I chase the sun, it chases me

// vapaa peli, joku Jaimen seuraksi kahville!

Jaime asteli reippain askelin Dusty'siin, hän oli juuri tulossa treeneistä ja kahvihammasta oli alkanut kolottaa hieman liiankin kanssa. Kuppi kuumaa maistuisi, ennen kuin hän joutuisi lähtemään kotiin, sillä äiti oli pyytänyt heidät kaikki koolle ja vaatinut että jokainen saapuu, hänellä oli ilmeisesti jotain tärkeää kerrottavaa.
Nuorukainen tilasi tiskillä tavallisen mustan kahvin ja asteli seinän vierellä olevaan vapaaseen pöytään. Kahvila oli jostain syystä melko tyhjillään, mikä ihmetytti nuorukaista. Tähän aikaanhan ihmiset juuri olivat liikkeellä, kuka tuli töistä, kuka harrastuksistaan... Mutta kahvilaan ei näemmä ollut eksynyt kovinkaan moni.
Jaime hörppäsi kahvistaan, mutta totesi nopeasti sen olevan vielä liian kuumaa, joten hän kurotti sanomalehden viereisestä pöydästä ja avasi sen urheiluaukeamalta. Paikallissanomalehden urheilujutut olivat yleensä aika tasottomia, nuori mies lukikin mieluummin pelkkään urheiluun erikoistuneita lehtiä, niissä jutut olivat sentään tasokkaita ja mielenkiintoisia. Hänestä tuntuikin, ettei perussanomalehti panostanut ollenkaan muuhun kuin politiikalla ja kuolemilla reposteluun.

Luettuaan jonkin aikaa, Jaime kokeili juoda kahviaan uudestaan. Se oli jo ehtinyt jäähtyä sopivasti, kuppi tyhjeni nopeasti. Siivoilemassa kiertänyt nainen kysäisi josko Jaime ottaisi lisää kahvia, nuorukainen nyökkäsi ja sai pian kuppinsa uudelleen täyteen. Sanomalehden lukeminen ei häntä enää kiinnostanut, joten urheilija tiiraili ulos ikkunasta josko näkisi jonkun tuttunsa ja voisi rynnistää ulos pyytämään itselleen kahviseuraa. Ihmiset kulkivat ohitse, mutta harmikseen yhtäkään tuttua kasvoa Jaime ei nähnyt.
Hänen harvoin tarvitsi olla pitkään missään yksin, hänellä oli runsaasti ystäviä ja yleensä aina joku heistä oli hänen mukanaan, tai sitten jos nuorukaiselle sattui hetki jolloin hän istui yksin, joku innostunut nuori nainen ilmaantui nopeasti hänen seuraansa. Nyt kuitenkin näytti pahasti siltä että hän joutuisi juomaan kahvinsa yksinään.
Tyydyttyään kohtaloonsa Jaimen ajatukset liikkuivat kotiin, mitäköhän asiaa äidillä voisi olla? Viv harvoin kokosi koko perhettä yhteen, koska tiesi että se oli hankalaa. Jokainen juoksenteli missä juoksenteli, koko perhe oli samaan aikaan kotona vain öisin, ei aina silloinkaan. Urheilija naurahti itsekseen kun mieleen juolahti, että äiti ilmoittaisi olevansa raskaana. Rouva Castellano oli jo viidenkympin paremmalla puolella, joten vauva tuskin olisi perhekokoontumisen syy. Ehkä joku sukulainen oli kuollut? Kenties hänen isänsä? Nuorukainen ei ollut kuullut isästään pariin kuukauteen mitään, tämä ei ollut edes lähettänyt rahaa, kuten normaalisti... Hieman hermostuneena Jaime tarttui kahvikuppiinsa ja otti pitkän kulauksen. Ehkä hän voisi pitkittää kotiinmenoa hetken, hän ei halunnut kuulla ikäviä uutisia.