I guess I'm dreaming again

-sovittu-

Tom seisoskeli kaappinsa edessä hikisissä liikuntavarusteissaan ja yritti tapella lukon kanssa joka ei suostunut yhteistyöhön. Nuorukainen oli jäänyt hieman pidemmäksi aikaa treenailemaan, suurin osa pelikavereista olivat menneet edeltä, Tom oli jäänyt vielä juoksentelemaan ympäri kenttää ja tekemään ylimääräisiä venytyksiä.

Pukuhuoneet olivat tyhjillään, muutama oli tainnut jäädä vielä kentälle, joten Tom sai tapella yksinään kaappinsa kanssa. Nuori mies suunnitteli jo innokkaasti mitä tekisi koulun jälkeen, päivä oli juuri päättynyt ja uudehko moottoripyörä odotteli Tommya parkkipaikalla.
Ehkä hän menisi kahvilaan tai mäkkäriin, pieni nälkä kurni vatsanpohjalla eikä Tom ollut sillä tuulella että söisi tänään terveellisesti, pitihän sitä joskus herkutellakin.

Tom lopetti lukon ränkyttämisen ja huokaisi. Olikohan hänellä edes oikea avain? Hän tutki avainnippuaan ja totesi että oli yrittänyt tunkea kaappinsa lukkoon autotallin avainta. Nuorukainen huokaisi, otti oikean avaimen kouraansa ja sovitti sitä lukkoon joka naksahti mukavasti avautumisen merkiksi.
"No niin!" Tom hihkaisi hilpeästi ja kiskaisi oven vauhdilla auki.

Lähemmäs kaksi metriä pituutta omaavasta vaaleahiuksisesta poijasta jo kokonsa perusteella osasi arvata tuon toimivan jalkapallo joukkueen puolustajana niittaamassa muita lakoon ja vielä nauttivat siitä. Hunter Lyon, jota monikaan ei etunimeltä tuntenut, vaan blondi totteli nimeä Acid ja sitä sopi myös muiden käyttää. Poika taitoi lajinsa, joskaan hänen hermoillaan ei koskaan päästäisi rakentamaan peliä, kuten Brian oli Aston aikoinaan tehnyt. Isoveli omasi kylmemmän pään, joskin tuokin oli helposti tulistuva luonne. Acid vaan sattui olemaan sitä kolminkertaisesti isoveljeään enemmän.
Acid oli juuri pistänyt kuntonsa todenteolla koetukselle ja juossut pikoja, rääkännyt itseään ja oli nyt hiestä märkä. Poika suunnisti kentältä pukuhuoneiden suuntaan jalkapallo kainalossaan ja vaihtovaate kassi olalla rennosti roikkuen. Ovi avattiin, siniset silmät haravoivat tilan ja kohdistuivat hetkeksi kaappinsa kanssa takkuavaan poikaan. Acid hymähti pienesti suoden joukkuetoverilleen nyökkäyksen. Ei liian tuttavallista, muttei tylyäkään. Tunsihan blondi toisen jo entuudestaan.
Poika suunnisti kaapilleen tiputtaen tavaransa penkille ja kiskaisten kepeästi paidan yltään laskien senkin sitten kassinsa viereen penkille. Yllä kaapinkokoisella pojalla oli enää vain polvipituiset shortsit ja kengät. Kaapin avain kaivettiin laukusta ja ovi avattiin, huomattavasti helpommin kuin toisella, jonka suunnasta kuului jonkin sortin riemun kiljahduksia. Acid naurahti matalasti.
“Ongelma ratkaistu?”, poika kysäisi kepeään, rentoon jutustelu sävyyn. Tänään tai ainakaan juuri tällä hetkellä häntä ei jaksanut ottaa päähän oikeastaan niin mikään.

Poika potki kengät jalastaan kaapin pohjalle kääntyen sitten kassinsa puoleen heittäen harmaansinisen pyyhkeen olalleen. Vaaleita, lyhyitä hiuksia haraistiin ja poika etsi saippuaansa laukustaan. “Vittu”, tuo ärähti tajutessaan unohtaneensa niinkin itsestään selvän asian. “Tom… Saattaa kuulostaa helvetin oudolle, mutta et kykenis lainaamaan mulle saippuaa. Ei kiinnostais pahemmin lähteä hien hajusena kaupungille.”

Tom huomasi samassa joukkuessa pelaavan Acidin tulleen paikalle, pelästyi ja onnistui tiputtamaan juuri kaapista havittelemansa pyyhkeen lattialle ennen kuin sai siitä edes kunnon otetta.
"Täytyy jatkossa muistaa ettei kaapin ovi aukea autotallin avaimella", Tom vastasi vaalealle pojalle ja poimi pyyhkeensä lattialta.

Tommy katseli hieman kummissaan kun pelitoveri kaiveli laukkuaan kärttyisesti, toinen oli jo melkein suihkuvalmiudessa ja Tom tönötti siinä täysissä pelivaatteissaan. Poika kiskaisi nopeasti paidan päältään ja potki kenkänsä sekä sukkansa pois. Pelitoverin tiedusteltua josko Tom lainaisi saippuaa, nuorukainen nyökkäsi tuttavalleen.
"Sattumoisin mulla on kaks putelia mukana, oli tarkotus jättää tää vanha tänne varasaippuaks just sitä varten jos sattuu jäämään saippuat kotiin", Tom naurahti ja alkoi kaivella omaa laukkuaan. Pian hän pitelikin käsissään kahta suihkusaippuapulloa joista toisesta oli selvästikin käytetty jo yli puolet.
"Siinä", poika ojensi toiselle täysinäistä pulloa ja laittoi puolikkaan pullon odottamaan penkille.
Tom hidasteli hieman tahallaan, hän oli tonkivinaan jotain melkein tyhjästä kaapistaan ja asetteli käytetyt pelivaatteet muovipussiin vähän liiankin tarkasti.
Mene jo sinne suihkuun, mene jo, Tom hoki mielessään yrittäessään keksiä lisää tekosyitä viivytelläkseen suihkuun menoa.

äää lyhyttä 8< (sain neronleimauksen seuraavaan vuoroon...)

Acid hymähti toisen sanoille.. No, luonnollisesti kaappi tuski autotallin avaimella aukeaisi. Tom reiluna suostui lainaamaan saippuaansa Acidille, joka kiitti pienen hymyn kera päännyökkäyksellä. Oli se hyvä pelata samassa joukkueessa reilujen jätkien kanssa.
“Olis varmaan kätevä järjestely mullekin, varasaippua”, blondi totesi. Toiselta otettu saippu laskettiin penkille ja lopuista vaatekappaleista päästiin eroon. Pyyhe kiepautettiin kätevästi lantiolle ja saippua napattiin mukaan pojan suunnistaessa suihkun puolelle. Tomilla näytti olevan tekemistä, eikä tuo ainakaan vielä ollut suihkuun menossa. Eipä sillä tosin Hunterin kannalta ollut mitään merkitystä.

Poika ripusti pyyhkeensä sille varattuun koukkuun ja suunnisti suihkun alle kääntäen sen auki ensin sen sopivalle säädettyään. Poika antoi vain veden iskeytyä täydellä paineella niskaansa sulkien silmänsä ja antaen ajatustensa kulkeä. Hänellä ei ollut tarkempia suunnitelmia tälle päivälle. kai hän saattaisi uhrautua katsomaan siskonsa kanssa piirrosleffoja ja päästää äidin hetkeksi vapaalle. Ja jos Gene sattuisi olemaan kotona, niin Acid saisi samalla lypsää toisesta irti ketä tuota oli viime aikoina kiusannut ja sitten piestä ne paskiaiset… Olipa taas mielenkiintoisia suunnitelmia… Ehkä hän saattaisi sittenkin lähteä juomaan tai vain treenata rankan musiikin soidessa taustalla. Hän olisi niin jumissa huomenna…

- lyhyttä~ -

Tom huokaisi syvään penkillä istuessaan, häneltä olivat loppuneet suihkuunmenon pitkittämisen keinot jo nyt ja Acid oli vasta mennyt suihkuun. Nuorukainen otti loput vaatteet yltään, vaihtoi ne pyyhkeeseen ja jäi seisoskelemaan pukuhuoneeseen ympärilleen pälyillen.
Voisinhan toki juosta vessaan ja kököttää siellä kunnes suihku on tyhjä, mutta se on niin 10 -vuotiaan touhua etten kehtaa, Tom ajatteli epätoivoisena. Hän kuunteli pienen hetken ajan suihkun kohinaa suihkuhuoneesta ja päätti sitten hiipiä sinne itsekin, muita vaihtoehtoja ei oikein ollut ellei hän sitten halunnut jäädä haisevaksi.

Toisaalta, eihän Tomin pelikaveri tiennyt pojan salaisuutta. Ei kukaan tiennyt, Tom ajatteli helpottuneena kävellessään suihkua kohti.
Niin, salaisuus. Tom oli ihastunut ensimmäisen kerran luokkatoveriinsa 13 -vuotiaana, poika oli kauhistunut huomattuaan tunteensa, kyseinen luokkatoverihan oli myös poika! Tom yritti kiistää itseltään homoseksuaalisuutensa ja lopulta onnistuikin siinä huomattuaan etteihän hän oikeastikaan ollut homo, hänhän piti kummastakin sukupuolesta. Tosin miehistä ehkä vähän enemmän, mutta eihän sitä tarvinnut kenellekään kertoa...
Nyt oli siis käynyt niin että Tommy oli jo jonkin aikaa pitänyt tästä suihkuttelevasta pelitoveristan hieman enemmänkin ja toivonut ettei pikkuinen ihastus olisi kovinkaan näkyvää tyyppiä. Tom ei uskonut että hänen tuttavansa oli huomannut asiaa, mutta nyt Tom oli entistä huterammalla pohjalla joutuessaan suihkuun kyseisen tyypin kanssa.

Tom käveli suihkuhuoneeseen, ripusti pyyhkeensä koukkuun ja meni lähimpänä ovea olevan suihkun alle, se oli vähän kylmää mutta Tom ajatteli hampaat yhteen purtuina että sehän olisi nyt vain parempi tässä tilanteessa.
Tom oli ehtinyt seisoskelemaan suihkun alla hetken kun hänen katseensa pääsi hieman harhailemaan, olihan hänen pelitoverinsa komea nuori mies, Tomin kasvoille nousi pienoinen hymy kun hän katsoi vaivihkaa toisen pojan suihkuttelua.
Tom huomasi äkkiä jotain erittäin noloa olevan alkamassa. Hänen silmänsä laajenivat, hän vilkaisi Acidia nopeasti kuin varmistaakseen ettei nuorukainen katsonut hänen suuntaansa. Tom rynnisti nappaamaan pyyhkeen koukusta ja kietoi sen lantiolleen. Hän ei järkyttyneenä huomannut että pyyhe jonka hän oli napannut oli Acidin eikä hänen omansa. Nuorukainen juoksi kaappiaan kohti toiveenaan pukeutua ja paeta mahdollisimman pian, mutta märillä jaloilla juokseminen liukkaalla lattialla ei ollut kovin hyvä ajatus ja hän päätyi pitkin pituuttaan lattialle mätkähdyksen säestämänä.

Acid avasi silmänsä ja pyrki peseytymään nopeasti. Hän ei viihtynyt yleisissä suihkuissa kymmentä minuuttia kauempaa. Kotona taas saattoi viettää suhkussa tunninkin parhaimpina päivinä. No, kai vesi vain oli Acidin elementti . Ainakin se osasi rauhoittaa poikaa, siksi hän piti uimisestakin.
Äänistä päätellen Tomkin tuli suihkunpuolelle, eikä vaaleaverikkö voinut olla miettimättä mikä toisella oikein oli kestänyt. Toisaalta se ei ollut hänen asiansa, eikä se suuremmin hänen elämäänsä mullistaisi. Acid ei pitänyt ihmisistä jotka tunkivat nenänsä muiden asioihin, eikä siksi tunkenut omaansakaan muiden. Siten välttyi monilta ärsyttäviltä tilanteilta, mutta mikäpä toisaalta ei olisi Acidia ärsyttänyt. Ja tunkihan hänkin häikäilemättömästi nenänsä veljensä asioihin… Toisaalta tuo oli osa Acidin elämää ja Genen ongelmat olivat Acidin ongelmia, ja vanhemmalla pojalla oli tapana hankkiutua ongelmistaan eroon vaikka siinä tulisikin hakata joku kooma kuntoon.

Acid oli saanut itsensä jo pestyä, kun Tomin suunnalta kuului meteliä. Acid käänsi kulmiaan kurtistaen päätään samalla sammuttaen suihkun. Tomia ei näkynyt, mutta vaalea poika olisi voinut vaikka vannoa toisen kaatuneen. Muutama askel, poika etsi pyyhettään naulasta johon sen oli laittanut, mutta eipä sitä siinä sitten ollutkaan. Siniset silmät tummuivat hieman, tilanne ärsytti. Ja kun Acidia ärsytti ei vaadittu paljoa ydinpommin voimalla tapahtuvaan räjähdykseen. Ja sen jälkeen menisivät tilat uusittaviksi, mitä ne kyllä olisivat urheilijan mielestä muutenkin kaivanneet.
Naulassa oli kyllä pyyhe, mutta se ei ollut hänen. Katse sinkosi lattialla makaavaan poikaan seivästäen tuon pistävyydellään. Acidin pyyhe, poika hämmentyi hieman.
“Mitä vittua sä sekoilet? Ootsä vetäny jotain, Tom?”, Acid kysyi matalalla, hämmentyneellä äänellään. Hän tunsi itsensä tyhmäksi ja silloin, kun hän tunsi niin hän saattoi raivostua. Se ei ollut edes harvinaista, Acid ei pitänyt tietyistä tunteista ja ilmaisi epämukavuutensa yksinkertaisesti väkivaltaisella aggressiivisuudella. Aggressiivisuutta oli ilmassa juuri nytkin, poika tahtoi selityksen. ja mielellään heti nyt.
“Sä hermostutat mua”, poika ärähti. “Ja toi on mun pyyhe.”
Poika itse ei edes kiinnittänyt huomiota alastomuuteensa, vaan seisoi kaakelilattialla kädet ristittynä rinnalle koko lähemmäs kaksimetrisessä pituudessaan. Tiukkaa lihasta eikä mitään hävettävää tai peiteltävää. Ei minkään sortin aavistuksiakaan siitä, että keho saattaisi olla Tomille muutakin kuin vain jätkä samassa joukkueessa. Acid piti itsestään selvänä, että jokainen joukkueen poika oli hetero. Eipä sillä, että poikkeus olisi blondia millään tapaa haitannut, hän eli homojen keskellä. Mila ei ollut heteroa nähnytkään ja Ox oli asunut miehen kanssa Saksassa, eikä se ollut ollut mitään kämppistelyä.
“Jos viitsisit nousta sieltä ylös, mun niskat tulee kipeäksi kun pitää tuijotella noin alas”, poika huokaisi. Hän joutui muutenkin katsomaan kaikkia alaspäin, eipä se hänen vikansa ollut että geenit olivat antaneet ruumiille pituutta 199,8 senttiä.

Tomia hävetti suunnattomasti, hän ei kyennyt nousemaan lattialta vaan tuijotti hieman rapistunutta kattoa.
Mitä helvettiä! Sekoanko? Tom kyseli itseltään irroittamatta katsettaan katosta, hän voisi varmaankin kaivautua maan alle tämän jälkeen. Onneksi tilanne oli "laantunut" eikä Tomilla ollut enää mitään pelättävää siinä suhteessa että Acid huomaisi jotain poikkeuksellista Tomin kehossa...

Siinä paha missä mainitaan, juuri silloin Tom kuuli Acidin kysyvän oliko poika vetänyt jotain.
"Eeen mä... Tuli vaan kiire, muistin yhden asian", Tom takelteli loikoillen edelleen lattialla, hän oli jähmettynyt paikoilleen. Tom aisti ettei Acid oikein ollut enää hyvällä päällä, mutta nuorukainen ei reagoinut Acidin ilmoitukseen siitä että alkoi hermostua.
"MITÄ?" Tom ulvahti kuullessaan että oli vienyt toisen pyyhkeen. Pieni vilkaisu vähän alemmas todisti Acidin väitteen oikeaksi, hänellä ei selvästikään ollut oma pyyhe yllään.
Tom vääntäytyi ylös nolostuneena, hän seisoi hetken tuijottaen rivin viimeistä kaappia johon joku oli jostain syystä liimannut lampaan kuvan. Tom kohotti kulmiaan lampaalle ja kääntyi sitten katsomaan Acidia.
Huomatessaan ettei pojalla ollut pyyhettä yllään - mikä toisaalta oli ihan ymmärrettävää, Tomhan oli pukeutunut siihen - Tom hätkähti hieman, mutta käveli sitten nopeasti toisen ohitse oman pyyhkeensä luokse.

Tom otti pyyhkeensä naulasta, nyppäsi Acidin pyyhkeen yhtään ja kiepsautti oman pyyhkeensä ympärilleen.
"Sori", Tom sanoi hämmentyneenä roikottaen pelitoverinsa pyyhettä ja odottaen että blondi raivostuisi hänelle.
Mitäköhän tuo nyt ajattelee, varmasti että olen kauhea friikki, näin sitä pitää, näin sitä pitää, hyvä Tom! poika moitti itseään hiljaa mielessään. Hän ei ollut ennen joutunut vastaavaan tilanteeseen eikä toivottavasti joutuisikaan, tässä oli tarpeeksi hävettävää pitkäksi aikaa.

Acid ei pitänyt tästä tilanteesta, mutta eipä pahemmin vaikuttanut että piti toinenkaan. Blondi ei kuitenkaan joukkuetoverinsa nolouteen kiinnittänyt huomiota, se oli raivostuttavaa jos joku teki pienistä asioista numeroa. Pyyhe se vain oli… Vaikkakin tuo virhe oli raivostuttava ja ärsytti uskomattomalla voimalla. Acidin pää oli räjähtää, mutta tuo ei jaksanut riehua. Ei oikeastaan tehnyt edes mieli riehua, vaikka kaapit olisivatkin saattaneet tarvita uudelleen muotoilua. acidin ilme oli viileä ja huulet puristuneet tiukaksi viivaksi.
“Se ei kuulu mulle”, blondi töksäytti tylysti toisen sepustaessa kiireestään joidenkin asioiden takia. Poika ei todellakaan uskonut tai ainakin ne asiat olivat vähintään hämäriä, silti jalkapalloilija ei kysynyt. Se ei kuulunut hänelle vittuakaan ja sillä selvä. Asia loppuun käsitelty. Toisen ulvahdus sai pojan kurtistamaan tylysti kulmiaan. Korotettu ääni otti päähän, eikä Acid todellakaan jaksanut juuri nyt. Tom näytti varmistavan asian ja totesi onnekseen sitetn erehtyneensä. Vitutti, kaikki vitutti, kyrsi ja otti päähän.
Lyhyempi nousi ja ohitti Acidin, blondi tuijotti seinää kuin olisi tahtonut tehdä siitä silppua.

Vaalea sinisilmä kääntyi ympäri ja nappasi pyyhkeensä murahataen toisen anteeksipyynnölle. “Älä inise”, Acid urahti kuivaten itsensä nopeasti pyyhkeeseensä saaden kiepauttaa sen sitten lantiolleen. “Se saippua on siinä väliseinän päällä”, Acid ilmoitti lauhtuneemmalla äänellä osoittaen putiloa, jonka oli laskenut siihen vain hetken aiemmin. Käsi laskettiin kuitenkin lähes yhtä nopeasti kuin oli nostettukin, Acid pudisti hieman päätään ottaen sitten muutaman askelen pukuhuoneiden suuntaan pysähtyen paikoilleen. Kulmat kurtistuivat jälleen, sinisilmän oli pakko kääntyä vilkaistakseen Tomin suuntaan. Blondi vilkaisi ja totesi ettei ollut nähnyt väärin. Poika kurtisti kulmiaan hieman lisää, pudisti päätään ja karkasi pukuhuoneiden puolelle. Voi helvetti, jätkällä stondasi. acid ei todellakaan tiennyt mitä tilanteesta olisi pitänyt ajatella. Oikeastaan se oli vain ahdistavaa, sillä pukuhuoneissa ei ollut muita kuin vain he. Olihan tuokin kai tapa tulla kaapista, mutta se oli silti helvetin ahdistava näin Acidin kannalta katsottuna. Ahdisti ja sekin oli asia, joka sai Acidin aggressiiviseksi.
Poika tipautti pyyhkeensä penkille ja avasi kaappinsa vetääkseen bokserit jalkaansa jääden sitten tuijottamaan itseään hetkeksi peilistä miettien mitä tässäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Periaatteessa se oli hänelle yksi ja sama ketä Tom nai, vai tuli kenties sitten naiduksi… Mutta ei häntä silti siihen olisi tarvinnut sotkea. Eivätkä ajatukset olleet edes homofobiaa, Acid saattoi ajatella niin yhtälailla jostain tytöstäkin, joka vain ei sytyttänyt.

Tom hermostui entistä enemmän huomatessaan Acidin olevan vihainen, toinen puoli hänestä teki mieli motata toista kuonoon, ihan vain silkasta harmistumisesta, toinen puoli taas ihaili toisen komeutta joka vain tuli entistä enemmän esille vaalean pojan ollessa ärsyyntynyt.
Kun Acid nappasi pyyhkeensä Tomilta ja Tom sai kuulla missä hänen saippuansa oli, poika rentoutui silminnähden. Eihän toinen ruvennutkaan viskomaan kaappeja hänen ylleen, ehkä poika oli niellyt hänen selityksensä.

Tom nappasi saippuan väliseinältä ja harppoi kaapilleen. Acid vaikutti vielä kärttyisemmältä kuin äsken ja Tom ihmetteli miksi. Kauaa hänen ei tarvinnut ihmetellä vaan hän huomasi asian tiputtaessaan pyyhkeensä pois pukeutuakseen taas farkkuihinsa.
Tom olisi ulvonut häpeästä jos ääntä olisi lähtenyt, miten ihmeessä hän oli voinut olla huomaamatta tätä! Äskettäinen rentoutuminen oli näemmä tehnyt hänen olonsa vielä rentoutuneemmaksi, TAAS.
Poika oli aivan varma että toinen oli huomannut, siitä ei ollut enää epäilystäkään. Tom kiitti mielessään kaapinovea joka oli nuorukaisen ja toisen pojan välissä peittämässä Tomin kehoa.
Tom kiskoi bokserinsa, farkkunsa ja paitansa ylleen ennätysvauhtia, nappasi nahkatakkinsa kaapista, sujautti kenkänsä jalkaan, läimäytti kaappinsa oven voimakkaasti lukkoon ja kiskaisi nahkatakkinsa ylleen.

Tom oli jo nappaamassa laukkuaan penkiltä paetakseen paikalta, mutta sitten hänen mieleensä hiipi erittäin epämiellyttävä ajatus. Mitä sitten jos joukkueen muut jätkät saisivat kuulla?! Tomhan olisi kuoleman oma. Pojalla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin puhua asiasta Acidille.
Tom kääntyi ympäri ja nojautui kaappinsa oveen katsoen kookasta blondia.
"No, sä sitten huomasit. Meinaatko ilmoittaa suuren jutun koko joukkueelle?" Tom tiedusteli äänellä josta oli kuultavissa pienoinen ärtymys. Poika oli oikeasti hieman peloissaan, vaikka hän ei ollut mikään heiveröinen kukkakeppi, toinen oli sentään häntä melkein 20cm pidempi ja varmasti painoi paljon enemmän kuin Tom itse. Nuorukainen tiesi myös että Acidia ei kannattanut ärsyttää, muttei Tom voinut muuta kuin ottaa riskin.

Acid tuijotti vain hetken kasvojaan, leuasta puski läpi lyhyt sänki, mutta se sai pysyä siinä, Acid itse piti siitä. Sitä paitsi se sai hänet näyttämään ikäistään vanhemmalta. Vaalea tukka oli märkä ja siksi mukava lyhyenä kun ei liimautunut kasvoille. Joskus yläaste teininä oli toki kokeiltu pidempää tukkaa, jonkin sortin keesiä. Se oli sitä aikaa kun Acid oli vielä puhdasverinen pahapoika korvarenkaineen ja virneineen. Silloinkin toki jalkapallo ja seinille heitteleminen olivat olleet kuvioissa. Hänen hermoillaan tulisivat olemaan vielä pitkään. Mies oli himoinnut jonkinlaista tatuointia hauikseensa, ihan vain vaikka senkin takia, että Mila oli mustetta täynnä, samoin Ox, hänellä oli muutenkin ulkopuolinen olo niiden lasten seurassa.
Tom räiskäsi, hakkasi kaapinoven kiinni ja herätti Acidin horteestaan. Toisen suuntaan ei silti vilkaistukaan. Farkut kaivettiin laukusta ja vedettiin ylle. Acid oli miltei taas vaipua ajatustensa seuraan kunnes kuuli taas Tomin äänen, sen joka esti aikeet.
Viileä katse sinisissä silmissään Acid kääntyi katsomaan toista. Vaaleaverikkö mulkoili.
“Se ei kuulu mulle”, poika lausui viileällä äänellä kääntäen huomionsa taas pukeutumiseensa. Vyö vedettiin kiinni ja kengät tungettiin jalkoihin, Acid kaivoi T-paitaa laukustaan. “Mutta sinuna tekisin sille jotakin, ei se näkymätönkään ole”, Acid lohkaisi kääntyen taas tuijottamaan peilikuvaansa kiskaisten vaaleansinisen T-paidan ylleen tummien kivipestyjen farkkujen seuraksi. Poika nyppäsi korvanlehteään saadakseen korviksensa suoraan ja vilkaisi jälleen peiliin. Hän tiesi näyttävänsä hyvältä ja sen tiesi myös moni muu. Kuten nyt vaikka esimerkiksi tuo tummapoika tuossa. Acid katsoi toista taas sinisillä silmillään.

“Mut mitään toivoa on turha elätellä, on mua yritetty ennenkin”, poika lohkaisi hymähtäen ihan pienesti antaen ymmärtää asian olevan ok. Oliko se sitten ok? Ei, blondi ei tiennyt sitä Se häiritsi. Tom oli kuitenkin aina ollut niin hetero. Yksi joukkueen jätkistä, äijä niin kuin muutkin. No… Kai sekin oli mahdollista. Eikä Acid edes tiennyt oliko toinen homo vai kenties bi tai jotain muuta. Eipä se tosin vaaleaa poikaa suuremmin kiinnostanutkaan.
Oli kuitenkin ahdistava tunne, että joku jonka kanssa vietti aikaa vähissä vaatteissa, alastikin, oli hänen peräänsä. Kai se nyt sentään oli ihan luonnollinen tunne?

Tom helpottui kuullessaan toisen vastauksen, tämä ei siis aikoisi kertoa muille.
Pojan jatkaessa juttuaan kehottamalla Tomia tekemään asialle jotain, Tom vain nyökkäsi ääneti ilmeenkään värähtämättä. Ei hän välttämättä asialle mitään voisi, mutta ainakin hän voisi olla huolellisempi peittelyssä. Toisaalta, hänhän voisi yrittää hankkia itselleen tyttöystävän, se varmasti toisi tarpeeksi selkeästi ilmi sen ettei Tom ollut homo vaan biseksuaali... Ehkä. Tom ei ollut aivan varma ja se häiritsi häntä.

Poika huomasi miten toinen vilkuili omaa kuvaansa peilistä, Tom alkoi miettiä omaa ulkonäköään, hän oli ihan miellyttävän näköinen, vaikkakin joukkueensa pienimpiä. Tomilla oli kuitenkin miellyttävät kasvot, ainakin silloin kun hänellä oli neutraali ilme tai silloin kun hän hymyili. Pojalla vain oli paha tapa ilmehtiä paljon, hän usein toi ilmi kasvoillaan mitä ajatteli, sanomatta sanaakaan ja jopa tahdonvastaisesti. Naama ei vain aina totellut Tomia.

Toisen kerrottua että mitään toiveita oli turha elätellä, Tom nyökkäsi taas naama peruslukemilla.
"Selvä", poika sanoi, heitti laukkunsa olalle ja lähti kohti ovea. Hänen mielessään kävi kova kuhina, hän ei tiennyt mitä nyt ajatella. Tom oli pitänyt Acidista jo jonkin aikaa, tietäen ettei siitä tulisi mitään, hän oli tiennyt sen alusta alkaen. Mutta ei silti sen kuuleminen toiselta ollut miellyttävimpiä asioita. Tom päätti unohtaa asian, tai ainakin yrittää parhaansa unohtaakseen.
Ovella poika kuitenkin pysähtyi ja mietti sekunnin ennen kuin avasi suunsa.
"Kiitti", hän tokaisi hymyillen ja luikahti ovesta ulos.

joko tämä loppui .___.

- Pitkitän vielä hieman… Sori hitti~ Ja niin siis meinas et sille stondikselle pitäs jotain tehdä, eikä seksuaaliselle suuntautumiselle (x Mutta siis toki voidaan ottaa joku jatko-osa tai jotain joskus (: Heitä vaan yksäriä sit kun sullon saumaa~ -

Toinen suhtautui jotenkin alistuneesti, Acid vilksaisi tuon päälle. Ihan vain tarkistaakseen että tuo oli kunnossa. Vaalean pojan olisi toisaalta tehnyt mieli sanoa jotain, mutta eihän hän osannut. Puhuminen ei ollut hänen lajinsa, mikä oli sekin sinänsä varsin ärsyttävää. Toinen teki jo lähtöä, joten ei kai se haitaksi ollut, vaikkei Acid mitään sanoisikaan. Poissa silmistä, poisa mielestä… kai. Mistä sitä nyt tiesi… Helvetii, jonkun kanssa oli puhuttava tästäkin ja se joku oli Mila. Siihen saattoi luottaa, vaikka neiti aikamoinen juoruämmä olikin. Jamie ei levitellyt, hän oli vain mielellään selvillä kaikesta. Ja osaisi tuo ainakin järjestää blondin ajatukset oikein jos ei muuta.
Toinen tipautti lyhyen ja yksinkertaisen sanan suustaan ennen poistumistaan. Se oli miltei sama kuin olisi lyönyt tuota vaaleaa korstoa palleaan pesäpallomailalla. Kummistuneelta blondi näytti ja avasi jo suunsa sanoakseen jotain. Sulki sen kuitenkin. Ei ollut mitään sanottavaa, sitä paitsi Tom oli jo mennyt. Acid pudisti hieman päätään huomaten, että toinen oli jättänyt avaimensa kaapinoveen.

Acid otti muutaman askeleen, avasi oven ja katseli ympärilleen. “Tom”, poika huikkasi. “Avain.” Acid toivoi muutaman lyhyen sanan olevan tarpeeksi ymmärrettäviä, jotta toinen tajuaisi tulla hakemaan avaimensa kaappinsa ovesta. Toisaalta, olisihan Acid sen voinut toiselle viedäkin… Mikä järjen juoksu.
Poika sulki kaappinsa ja heitti laukun selkäänsä sujauttaen oman avaimen taskuunsa, lukiten toisenkin kaapin ja napaten avaimen mukaansa poistuen pukuhuoneista ulkoilmaan. Nopeasti pitkä poika saavutti toisen muutamalla harppauksella ja virnisti hieman tarjoten avainta toisen suuntaan. Vapaa käsi kaivoi farkkujen taskusta tupakka-askin aski vain hämäsi, sillä se oli pojan tapa säilyttää sätkiä. Yksi heitettiin huuleen, muutama niitä siinä oli, historian tunti oli kulunut mukavasti kääriessä.
“Palaako?”, poika kysyi tarjoten askia Tomia kohti samalla kuin etsiskeli stendarin hyppysiinsä ja iski siihen liekin pistäen tupakin palamaan.

Ahaa joo, tietysti : D Jollain on taas järki pisin seiniä... >D

Tom käveli hiljakselleen kohti parkkipaikkaa suunnitelmissaan päästä kirjoittamaan mahdollisimman pian. Hän oli niin uppoutunut ajatuksiinsa että melkein pelästyi kun Acid saavutti hänet.
"Ai joo", Tom totesi napatessaan toiselta kaappinsa avaimen. Kyllä avaimet nyt kettuilivatkin hänelle tänään.
Vaalea poika kaivoi jotain taskustaan ja pian hän ojensikin Tomille tupakka-askia.
Tom oli silloin tällöin polttanut tupakan vaikkei vakituinen polttaja ollutkaan, joten poika empi hetken ja tarttui sitten yhteen sätkään.
Tom yleensä kantoi tulitikkuja mukanaan, se oli jäänne Kanadan ajoilta, hän tykkäsi retkeillä ja tulitikut olivat tarpeen jos nuotiota sytytettiin. Tokihan niitä oli kaikenmaailman sytytyskepukoita ja muita nuotion sytyttämiseen, mutta Tom tykkäsi tulitikuista.
Poika kuitenkin joutui huomaamaan pienellä taskun kaivamisella että tänään hänellä niitä ei ollut, joten hän katsahti isomman pojan suuntaan sätkää heiluttaen.
"Lainaatkos sytytintä", Tom tiedusteli Acidilta.

Siinä seistessään Tomista tuntui hassulta. Mikään ei ollut muuttunut mutta kaikki oli muuttunut. Hullua. Tom tiesi että tulisi olemaan jatkossa koulussa aivan normaalisti ja suhtautuisi Acidiinkin aivan kuten ennen, mutta silti hän oli varma että pelkäisi jatkuvasti tulleensa ilmi, vaikkei kyllä uskonut Acidin hölpöttelevän juttua ympäri koulua.
Tomia piinasi ajatus jatkuvasta pelosta, hänen oli pakko keksiä jotain muuta, yksinkertaisesti pakko.
Tom alkoi käydä mielessään koulun siedettävimpiä tyttöjä. He olivat kaikki ihan perustaviksia, Tom joutuisi kumminkin nauretuksi jos alkaisi seurustella tavistytön kanssa, toisaalta se olisi pienempi paha kuin homoksi leimautuminen.

Tom otti hetken emmittyään tupakin, Acid tunki askin takaisin taskuunsa ja veti nautinnolliset ensimmäiset sauhut sätkästään. Vaistomaisesti stendaria, jonka liekki yhä paloi, ojennettiin sytyttämään sätkä myös Tomille. Vaaleaverikkö virnisti kevyesti, sillä poika oli juuri sekunnin sadasosaa aiemmin kerinnyt pyytää tulta. No, tyypeiltä joilla ei omia tupakoitakaan ollut, ei voinut odottaa olevan sitten sytkääkään
Acid ei sanonut mitään, kunhan vain poltteli. Heillä oli yhteinen matka parkkipaikalle, joten olisi typerää kiihdyttää tahtia ja karata kun kerta juuri aiemmin oli ottanut toisen kiinni. Tosin hänellä oli ihan syy, joten. Niin.

Acid harppoi eteenpäin ja imi ahneesti sätkäänsä. Hänessä oli vakavasti ketjupolttajan vikaa, tämäkin oli likimmäs kymmenes syöpäkääryle tälle päivää. Niin, outoahan se urheilijalle oli. Paremmin kunnossa olisi pysynyt ilman, mutta kukapa siitä voisi valittaa Acidille, joka oli koko kaksimetriseltä pituudeltaan timmiä lihasta. Hän ei ollut ehkä ensimmäisten joukossa kuulemassa tupakan haittavaikutuksista.
Vaalea korsto vilkaisi itseään lyhyempää poikaa, muttei vieläkään sanonut mitään. Hänellä vain ei ollut sanottavaa.

- tynkää~ -

Acid sytytti Tomin sätkän ja Tom alkoi poltella hiljaisesti. Hän ei liiemmin pitänyt tupakasta, mutta voisihan sitä hieman välillä sauhutella, vaikkei urheilijalle tupakan poltto ollutkaan niitä viisaimpia tekoja.

Tom lähti kävelemään reippain askelin kohti moottoripyöräänsä edelleen poltellen. Acid taittoi samaa matkaa, hieman Tomin edellä. Toisella oli paljon pidempi askel kuin Tomilla, he olivat lähteneet liikkeelle suunnilleen samaan, mutta Tom oli jo nyt jäämässä jälkeen.
Nuorukaisella oli kummallinen tunne että hänen pitäisi sanoa jotain, mutta hän ei yksinkertaisesti keksinyt
mitään viisasta sanottavaa, huomioonottaen äskeiset tapahtumat pukuhuoneessa.

Tom saapui moottoripyöränsä luokse, asetteli laukkunsa selkäänsä niin ettei se haittaisi ajoa ja alkoi valmistella lähtöä.

tästä nyt tuli vähän lyhyt... mutta joo.. se tais olla sitten siinä...?

- on taas venyttyny lopetusviestin heittäminen XD Jep, siinä oli, kiitos pelistä~ -

Acid veti ssavua keuhkoihinsa tiuhaa tahtia. Hän oli polttanut miltei kokoikänsä… Tai no, jotain viisi, kuusi vuotta, mutta oli se 18 vuotiaalle ihan kiitettävästi. Toki se rasitti kehkoja aj paljon muuta, mutta ei hän enää olisi osannut pakonkaan edessä pahimmaista pahettaan lopettaa. Hän poltti nyt ja tulisi varmasti vastaisuudessakin sauhuttelemaan.

Tom oli hiljaa, mutta se ei häirinnyt, kun toinen ei sanonut mitään ei Acidistakaan enää tuntunut siltä, että olisi pitänyt yrittää rupatella tai sanoa yhtään mitään.
Sanoitta he molemmat saapuivat parkkipaikalle, Tom suuntasi pyörälleen, Acid heilautti kättään toiselle suunnaten sitten kohti autoaan. Kotiin, poika oli päättänyt jo. Kotiin… Jos hän viimein tänään saisi aikaiseksi päättää historian tutkielmansa. Vaikka tiesihän vaaleaverikkö sen pelkäksi mietteeksi, hän ei saisi niin mitään aikaan vaan jumittuisi katsomaan piirrettyjä Tinan kanssa. Acid saattaisi tänään sivistää siskoa vaikkapa, yllätys yllätys, Marvelin klassikoilla.