I'm sorry..

”Hyvä, hyvä! Nyt tämä alkaa vähitellen toimimaan! ”
Catherinen kasvot hehkuivat innostuksesta. Hän oli viimein saanut vähän potkua kaistapäiseen cheerleaderlaumaansa. Eipä siihen ollutkaan mennyt kuin parit täysin pilalle menneet harjoitukset joiden jälkeen tyttö oli pitänyt suutuspäissään pienoisen saarnan. Mutta nyt kaikki näytti jo niin paljon paremmalta.

Blondi antoi hätkähdyttävän sinisten silmiensä kiertää koko joukkion ennen kuin hymyili suloisesti.
”Seuraavaan kertaan kaiketi. Hienoa työtä! Muutama juttu ja kuvio vaatii vielä hiomista, mutta hyvä tästä tulee!”
Hän heilautti kättään merkiksi sille, että harjoitukset olivat nyt ohitse ja kääntyi oman kassinsa puoleen vetääkseen sieltä vesipullon ja pyyhkeen, jolla taputteli hienoisesti kasvojaan. Sitten hän muisti jotain.

Siniset silmät osuivat kauempaa seisovaan tyttöön.
”Penelope Ravens? ”
Sanottiin, blondin odottaen, että toinen huomaisi hänet. Catin kasvot olivat vakavat tuon nostaessa kassinsa olalleen.
”Onko sinulla hetki? Olisi vähän asiaa. Tule”
Sanottiin, Catin jäämättä odottamaan tytön vastausta vaan tuo kääntyi ja lähti astelemaan kohti kauempaa olevaa penkkiä. Hän ei tahtonut aivan kaikkien tietävän asiaansa Pepelle, joten hän auliisti tarjosi tytölle hieman yksityisyyttä. Hänen asiansa ei ollut järin mukavaa kuultavaa ja sinisilmä miettikin sanojaan tarkasti kohottaessaan vesipullon uudestaan huulilleen, suoristaessaan cheerleader pukunsa hameen helmaa ja istuutuessaan alas. Mistä hän nyt oikein aloittaisi?

//Rige+Pepe //

//Pepe saapuu saarnattavaksi XD

Punapää oli ahkerasti harjoitellut tätä kuviota ja osasi sen mielestään aivan hyvin. Hän pysyi mukana vauhdissa ja liikkeissä, joten tytöllä ei pitäisi olla mitään stressattavaa tulevia pelejä varten. Hiki tuntui jo otsassa ja nenän juurella, ja neiti joutuikin aina vähän väliä pyyhkäisemään kädellään hikoilevia kasvojaan.
Ei tämä cheerleadaus ollut kovin helppo laji, vaan piti tehdä paljon töitä sen eteen.

Penelope Ravens huokaisi hivenen helpotuksesta, kun Catherine päätti harjoitukset. Tyttöön kohdistettiin pari ilkeää mulkaisua Mary-Annelta ja joiltakin hänen kavereiltaan, kun he kävelivät punapään ohitse. Itse tyttö ei enää mulkaisuista välittänyt, mutta se häntä vaivasi, kun hän joutui kertomaan oman osuutensa tästä suuresta sopasta aina yhdelle henkilölle kerrallaan. Ja nyt tyttö oli kertonut sen jo ties kuinka monelle ja tyttö oli niin väsynyt puolustamaan itseään! Miksi kaikki eivät voineet tulla samaan aikaan kysymääs Penelopen näkökulmaa, miksi kukaan muu kuin Chad ei tuntunut olevan hänen puolella?

Neiti nappasi juomapullonsa ja pienen pyyhkeensä maasta. Hän oli valmis lähtemään jo pois kentältä, kun kuuli nimensä kutsuttavan. Vihertävänsiniset silmät kohtasivat heidän johtajansa siniset, vakavat silmät hieman kauempana ja se sai Pepen kurtistamaan hitusen kulmiaan - mistä oikein oli kyse? Ei se voinut johtua tytön liikkeistä? Vai voisiko? Oliko Penelope oikeasti ollutkin todella surkea, eikä itse ollut tajunnut sitä?
Punapää käveli sanaakaan sanomatta Catherinen luo ja istahti toisen vierelle penkille, jättäen heidän väliin sopivan aukon. Penelope nosti katseensa sitten nurmesta heidän johtajaansa.
"Sinulla oli jotain asiaa?" Pepe kysyi viattomasti ja sipaisi etuhiuksensa korvansa taakse. Tyttö pelkäsi saavansa saarnan kuvioistaan ja nopeudestaan...

Sirot sormet siirsivät vaaleita suortuvia korvan taakse, Catin puraistessa huultaan. Se mitä hän sanoisi ei kenties ollut mitään miellyttävää kuultavaa, joten ehkä hänen pitäisi pehmentää laskua hivenen. Pepe oli kuitenkin hyvä cheerleader, Catin silmissä kenties jopa keskivertoa parempi. Tyttö sitä paitsi kuunteli ja otti opiksi toisin kuin eräät toiset.
”…ensiksikin olet kehittynyt valtavasti. Ole ylpeä siitä. On kiva katsoa, että joku todellakin ottaa ohjeista ja virheistä opin eikä vain toimi oman päänsä mukaan”
Sinisten silmien katse kääntyi toiseen tyttöön, Catin hymyillessä hivenen. Tuo kuitenkin vakavoitui, kurtistaen hivenen kulmakarvojaan.
”..mutta se ei ole asiani..”
Suosittuihin kuuluva tyttö tokaisi pienen tauon jälkeen. Hän yritti olla järkevä.

”Kai sinä tajuat, että se mitä sinä ja M.A olette tekemässä ei ole hyväksi cheerleadereiden maineelle? Ja se mikä horjuttaa meitä horjuttaa myös urheilijoita. Kaikella on seuraukset kuten ihan varmasti tiedät, Penelope. Se kitka joka on teidän kahden välillä vaikuttaa koko joukkueeseen ja tekee harjoittelemisesta nihkeää. Ryhmähenki kärsii eikä mikään suju. Olen kyllästynyt siihen, että juorujen annetaan vaikuttaa tälläiseen, mutta niin se vain on. ”
Cat hymähti ja jatkoi sitten:
”Jos sinä ja M.A. että saa välejänne korjatuksi en näe tässä mitään muuta vaihtoehtoa kun erottaa teidät molemmat määräajaksi tai jopa heittää kokonaan pois porukasta.. Ja sehän ei olisi mukavaa, eikö niin?”
Sinisten silmien vaativa katse nostettiin toisen tytön vihertävänsiniseen, katseen pitäen ne tiiviisti Catin silmissä. Hän oli tosissaan. Hän ei sietäisi tälläistä niin kauan kun johtaisi porukkaa.

Penelopen kuullessa Catherinen ensimmäiset sanat, tunsi tyttö olonsa helpottuvan huomattavasti. Catherine kehui punapäätä ja sellainen sai Pepen aina hymyilemään ilosta.
Mutta blondin sanottua, että se ei ollut hänen asiansa, katosi se pieni iloinen hymy punapäänkin huulilta ja tyttö odotti valppaana, mitä toinen aikoisi sanoa. Mitä toinen voisi edes sanoa?

Catherine alkoi puhua Pepen ja Mary-Annen välisestä kitkasta. Blondi sai Pepen tuntemaan olonsa syylliseksi, vaikka ei tosiaankaan edes ollut syyllinen, vaan syytön! Mutta ei punapää voinut vihastumistaan toiselle sanoa, se ei ollut Penelopen tapaista. Penelope ei halunnut riitoihin tai sanaharkkaan kenenkään kanssa, hän halusi olla väleissä kaikkien kanssa. Nyt näytti siltä, että Catherine oli todellakin pettynyt syyttömään Penelopeen, jonka olo paheni entisestään.
tyttö hypisteli cheerleaderasunsa helmaa ja tunsi sydämensä jyskyttävän kuuluvasti rinnassa. Hänen olisi tehnyt mieli sanoa olevansa todellakin syytön tähän soppaan, mutta mitään ei ollut tulossa suusta ulos. Penelope oli aivan jähmettynyt.

Kun Catherine mainitsi erottamisen määräajaksi, älähti punapää hiljaa ja katsahti blondiin silmät suurina järkytysestä.
"Ei! Et voi tehdä niin!" Pepe parahti surkeana ja näytti surullista naamaa. Hänen olisi pakko yrittää puolustautua, sillä muuten hänen paikkansa cheerleadereiden joukossa olisi vaakalaudalla.
"M-minä..." tyttö aloitti arasti ja laski katseensa alemmas Catherinen silmistä. Mitä ihmettä hän aikoisi toiselle tytölle kertoa? Mitä toisen oli parasta tietää hänen ja Mary-Annen välisestä vihasuhteesta? Mutta eikös Mary-Ann ollut hyvissä väleissä Catherinen kanssa? Jos oli, niin Mary-Ann oli varmasti jo kiemurrellut itsensä irti tästä jupakasta, nyt Catherine ei vain halunnut sysätä koko syytä Penelopen niskaan...
"Se, mitä Mary-Annen ja minun välille on syntynyt, johtuu todella typerästä, pienestä asiasta... En kuvitellut, että tästä syntyisi näinkin iso draama..." Penelope puhui hiljaa ja nosti sitten lasittuneen katseensa Catherineen. Tyttö puhui täyttä totta, sillä tämä punapää ei osannut valehdella ollenkaan.
"En halua tämän jatkuvan, haluan vain entisen elämäni takaisin, missä minä pysyin erossa kaikista tällaisistä", punapää jatkoi ja kurtisti hitusen kulmiaan puristaessaan tiukasti kädessä olevaa pyyhettä.
Miten Pepestä kuitenkin tuntui siltä, että häntä ei uskottu?

Siniset silmät seurasivat tytön reaktiota, kasvojen pysyessä vakavina. Hän kuunteli tytön sepustusta, miettien miten toimisi. Tällaisissa tilanteissa Catherine todella toivoi, että olisi osannut sanoa jotakin viisasta. Blondi puri pienesti alahuultaan, sinisten silmien siirtyessä lähistöllä norkoileviin cheerleadereihin, tytön katsoessa noiden suuntaan hetken, ennen kuin katse kääntyi taas Penelopeen. Tytöstä sai sellainen vaikutelman, että tuo oli täysin syytön, mutta Cat osasi arvata, että tässäkin jutussa oli oma käänteensä.

”..mitä jos kertoisit minulle ihan kaiken aivan alusta. Ajattelin, että jututan molempia ja satuit silmiini ensimmäisenä..”
Tyttö totesi, heikon hymyn käydessä huulilla.
”Haluan kuulla molempien tarinan ennen kuin päätän mitään, mutta kuten jo totesin, jos tilanne menee pahemmaksi ettekä saa tätä sovittua niin se on potku molempien persuksiin joko kokonaan tai viikoksi, korkeintaan pariksi. Minä en pidä siitä, että tässä porukassa käyttäydytään näin. Tai jos vaikka teillä olisikin jotakin erimielisyyksiä niin pitäisitte ne omana tietonanne. Tästä kärsii kaikki muutkin.”
Catherine sanoi napakasti ja jatkoi sitten:
”En nyt tarkoita, että olisit yksin syyllinen tähän, mutta oikeasti. Pidän sinua viisaampana ja kypsempänä kuin M.A:ta, joten onko liikaa pyydetty, että edes yrittäisi korjata välinne? Voin tulla mukaan, sillä minun pitää puhua myös hänen kanssaan tästä asiasta.. Ja jos hän ei suostu, niin koitan hoitaa sen tytön omin voimin. Minulla on kyllä keinoni.”

Pepen kasvot vääntyivät hivenen tuskallisiksi, kun Catherine pyysi tyttöä kertomaan koko jutun. Alusta loppuun. Punapää mietti hetken aikaa päässään, mitä kaikkea blondille tulisi kertoa?
Pepen miettiessä seuraavaa kertomustaansa Catherine kertoi rangaistusmahdollisuuksistaan, mitkä saivat tämän neidin niskaan kulkemaan kylmät väreet. Hän ei haluaisi joutua pois cheerleaderporukasta, ei todellakaan haluaisi. Tämä oli ollut tytön haave jo 10-vuotiaasta lähtien, joten tytön oli tehtävä kaikkensa, jotta Catherine uskoisi Pepenlope puhuvan vain totta. Niinhän Pepe olikin koko ajan puhunut, mutta... Niin, Mary-Annella oli kuitenkin mahdottoman suuri vaikutusvalta koulussa.

"Minä en edes kunnolla ymmärrä, mistä tämä alkoi. Kai minullakin on tähän jotain osaa, en tiedä..." Pepe aloitti varovaisesti ja nosti vihertävänsiniset silmänsä toisen silmiin.
"Gemma kyseli minulta minun ja Chadin väleistä.. Minä ja Chad emme silloin edes olleet yhdessä, vasta tutustumassa. Gemma taisi kuitenkin olla päättänyt, että meidän välillä oli jo vaikka mitä ja alkoi kysellä minulta aivan mahdottomia asioita... Minä en yleensä tykkää kertoa aivan henkilökohtaisia asioita kenellekään, en varsinkaan Gemmalle, ymmärrät varmaan miksi.." punapää aloitti ja mietti hetken aikaa.
"Niin, sitten minä varoitin paria cheerleaderia Gemmasta, sillä heillä oli minun ymmärtääkseni paljon suurempia asioita kuin minulla sillä hetkellä. Ajattelin, että nyt he olisivat varuillaan Gemman lähettyvillä. Yhtäkkiä suurin osa cheerleadereista alkoi vältellä Gemmaa, jolloin kaikki taisi sitten alkaa..." Penelope kertoi syyn siihen, mistä Mary-Annen ja hänen 'riitansa' oli alkanut. Pitäisikö Pepen vielä kertoa lisää? No, ehkä hänen kuitenkin vähän pitäisi vielä valaista asiaa Catherinelle, joka vaikutti onneksi todella ymmärtäväiseltä ja mukavalta ihmiseltä.
"Minun ja Chadin välien tiivistyessä Mary-Ann sekottui mukaan. Hän alkoi sotkea minun ja Chadin välejä sen minkä ehti.. Sitten se päätyi minun ja Chadin välirikkoon.. Myönnän, että olin turhautunut ja vihainen Mary-Annelle, siitä se pienoinen yhteenotto siellä pihalla.." Pepe myönsi surkeasti ja laski katseensa nurmelle. Hän pyöritteli hetken ajan ajatuksissaan peukaloita, kunnes antoi käsiensä olla rauhassa sylissään.
"Minä ja Chad palasimme takaisin 'yhteen' ja olen siitä iloinen. Minusta vain jotenkin tuntuu, että Mary-Ann ei aio antaa edelleenkään periksi, vaan yrittää riistää minulta Chadin, enkä todellakaan tiedä miksi..." tyttö lopetti viimein pitkän puheenvuoronsa ja huokaisi hiljaa. Olipa ollut raskasta kertoa tämä kaikki, Pepe ei olisi kovin mielellään enää halunnut muistella tätä pientä tapahtumaa...

//... PLAAPLAAPLAAAAAA kauheeta. Melkee kuolin, kun kirjottelin tota kauheeta draamaa XD ehkä se meni jotenkuten noin... :,D