Tulitko edes ajatelleeksi seuraamuksia..?

Huooh. Eihän Gemma ollut tässä se joka luuli itsestään liikoja, vaan tuo apina tuossa - Mischa itse siis. Harvinaislaatuinen paskapääapina, tavattavissa usein Amerikan high schooleista. Tuntomerkkeinä mukiinmenevä ulkonäkö ja liian hintavat vaatteet.

"Ehkä mä en halua sun vielä tietävän mitä mä ajattelin lisätä", Gemma totesi nokkavasti, käännähti ympäri ja purjehti ovelle siihen ah-niin-ihanaan rikkaan diivan tyyliin. Tyttö tosin ei vielä astunut ovesta ja häipynyt, hän ei nimittäin voinut vastustaa vielä viimeistä pientä heittoa...

"Haluaako herra Moon antaa vielä nähdään-myöhemmin -suukon?" neiti kysyi hunajaisesti ja suloisesti jälleen hymyillen. Kuten äskenkin, nytkin silmissä pysyi se kauhistuttava katse.

Mischa tuhahti. Vai niin se meinasi? Pojan teki mieli retuuttaa tyttöä hieman ja karjua sille totuuksia päin näköä. Sitä tuo ei kuitenkaan tehnyt, eihän se olisi sopinut hänen arvolleen lainkaan.
Vihreiden silmien katse seurasi Gemman liihotusta kohti ovea. Jeesus, Mischan teki niin mieli kuristaa tuo lehmä...
nähdään myöhemmin suukon? Mischa soi Gemmalle niin tylyn ilmeen, kuin vain pystyi kauniille kasvoilleen rakentamaan. Kiusallaankin Mischa irtautui seinästä ja askelsi itseään huomattavasti lyhyemmän tytön eteen napaten tuota vyötäröltä ja kumartuen alemmas suudellen Gemmaa lievästi ilmaistuna aggressiivisen oloisesti. Mischa näykkäsi alahuulta, painoi vielä kevyen suukon huulille ennen kuin irrottautui. Katse ei ollut lientynyt, kasvojen ilme oli edelleen hapan.

"Itsepähän kerjäsit", poika lausui läpäten tyttöä takamukselle avaten itse oven ja siirtyyessään käytävän puolelle. Poika kolautti oven kuitenkin suoraan päin jonkun kasvoja. Mukavaa! Muutama säikähtäneen näköinen ykkösluokkalainen keinahteli karkuun niin nopeasti kuin koroistaan vain pääsi, Mischa pyöräytti silmiään. Se siitä pukuhuone juorusta sitten, se syrjäytettäisiin pian jutulla Gemman ja Mischan kiihkeästä suhteesta. No, kai se kuitenkin oli vähemmän paha vaihtoehto.

Taakseen katsomatta Mischa katosi matkoihinsa.

- Hahaa, kiitos pelistä. Kohta taas uusiksi <,x -

Ha-ha-haa. Tiesihän Gemma että toinen ei voisi olla pitämättä huuliaan hänestä erossa - se huvitti tyttöä aikamoisesti. Takapuolelle läpsäisy oli kyllä vähän uskaliasta... likka olisi mielellään potkaissut Mischaa korolla polvitaipeeseen jos olisi ehtinyt. No, ehkä seuraavalla tapaamisella.

Ennen poistumistaan Gemma peilasi puuterirasiansa (jonka oli laukustaan kaivanut) kannesta, siisti hieman hiuksiaan ja korjasi meikkiä. Piti sitten tyytyä tuohon minimaaliseen peiliin; enää kun ei ehtisi käymään vessassa peilailemassa. Harmi. Varmistuttuaan siitä, että näytti hyvältä tyttö napsautti surkean peilinsä kiinni, vippasi laukkuun ja sovitti kasvoilleen ylimielisen, mutta happamen ilmeen ennen kuin astui luokasta ulos ja lähti käytävää pitkin kohti seuraavaa luokkaansa.

Nyt hän oikeastaan odotti innolla seuraavaa tuntia ja nörttikansan kiusaamista. Ah noita elämän pieniä iloja...

//musta kyllä tuntuu et pidän gemman mischasta erossa tästä lähtien xD .... tai sit en, tykkäänhän hahmojeni kiusaamisesta.//