Me seaside - Me eve...

[Cherie ja Nora!]

Iltapäivä oli kääntymässä iltaan. Danny istuskeli Chryslerissään ajellen rantatietä pitkin. Meri väikkyi ilta-auringossa ja vaalea hiekka oli tyhjä. Danny pysäköi autonsa rantatien varteen ja hyppäsi ulos. Hänellä oli päällään valkoinen armanin t-paita ja Lacosten shortsit, sekä yleensä jalassa olevat niket. Astuessaan hiekalle, pienen kuppilan sisältä kuului musiikkia ja terassi oli tyhjä. Ihme - ettei kuppila ollut kiinni. Danny riisui kengät ja kantoi niitä kädessään. Rantaviivalla jalat kastuivat, mutta se ei Dannyä haitannut. Vesi vilvoitti autossa hiostuneita jalkoja. Danny istahti alas juuri kun kännykkä alkoi soida. “Danny.” Hän vastasi sisko vietti tietysti iltaa jossain bileissä. “Moi! Arvaa mitä?”

Danny työnsi kännykän taskuunsa ja nousi ylös. Kävellessään rantaviivaa hän ajatteli asioita. Tytöt. Taas ne tulivat hänen mieleensä. Ainahan ne olivat. Michaelin kanssa he naureskelivat tytöille. Mutta kyllä Danny niitä halusi itsekin katsoa. No hänhän joka päivä näki Michelin ja Georginan lääppimistä. Danny huomaisi ja paneutui makuulle vielä lämpimälle hiekalle elämässä ei ollut nyt mitään muuta kuin jalkapallo.

Jokin sai Dannyn havahtumaan jokin mistä ei ollut varma tuliko hänen taakseen joku? Danny käännähti ympäri. Ranta oli tyhjä. “Rauhassa Danny!” Danny rauhoitteli itseään. Sielunsa silmin hän näki kauniin neitosen hyppäävän omaan syliin ja kertovan pitävänsä Dannystä. Danny hymyili - hänhän tiesi että tytöt tykkäsivät hänestä. Dannylle tuli kuuma ja hän veti paitansa päältä. Ihmeen kotoisa olo. Ainahan hän oli ilman paitaa. Lihakset näyttivät nyt hyviltä. Danny hymyili. Silloin ilmiselvästi joku tuli hänen taakseen ja toi mukanaan hyvän hajuveden tuoksun. Danny kääntyi ja hänen suunsa meinasi loksahtaa auki.

// yhyy ei hittiä : << koska Cheriehän ei "tule jonkun luokse", vaan jotkut tulevat Cherien luo :''''DDDD joo suomennahan mulle toi otsikko, en osaa englantia : DD //

Liikennettä täynnä olevilla kaduilla huomiota herätti valkoinen limusiini, joka suunnisti vakaasti kohti merenrantaa. Luulisi että rannalle mennään päivällä kun aurinko loistaa kirkkaimmillaan, toisin kuin nyt, kun aurinko jo melkein kosketti horisontin reunaa. Mutta limusiinin sisällä, valkoisella ja vaaleanpunaisella sisustetussa 'hytissä', istui vaaleakutrinen, hoikka kahdeksantoistavuotias neito. Tytön jalat olivat sirosti ristissä, ja hän katseli täydellisesti hoidettuja kynsiään arvioiva ilme kasvoillaan. Ilmeisesti hän tyytyi katselemaansa, sillä kohotti katseensa ja laski pitkäkyntisen kätensä autopuhelimelle.
"Alex, olemmeko pian perillä?" tyttö kysyi kaikista prinsessamaisella äänellään, arvokkaasti mutta silti hunajaisesti. Alex, tai koko nimeltään Alexander Mitchell, oli hänen kuljettajansa ja henkivartijansa; 199 senttinen, lihaksikas ja hurmaavan kohtelias tummaihoinen kolmekymmenvuotias.
"Pian, prinsessa, aivan pian", kuljettaja vastasi matalalla, miellyttävällä äänellään. Alex oli yksi harvoja joihin tämä Cherieksi kutsuttu prinsessa todella luotti ja josta hän piti.

Arvokkuutensa ja diivamaisuutensa säilyttäen tyttö ei kokenut arvolleen sopivaksi vastata, ja sulki autopuhelimen jättäen kätensä rummuttamaan käsinojaan. Muutaman minuutin kuluttua limusiini hiljensi ja kaarsi aurinkorannan parkkipaikalle (jonne oli itseasiassa varattu paikkoja limusiineille). Cherie otti tilavan, vaaleanpunaisen Louis Vuittonin laukkunsa (yhden niistä monista joita hän omisti), ja astui ulos design-sisustetusta limusiinistaan jonka oven Alex oli kohteliaasti avannut.
Nuori nainen heilautti pitkiä, vaaleita hiuksiaan jotka oli laitettu täydellisesti, ja astui pari askelta kullanvärisissä Guccin kengissään ja kääntyi kuljettajaansa kohti, kertoen tälle että hän voisi viipyä kauemminkin ja hän soittaisi sitten kun haluaisi takaisin kotiinsa tai muualle.
"Joten voit mennä kaupungille, lasku Tony Hayesin piikkiin", Cherie sanoi, iski silmää niin että teinipoika olisi pyörtynyt siihen paikkaan.

Naisenalku oli pukeutunut hyvin vähiin vaatteisiin; D&G:n (yllätys yllätys) vaaleanpunaisiin leopardikuvioisiin bikineihin, tosin lantiolle oli kiedottu pinkki palestiinahuivin näköinen huivi (joka sekin oli tietysti merkkituote) kolmion muotoon niin että oikealta puolelta huivin reuna ylsi polveen asti toisin kuin vastakkainen reuna paljasti koko reiden. Kenkiin sopivia kultakoruja oli neidollaan kaulassa, ranteissa sekä nilkkaankin oli eksynyt yksi parin tuhannen dollarin hintainen koru kaikkine timantteineen ja valkokultauksineen sun muiden.
Cherry ei tullut rannalle aurinkoa ottamaan, vaan hän oli kotosalla saanut päähänpiston lähteä uimaan auringonlaskussa ja ehkä vielä sittenkin kun yö olisi jo laskeutunut. Hän käveli parkkipaikalta hietikolle, tosin kävely vaikeutui hivenen kun usean tuuman korot upposivat hiekkaan, mutta Cher oli niin kokenut korkokengillä kävelijä että hän eteni kuin olisi ollut catwalkilla.

Cherie huomasi muuten tyhjällä hietikolla jonkun lihaksikkaan nuoren miehen näköisen hahmon, ja ilkikurinen hymy kohosi hänen kasvoilleen. Tästähän voisi tulla mielenkiintoista...
Hän käveli hahmoa kohti, ja kun oli parin metrin päässä hän muutti hieman kurssiaan ja ohitti toisen niin läheltä että ilmavirta varmasti tuntui. Diiva käveli ylväästi, huomaamattakaan toista, sivummas ja lähemmäs rantaa ja parinkymmenen metrin päässä hän levitti hartioillaan olleen kermanvaalean pyyhkeen hiekkaan joka oli seitsemisen metrin päässä vesirajasta, istuutuen siihen ja nautiskellen auringon viimeisistä, lämpöisistä säteistä ruskettuneella ihollaan. Hän oli sataprosenttisesti varma siitä, että tuo nuorukainen tulisi hänen luokseen, sillä kaikki miespuoliset henkilöthän jumaloivat häntä. Tai ainakin ne, joilla oli edes hiven järkeä päässään.

// sori veny ihan älyttömästi :''DD mut innostuin 0:-----))) //

//Juu tää vaan "haistaa" sen metrien päähänän. Otsikko suomeksi: Minun merenrantani, minun iltani

Danny kääntyi ja näki Cherien istumassa vähän matkan päässä. Tyttö näytti hyvältä laskevan auringon kimallellessa hiusissa. Kermanvalkealla pyyhkeellä istuva tyttö kuin kutsui luokseen. "Tule! Tule!" Danny kai kuuli ne omassa päässään. Danny nousi suoristi housunsa ja lähti talsimaan tyttöä kohti. Hiekka rahisi ja tuntui hyvin lämpimältä. Tyttö läheni lähenemistää. "Heippa vaan!" Danny tervehti ja istui muitta mutkitta tytön viereen pyyhkeellee. "Sama koulu - sama luokka."

Danny katsoi tyttöä ja hymyili. Cherie oli hyvin kaunis vaaleissa hiuksissaan ja hyvin pienen ja hennon näköinen. "Näytät kivalta." Danny sanoi edes vaivautumatta hänhän vain sanoi mielipiteensä. Hymyillen edelleen Danny istuskeli tytön vieressä. Ihme ettei ajettu vielä pois.


//sry. Tosi lyhyt.

Cherie piilotti itserakkaan hymynsä kun kuuli askeleiden rahisevan hiekalla. Hän oli jälleen osunut oikeaan, sillä tuo nuori mies oli tullut lähes saman tien hänen luokseen. Pojan tervehdyksen kuullessaan neitokainen siirsi suklaanruskeiden silmien katseensa tuohon, räpäyttäen pitkiä ripsiään ja asetti viehättävän hymyn huulilleen.
"Moi", prinsessa sanoi suloisesti, hivenen brittiaksenttiin murtaen, edes välittämättä siitä että toinen noin törkeästi vain istahti hänen kalliille Guccin pyyhkeelleen. Se oli pieni haitta siihen verrattuna että he jo istuivat vierekkäin, joka oli erittäin hyvä Cherryn kannalta katsottuna...
"Ai, ollaanko me samassa koulussa?" neito sanoi lievästi hämmästyneellä äänellä, hymyillen silti yhä hurmaavasti. Hän mietti hetken, katsellen avoimesti pojan paljasta yläkroppaa, ja hyvä ettei alkanut kehräämään; lihakset olivat hänen makuunsa.

"Hei nyt mä muistan sut... Sä oot se kolmosluokan jalkapalloilija", Cherie sanoi hetken mietittyään, kohottaen katseensa takaisin kundin silmiin. Nyt hän muistikin, hetken mietittyään, että olihan hän nähnyt pojan koulun käytävillä ja ihaillutkin tuon ulkonäköä etäältä, mutta muuten he eivät olleet olleet hirveästi tekemisissä.
"Ainahan mä näytän kivalta, mut ei sussakaan mitään vikaa oo", Cher sanoi hymyillen ruskeat silmät tuikkien, pitäen katseensa intensiivisenä mutta ei turhan lähentelevänä. Olihan hänelläkin arvokkuutensa.
"Mä oon Cherie, jos et tiennyt", naisenalku sanoi, vilkaisten huomaamatta pojan lihaksia ja heilautti sitten hiuksiaan (luultavasti pölläyttäen hajuvesipilven seurassaan istuvaa poikaa päin) ja käänsi kasvonsa kohti aurinkoa ja sulki silmänsä. Kohta hän voisi mennä uimaan, ja ehkä hän saisi tuon komistuksen mukaansa.

Yhtäkkiä Cherie nousikin ylös, muistaen että hänen oli pitänyt käydä ostamassa uusi hajuvesi! Kaupat menisivät varmasti aivan näinä hetkinä kiinni, ehkä hän vielä kerkeäisi...
"Mun pitää mennä, moi!" diiva sanoi ja nappasi tavaransa, huomaten että Alex ei ollut vielä edes kerennyt lähteä. Hän huusi kuskilleen ja juoksi minkä korkokengistään pääsi, hänen olisi aivan pakko saada se tietty hajuvesi tänään!
Hän kiiruhti autolleen, istui kyytiin ja hoputti Alexia äkkiä ajamaan liikkeeseen jossa oli nähnyt sen hajuvetensä, ja niin valkoinen limusiini kaasutti takaisin kaupunkiin.

+ sorry, vedän Cherin täältä pois :/ vastausta on saanu venata niin kauan, mut jos tuut joskus takas ni katotaan sit jos alotettas uus peli. +