dance babe, dance! K-15

Oliver oli mukavan viekas ja viettelevä, aivan Ericin mieleen. Ja toinen oli napannut koukun, joten enää täytyisi nostaa kala vedestä ja Eric olisi saanut haluamansa. Ainakin varmaa oli se, että Oliver ja Eric tapaisivat vielä, ehkä hyvin piankin, jos se vain tästä nuorukaisesta olisi kiinni.
"Mä takaan, että päästään molemmat loppuun. Kunniasanalla", Eric sanoi samettisella äänensävyllä ja nosti kätensä rintansa päälle lupauksen merkiksi. Oliver astuikin sitten lähemmäksi ja Eric hymyili.
"Toki voit saada mut niin monesti kuin haluat...", Eric ehti vastata ennen kuin poika suuteli tätä. Nuorukainen vastasi nopeaan suudelmaan niin hyvin kuin ehti ja alkoi sitten kaivaa laukustaan kynää.
"On mulla kynä, kirjota mun käteen niin kirjotan sen jollain tunnilla sitten paperille..", nuoru herra vastasi hymyillen ja vieläkin viettelevällä äänensävyllä. Sitten Eric ojensi kynän Oliverille ja kätensä, jotta toinen voisi kirjoittaa. Samalla Eric saisi tuntea toisen kosketuksen vielä ihollaan, ennen lähtöään.

"Se on hyvä", Oliver vastasi hymyillen. Eric oli todella ihana lupauksineen. Ja toisen äänensävykin oli niin ihana, että Oliver tunsi väristyksen läpäisevän koko vartalon. Myös toisen vastaus oli ihana, niin monesti kuin Oliver vain halusi. Ja jos poika olisi ollut missä tahansa muualla kuin koulussa, hän olisi vaatinut poikaa jatkamaan jo aikaisemmin, mutta ei Oliver enää uskaltanut ottaa riskiä, että joku oikeasti näkisi heidät. Mutta jossain muualla sitten. Ericillä oli onneksi kynä, jonka Oliver otti toisen kädestä. Poika veti toisen hihaa hieman ylöspäin, jossa sai kirjoitettua paremmin. Poika kirjoitti siististi ja selkeästi toisen käteen "Oliver 05007791456". Oliver antoi kynän takaisin Ericille. "Älä sitten unohda soittaa, mä haluan sua", poika sanoi hiljaa hymyillen.

Eric nautti toisen hymyilevistä kasvoista vielä hetken, kuin painaen ne varmasti muistiinsa, että nuorukainen ei ikinä unohtaisi tätä hurmaavaa herraa. Tosiasiahan oli kuitenkin, että Eric muisti vain herran. Justin, tai muut persoonat eivät tietäisi Ericin tekosista mitään. Toisen kosketus tuntui täydelliseltä ja Ericin olisi tehnyt mieli vain kaataa toinen heti samantien maahan ja jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta sen verran poika osasi itseään hillitä, ettei sitä tehnyt. Nuorukainen otti kynän vastaan laittaen sen takaisin laukkuunsa.
"Usko pois, kuulet musta vielä ihan varmasti", Eric sanoi ja vastasi toisen hymyyn virnistellen. Sitten nuorukainen katosi pois liikuntasalista, luoden viimeisen katseen vielä Oliveriin.

//Voit heittää jonkun loppujutun jos haluat ja sitten tämä peli taisi olla tässä :'D Kiitos mukavasta pelistä!