I don't let nobody see me wishin' he was mine.

Sapphire tänään C:

Sappire heilautti pitkiä hiuksiaan toisen olkapäänsä ylitse ja tunki samala hattua laukkuunsa. Brunette oli innoissaan. Pitkästä aikaa hän sai viettää päivän Darrenin seurassa ! Vähemmästäkin hän olisi ollut innoissaan. Tyttö oli jo parin viikon ajan aktiivisesti kysynyt koska Darrenilla olisi aikaa hänelle. Eilen Sapphire oli alkanut mököttäään kun aikaa ei näyttänyt löytyvän, sitten Darren ehdotti ystävällisesti jos he viettäisivät päivän ostoskeskuksessa shoppaillen, Sapphirelle se todellakin kävi, hän halusi ostaa itselleen jotain uutta. Brunette aasialaisneito käveli kohti ostaria, hän oli vasta puoli tuntia sitten päässyt koulusta, Darren varmaan olisi ko kierrellyt hetken kaupoissa. Sapphiren olisi pitänyt päästä jo kahden jälkeen, mutta joutui jäämään matikan tukiopetukseen päälle tunniksi. Niinpä neitokainen käveli kohti ostaria.

Tyttö kuunteli samalla iPodiaan. Hän oli kestänyt hyvin vain Darrenin siskona, vaikka olikin tuntenut vähän vahvempiakin tunteita tuota sööttiä urheilijaa kohtaan. Darren oli unelma veli ! Onneksi juuri tuon pojan isä oli löytänyt Sapphiren ja hänen äitinsä. Tyttönen otti pari hyppyaskelta, hän oli vain niin onnellinen ! Kotona meni hyvin, samoin koulussa, hänellä oli ystäviä.. Ainoa joka puuttui oli poikaystävä, harmi ettei hän saanut Darrenia. Tyttö huokaisi hiljaa ja huomasi ostoskeskuksen edessään, sulki iPodinsa ja tunki sen laukkuun, astuen sisälle suureen ostariin, laukku olallaan. Nyt pitäisi vielä löytää Darren.

Tyttö käveli koko ensimmäisen kerroksen kaupat ja paikat läpi, ei Darrenia. Sapphire huokaisi ja suuntasi toiseen kerrokseen, näki pari astonlaista poikaa jotka alkoivat kuiskutella hänet nähtyään. Sapphire kohotti toista kulmaansa, jatkaen matkaansa. Tyttö meni istumaan penkille, ehkä Darren kulkisi hyvällä tuurilla vastaan. Darren ei kuitenkaan tullut, joku toinen tuli. Toinen noista astonilaisista, joku ilkeän näköinen, häntä vanhempi jätkä tuli Sapphiren luokse, tyttö vinkaisi avuttomasti. "mitäs tollanen kissa tekee täällä yksin ? Tääl voi olla vaarallist jengii." Vanhempi naureskeli ja istui lupaa kysymättä Sapphiren vierelle. "hmmh.. odotan.. mun veljeä." Sapphire naurahti vaikeasti ja yritti liikkua kauemmas jätkästä, mutta poika kietaisikin toisen kätensä Sapphiren ympärille ja veti tytön itseään vasten. Sapphire älähti ahdistuneena, nyt hän varsinkin kaipasi Darrenia luokseen. Tyttö puristi laukkunsa hihnaa kaksin käsin, tunsi tuon tuntemattoman jätkän kädet liukuvan hänen kyljeltään selälle, että Sapphirea ahdisti, ahdisti niin paljon. Darren.. auta.. pelottaa.

//täältä tullaan C: ♥

Darren huokaisi hiljaa ja napautti päässään kököttävää hattuaan parempaan asentoon, nosti jalat vastakkaiselle tuolille ja istui kahvilan lasiseinän viereisellä paikalla katsellen ohikulkijoiden joukkoon, hänen pikkusisarensa kyllä erottui joukosta heti, toinen oli niin pirtsakka, todennäköisesti taas yllään jokin älyttömän suloinen mekko joka korostaisi hänen sääriään. Okei, kukaan jätkä ei koskaan katsellut oikeasti sääriä, Darren katseli, mutta hän nyt oli poikkeustapaus muissakin asioissa. Paljon, paljon helpompi ja ymmärtäväisempi poika. Nokkela ja fiksu. Sapphirella meni matikan tukiopetuksen kanssa vähän myöhempään, se ei haitannut Darrenia koska hän oli kerennyt käydä tennisharkkojen jälkeen kotona vaihtamassa puhtaat vaatteet ylleen ja suihkussa, mutta nyt häntä oli vähän jo alkanut kyllästyttää odottaminen. Tuon sormet naputtelivat metallisen pöydän pintaa ja toinen käsi pyöritteli kahvikupissa olevaa lusikkaa pojan vilkuillessa ohi kävelevää kikattavaa tyttöporukkaa joka korosti rintavarustuksiaan vähän turhan silmiinpistävästi. Okei, ei hän nyt niin poikkeus ollut ettei olisi jättänyt huomaamatta jotain sellaista jota oikein tyrkytettiin esille. Sapphire oli erillainen kuin nuo, Darrenista se oli suloinen tyyli ja Sapphire oli varmasti hyvä sydänten sulattaja ulkonäöllään.. tai ainakin se oli Darrenin sulattanut kerran jos toisenkin.

Isoveljen linja kuitenkin pidettiin, olihan espanjalaispojalle tullut kerran jos toisenkin haluja kosketella pikkusiskonsa pehmeitä sileitä poskia joita koristi se hellyyttävä hymy, mutta Darren osasi pitää itsensä hyvin kurissa. Poika vilkaisi kelloa ja puri huultaan, tytön olisi pitänyt tulla jo ? tuo vilkaisi puhelintaan mutta ei viestejä eikä soittoja. Eikait siinä auttanut muu kuin lähteä etsimään, poika hörppäsi nopeasti lattensa loppuun ja nousi, lähtien kiertämään sitten tarkasti vilkuillen joka kauppaan ostarin ensimmäistä kerrosta. Vartin päästä poika sai todeta että ei mitään ja tuo siirtyi kohti yläkertaa, miten hän oli saattanut olla huomaamatta Sapphirea ? vai oliko toinen edes mennyt siitä ohi missään vaiheessa. Urheilija ei tiennyt mutta yläkerrassa tärppäsi, kun Sapphiren pitkät brunetet, kihartuneet hiukset iskeytyivät Darrenin silmiin, mutta toinen ei ollut yksin. Urheilijan hampaat kiristyivät, oliko toinen sopinut treffit jonkun toisen kanssa juuri kun Darren oli päättänyt uhrata päivänsä Sapphirelle, tai ei se nyt varsinaisesti mitään uhrausta ollut, tytön seura oli viihdyttävää mitä nyt välillä turhan tyttömäistä. Urheilija harpoi lähemmäksi ja huomasi ettei siskon ilme näyttytkään kovin tyytyväiseltä tilanteeseen ja Darren pääsi nopeasti jujuun mukaan.

"Hei! Näpit irti mun siskosta!" Darren karjaisi, se oli todella omituisen vihainen ääni joka pojasta lähti, pojasta joka ei koskaan menettänyt hermojaan tai suuttunut mutta kun kyseessä oli hänen perhe, ystävät ja ennen kaikkea Sapphire oli toinen ääni kellossa. Urheilijan askeleet saapuivat penkin luokse ja tuo tunnisti pojan astonilaiseksi, nimeä ei muistettu mutta kuka hemmetti lieköön olikaan tuon oli parasta päästää Sapphiresta irti heti ja varmasti jätkä tunnistaisi Darrenin, eihän koulun kermaa voinut olla tuntematta nimeltä. Pojan sormet tarttuivat toisen paidasta ja urheilija kiskaisi pojan irti siskostaan, takaisin seisomaan ja katsoi uhkaavasti tuota silmiin. Ilme oli tyyni mutta katse paloi vihasta. "Älä_enää_koskaan_koske Sapphireen ilman sen lupaa, tuliko selväksi?" Darren sihisi murhaavasti toisen kasvoille mutta piti tyyneydensä ja äänen korkeutensa tasaisena, mutta hyytävän kylmänä ja luotaantyöntävänä. Urheilija päästi pojasta irti ja tönäisi tuon kauemmas Sapphiresta jääden itse sisarensa ja pojan väliin ja katsoi toista vielä tiukasti.
"Ala vetää nyt" Poika kehotti tyynesti ja naksautti kerran rystysensä läpi, ihan vain korostaakseen sitä miten uhkaava hän kykeni olemaan, vaikkakaan väkivaltaan hän ei aikonut ruveta, turhaa touhua se sellainen.

Sapphire katsoi tuota jätkää, joka hyväili hänen muotojaa, tyttöä ahdisti kamalasti. "lopeta." hän pyysi mutta jätkä esitti ettei kuullut. Pian kuitenkin Darren ilmestyi paikalle, jätkä kohotti katseensa poikaan. "wow. sun siskos ?" Tuo toisti ja nauroi, nousten sitten toisen vetämänä ylös. "iisisti jätkä. me vaa pidettii vähä hauskaa." poika naureskeli ja vilkaisi Sapphirea jota pelotti kamalasti, onneksi Darren oli siinä. Jätkä vilkaisi Darrenia ja kohotti toista kulmaansa. "wowwow, älä nyt hermosti kermaperse." tuo totesi ja virnuili ilkeästi. "nähään typykkä." tuo totesi Sapphirelle ja lähti. Sapphire inahti ja nousi seisomaan, halaten Darrenia lujasti. "kiitos." tyttö parahti säikähtäneenä ja pureskeli huultaan.
Hetken kuluttua tyttö irroitti veljestään ja katsoi tuon uskomattoman komeita kasvoja.

"ehtikö tulla tylsää ?" tyttö hymähti hetken rauhoituttuaan. Tyttö istui takaisin penkille ja vilkaisi että siellä sisällä oli kaikki, ei sitä tiennyt vaikka tuo astonlainen olisi varastanut jotain. Kaikki löytyi, Sapphire sulki laukun ja nousi seisomaan. "okei, minne ensiksi ?" tyttö kysyi taas omalla, pirteällä äänellään.
Brunette vilkaisi puhelintaan, ei viestejä tai soittoja. Tuo veti vaaleanpunaista villapaitaansa paremmin ja hymäti sitten Darrenille. "kiitos vielä kun pelastit mut." Tyttö huokaisi hiljaa ja katseli hetken kenkiään, kunnes kohotti taas katseensa veljeensä. "mä en ois ite saanu sitä mun kimpusta pois." hän totesi hiljaisemmin, häntä ärsytti olla niin heikko, ehkä tytön olisi kannattanut mennä vaikka itsepuolustus kurssille tai jotain ? Onneksi tämmöistä ei kuitenkaan usein sattunut, kerran pari känniläistä oli käynyt käsiksi ja nyt tämä. Onneksi tytöllä oli tuollainen supersankari kuin Darren.

Sapphire lähti kulkemaan eteenpäin, katsellen kauppoja, hänen teki mieli ostaa ainakin pari kenkiä ja ehkä joku mekkokin olisi ihan kiva. Meikkejä, joku pehmolelu.. Kaikkea, hän ei ollut pitkään aikaan shoppaillut ! Ja olihan hänellä kaupunkin söötein makutuomari mukana ! Darrenilla oli kyllä hyvä maku vaatteiden suhteen, tuo kyllä osaisi sanoa mikä sopi Sapphirelle ja mikä ei, vaikka usein Sapphire itse tiesikin sen paremmin, ei pojat niin muodista välittänyt. Sapphire itse luki kaiken maailman muotilehtiä, hänellä oli nytkin pari mukana laukussa, hän oli bongannut ihanat kengät toisesta lehdestä ja toisesta aivan ihania mekkoja, joita hän halusi käydä katsomassa.

Darren paransi paitansa asentoa ja mulkoili jätkän perään kunnes tuon selkä oli kaikonnut hyllyjen taakse, tuolla naamalla ei ollut enää mitään asiaa Darrenin saati Sapphiren luokse. Urheilija käännähti ympäri, napautti lakkinsa takaisin kunnolliseen asentoon ja katsoi siskoaan aavistuksen huolissaan, tutkien tuon kehon päästä varpaisiin ja pisti huomiolle toisen, ei niin yllättävän asuvalinnan. Hame, hymy kävi Darrenin huulilla "olet söötti tänäänkin" tuo kehaisi kuten kohteliaisiin tapauksiin kuului ja hymyili sitten Sapphirelle ja tuon mantelinmuotoisille silmille. Tytössä ei ollut näkynyt mitään jälkiä väkivaltaisesta käytöksestä ja se oli hyvä, jos tuossa olisi ollut edes pieni mustelma olisi Darrenin sisällä varmaan jokin napsahtanut ja tuo olisi pistänyt sen jätkä tennismailalla matalaksi.

Lempeä hymy pysytteli vanhemman kasvoilla tuon vastatessa Sapphirelle ja lakaten viimein halimasta tuota hajalle. "ei, mutta kerkesin jo huolestua, missä sä viivyit ?" Darren kohotti toista kulmaansa hitusen kysyvästi ja hymy laimeni hetkeksi ja poika seuraili kun toinen tarkisti laukkunsa sisällön. Omat kädet hän tunki taskuihinsa, kokeili että lompakko oli tallella ja puhelin ja auton avaimet tietenkin kohauttaen sitten rennosti olkiaan. "sama se, nainen saa päättää.. voisin muuten haluta itselle parit uudet housut" Darren totesi sitten, hän kyllä viihtyi Sapphiren kanssa ostoksilla mutta jos ei ollut itselle ostettavana mitään tai kenellekkään muullekkaan niin kyllähän siitä meinasi aina vähän pitkäveteistä tulla, vaikka pojalla olikin paha tapa löytää joka kaupasta aina jotenkin mitä ostaa ja siinähän sitä rahaa kului. Ei rikkaalla pennulla tosin kovin paljon rahan meno haitannut kun siät tuli koko ajan jostain tuutista lisää, onneksi Darrenilla oli kuitenkin aina järki kädessä sen kulutuksen kanssa. "äh ei se mitään, mun hommahan se on kuitenkin ja aina mä sua suojelen. oot mun silmätikku" Darren naurahti, sipaisi kevyesti toisen brunetteja kiharoita sormillaan ja lähti sitten seuraamaan sisartaan.

He kävelivät päättömästi ympäri kakkoskerrosta, ohittelivat kauppoja kauppojen perään ja kävivät muutamassa pöyrähtämässä, vilkuilemassa ja tonkimassa. Ostoksilla Darrenista oli hauskinta seurata muita ihmisiä, hyvin usein heitä saatettiin luulla seurustelevaksi pariksi koska he eivät todellakaan näyttäneet sisarruksilta. Toisinaan asiaa ei jaksanut edes kumpikaan korjata jos joku sattui sen sanomaan ääneen vaikka joskus aina naurettiinkin että sisarruksia sitä oltiin. "Syödäänkö täällä vai mennäänkö kotiin syömään? ravintola ruoka olisi kyllä mukavaa vaihtelua" Darren päivitteli noin puolen tunnin kuluttua kun hän oli saanut housujen tilalta ostettua yhden uuden päähineen ja kaksi paitaa. Housuje mallit olivat alkaneet muuttua joka kaupassa juuri sellaisiksi mitä Darren ei voinut sietää. "ei sillä, ei mulla ole vielä nälkä, entä sulla?" poika kohotti toista kulmaansa ja vilkaisi sisartaan hymyillen.

"äh, mä jouduin jäämään tukiopetukseen.. että pääsen kokeesta läpi, mä en halua uusia kurssia ja se maikka sanoi ettei halua nähdä mua uusimassa." Sapphire naurahti pienesti ja sipaisi hiuksiaan toisen korvan taakse.
Sapphire hymyili toiselle suloisena, oli ihana kuulla että hän oli Darrenin silmätikku. Tyttöä välillä harmitti, että he olivat sisaruksia.. Nyt hän ei saanut tuntea niin toista kohtaan, kuin hän tunsi, vahva ihastuminen.. Tyttö hymyili toiselle lempeästi.
He kiertelivät, aasialainen löysi itselleen pari mekkoa, hiuspantoja, kengät ja pari paitaa - Tyttö rakasti vaatteita ja asusteita. Nyt Sapphire maksoi juuri itselleen parit krovikset ja rannekorun.

"ravintola... en olekkaan pitkään aikaan käynyt ravintolassa, mennään vaan." hän hymyili uskomattoman lempeästi ja suloisesti. "ei mulla vielä ole kamala nälkä, mutta ehkä kohta voisi mennä ? koulussa oli pahaa ruokaa." Tyttö virnisti toiselle ja pörrötti hiukan hiuksiaan. Hän katseli Darrenia, toinen oli kamalan söötti, komea, ihana.. Ihan unelma poikaystävä ! Mutta toisalta, Sapphire uskoi olevansa toiselle tärkeämpi kun hän oli Darrenin sisko eikä tyttöystävä. Ja tuskin Darren hänestä olisi voinut pitää enemmän kuin kaverina jos he eivät olisi "sukua."
Tyttö lähti kävelemään eteen päin ja vilkaisi Darrenia vierellään, tuon kättä, hänen teki nini mieli ottaa poikaa kädestä, mutta hän ei viitsinyt.. Tyttö katsoi hetken aikaa toisen sivuprofiilia, tuo olin niin söötti .. Ahdistavaa. Sapphire pakotti itsensä katsomaan eteen päin ja siirsi muovipusseja toisesta kädestä toiseen, käteen siinä alkoi sattua kun niitä kaikkia pusseja kantoi ympäriinsä.

Taas yksi tunti vierähti kävellessä ja katsellessa ja ostellessa. Sapphire kuuli vatsansa murinan, hän naurahti pienesti. "käytäiskö syömässä ?" hän hymyili ja katsoi isoveljeään lempeästi.

Darrenia hymyilytti, matemaattiset aineet, toiset eivät pärjänneet niissä ja toiset oli siinä loistavia. Poika itse ei kuulunut kumpaankaan kastiin, hän pärjäsi siinäkin aineessa yhtä hyvin kuin kaikissa muissa, nyt kun tarkemmin ajatteli ei pojalla ollut sellaisia aineita, missä hän olisi ollut jotenkin hirveän huono. Kaikki eivät vaan kiinnostaneet, siitä se oli kiinni. Viimeinkin poika löysi yhdet sopivat housut, ihan kivan näköisetkin ja sovitettuaan niitä kermalainen kävi ostamassa ne, kiitti myyjää ja nappasi kassin mukaansa saapuen Sapphiren luokse. Toisella ei kuulemma ollut vielä nälkä ja Darren nyökkäsi "sano sitten kun haluat mennä niin mennään" hän hymähti lempeästi, pojalla itsellään alkoi pikkuhiljaa olla jo nälkä mutta ei mitenkään hirveän paljon. Urheilija jätti asian mainimatta koska ei nähnyt pakottavaa tarvetta mennä heti syömään ja sen sijaan että hän jatkoi vaatekauppojen vilkuilua tuo oli alkanut katsella mihin ravintolaan he menisivät syömään. Pojalla oli tilillään rahaa ihan riittämiin ja paikka voisi olla jopa hitusen kalliimpi, jos se ei haittaisi Sapphirea, tuskinpa vaan.

"koulussa on aina pahaa ruokaa" Darren naurahti sitten toiselle ja siirsi katseensa hetkeksi ravintolojen kylteistä sisareensa, kohtasi tuon lempeät söpöt, aasialaisten silmät ja piti rennon olemuksensa hymyillessään toiselle. Oli hemmetin vaikeaa kun tiesi että oli syötävän hyvä ja toinen oli syötävän söpö mutta tiesi senkin ettei siinä voinut olla mitään muuta kuin ystävyyttä. Kevyesti Urheilija sipaisi nuoremman kasvoilta yhden hiuskiehkuran sivuun ja poika jatkoi sitten taas rentoutuen matkaansa, työntäen lopulta kädet taskuun ja he katosivat taas yhteen vaatekauppaan.

Tunnin kuluttua Darrenilla oli jo ihan tarpeeksi kantamuksia, housuja oli alkanut löytyä ja pojalla oli niitä jo nelisen kappaletta, ihan tarpeeksi kyllä sille ostosreissulle ja nälkä suorastan huusi vatsassa. Oli aikakin että Sapphire kysyi että mentäisiinkö syömään "joo mennään, mä katsoin tossa yhden paikan matkan varrella, minne voidaan mennä ellei sulla ole sitten mitään ehdotuksia? se on vähän kallis mut sieltä saa myös hyvää ruokaa" Darren kysyi kun vaihtoi kaikki kassit toiseen käteen jottei oikea olkapää rasittuisi niin kamalasti, kaksikon kävellessä kohti ravintolaa. "eikä siellä ole tähän aikaan näin täyttä, siellä on kaikenlisäksi ihan julmetun hyvää pizzaa" poika virnisti ja rivistö tuon puhtaanvalkeita hampaita vilahti näkyvillä. "jos neidille sopii" urheilija lisäsi vielä loppuiun hienostuneesti katsellen siskopuoltaan.

Sapphire kikatti, toinen oli kamalan suloinen ! Herrasmies, ihminen jonka kanssa halusi olla. Valitettavasti se ei onnistunut mitenkään, ei ikinä, tytön ihme synkkeni hiukan, tuo pureskeli huultaan ja käveli velipuolensa vierellä. "mennään vain. Rahaa kyllä on." Hän hymyili sitten pienesti.
Pian kaksikko saapui ravintolaan, paikka oli todella hienostunut ja upea, kamalan kauniskin. Sapphire hymyili lempeästi, katsoen sitten Darrenia, ku tarjoilija tuli heidän luokseen ja saattoi heidät sitten kahden istuttavan pöydän ääreen, toi ruokalistat ja lähti, jättäen kaksikon miettimään mitä he haluaisivat. Aasialainen istui alas, laski kantamuksensa vierelleen ja alkoi selata ruokalistaa. Kaikki kuulosti kamalan hyvältä ! "voisin maistaa kaikkea, upea lista !" Sapphire naurahti ja päätyi kuitenkin valitsemaan lasillisen kokista sekä gluteenittoman kasvispizzan, hän kun keliakiaa sairasti. Ei hän sinänsä kasvissyöjä ollut, mutta nyt teki mieli kasvis pizzaa.

Tarjoilija palasi ja pyysi tilauksia. "iso kokis ja gluteeniton kasvispizza, kiitos." Saphire hymyili valloittavasti nuorelle miestarjoilijalle joka hymyili takaisin ja kääntyi sitten Darrenin puoleen. Kun tilaukset oli kirjattu ylös, tarjoilija lähti ja palasi pian juomien kanssa, lähtien taas, ruuat tuotaisi myöhemmin.
Sapphire katsoi nyt veljeään, tuon komeita piirteitä ja hymyili nojautuen käsiinsä, lämmin katse kasvoillaan. "voitko puhua espanjaa ?" Brunette pyysi kauniisti, hän rakasti espanjaa, se oli kamalan kaunis kieli tytön mielestä ja Darren puhui sitä täydellisesti, niin ihanasti.. Tyttö ei itse osannut kuin joitakin sanoja espanjaa, onneksi heidän isänsä, hänen isäpuolensa puhui englantia niin että he tulivat toimeen.

Hetken kuluttua ruuat tulivat, Sapphire kiitti ja leikkasi palan pizzaansa ja söi, kamalan hyvää. Hän hörppäsi kokista päälle ja katsoi sitten Darrania, hymähtäen pienesti, miksi toisen pitikin olla niin hyvännäköinen, laittoman hyvännäköinen.. Toisalta, Sapphire sai olla joka päivä Darrenin vierellä, nukkua vaikka yöt vieressä. Tyttö oli aina hakeutunut Darrenin viereen nukkumaan jos oli oisinkin nähnyt painajaisia lapsena, varmaan hän voisi tehdä niin vieläkin. Darren oli hänelle todella erityinen, enemmän kuin vain veli, ihastus ehkä. Vaikka ei niin saisi olla Darren oli veli, ja sellaisena tuo pysyisi, Darren ei koskaan voisi olla hänen poikaystävänsä, se sattui, kun sen tiesi, hänen hymynsä kuoli ja tyttö puri huultaan ja leikkasi itselleen uuden palan pizzaa ja alkoi pureskella sitä hiljaisena, katsoen lautastaan.

Darren hymyili toiselle ja käveli kantamuksiensa kanssa sitten ravintolaan, he hakeutuivat mukavaan pöytään istumaan ja pian heidän luokseen jo pörähti tarjoilija. Darren laski kamansa vierelleen ja laski hatun päästään pussien päälle, ei ollut kohteliasta syödä lakki päässä. Hän alkoi selata sitten menua ja ajatteli itsekin tilata pizzaa ja limukkaa "Täällä on todella hyvän kuuloista ruokaa, en sen kummemmin tiedä kun en ole kaikkea kerennyt vielä maistaan" Darren naurahti ja sulki menun kun oli päättänyt täytteet ja kohotti katseensa sisareensa hymyillen. Pian heiltä tultiin hakemaan tilaukset ja Darren rentoutui vähän, nälkä kurni jo vatsassa eritoten nyt kun hän tiesi että ruokaa oli kohta tulossa ja nuorukainen vain katseli tummilla silmillä tyttöä vastapäätä, hymyillen tuolle lämpimästi. "Espanjaa?" Hän naurahti ja nojautui sitten kevyesti kyynerpäillä pöytään "Kerroinko jo, miten kaunis olet tänään, säihky silmäsi saavat minut hymyilemään" Darren kuiskutti toiselle espanjaksi ja sipaisi toisen hiuksia hellästi kädellään pois toisen silmien edestä ja naurahti.

Darren siirtyi istumaan kunnolla paikallaan kun pizzat viimein saapuivat "mm.." urheilija hymähti kun haistoi pizzan tuoksun ja hörppäsi vähän limukastaan, leikaten ensimmäisen palasen ja syöden sen sitten "todella hyvää" hän totesi kun nuolaisi huuliaan ja katseli sitten kohti Sapphirea. Tyttö näytti hetken aikaa vähän onnettomalta ja Darren kallisti hieman päätään, leikaten toisenkin palan pizzastaan ja syöden sen. Toisen suloisille kasvoille ei sopinut sellainen surumielinen ilme, toinen oli aina positiiviinen ja se jos mikä lämmitti Darrenin sydäntä kovasti. Sapphire oli maailman herttaisin ja suloisin tyttö minkä saattoi löytää, Darren epäili että tuskin hän koskaan tulisi tuntemaan ketään toista niin lämminsydämmistä ihmistä kuin hänen sisarpuolensa. Toisessa oli jotain suloista pikkutyttömäisyyttäkin, siinä miten tyttö saattoi kiivetä hänen viereensä nukkumaan öiksi tai miten toinen piteli häntä joskus kädestä eikä se haitannut Darrenia ollenkaan, ei, itseasiassa poika otti mielellään toisen suojelukseensa öiksi tai piteli tuon kädestä huolehtivasti. "vaivaako jokin mieltäsi?" Darren kysyi hetken päästä, surumielinen ilme oli kadonnut jo Sapphiren kasvoilta mutta asia oli jäänyt mietityttämään Darrenia itseään ja tuo leikkasi uuden palasen pizzastaan ja hörppäsi limukastaan katsoen sitten taas kohti sisartaan.

Sapphire kikatti toiselle lempeäsit, okei, hänellä ei ollut mitään hajua mitä toinen oli sanonut, mutta vaikka se olisi ollut jotain kamalaa, se kuulosti unelmalta, toinen nojautui jopa häntä lähemmäs eikä Sapphire voinut mitään, hänelle tuli kamala halu pussata toista, mutta hän jätti sen kuitenkin tekemättä. "Espanja kuulostaa niin ihanalta.." Hän huokaisi ihastuksissaan ja aloitti sitten syömään.
Tyttö havahtui hieman ja nosti katseensa velipuoleensa. "Ei.. Ei, kaikki hyvin." Hän hymähti sitten toiselle, ei hän voisi koskaan, ei siis koskaan myöntää että hän piti veljestään.. Taino, velipuolestaan, enemmän kuin vain.. veljenä, ystävänä.. Sapphirellä oli varmaan aina, niin kauan kuin hän muisti, ollut jonkin sortin ihastus Darreniin, vaikka hän olikin hyväksynyt sen tosiasian, että he olivat ja tulisivat aina olemaan vain sisarpuolia, joskus se todellisuus iskisi kun Darren toisi jonkun kauniin neitokaisen kotiin ja Sapphire joutuisi lopullisesti päästäään irti, toinen pysyisi kuitenkin hänelle tärkeimpänä, Sapphire tulisi kuitenkin aina kertomaan huolensa Darrenille ja puhumaan toiselle avoimesti, vaikka Darren alkaisikin seurustelemaan. Eniten neitokaista pelottaisi se, että Darrenilla ei olisi enää aikaa siskolleen.. No, sitten kun se tapahtuisi, se olisi sen ajan murhe ja siitä puhuttaisiin sitten, nyt on nyt, Darrenilla oli aikaa hänelle ja Sapphire oli siitä suunnattoman kiitollinen..

Brunette hörppäsi kokistaan ja otti taas palana pizzastaan. "Mitä aattelit et tehään ruuan jälkeen?" Tyttö kysyi sitten kaunis hymy huulillaan. Hän oli saanut puolet syötyä ja alkoi olla täynnä, hän oli kuitenkin pienikokoinen ja pizzat hieman isohkoja. tuo kuitenkin yritti parhaansa mukaan saada kaiken mahdollisen alas, kunnes hän oli todella niin täynnä ettei hän edes halunnut ajatella pizzaa, tuo laski haarukan ja veitsen alas ja joi kokiksensa loppuun, taputtaen vatsaansa, hymähtäen toiselle lempeästi.