Syöminen ei kannata

Hiroyan odotellessä kaunokaisen vastausta, hän katseli ympärilleen ja hymyili ihan pienesti. Sitten hän kuuli toisen vastauksen ja naurahti. "itsellä vasta kymmeneksi kouluun. Pääsen neljältä. Menen kotiin ja.. jotain. Illasta sitten varmaan treffeille Nickyn kanssa." Poika kertoi ja hymyili katsoen hetken toista, kunnes palautti katseensa eteensä. Niin.. Treffit Nickyn kanssa. Hiroyaa alkoi kamalasti jännittää. Vasta tänäänhän hän oli Nickyn tavannut. "hmmh. nään tässä samalla missä asut." blondi virnisti rennosti toiselle.

Poika mietti päivän tapahtumia. Hän oli meinannut nukkua pommiin mutta herännyt pikkusiskon itkuun - Mistä lie tuokin itkenyt. Hän oli juossut matkan kouluun ja hyppytunnilla käynyt juomassa aamukahvin Dusty'ssä. Siellä hän oli tavannut Nickyn. Sitten hän oli mennyt kouluun takaisin ja suoraan sieltä kauppaan ostamaan ruokaa ja sitten huvipuistoon jossa hän taas oli tavannut Eminan..

// ja en keksi taaskaan D: //

Emina katsoi toista kun tuo kertoi mitä hänellä olisi ohjelmassa. Hän käänsi katseensa maahan, kun kuuli että toinen oli menossa treffeille jonkun Nickyn kanssa. Tytöstä tuli hetkessä vähän alakuloinen, kun oli kuullut Hiron treffeistä. Hän katsoi maahan jakojensa eteen. "hmmh. nään tässä samalla missä asut." Poika sanoi ja virnisti hänelle. tyttö yritti näyttää iloisemmalta, kuin oli. Hän hymyili toiselle ja kun ei katsonut maahan, kompastui johonkin ja kaatui asvaltille.

Emillä oli päällään vain lyhyet shortsit ja pitkähihainen tumma paita. Hän oli nyt mahallaan maassa ja oli saanut itsensa vastaan käsillään jottei mitenkään pahasti olisi käynyt. Hänen kämmenensä, toinen polvi, ja toinen reisi olivat auenneet ja nyt niistä vuoti verta. Hän piti silmiään kiinni ja kirosi päänsä sisällä. Emina nousi istuaan ja katsoi haavojaan. Onneksi he eivät olleet enää kaukana hänen asunnostaan joten hän saisi pestyä ne.

(Minäpä keksin! XD)

Hiro mietti äitinsä reagointia kun tuo kuulisi Hiron saattaneen samaa koulua käytän tytön tuon koti ovelle asti. Äiti varmasti häsläisi ja sekoaisi, mutta vielä enemmän siitä kun tuo kuulisi että Hirolla olisi treffit.. Poikaa huvitti kuvitella äitinsä ilme ja blondi huokaisi pörröttäen jo muutenkin pörröisiä ja sekaisia hiuksiaan vielä lisää. Isäpuoli varmasti vain murahtaisi ja Hiroya tiesi mitä tuo ajattelisi : " hyvä kun pääsen tuosta pojasta ensi illaksi eroon. ", mutta blondi vähät välitti tuon miehen ajatuksista, tuo ei ollut hänelle isä, ei, ei todellakaan. Hiroyalla ei ollut tuolle mitään välitä eikä tuolla Hiroyalle. Siskopuoli varmaan olisi innoissaan ja Hiroya saisi kuulla koko loppu illan, ellei tuo nukkunut, ja huomisen päivän siskonsa innokasta puhelua Nickystä, josta ei tiennyt mitään. Varmasti sisko haluaisi Nickyn tavat, siitä Ya oli varma.

Blondin ajatukset keskeytty mätkähdys, joka kuului ihan vierestä. Poika käänsi katseensa Eminaan ja huomasi että toinen oli kaatunut. "Em !" Poika sanoi hiukan säikähtäneenä, eikai toista ollut pahasti sattunut ? Poika polvistui toisen etene ja katsoi tuon polvea ja ja reittä. "nuo täytyy varmasti puhdistaa ja pistää sideharsoa, sen verran isot nuo on." Ya päivitteli. "pystytkö kävelemään ?" Poika kysyi, hän olisi valmis kantamaan toisen jos tuo ei itse pystyisi kävellä.

Emina puri hampaitaan yhteen ja puristi vähäksi aikaa silmänsä kiinni. Hiro sanoi hänen nimensä hätäisen kuuloisena. Tuo polvistui hänen eteensä. "Nuo täytyy varmasti puhdistaa ja pistää sideharsoa, sen verran isot nuo on." Poika sanoi ja kysyi vielä että pystyisikö hän kävelemään. Hän katsoi Hiroa ja sitten haavojaan.
"Enköhän..." Tyttö sanoi ja nyökkäsi pienesti. Hän otti maasta tukea ja nousi seiomaan. Haavoihin kirveli ja varsinkin kämmeniin. Hänen polveensa alkoi koskea vielä enemmän, kun hän nousi ylös. Hän puri alahuultaan ja otti pari askelta eteenpäin. Hän puristi huulensa yhteen ja otti toiset pari askelta. Hänen päässään kuului valitusta kivusta. Kun hän oli ottanut taas yhden askeleen, hän horjahti ja sai vieressään olevasta seinästä tukea. Hän oli joutunut koukistamaan polvia ja se sattui.
"Auauau..." Em valitti hiljaa itsekseen.

(Yhyy... lyhyt...)

Blondi katsoi toista ja veti pari kertaa syvään henkeä. Hän tiesi ettei kovin pahasti ollut käynyt, ei siinä ambulanssia tarvittu, silti hänen sydämmensä hakkasi täysillä. Johtuiko se seurasta vai säikähdyksestä ? Sitä hiro ei tiennyt mutta hän veikkasi hiukan molempia. Mutta hänellähän oli treffit Nickyn kanssa, ei hän voinut olla ihastunut Eminaan. Poika ajatteli Nickyä tiiviisti hetkisen ja sai ajatuksensa rauhoittumaan. Hiro katsoi toisen yritystä nousta ylös. Ei siitä mitään tulisi, sen poika tiesi ja kun toinen oli kaatua, blondi pudisteli päätään ja nousi seisomaan. "ehkä on parempi.." blondi aloitti ja koppasi toisen sitten syliinsä. ".. että kannan sinut." hän jatkoi, virnistäen. "ohjaa vain suuntaa." poika hymyili ja lähti kävelemään siihen suuntaan, minne he olivatkin kävelleet.

Poika katseli yhä vain hämärtyvää kaupunkia. Kaupunki alkoi näyttää kauniilta niin hämäränä. Kuun sirppi oli noussut kunnolla taivaalle. "voin auttaa sua sit teillä puhdistamaan noita ?" Blondi lausahti aavistuksen kysyvänä ja katsoi Eminaa.

// lyhyttä joo <'D//

Emina nojasi seinään ja kuuli toisen aloittavan lausetta. "ehkä on parempi.." Seuraavaksi hän oli Hiron sylissä. Hänen suustaan oli päässyt pieni kiljaisun poikanen, kun toinen oli kopannut hänet syliinsä. ".. että kannan sinut." Toinen jatkoi lausettaan. Tuo virnisti sillä suloisella tavallaan hänelle. Hiro käski hänen ohjata vain niin kaikki oli hyvin. Tyttö alkoi katsoa missä he jo olivat.
"Öh... se on tuo seuraava kerrostalo" Em neuvoi ja osoitti yhtä kerrostaloa lyhyen matkan päässä. Talo oli korkea ja se oli uuden näköinen. Sitä se kyllä olikin, myös sisältä. Tosin aula oli sisustettu vanhanaikaisesti. Hän oli taas pamahtanut punaiseksi ja huomasi että piti toista kaulasta kiinni. Hän laittoi syyksi että hän pelkäsi putoavan. "voin auttaa sua sit teillä puhdistamaan noita?" Hiro sanoi ja hän kuvitteli sen vähän kysyväksi tai siltä se ainakin kuulosti.
"Mm..." Emina mumisi ja katsoi jalkojaan.

Kun he pääsivät sisälle, valo sokaisi tytön silmiä hetken. Hän muisti että hänen pitäisi ohjata toista hänen asuntoonsa.
"Mene vain hissille..." Tyttö sanoi ja katsoi oliko aulassa ketään. Siellä oli hänen korealainen naapurinsa joka katsoi heitä lehtensä takaa. Tuo huomasi hänen haavansa ja tuli heidän luokseen. Tuo kysyi mitä hänelle oli tapahtunut.
"Ei mitään ihmeempää, kopastuin tuolla kävellessä..." Em selitti toiselle koreaksi ja pamahti vielä punaisemmaksi. Naapuri avasi heille hissin ja toivotti hyvää iltaa ja kuiskasi vielä tytölle että Hiro oli komea ja käski hänen olla varovaisempi. Hän nyökkäsi tuolle ja meni aivan punaiseksi. Nyt sisällä kun he olivat ja oli valoisaa tytön punastus näkyi entistä paremmin. Hissiin päästessään hän painoi kymppiä ja katsoi etuhiuksiensa takaa Hiroa jonka sylissä hän vielä oli.
"Öh... Voit laskea minut jo alas. Kyllä minä pystyssä pysyn..." Hän sanoi ja katsoi poikaa ja sitten haavojaan.

(Nyt tuli vähän pidempi : D)

Hiro nyökkäsi ja lähti kävelemään kohti kerrostaloa. Matka olisi lyhyt, onneksi. Ei sillä että Hiro olisi halunnut Eminasta eroon tai ettei poika olisi jkasanut toista, ehei. Mutta Hiroa hermostutti kamalasti pitää tyttöä sylissään. Blondi oli ihan hiljaa koko matkan ja katsoi vain eteensä.
Poika sai avattua kerrostalon oven ja astui sisälle. Hän huomasi kuinka joku tuli puhumaan Eminalle. Hiro nosti hiukan päätään, tervehtiäkseen tuota. Ilmeisesti EMinan naapuri tai muuten vain samassa talossa asuva. Hiroya kiitti kun toinen avasi heille hissin oven ja pian poika seisoikin jo hississä, katsoen hetken aikaa Eminaa. Toinen sanoi että Ya voisi laskea tuon ja koska Hiroya ei halunnut olla mitenkään tunkeileva, hän laski toisen maahan, mutta pysyi silti hyvin lähellä, jotta ehtisi ottaa tytön kiinni jos tuo meinaisia kaatua.

Pian he tulivat kymppi kerrokseen ja ovet avautuivat. Hiroya auttoi Eminan pois hissistä ja katsoi sitten käytävällä olevia ovia. "hieno kerrostalo." poika naurahti. "ja mukavia ihmisiäkin." Hän lisäsi, vaikka eihän hän ketään tuntenut. Tai Eminan tietysti ja ainakin se korealainen oli vaikuttanut mukavalle.

Emina pääsi omille jaloilleen ja otti tukea hissin seinästä ettei vain kaatuisi taas. He olivat aivan hiljaa koko hissi mtkan ajan, mutta sitten kun he tulivat hänen kerrokseensa ja kerkesivät käytävään Hiro sanoi että kerrostalo oli hieno ja siellä oli mukavia ihmisiä.
"Mm... Niin on" Tyttö vastasi ja meni ensimmäiselle ovelle, vasemmalla. Hän kaiveli avaimet laukkunsa pohjalta ja avasi oven. Hän meni eteiseen ja heitti kenkänsä siihen. Hän jätti myös laukkunsa lipastolle ja otti tukea seinästä. Hän käveli seinän viertä pitkin vessaan jossa oli amme ja suihku. Vessa sijaitsi pienellä käytävällä josta pääsi isoo olohuoneeseen. Vessan oven vasta päätä oli keittiö joka oli oikeasti aika pieni, mutta kun se oli vaalean värinen se näytti paljon isommalta. Olohuoneesta pääsi hänen huoneeseensa.

Em heitti sukkansa vessan lattialle ja meni ammeeseen seisomaan. Hän laittoi veden valumaan. Hän laski vettä haavoilleen ja puri alahuultaan. Hän sipaisi sormen päällään haavaa ja veti henkeä.
Hän sai puhdistettua haavat ja sulki hanan. Tyttö nousi pois ammeesta ja otti naulakosta pyyhkeen. Hän istui ammeen reunalle. Ja painoi pyyhkeen reitensä päälle.

Hiroya katseli toisen asuntoa. Siellä varmasti oli mukava asua, hieno paikka, hienompi kuin Hiron oma koti, ainakin Hiron mielestä. Poika vislasi pienesti ja virnisti, laskien laukkunsa lattialle. "hieno paikka." hän hymyili ja tutki olohuoneessa jokaista nurkkaa ja kohtaa. Poika seurasi Eminaa, oli koko ajan valmiina ottamaan tuon kiinni jos tyttö sattuisi kaatumaan. Hiroya jäi seisomaan kylppärin ovelle ja katsoi toisen puuhia. Varmasti kirveli, sen huomasi tytön ilmeestä ja Hiro tiesi itsekkin miltä tuo tuntui. Poika katsoi toista ymmärtäväisenä. "hmm. tarviitko sä enää mua ?" poika kysyi vilkaisten kelloa. Puoli kymmenen.
Ei Hiro ollut karkaamassa, mutta tuskin tuo pystyisi enää kauaa olemaan toisen luona. Huono homma se kun ei asunut yksin. Poika katsoi pyyhettä jota toinen painoi reidelleen. Se olisi pian ihan veressä, niin, sen Hiro tiesi.

// en keksi ./ //

Emina hymyili pienesti toisen vislaukselle ja kehuille. Tuo katseli olohuonetta ja tuli sitten hänen perässään wc tiloihin tai oikeastaan ovelle.
Hän painoi pyyhettä reiteensä ja nosti sitä katsoakseen tuliko siitä verta. Kyllä tuli ja aika paljon. Hän laittoi sen takaisin ja paineli hellästi haavaa pyyhkeen läpi. Tyttö puri alahuultaan ja huokaisi syvään. "hmm. tarviitko sä enää mua?" Hiro kysyi häneltä. Hän katsoi poikaa ovella ja mietti paljonko kello oli. Varmasti jo paljon.
"Voitko auttaa mua laittaa tähän siteen, koska ite en osaa kauheen hyvin..." Tyttö kysyi ja piiloutui hiustensa taakse. Hän ei tiennyt miksi oli kysynyt tuon. Osasihan hän laittaa siteen itselleen. Hän oli pamahtanut punaiseksi. Taas kerran. Hän tunsi itsensä tyhmäksi ja hänen mahassaan alkoi taas myllätä. Em vilkaisi poikaa ovelle ja siirsi katseensa veriseen pyyhkeeseen reidellään.
Hän halusi pitää toisen luonaan ja hän tiesi miksi, mutta ei halunnut myöntää sitä itselleen. Hehän olivat vasta tavanneet ehkä pari tuntia sitten.

(En minäkään vielä tähän! :3)

Hiroya katseli ympärilleen vielä. Pesuhuonettakaan ei voinut moittia, toisella oli mahtava maku sisustamisessa, jos toinen itse ylipäätään oli sisustanut. Toinen kysyi häneltä kysymyksen, jolloin poika siirsi katseensa toiseen ja naurahti. "toki." hän vastasi ja käveli toisen luokse. Hän katsoi Emin reittä, ei kotin kaunista jälkeä. Hän nappasi sideharso paketin pöydältä, ja avasi sen, alkaen varoen laittaa sidettä toiselle. "sori jos mulla on kylmät kädet." Poika naurahti, tuskin kädet kovin lämpimätkään olivat.
Poika sai siteen laitettua ja hymyili pienesti. Hän katsoi toisen polvea, vuosi sekin, kyllä siihenkin kannattaisi ihan side laittaa, noin iso laastaria ei maailmassa varmaan edes olisi. Poika otti toisen sidepaketin, onneksi toisenna oli niitä siinä lähettyvillä. Hän avasi senkin ja laittoi sidettä toisen polven ympärille, saaden senkin pian valmiiksi. "hmm. näytäs käsiäs." poika hymyili, olihan tuolle käsiinkin haavoja tullut, ja pitäisi kai nekin puhdistaa.

Hiroya katseli toista hetken aikaa silmiin, suloiset silmät, mutta poika tiesi ettei voisi olla kuin kaveri Emin kanssa, huomenna pojalla oli treffit ja sitä paitsi Emina oli häntä pari vuotta nuorempi. Poika huokaisi hiljaa ja katseli toiselle polveen laittamaasa sidettä.

Emina puri huultaan kun toinen suostui laittamaan hänelle siteen haavalle. Hän katsoi Hiroa kun tuo tuli hänen luokseen ja alkoi laittaa sidettä reidelle. Hänen sydämmensä alkoi hakata kovempaa kun poika häntä kosketti. "sori jos mulla on kylmät kädet." Toinen sanoi ja naurahti. Em hymyili pienesti.
"Ei se haittaa" Hän sanoi ja katsoi vain reittään. Hiroya sai siteen laitettua ja laittaa sidettä hänen polvellekin. Hän suoristi jalkaansa että toinen saisi kierrettyä siteen hänen polvensa alta. "hmm. näytäs käsiäs." Poika sanoi ja hymyili. Tyttö oli jo kokonaan unohtanut kätensä koska isoin kipu oli ollut reidessä. Hän katsoi ensin itse käsiään ja näytti sitten niitä Hirolle.

Emina alkoi miettiä miten hän oli voinut olla noin kömpelö tuona päivänä ja miten hän oli juuri tuolloin törmännyt Hiroyaan. Toinen katsoi häntä silmiin ja tytön silmät sattuivat juuri siirtymään tuohon. Hän meni punaiseksi ja siirsi katseensa käsiin. Hänen mahassaan alkoi kiertää taas. Em vilkaisi poikaa edessään. Hän alkoi taas ajatella ja nyt huomasi että toinen oli oikeastaan aika lähellä. Hän hätkähti ja oli lentää märkään ammeeseen, mutta sai otettua kiinni Hiron olkapäästä. Hän piti toisen olkapäästä kiinni ja oli vetänyt itsensä vielä lähemmäksi tuota. Hän katsoi poikaa silmiin. Hänen suunsa oli vähän auki ja hän unohti hengittää.

Hiro otti toisen kädet omilleen ja katsoi niitä. "kannattaa valuttaa vettä niiden päälle hetken. Että kivet ja muut irtoaa haavoista. ei noihin varmaan sidettä tai muuta tarvitse." miehenalku veikkasi. Poika tutkiskeli vielä toisen käsiä kunnes irrotti niistä ja katsoi tyttöä silmiin. Hiro huomasi että toinen meinasi kaatua. Pojan kädet liikkuivat vaistonomaisesti tytön selälle ettei tuo kaatuisi. Poika tuijotti toista silmiin hengittäen äänettömästi, kuin hän ei olisi edes hengittänyt.
"hmm.. Emina." hän kuiskasi hiljaa ja katsoi toisen lempeitä, kauniin muotoisia silmiä.

Poika toi kasvojaan aivan aavistuksen lähemmäs, tuskin ero heidän huuliensa välillä juurikaan edes pieneni. Millin tai pari. Poika tunsi toisen lämpimän hengityksen omia kasvojaan vasten, että se tuntui hyvältä.. 'Herää hiro. Herää..' Poika ajatteli. 'olet menossa huomenna treffeille. ja kumppanisi huomeniltana ei ole Emina.. lopeta Hiro..' Hiroya huusi päässään, mutta ei voinut lopettaa.. Hiroya nosti toisen kätensä Emin poskelle. "olet kaunis." hän hymyili ja toi toisen kasvoja varoen lähemmäs omiaan, samalla kun toi omia kasvojaan lähemmäs tytön omia. Se oli enää sekunneista kiinni..
Lopulta Hiron huulet koskettivat Eminan pehmeitä, lämpimiä huulia...

Emina tunsi toisen kädet selällään ja se teki pientä kylmän väreilyä hänen selässään. Hän piteli käsiään Hiroyan olkapäillä ja katsoi tuota suoraan silmiin. Poika sanoi hänen nimensä. Tyttö ei sanonut mitään vain katsoi toista punaisena. Hän muisti hengittää ja vilkaisi toisen huulia ja siirsi sitten katseensa pojan silmiin. Tuo nuori mies katsoi häntä silmiin ja tuli häntä lähemmäksi. 'Apua, apua! Mitä täällä tapahtuu!' Em huusi päässään. 'Tämä ei voi olla totta!' Hän puhui itselleen. Hiron toinen käsi nousi hänen poskelleen. "Olet kaunis." Toinen sanoi ja vei hänen kasvojaan lähemmäksi omiaan. Tytön suu oli pienesti auki ja silmät katsoivat suoraan toisen omiin. Hänen huulensa koskettivat pojan pehmeitä huulia. Hänen silmänsä sulkeutuivat ja hän painoi huulensa tiukemmin pojan omia vasten. Se oli pakko liike hänelle, hän ei voinut sille mitään.

Eminan toinen käsi nousi Hiron niskaan ja toinen hiuksiin. Hän ei tiennyt mikä häneen meni. Eihän hän edes tuntenut toista ja silti hän teki tuon. Hän irrotti huulensa toisen huulista, mutta jäi muutaman sentin päähän pojan kasvoista. Hän katsoi toista silmiin, mutta laski katseensa omiin reisiinsä ja samalla laski kätensäkin reisilleen. Tyttö punastui taas hieman.
"Mi-minä..." Em aloitti mutta ei pystynyt jatkamaan.

// teen tästä nyt vikan roolin, ellei haittaa ? .3 ainakin omalta osalta vikan.

Hiro tajusi itsekkin vasta mitä teki ja irrotti toisesta, liikkuen vähän taaemmas. "Anteeksi Emina. en olisi.. en olisi saanut. Mulla on huomenna ne treffitkin ja...." hän änkytti surkeana. Jos hänellä olisi sattunut olemaan kissan tai koiran korvat, luultavasti ne olisivat nyt painautuneet aivan niskaa vasten. Poika katsoi maata hämillään ja nosti katseensa tyttöön. "hmm.. kello on.." poika mumisi ja vilkaisi kelloa. Puoli yksitoista. "kello on paljon. minun täytyy mennä. nähdään koulussa.. tai jotain." poika sanoi nopeasti ja lähti kohti eteistä. Hän karjui itselleen päässään ja halusi itkeä. 'mähän tykkään Nickystä..' Poika ajatteli ja tuli ulko-ovelle, seisoen siinä hetken. Pian hän kuitenkin avasi oven, astui ulos ja sulki oven perässään.

Poika miltein juoksi portaat alas, välittämättä ihmisten katseista. Hän astui ulos, viileään ilmaan ja lähti normaalia nopeammin kävelemään kohti kotiaan. "anteeksi emina. anteeksi nicky." hän pyysi hiljaa ja pörrötti hiuksiaan, katsoen maata, kävelleen vain surkeana eteenpäin. Miten hän katuikaan sitä suudelmaa.. Voisipa ajassa palata. Palata tunnilla. Kahdella. Palata siihen kun hän pääsi koulusta. Hän ei olisikaan mennyt huvipuistoon. Vaan suoraan kotiin. Tai jotain. Mutta ei puistoon.. 'Minne vain muualle.'

//kiitos pelistä ^^ Emi on ihana hahmo ja otetaan peli joskus taas ?? :3 <3

(Juu ei haittaa! :3)

Emina katsoi käsiinsä ja puri alahuultaan. "Anteeksi Emina. en olisi.. en olisi saanut. Mulla on huomenna ne treffitkin ja...." Hiroya sanoi. Hän katsoi vain käsiään ja tunsi kuinka vesi nousi hänen silmiinsä. "hmm.. kello on... kello on paljon. minun täytyy mennä. nähdään koulussa.. tai jotain." Toinen sanoi ja lähti kylpyhuoneesta pois. Em nosti katseensa toiseen. Hän nosti kätensä toisen kääntyessä hänestä pois päin. Hänen suunsa jäi auki, kun hän ei saanut sanotuksi mitään.
Tyttö laski kätensä reidelleen ja kuunteli kuinka ovi aukeaisi ja sulkeutuisi. Se ei kuulunut niin äkkiä, kuin hän oli odottanut. Se kuului vasta hetken päästä. Silloin kyyneleet valahtivat hänen poskilleen ja hän alkoi itkeä. Hän nosti kätensä kasvoilleen ja itki. Hän nousi ja pesi kätensä. Hän meni hyvin hitaasti sohvalle ja otti tyynyn syliinsä ja puristi sen itseään vasten ja itki. Hän itki itsensä uneen ja sai loppu yön nukuttua melko hyvin.

(Oleppa hyvä ja juu pelaillaan vaan joskus uudestaan! :3)