I need a...

Kuuma neste valui pahiksen sormien välistä, toinen tuli jo. Armani nuoli sormiaan saadakseen sperman maun suuhunsa. Nikotiinin ja alkoholin mausta ei ollut jäljellä yhtään. Nyt vain tuo neste sai kurkunpään kuumentumaan, se oli hyvin happaman suolaista. Jackyn kalu oli niin hurmaava, että Armani olisi mielellään ottanut koko satsin suuhunsa, mutta päätti olla tekemättä niin, sillä olihan toinen jo tullut ja oma kalu toisen sisällä. Joten loppuun asti piti mennä.

Keesipää tarttui molemmilla käsillään alla olevan pojan lantiosta kiinni ja teki yhden kunnon nykäyksen, päästi sitten raskaan huokauksen punaisten huulien välistä. Eipä tarvinnut odottaa kovinkaan kauan, kun pahis tuli. Koko kroppa värähteli tuosta nautinnosta ja hän tunsi lihaksien pääsevän maitohapoiksi. Nopea pano oli parasta, mitä nuorukainen tiesi. Luis Armani hymähti pitkän hiljaisuuden jälkeen ja nosti katseensa toisen rinnasta silmiin. Jacky paskansi päivän ajan spermaa ja/tai verta, ihan riippui siitä, miten Armani oli hoitanut hommansa. Ja omasta mielestään hyvin, eikä tiennyt lainkaan toisen kivuista.

Mies lysähti toisen viereen ja vei kalunsa takaisin bokserien alle. Hän ei vilkaissutkaan toista, vaan napitti rauhallisin katsein ylös kattoon. Rinta kävi kuumana ylös alas.

Toinen saavutti huippunsa ja lysähti makaamaan hänen viereensä. Viimein Jacky pystyi antamaan omien lihastensa rentoutua. Rintakehä kohoili edelleen hengästyksen seurauksena ja pieni hymyn kare löysi tiensä pojan huulille. Käsi kurottautui ottamaan aiemmin päällä olleen paidan lattialta ja vatsan päällä oleva sperma pyyhittiin siihen. Tahmeaksihan vatsa jäi, mutta odottihan häntä muutenkin huomenna suihku. Omat bokserit vedettiin takaisin kunnolla jalkaan ja Armania vilkaistiin hieman. Tuo tuijotteli vain kattoa. Humala painoi edelleen silmiä, mutta niin kuin aina ennenkin, seksi oli imenyt sitä liikunnallisuudellaan pois. Olihan hän edelleen humalassa, mutta aivot meinasivat alkaa jo toimimaan.

Hetken paikallaan hengiteltyään Jacky nousi istumaan ja veti housut jalkaansa. Hänen ei olisi tehnyt mieli laittaa niitä kiinni asti, mutta jos niin ei tekisi, housut tippuisivat samantien alas. Tupakkitarpeet kaivettiin jälleen esille ja uutta käärylettä alettiin kieppaamaan.
Jacky pyyhkäisi hieman hien kastelemia otsahiuksiaan. Viimein hengitys oli tasautunut normaaliksi. Hän olikin jo kerennyt luulla, että sydän pettäisi rinnassa. Olo oli raukea. Siitä tunteesta hän piti.

Pääkoppa ei ajatellut mitään. Tuntui vain liian raskalta ajatella mitään monimutkaista. Eihän hän koskaan tehnytkään niin, joten tämä aika meni vain ... no hukkaan. Likaisen vihreät simät liikkuivat nyt toisen luokse. Jacky istuutui ja veti housut jalkaansa. Armani katseli toista hymyn kaare toisessa poskessa. Pian hän nousi itsekin ja vei toisen käden rokkarin toiselle puolelle vetäen tämän lähemmäksi itsensä. Nyt pahis vasta tajusi kuinka laiha rokkari olikaan. Laihempi kuin olisi koskaan kuvitellut. Vaikka hänen teki mieli sanoa toisen kropasta jotain, hän jätti sen tekemättä ja katseli tyytyväisen rauhallisesti röökiä.

"Haluatko, että lähen vetää?" Nuorukainen kysyi ja silitti hellästi seksikumppaninsa kylkeä, ei hän yrittänyt kutitella tätä. Keesipää itse ei tahtonut millään lähteä, mutta jos toinen niin tahtoi, kyllä hän sen verran mukava pystyi olemaan. Mutta... L.A. taisi vain olla liian kiinnostunut toisesta ollakseen lähtemättä.

Hän napitti katsellaan toisen suuta, eikä silmiä ja hymyili sitten itselleen. Mihin vittuun pahis taas itsensä ajoi?

Jacky lipaisi tupakkansa kiinni ja nosti katseensa viereen istuneeseen Armaniin.
"Miks tahtosin? Mähän kysyin jo aiemmin, meinasitko yöks jäädä." Hän naurahti ja sytytti tupakan huulilleen. Ensimmäiset nikotiinit imettiin nautinnollisesti keuhkoihin ja puhallettiin nenänkautta ulos. Hieman huvittunut virne huulillaan poika naurahti.
"Mä voisin jatkossakin ruveta hommailee poikienkin kanssa." Hän totesi. Okei, perseeseen kyllä koski, ei hän sitä voinut kieltää, mutta olihan se ollut helvetin siistiä! Ja jos joku oli siitiä, ei Jacky sitä yhteen kertaan jättäisi.

Hetken poika katseli vastakkaista seinää, kunnes käänsi taas katseensa Armaniin. Nyt kun toista katsoi kunnolla, ei tuo ollut kyllä mikään ruma, vaikkakaan eihän Jacky osannut vielä sillä silmällä poikia katsoa. Kyllä jokainen silti erotti omasta sukupuolestaankin rumat ja hyvät ihmiset. Jollain todella kierolla tavalla JAcky piti toisen ulkonäöstä.
"Suhun ei varmaan saa kiintyä, vai mitä?" Poika kysyi sitten virnistäen päälle. Jotenkin pojasta tuntui, että toiselle tämä todellakin oli vain yksi pano muiden joukossa.

Armani naurahti Jackyn kanssa. Oli söpöliinin ensimmäinen kerta vastakkaisen sukupuolen kanssa sekstailemassa. Nuorukainen ei itse omaa ekaa kertaa lainkaan muistanut, mutta kai siinä oli joku hyvä ystävä kyseessä - tietenkin myös alkoholi. Pahis katseli toista pitkään, eikä alitajunnassa tahtonut, että tämä teki jonkun muun kanssa sitä. Samanlainen tunne oli hänenkin ekan kerran vienneellä pojalla tai miehellä. Rokkari oli vapaa tekemään mitä vain, mutta pahis ei voinut tai tahtonut ajatella tuollaista. Söpöliini olisi jonkun muun kanssa.
"Onnee sitten sulle", tokaistiin hymyillen ja katseltiin kuinka röökin sauhut valtasivat pienen tilan.

Nuorukainen piti todella pitkän hiljaisuuden. Hän ei millään tahtonut vastata tuohon kysymykseen, joka tuntui elämän pahimmilta, jonka hän oli kuullut. Lippistä paranneltiin pääkoppaan ja katsottiin muualle kuin toisen silmiin. Hän veti takaisin käden pois toisen kropasta ja painoi molemmat kädet jalkojensa ympärille.

"Saat kiintyä, jos tahdot, mutta en ota missään nimessä vastuuta, mitä muuta koet kanssani."

Jacky kohotti kulmaansa, kun toinen reagoi hieman omituisesti hänen esittämään kysymykseen. Armania taputettiin hieman olkapäälle.
"Hei? En mä sanonut että olisin kiintymässä? Älä säikähä. En mä mikään takertuja oo." Hän huomautti imien tupakkaansa. Sellainen Jacky ei osaisi olla, vaikka joskus tahtoisikin. Siitä hän oli itse asiassa joskus Damyanin kanssa keskutellut. TOinen oli ollut kuulemma rakastunut erääseen poikaan ja ei ymmärtänyt sitä, miksi JAcky ei ymmärtänyt sitä. Millainen tunne sellainen oli, joka sai oikeasti ihmiset niin sekaisin ja tekemään omituisia asioita? Oliko se sitten normaali?

Poika sai tupakkansa polteltua ja konttasi sitten paketti auton oviaukolle ja pomppasi seisomaan parkkipaikalle. Asvaltti tuntui viileältä. Poltettu rööki viskattiin parin metrin päähän. Ei ainakaan nyt näyttänyt siltä, että sade saattaisi yllättää yöllä. Yleensä se tosin nimen omaan yllätti ja alkoi kusta niskaan aivan yllättäen. Onneksi katto ei vuotanut.

Armani hymähti kylmästi ja meni hieman kauemmaksi toisesta. Oma itse alkoi tulla takaisin, eikä juomista näyttänyt missään olevan. Taputus olkapäälle ei oikein ollut miehen mieleksi, joten hänen sisällään kävi kylmiä väreitä inhosta. Jos koskettiin, koskettiin sitten kunnolla ja tunteella tai sitten ei, mutta kosketukset häneen eivät saisi olla vain tuollaisia.

"No hyvä, pystyt sitten pitämään ittestäs huolen", mutisteltiin ja etsiin housun taskuista omaa askia. Napattiin kätevästi tupakka huulten väliin, pieni liekki valtasi pakun. Armani seurasi Jackyn liikkeitä, kun tämä päätti mennä ulos. Miehenalku ei heti tehnyt elettäkään noustaakseen siitä patjasta, mutta huokasi hiljaa ja nousi itsekin. Housuja paranneltiin ja tylsän oloisesti käveltiin kylmään yöhön. Kädet ristissä rinnan edessä ja rööki huulessa.

"Sä jäädys vielä tänne. Mut mitä se vittua mua kiinnostaa", kylmä nauru valtasi nuorukaisen olemuksen. "Vois lähtee himaan tai jotain.."

Jacky katsoi hieman ihmeissään toista. Jotenkin Armanin olemus oli muuttunut hetkessä.
"Suutuiks sä nyt tai jotain?" Hän kysyi sitten suoraan. Ilma tosiaan kipristi hieman paljasta yläkehoa, mutta siihen narkkis oli hyvin ilmastoidussa asunnossaan jo tottunut. Hyvä ettei San Diego ollut mitään maailman kylmimpiä paikkoja edes talvella. Eihän silloin pakussa asumisesta tulisi mitään.
"Meinaatko lähteä? Ei sun kyllä tarttis..." Jacky totesi, ja tajuammaan pyysi oikein toista jäämään. Alitajunnassa joku tai jokin käski häntä olla päästämättä Armania menemään, mutta suurin osa päästä huomautteli vain kärkkäänä, ettei asialla ollut mitään väliä.

Poika vei kädet taskuilleen. Housut valuivat sen seurauksena jälleen hieman alaspäin, mutta samalla niitä pystyttiin pitämään käsillä ylhäällä. Jacky katsoi toista hieman kysyvänä. Toisaalta hänellä oli kymmenittäin kysymyksiä toiselle mutta hän ei vain osannut ilmaista niitä mitenkään.

"En tietenkään", vastattiin katsomatta keskustelukumppania. Nikotiini levisi uudelleen keuhkoihin ja oli ihanan raukea olo. Toinen käsi painautuneena housun taskuun antoi nuorukaisesta jonkinlaisen rennon kuvan, mutta yhtä hyvin hänen katseensa voisi tappaa, jos niin haluaisi.
Itse asiassa Armanin pitäisi lähteä, jos huomenna aamusti tahtoisi tehdä vielä pari kauppaa muutaman narkkarin ja parittajan kanssa, joista saisi käärittyä ihan hyvää summaa tilille. Ei hän tosin tahtonut mennä, mutta.. Keesipää imi tupakkaa pitkään ja puhalsi savut ulos huokaillen pitkään. Sama käsi, jossa rööki paloi, hinkkasi turhautuneena otsaa.

"Ei mun tarttis, mut sun luona mä joutuisin sun söpöliinin pauloihin", kerrottiin ilme peruslukemille, hieman ylimielinen katse ja röökistä imettiin taas pitkään. Katse siirettiin taivaaseen, joissa tähdet himmelsivät. Oli kaunis yö, eikä se oikeastaan yhtään sen kauniimmaksi voinut mennä. Kaupungin äänet takana vain kohisivat kuin telkkari rämä. Oli todella kaunista.

Jacky kohautti hieman harteitaan toiselle.
"Okei. En mä kyllä sua pakota jäämään. Sit tosin voisin itekki vielä liikkeelle lähteä." Hän huomautti ja könysi takaisin pakettiautoon. Uusi valkoinen t-paita napattiin kasasta ja mukaan lähti myös musta huppari. Molemmat kappaleet puettiin päälle ja hiuksia pörrötettiin hieman.
"Ootko mihin suuntaan lähössä? Mä aattelin lähtee moikkaamaan kaveria tässä aikani kuluks." Rokkari ilmoitti sitten hymy huulillaan.

Eihän sitä varma voinut olla, mutta ehkä Damyan oli nyt kotiinsa jo tullut. Eikös Marya jotain sanonut toisen etsimisestä? Tai jotain? Jacky yritti muistaa mitä tyttö oli pojasta puhunut, muttei kuollakseensakaan saanut asiaa päähänsä. No, ainahan sitä ovia pystyi käymään kolkuttelemassa. Katse ajautui vielä pakettiautoon. Ovet olisi kyllä hyvä saada piakoin. Poika lähti astelemaan katua pitkin hyräillen hiljaa itsekseen Dropkick Murphy'sin kappaletta For Boston.

Tylsä, laiska ja välinpitämätön katse siirrettiin kohti lyhyempää poikaa. Armanin sisällä muljahti jokin, mutta se tuntui enimmäkseen hyvältä kuin mitä hän oli viime aikoina kokenut. Särkylääkkeen ja amfetamiinin vaikutukset olivat vähäiset ja niinpä kova halu saada piikitettyä itseään kasvoi. Rööki painettiin suuhun, imettiin ja päästiin harmaa savupilvi öiselle taivaalle.

Heteroita hän ei koskaan tule ymmärtämään.

"Tuun sitten samaa matkaa", tokaistiin ja heitettiin vielä savuava rööki kylmään maahan. Ei hän mielellään kertonut, missä päin asui, vaikkei siitä ollut toistaiseksi mitään haittaakaan. No, Jacky tietäisi Armanista vain vähemmän ja hyvä niin. Kotiin, kun ei ehkä nyt jaksaisi vieläkään mennä. Ei siellä odota ketään, vain piikit valmiina, mutta ne eivät katoa minnekään olohuoneen alakaapista.

Armani jätti hieman välimatkaa Jackyyn, pysytteli taka-alalla. Pari askelta siinä meni, kunnes hänen oli pakko mennä toisen viereen. Joku vielä luulisi pahista raiskaajaksi, joka ahdisteli tuota mustaan huppariin somistautunutta poikaa. Miten vain.

"Millane se sun kaveris on?" Kysyi Armani ihan kuin häntä oikeasti kiinnostaisi. Ajan tappamiseksi oli pakko puhua jotain.

Jacky vilkaisi hieman vierelle ilmestynyttä poikaa.
"Damyan vai? Se on hassu. Ei sitä muut sanat kuvaa niin hyvin. Tai ehkä tapaturma altis." Hän naureksi ja kaiveli jälleen tupakki tarpeensa esille. Damyan oli todellakin omalaatuinen persoona. Erikoinen ja...Maskottimainen. Niinhän tuo taisi kertoakin joskus itse. Kaikki pitivät tuota maskottina hänen luokallaan.
" Se on vähä vajaa. Eri tavalla mitä minä. Se on herttanen."

Poika asteli pitkin katua. Ei suinkaan pitkän matkaa. Pian hän nimittäin pysähtyi vanhannäköisen kerrostalon eteen. Ikä ei ollut tehnyt rakennukselle hyvää. Päinvastoin. Jacky kääntyi Armanin puoleen.
"Jos tahot, voit tulla käymään ylhäällä. Se vois tarjota kahvit jos haluut?" Hän ehdotti ja veti kerrostalon alaoven auki. Damyan asui kolmannessa kerroksessa.