We Don't Celebrate Mondays

/Vapaasti mukaan

Musta urheiluauto ilmestyi koulun parkkipaikalle iloisessa sivuluisussa
savun, kumin ulinan ja moottorin mölinän saattelemina. Auto liikkui
suhteellisen kovaa vauhtia parkkipaikan läpi kahva edellä. Vaalea
hiuksinen poika parkkeerasi auton ruutuun joka sattui olemaan lähimpänä
koulua. Normaalisti paikan varasi jonkun rikkaan tai suositun pennun
isin ökyauto. Autosta nousi unisen näköinen poika jolla oli päällään
repaleiset farkut, t-paita ja ajotakki. Muutamat reijät tai viillot
lisää ja housuista tippuisi lahje matkalle. Ajotakki oli kulunut,
vasemmalla puolella näkyi selvät jäljet kaatumisista, raahausjälkiä ja
melkein puhkikuluneita kohtia. Avonaiset takin alta pilkisti valkoinen Fox
racingin t-paita jossa oli musta logo. Hiukset olivat normaalia sekaisemmat, rokkari oli kuitenkin vielä hyvällä tavalla resuinen.
Poika nosti vasempaan korvaansa nappikuulokkeen ja käveli koulun ovia
kohti. Mp3:ta ei ollut poika raaskinut ostaa, kännykkä hoiti sen
tehtävän vallan mainiosti, eipä sen puoleen että rahaa olisi sellaisiin
hienouksiin ollutkaan. Volbeatin mahtipontiset jyrinät alkoivat soida
pojan päässä, pohjoismaista tuli parasta rokkia mitä rokkari tiesi.

Jostain kumman syystä Tommy oli kerrankin ajoissa, ja vielä reippaasti
etuajassa. Yli kymmenen minuuttia ennen tunnin alkua, vielä harvinaisempaa tästä teki maanantai jolloin poika melkein poikkeuksetta myöhästyi tai tuli viime tipassa. Poika valui koulun ovista aulaan nähden vapaat nojatuolit. Muutaman nopean loikan jälkeen poika jo röhnöttikin nojatuolissa, repun levätessä viereisessä tuolissa.
Toinen jalka roikkui käsinojan yli pojan maatessa poikittain tuolilla.
Tommy sulki silmänsä kuunnellessaan musiikkia sekä miettien
viikonloppua. Perjantaina koulun jälkeen poika oli ei ollut ajanut
metriäkään autolla ennen maanantai aamua. Kaveri porukassa kaivettiin
moottoripyörät talleista ja ajettiin rallia ympäri kaupunkia. Tottakai
kaikki temput piti tehdä samalla lailla kuin ennen, taidot tosin
olivat pahasti ruosteessa. Mikäs siinä hioessa ruostuneita taitoja,
vaikka vastaan tulikin muutama takaisku, kuten muutama kaatuminen sekä läheltä piti tilanne. Tommykin oli kaatunut pariin otteeseen, ja muutaman kerran ollut kyydissä kun oli suoritettu temppuja kaksipäällä. Poika
keskittyi kuitenkin kuuntelemaan musiikkia ja makasi liikkumatta
nojatuolissa.

// minä tuppaan venuksen kanssa
look today

Venus mutristi suutaan ja lisäsi poskipunaa vielä hiukan. Auton peilistä se näytti nyt täydelliseltä ja tyttö pudotti rasian laukkuunsa. Kävellessään koululle pari poikaa vihelsi perään, koska ohuessa mekossa oli viilt jalan kohdalla ja Venuksella oli kuulemma yhdet koulun seksikkäimmistä sääristä. Tyttö ei sanonut mitään eikä tehnyt elettäkään toisten huomiosta. Venus kohotti vain hieman auinkolasejaan. Ylväs neiti Tjierney.

Venus otti lasit päästään ulko-ovella. Pudottaen nekin laukkuun tyttö astui ovista sisään. Pari nojatuolia oli vapaana. Mahtavaa. Venus suunnisti niitä kohti, mutta huomasi ilmoitustaululla lapun: "Matematiikka 3 lk. klo. 8.30 kurssit 4A peruttu kolmen viikon ajan." Venus polkaisi jalkaa "Ei helvetti!" Tyttö ei ollut huomannut varmaan lappua perjataina tai lappu oltiin kiinnitetty vasta tänä aamuna. Hän katsoi ympärilleen. Nojatuoleilla istui samalla kurssilla oleva poika, joten Venus päätti hyvää hyvyyttään mennä kertomaan toiselle. Ellei hän jo ollut huomannut.

Venus seisahtui toisen eteen nojaten toiseen jalkaansa. "Hei moi. Olitko sä Tommy." Venus aloitti heittäen pienen viekoittelevan hymyn kasvoilleen ja vetäen samalla napit melkeimpä törkeästi toisen korvilta pois. Eihän poika muuten kuulisi mitä tytöllä oli sanottavaa "Meillä on tänään toi seuraava tunti peruttu kolmen viikon ajan. Joten maanantait on nyt puoltoista tuntia myöhempi kuin ennen." Venus lopetti ja istahi vereisen nojatuolin käsinojalle. Voisihan hän vähän pitää hauskaa.

Nojatuolissa röhnöttävä poika nosti käden housujen taskun päälle ja etsi puhelimen näppämistöä. Muutaman harha lyönnin jälkeen normet osuivat oikeaan ja kappale vaihtui. Toimenpiteen jälkeen rokkari makasi jälleen paikallaan välillä hieman, melkein huomaamattomasti, raottaen silmään seuratakseen aulassa liikkuvia ihmisiä. Muutama kerman jäsen käveli tuolien ohi mulkaisten Tommya, onneksi kukaan ei sentään pysähtynyt haastamaan riitaa.

"I'll sit and spin for a little while
If it's the end of days
I'm goin out in style". Puhelimesta soi Airborne, nykyisistä rokki bändeistä ainoa joka soitti vielä kunnollista musiikkia, oli australian pojilla asenne ja kitara soolot kunnossa. Pojan kasvoilla kävi pieni virnistys mikä muuttui haukotukseksi. Poika tarkasteli jälleen ympäristöään nostaessaan kätensä ristiin eikä kiinnittänyt huomiota kehenkään vaan sulki silmänsä.

Joku käveli poikaa päin ja pysähtyi valon eteen. Tommy ei reagoinut mitenkään, vaan alkoi jo miettiä mitä vastaisi cheerleaderille tai rikkaalle pennulle joka tuli hätyyttämään poikaa tuolilta. Mitä älykkäämmän ja sukkelamman heiton poika keksisi, sitä todennäköisemmin tämä saisi jäädä paikalleen makaamaan, jollei tulija sattunut olemaan kaapin kokonen urheilija joka tuskin tajuaisikaan pojan vittuilua.
Vaikka musiikki soi kuuli poika tulijan sanovan tämän nimen ja todennäköisesti tervehtivän, äänestä päätellen puhuja oli tyttö joka vieläpä tunsi pojan. Tommy raotti vasenta silmäänsä ja huomasi tulijan, todella kauniin tytön. Toinenkin silmä aukesi ja pojan onnistui pitää naama peruslukemilla. Rokkarin uniset silmät eivät tunnistaneet tulijaa, vaikka tutun näkönen tämä oli. Ennenkuin poika teki mitään nappasi tyttö kuulokkeet korvista ja ilmoitti tuntien peruuntuneen. Mikä helpotus, kukaan ei tullut hätyyttämään poikaa. Silti Tommy oli hieman lukossa, normaalisti tässä vaiheessa alkaisi tulla ontuvia vitsejä.
"Ja siis mitähän vittua? On maikalla taas tiedotus kunnossa...", poika sanoi hieman turhautuneena, hakien samalla katsekontaktia tulleeseen tyttöön.
"No saapahan sitä nukkua pitempään sit pari viikkoo. Sullaki tais olla kiva ylläri, vai tulitko ihan vaan mulle kertomaan että meil ei oo tunteja?", Tommy sai sanottua puheen hieman takkuillen. Puheen perään lisättiin iloinen virnistyksen ja hymyn risteytys mikä sai pojan näyttämään hieman koiranpentumaiselta unisten silmiensä ja sekaisten hiustensa kanssa. Vaikka poika ei ollut ujo, päinvastoin aina äänessä miettimättä katsooko muut, sai tuntemattomat tytöt pojan lukkoon tullessaan puhumaan kahden kesken. Etenkin kauniit tytöt olivat ongelma. Toisen istuessa käsinojalle poika nousi istumaan kunnolla ja pyyhkäisi reppunsa pois tuolista siirtäen sen jalkoihinsa.
"Istu vaan kunnolla", Tommy sanoi siirtäessään katseensa aulan oviin. Käsi hamusi taskuun sammuttamaan puhelimen musiikki soittimen.