä Gemma ei ikäväkseen ollut kuullut, mutta eipä hän viitsinyt sitä enää tiedustellakaan) kysymys oli kiinnostavampi. Gemma naurahtikin sydämellisesti - ihan kuin hän voisi sydämellinen olla - ja pudisti päätään.

"Liz on huutosakkia, mä en", tyttö totesi, mutta rupesi heti sanat lausuttuaan miettimään tarkemmin. Tämä uusihan saattoi ajatella että Gemma ei ollut tarpeeksi - miten ne sanoivatkaan - hienoa seuraa. No, tuon muijan olisi parempi olla luulematta niin. Gemma saattaisi suuttua.

"Olitko sä joku cheerleader tai sellanen siellä mistä nyt muutitkaan?" tyttö tiedusteli keskustelua jatkaakseen. Olisi kiintoisa kuulla minkälaisessa asemassa tämä uusi naama oli edellisessä koulussaan ollut.

"Joo, se ei oo kauheen kivaa. Varsinkin kun kaikki kattois sua kuin vähä-älyistä..." totesi Lizbeth huolettomasti uudelle tytölle korjaten hieman asentoaan.

Brunette antoi hänen ja Gemman välisen keskustelun tyssätä siihen, sillä ei itsekään oikein ollut innostunut aiheesta. Hän päätti siirtää kaiken huomionsa uuteen tyttöön ja antaa erityisen hyvän vaikutelman itsestään. Lizbeth oli aina se, joka halusi olla kaikkien luottohenkilö, sillä rakasti salaisuuksien pitämistä (tai pikemminkin niiden kuulemista). Ehkä hänen kannattaisi harkita terapeutin uraa?

Tyttö oli juuri vastaamaisillaan Alyssan kysymykseen, kun Gemma laukaisi vastauksen suustaan.
"... Veit sanat suustani..." hän sai sanottua, joka harmitti häntä jälkeenpäin. Hänhän olisi voinut sanoa jotain muuta, järkevämpää, mutta ei vain ollut siltä hädältään keksinyt, kun suukin oli jo valmiiksi avattu.

Kun Gemma esitti kysymyksen, onko uusi tyttö ollut cheerleader entisessä koulussaan, Lizbethin mielenkiinto leimahti liekkeihin. Vai olisiko kenties kateus? Mitä jos uusi tyttö olisi cheerleader ja parempi kuin hän? Ei, se ei voisi olla mahdollista, koska hänhän on joukkueen yksi parhaimmista Mary-Annen kanssa, ja hän treenasi usein tämän kanssa, joten nämä osasivat liikkeet kuin vettä vaan. Joten ei siis syytä huoleen. Ainakaan toivottavasti.

''Jaa jaa..'' Alyssa katsoi Gemmaa nopeasti ja hymähti sitten. ''Eli Gemma ei ole cheerleaderi, suosittu kenties?'' Alyssa ajatteli.. Hän oli varma että sanoi jotain väärin, mutta se ei tällä kertaa haitannut yhtään. Hän oli enneminkin varautunut uusien tuttavuuksiensa kanssa, koska hän ei heitä tuntenut niin heistä saattaisi koitua ongelmia tai heistä saattaisi tulla hyviäkin ystäviä, aika näyttää.

''Ai mikä olin entisessä koulussani? No se on pitkä tarina, mutta jos lyhyesti sanotaan kuuluin suosittuihin ja rikkaisiin'' Alyssa naurahti ja hymyili sen jäkeen hyvin viekkaasti. ''Cheerleadereihin halusin täällä sen takia että olen harrastanut pienestä pitäen tanssia, joten ei se varmasti vaikeaa sen jälkeen pitäisi olla'' Alyssa sanoi hyvin lentävästi. ''Toivottavasti he eivät luule että olen ollut jotain alhaista pohjasakkaa entisessä koulussa?!'' Hän ei anna sen tapahtua, ei todellakaan.Alyssa oli hyvin vaivautunut jos joku kysyi hänen menneisyydestään jotain. Pahimmassa tapauksessa hän voisi suuttua siitä todlla palavasti jos joku kysyisi väärin jotain.

Hän oli hukassa. Alyssa ei tiennyt edes mikä tunti oli hänellä seuraavaksi ja missä on mitäkin, eli niin hukassa kuin ihminen voisi olla. Mitä väliä sillä oli? Alyssa ei ollu tullut tänne opiskelemaan ja käyttäytymään kuin alhaiset nörtit, hän oli sentään cheerleader.

Suosittuihin ja rikkaisiin? Gemmaa melkein nauratti tämän tytön itsevarmuus ja toisaalta häntä hieman kauhistutti. Joku uusi, rikas, nätti ja itsestään liikoja luuleva muija oli aina aika huono juttu. Astonissa oli jo tarpeeksi epätoivoisia pyrkyreitä. Nämä epäystävälliset ajatukset eivät tietenkään kuvastuneet Gemman kasvoille, hän vain hymyili nätisti.

"Liz on sulle varmaan sitten hyödyllinen tuttavuus", tyttö totesi, tuota, suorastaan maireasti. "Se on yksi parhaimpia cheerleadereita, M.A:n ja Catin ohella tietysti."
Gemma virnisti Lizille, ja tajusi sitten että eihän tuo uusi muija tiennyt keitä olivat M.A ja Cat... mutta eipä hän varmaan jaksaisi selittääkään, niin ystävällinen Gemmakaan ei ollut. Antoi uuden naaman oppia itse koulun tavoille - Gemmaa kun kiinnosti lähinnä tuon tytön perheen rahatilanne, ja se oliko tuo yksi niistä jotka sietivät nörttejä ja muita köyhiä ympärillään. Sellaisiakin kun oli cheerleadereihin eksynyt... ja turha varmaan mainitakaan että Gemma ei siitä pitänyt yhtään. Hänestä kaikki alempiarvoisten kanssa juttuun tulevat saisi viskata klikkijärjestelmässä johonkin erittäin alas. Siis kaikki muut paitsi Gisele.

Tyttö piti ilmeensä ystävällisenä, vaikka tätä alkoi melkein naurattaa. Suosittuihin ja rikkaisiin? Ja uusi tyttö halusi cheerleaderiksi tanssitaitojensa avulla. Eli hänellä ei ollut mitään hätää. Hän oli muutenkin kokeneempi ja jatkoi kehittymistään hurjaa vauhtia ystäviensä avustuksella ja tuella. Uudesta tytöstä ei olisi siis kilpailijaksi, eli ystävyyssuhde voisi toimia heidän välillään. Tosin kateus oli väärin. Pääasiahan oli, että hän piti itseään täydellisenä, muulla ei ollut väliä.

Brunette virnisti pienesti takaisin Gemmalle ja nosti leukaansa ylemmäs, sillä oli hyvin ylpeä asemastaan.
"Aivan niin. Mutta pyydän sua kutsumaan M.A:ta Mary-Anneksi, koska se ei tykkää siitä, että ystäväpiirin ulkopuoliset kutsuu sitä lempinimeltä", varoitti Lizbeth Alyssaa hymy huulillaan.
"Mitä sun vanhemmat tekee työkseen?" kysyi tyttö suorasukkaisesti uudelta tytöltä, sillä halusi selvittää ensimmäiseksi tämän perheen taloudellisen tilanteen ja siinä ohessa tämän perhesuhteita. Ehkä se kuulosti hieman töykeältä, mutta tyttö ei siitä välittänyt. Ehei, tänään hän oli tavallista suorempi ja ajatteli enemmän itseään.
"Anteeks kun kysyin noin, mut mua vaan kiinnostaa tällaset asiat, ihan niin kuin Gemmaaki", selitti Lizbeth pahoittelevasti ja väläytti Gemmalle pienen, pirullisen hymyn, joka kertoi hänen haluavan saada yhtä paljon selville uudesta tytöstä kuin tämäkin.