Take a look at my body (K-18)

"Nouse ylös". Joku tökki Dannyä kylkeen. Poika vain murahti ja vetäisi tyynyn päänsä päälle. Sitten hänen peittoaan revittiin. Hän tarttui siitä tiukemmin kiinni ja kiskaisi kaikin voimin. Kuului pamahdus ja Danny aukaisi silmänsä. Auringon valo tunkeutui tappavan kirkkaasti huoneeseen ja teki kipeää silmille.
"Mitä helvettiä sä teet?", Danny kysyi kaksoisveljeltään Andrewilta, joka oli kaatunut lattialle pojan kiskaistua peittoaan. Voi kun toisella ei ollut voimia.. Danny meinasi sanoa veljelleen, että alkaisi treenata vähän lisää käsilihaksiaan, mutta ei kuitenkaan tahtonut ilkeille tuolle.
"Kello on kaks päivällä", Andrew huokaisi ja nousi ylös, alaselkäänsä hieroen.
"Jaa, nyt on lauantai?", Danny ihmetteli.
"Faija alko riehumaa ku nukut vielä", broidi ryhtyi selittämään. "Se kiukuttelee vieläki siitä autosta varmaan.. eihän se muuten välittäis.. mut se käski mun tulle herättämään sut".
Danny huokaisi. "No voi herran jestas.. mitä se tekee edes kotona vielä?".
"No ei se oo kotona. Se soitti".
"Eli tulit ihan turhaa herättämää mut?"
"Enpäs. Kyllä mä sitä kusetin jo pari tuntia sitte, että herätin sut. Haloo, en mä tyhmä oo", toinen töksäytti. "Meinasin vaa tulla nyt herättämää ku eiks sulle pitäny tulla joku hoito tänne puol neljän aikaan?".
Danny vilkaisi kelloa. "Oho, voi saatana. Joo, kiitti".
Hän nousi heti ylös sängyltä ja Andrew lähti pois. Danny nappasi vaatekaapistaan puhtaat bokserit, meni omaan kylppäriinsä, pesi hampaat ja siirtyi suihkukoppiinsa.

Suihkun jälkeen hän palasi huoneeseensa. Hän ryhtyi siivoamaan huonettaan, koska ei tahtonut tuoda M.A:ta sellaiseen sotkuun. Ei sillä yleensä väliä ollut, mutta tuo tyttö vaikutti niin tarkalta, ettei varmaan suostuisi tulla paikalle jos näkisi tämänhetkisen huoneen kunnon.
Vaatteet oli tietysti kauniisti viikattuina vaatekaappiin, koska niitä Danny rakasti ja tahtoi kohdella hyvin. Roskia ja turhia papereita oli kuitenkin niin paljon, että niistä sai kokonaisen jätesäkillisen täyteen. Poika lähetti veljensä viemään roskat pois. Ystävällistä..
Mitään pölynpyyhkimisiä Danny ei tehnyt, koska heidän siivooja hoiti sen. Ei sillä, että hän muutenkaan pölyjä olisi alkanut putsailemaan..
Hän järjesti kirjahyllynsä vähän parempaan kuntoon. Sänkyä hän ei pedannut, koska se olisi ihan turhaa. Virnistys. Vaatteitakaan Danny ei meinannut pukea päälle, koska ne lähtisi joka tapauksessa pois, mutta päätyikin sitten vetämään jotain ylleen; normit farkkupillit, valkoisen hihattoman t-paidan ja mustan rennon kauluspaidan. Sori Mary-Ann, mutta ei Danny jaksanut kuitenkaan ihan pelkästään häntä varten parhaimpiaan ylleen pukea. Riitti, että vaatteissa oli hyvä merkki. Pukeutumisen jälkeen hän suoristi nopeasti hiukset. Ei kovinkaan tarkasti, kuhan nyt vähän paremmin pisti.

Danny kävi syömässä jotain ja käskytti Andrewinkin syömään jotain, vaikka toinen oli jo kuulemma syönyt aikaisemmin. Dannyllä vain oli tapana aina aamupalalla tarkistaa, että broidi söi. Hän ei tahtonut toisen anoreksian toistuvan uudelleen. Sen jälkeen hän palasikin huoneeseensa odottelemaan tyttöä. Andrew tunkeutui hänen seuraansa sen ajaksi.
"Noooh minkäslainen heila sulle nyt tulee?", veli uteli.
"Semmonen aika siisti mimmi", Danny virnisti.

"No nii! Miten se kehtas... Niinpä! Voi hemmetti. Pitääks mun käydä vetää sitä turpaa? No voisin kyllä vetää!" Mary-Ann puhui kiukkuisen kuuloisena vaaleanpunaiseen puhelimeensa kävellessään kävelytietä pitkin mustat pitkävartiset korkokengät jalassaan, joissa oli viiden sentin piikkikorko.
"Mä keksin paremman koston. Ei, en mä sitä sulle kerro! Mä lupaan, että sä et liity siihen", M.A puheli nyt rauhoittuneemmalla äänensävyllä ja hänen punaisiksi maalatuille huulille kohosi pieni katala virne.
"Oon tässä menossa yhen jätkän luo. Mmm... Joo, se on Astonista kans. Rikas ja hyvännäköi, niinhän ne mun miehet aina on, hah", blondi puheli puhelimeensa ja huomasi pian lähestyvänsä osoitetta, jonka tyttö oli saanut Dannyltä tekstarissa.
"Joo, mut mä hei lopetan nyt. Maanantaina tapahtuu sitten jotain. Noni, moi" Mary-Ann sulki puhelimensa ja asetti sen mustaan minilaukkuunsa, jota tyttö kantoi käsissään.

M.A oli joutunut rauhoittelemaan erästä kaveriaan, jonka poikaystävä oli pettänyt häntä. No oliko se enää nykyaikana kovin ihmeellistä, jos mies petti? Tosin nykyään myös nainenkin pystyi aivan helposti pettämään, mutta yleensä naiset roikkuivat melko tiiviisti kiinni omissa miehissään.
Ehkä.
No kuitenkin, Mary-Ann oli jo kehitellyt mehevän juorun, jonka hänen paras ystävänsä Gemma saisi pistää liikenteelle. Täytyihän neidin nyt kaveriaan auttaa. Hän ilomielin murskasi jonkun aseman koulussa, sehän oli juuri sitä hienoita touhua! Oli tyttö onnistunut jo pariinkiin otteeseen tuhoamaan muiden asemia koulussa, joka kohotti M.A:n asemaa ylemmäksi. Ja sehän sopi blondille todella hyvin.

Nyt kuitenkin, Mary-Ann päätti keskittyä nykyhetkeen. Hän oli ihan Dannya varten käynyt eilen shoppaamassa itselleen uudet vaatteet, jotka varmasti miellyttäisivät tätä nuorta herraa. Mary-Annella oli päällään vaaleanruskea leopardikuvioinen minitoppi, joka korosti mukavasti tytön vartalonmuotoja sekä musta minihame. Hiukset M.A:lla oli kauniisti kiharalla ja niitä piteli aisoissa pieni hainhammas. Meikiksi Mary-Ann oli pistänyt tummaa luomiväriä saadakseen utuisan vaikutelman, mikä sai hänen silmänsä näyttämään yhä enemmän kiehtovimmilta ja poskilla oli sopivasti poskipunaa.
M.A oli oikein tyytyväinen sen hetkiseen ulkomuotoonsa ja toivoa sopi, että se miellytti myös pojan silmää.
Ja noiden vaatteiden lisäksi tyttö oli käynyt vielä ostamassa itselleen uudet alusvaatteetkin. Hihi.

Tyttö saapui kauniin näköisen pihan edustalle ja käveli pihanpoikki etuovelle. Tummansiniset silmät katsahtivat pihan nopeasti läpi, kun sormi painoi sitten ovikelloa. Mary-Ann jäi seisomaan oven eteen ja napsutteli kynsillään laukkuaan vasten.

Danny oli istunut jo jonkun viidentoista minuutin ajan kaksoisveljensä kanssa hänen läppärillään. Andrew oli näyttänyt hänelle joitakin ihme skeittivideoita, jotka eivät kiinnostaneet Dannyä lainkaan - ja sen hän oli myös moneen otteeseen ilmaissut veljelleen. Andrew ei kuitenkaan ollut lopettanut niiden näyttämistä. Jos kyseessä olisi ollut joku toinen, Danny olisi jo kiskaissut tyyppiä turpaan tai vähintään iskenyt lasipullolla päähän.
Sen lisäksi he olivat keskustelleet M.A:sta, koska Andrew oli ollut niin utelias. Niinhän se aina oli. Olivat he muustakin puhuneet, kuten mitä Andrewille kuului ja myös eräästä lapsuuden ystävästä Alexista, joka oli muuttanut tänne.
Sitten ovikello soi ja Danny nousi ylös. Hän lätäsi läppärin kiinni. Hän vilkaisi huonettaan. Huoneessa ei ollut mitään sellaista, mitä tyttö ei saisi nähdä. Koneella nyt oli vähän kaikenlaista, kuten näyttökuva jossa hyppi kuumia naisia ja sitten mesekeskusteluiden historiat, joissa hän oli keskustellut muutamien entisiensä kanssa ja parin uuden, kenen kanssa poika ei ollut vielä muhinointia pidemmälle päässyt. Mutta mitä Mary-Ann hänen koneellaan muka tekisi?
Danny läppäsi Andrewia päähän. "Katoa", hän sanoi tuolle ja lähti alakertaan pitkin valkoisia kierreportaita. Heidän talo nyt oli muutenkin aika vaalea. Se oli sisustettu hyvin kalliisti ja hienosti. Talo oli suuri ja valoisa, kiitos ikkunoiden, jotka olivat lattiasta kattonrajaan asti. Ei nyt ihan kaikki ikkunat, mutta jokaisesta huoneesta löysi ainakin yhden sellaisen ikkunan.
Danny aukaisi oven. Siinä Mary-Ann seisoi. Poika alkoi himoitsemaan toista heti ensisilmäyksellä. Miten joku näyttikään noin hyvältä?
"Tervetuloa prinsessa", hän virnisti tuolle ja päästi tytön sisälle.

Danny kuljetti tytön suuren, vaalean olohuoneen kautta erääseen aulaan, jossa portaat olivat. Se oli kaikkein nopein tie sinne. Talossa nimittäin oli huoneita niin kamalasti.
"En nyt jaksa esitellä taloa, jos ei haittaa..", poika sanoi. "Ei täällä mitää jännittävää oo".
He saapuivat pojan oman huoneen luokse. Se oli myös suuri ja yksi seinä oli kokonaan ikkunaa. Ikkunan vastapäinen seinä oli musta, mutta kaksi muuta seinää olivat vaaleita. Huone oli melko normaali ja nyt siistikin. Pojan huoneesta löytyi vaikka mitä, kirjahyllyä, laajakuvatelevisio, stereot, kymmeniä cd-levyjä, pelikoneita, läppäri, valtava sänky ja musta sohva, sekä pari valkoista säkkituolia yms.
Hänen vaatekaappi oli ehkä huoneen suurin kaluste. Se oli aivan valtavan suuri, pituudeltaan ja leveydeltään. Kaapin ovet olivat melkein kaikki pelkkää peiliä.
"Joo, tää on mun huone", Danny sanoi ja katsoi M.A:ta, joka seisoi hänen takanaan, vielä ihan oven lähettyvillä. Samalla poika huomasi veljensä seisovan melko lähellä hänen huoneen ovea ja katselevan heitä. Andrew näytti peukkua ja vinkkasi silmää. Voi luoja.. Danny meni sulkemaan oven ja kietoi kädet tytön ympärille.
"Toivottavasti miellyttää".

Hetken aikaa Danny oli antanyt Mary-Annen tuota odottaa. Tyttö oli jo aikeissa pimpottaa uudestaan, mutta hänen juuri manikyroitu sormensa kuitenkin pysähtyi paikoilleen, kun tyttö oli kuulevinaan jotain ääntä oven takaa.
Sittenkös ovi jo aukesikin ja sen toiselle puolella seisoi Danny, heti himoitsemassa neitokaista.
"Hei Casanova", M.A tervehti piikittelevästi, virnisti toiselle leikkisästi ja astui sisään toisen kotiin uteliaana.

Tummansiniset silmät katsoivat taloa ihastuksissaan. Talo oli vaalea, josta tyttö piti ja siellä oli kauniita kalusteita, joista tyttö myös todella paljon piti. Huomasi heti, että sisustukseen oli panostettu ja kaikki oli tiptop kunnossa. Ja niinhän sen pitikin aina olla.
Danny sanoi, ettei jaksanut esitellä taloaan Mary-Annelle, joka kuitenkin sitten hymähti pettyneenä.
"Ai. Ois ollu kiva nähä vähän enemmän, missä sä oikeen asustelet.. Mutta ehditäänhän me myöhemminkin", Mary-Ann totesi sitten ja hymyili toiselle viekkaasti.

Astuessaan pojan huoneeseen Mary-Ann henkäisi ihastuneena. Dannyn huone oli ehkä kaikista upein, keiden luona tyttö nyt oli välillä iltojaan vietellyt. Juuri sopivan poikamainen ja hyvällä maulla sisustettu.
Ja oi mikä sänkykin.
Danny sulki oven tytön takana, jolloin silmät kohdistettiin takana seisovaan poikaan. Kuitenkin toisen kädet, jotka kietoutuivat tytön ympärille, estivät tyttöä kunnolla kääntymästä aloillaan.
"Miellyttää toki. Ihan itekö oot sisustanu vai antanu jonkun toisen hoitaa homman?" Mary-Ann kysäisi ja pakeni toisen käsien luota. Eihän sitä voinut heti puuhiin mennä, aina ensiksi täytyi hieman härnätä välttelemällä toisen kosketusta.
"Sulla on paljon levyjä", tyttö totesi, kun katseli toisen cd-levy valikoimaa.
"Ja tosi suuri vaatekaappi!" Mary-Ann henkäisi nähdessään tuon ison kaapin ja laitteli hiuksiaan kunnolla peilatessaan kaapin ovesta itseään.
Mitään lupia kyselemättä tyttö avasi toisen vaatekaapin. Voi miten tyttö ihastuikaan toisen vaatekaapin siistiyteen! Danny hoiti hyvin vaatteitaan, kuten myös Mary-Ann.
"Mmm... Ihan kiva valikoima..." tyttö mutisi katsellessaan toisen vaatteita ja antoi katseensa vielä tutkailla kaapin sisältöä.

Mary-Ann näytti pitävän pojan huoneesta, koska katsoi sitä silmät säihkyen. Onneksi hän oli vaivautunut siivoamaan roskat ja paperit pois.
"Ite oon valinnut ja päättänyt, muut on sit hoitanu itse homman mun puolesta" Danny vastasi tytön kysymykseen huoneensa sisustuksesta ja päästi toisen käsiensä luota.
M.A lähti tutkimaan hänen huonettaan. Pelottavaa. Vaikka itse Danny piti huonettaan ihan kelvollisena, ei tyttö saattaisi sitä mieltä olla. Ei poikaa eritoten kiinnostanut mitä toinen huoneestaan ajatteli, mutta tahtoi pitää tytön tyytyväisenä kuitenkin.
Danny katsoi itsekin cd-levyjään, jotka olivat nätisti aseteltuina kuuteen pitkään erikseen oleviin cd-telineisiin. Telineet olivat nätisti vierekkäin niin,että sekin näytti melkein kirjahyllyltä. "No joo, onhan noita vähän kertynyt..", tuo totesi. Olihan levyjä varmaan toistasataa..
Sitten tyttö innostui hänen vaatekaapistaan. Olisihan se pitänyt arvata. Danny kulki M.A:n perässä hänen vaatekaapin luokse ja katsoi toista. Mary-Ann aukaisi yhden kaapin ovista ja alkoi tutkiskelemaan. Danny meinasi sanoa toiselle, että varoo koskemasta vaatteisiin, mutta piti sitten suunsa kiinni. Tyttö ehdottomasti suuttuisi siitä, ainakin niin poika arveli. Ei kannattanut ottaa riskiä nyt kun heillä oli kunnon paikka peuhata. Toivottavasti neiti vain pystyi pitää näppinsä erossa vaatteista, sillä Danny ei pitänyt siitä, että niitä kosketeltiin kun ne olivat kaapissa viikattuina.
"Jooh, no tossa nyt on vaa t-paitoja..", Danny huomautti. Kaapissa oli kahdeksan ovea; kahden oven takana oli pelkkiä t-paitoja ja hihattomia, kolmen sisältö oli pelkkiä huppareita ja muita pitkähihaisia, yksi kaappi sisälti ainoastaan farkkuja sun muita housuja, toiseksi vika sukkia, boksereita, vöitä ja muita lisäasusteita kun taas vika ovi oli henkarikaappi, jossa roikkui hänen pukujaan, takkeja ja kauluspaitoja. Dannyllä oli myös valtava määrä kenkiä, ainakin pojaksi. Ne olivat hänen vaatekomerossaan. Niin, sellainenkin hänellä oli ja aivan huoneen vieressä, jonne pääsikin ainoastaan vain hänen huoneen kautta.
"Tuolla on loput vaatteet, jotka ei mahtunu kaappii ja kengät", Danny sanoi, osoittaen vaatekomeron ovea.

Poika heittäytyi sängylleen ja antoi tytön tutkia rauhassa. Eihän hänellä mitään salattavaa ollut. Ja jos jotain Mary-Ann sellaista löytäisi, mitä Danny ei tahtonut tuon näkevän, hän voisi mennä estämään. Tai jotain sellaista..
Danny kaivoi kännykän taskustaan ja luki juuri saapuneen viestin. Äh, se oli hänen entinen tyttöystävänsä. Joo, kyllä. Poika tosiaan oli seurustellut vielä alle kuukausi sitten, mutta suhde oli kestänyt vain muutaman viikon. Dannyhän ei nimittäin ollut kovin sitoutuvaa tyyppiä, niin kuin huomattu oli.
Tytön viesti oli pelkkää valitusta siitä, että poika oli käynyt 'hutasemassa' (tuota sanaa Coralie käytti) hänen parasta ystäväänsä jo seuraavana päivänä heidän erostaan. Nyt vastako toinen oli siitä saanut tietää? No jaa..
Tuollaista Danny ei kuitenkaan usein harrastanut. Ensinnäkään hän ei seurustellut melkein koskaan, ei oikeastaan ikinä. Toiseksi, hän harvemmin oli kuitenkaan niin julma, että meni entisensä parasta kaveria vikittelemään. Sellaisesta seurasi aina draamaa niin paljon. Danny tahtoi nauttia naisista ja pitää hauskaa, ei kärsiä ylimääräisestä draamasta ja naisten vimmoisasta vihasta.
"Nooooh - löytyykö mitää mielenkiintoista?", poika kysyi kiinnittäen taas huomionsa Mary-Anneen ja laittoi kännykän yöpöydälle.

Dannylla tosiaan oli paljon vaatteita pojaksi! M.A:lla oli omassa huoneessaan kokonainen vaatekomero, joka oli melkeinpä yhtä iso kuin tyttösen huone, mikä ei todellakaan ollut aivan pienimmästä päästä.
”Mmm… Hyvä, että sulla on ainakin valinnanvaraa vaatteiden suhteen”, tyttö sanoi, kääntyi katsomaan Dannya, joka makoili nyt sängyllä ja väläytti hurmaavan hymynsä toiselle. Toinen tutkaili nyt juuri saapunutta viestiä ja Mary-Ann halusi palavasti tietää, keneltä se oli. Nyt ei kuitenkaan tainnut olla oikea aika moisiin kysymyksiin, joten tyttö päätti puhua ihan jostain muusta. Tarkasti blondi kuitenkin katsoi, minne poika asetti kännykkänsä.

”Sunlaisia jätkiä, jotka panostaa ulkonäköön enemmän kuin tavalliset jätkät, on alkanu olee tosi paljon. Mikä tekee susta sen ’erityisen?’ ”, tyttö kysäisi vielä huvittuneena, sulki vaatekaapin oven ja kääntyi taas katsomaan uteliaana Dannyn huonetta.
”Onks sulla porukoita kotona?” Mary-Ann kysäisi sitten. Jos nimittäin oli, olisi hirmu noloa olla täällä nyt. Olikohan Dannylla sisaruksia? Kenties veli tai sisko tai molemmat? Olisivatko he nyt kotona?

Neiti liikkui sulavasti toisen huoneessa ja alkoi tutkia toisen huonekaluja. Tyttö kokeili aina sormellaan, miltä esimerkiksi sohvan pinta tuntui ja sen sellaista. Kun hän oli itsensä mielestä tarpeeksi huonetta tutkaillut, hänen katseensa löysi lopulta Dannyn työpöydällä kiinni olevan kannettavan. Mitähän salaisuuksia se pitikään sisällään, sen M.A aikoi vielä selvittää. Toivottavasti vielä tämän päivän aikana.

”Eiköhän tää tutkimusmatka ollu tässä”, Mary-Ann totesi sitten ja hymyili toiselle hampaat näkyen. Tyttö liikkui pehmein askelin Dannyn sängylle ja istahti sen reunalle. Oi miten pehmeältä ja joustavalta suuri sänky tuntuikaan! Aivan kuin tytön oma sänky!
”Ihana sänky. Makso varmaan maltaita”, tyttö puheli ja pomppasi hennosti sängyllä kokeillakseen sen joustavuutta.
”Ei sun ois mun takia tarvinnu pedata”, Mary-Ann piikitteli, kun toisella oli petaamaton peti. Kiva, poika siis oletti he kävisivät heti toimeen. Huoh, niin tyypillinen jätkä!
”Mitä jos mä lähtisinki nyt kotiin? Miltä susta tuntuis?” M.A kyseli laskiessaan katseensa murheellisena maahan. Ei Mary-Ann toki murheellinen ollut, halusi vain vähän kiusata poikaa. Mitäs oli niin itsevarmalla tuulella. Nyt tyttöä alkoi tosiaan hieman nakertaa, kun toinen vaikutti niin samanlaiselta kuin tyttö itse oli.

Ai mikäkö tekee Dannystä erikoisen? Helppoa. Hän oli paras, yksinkertaisesti. Hän meinasi kysyä toiselta, että mikä hänestä teki erikoisen, vaikka löytyi muitakin kauniita. Sitä virhettä hän ei kuitenkaan tehnyt. Hän taatusti saisi laukusta päähän.
"Mä kerron sulle sitten ku tuut tänne mun viereen", Danny sanoi hymyillen vinosti. Hän taputteli yhtä sängyn tyynyistään muhkeammaksi ja asetti päänsä sen päälle. Hän makoili vuoteella, toisen tutkimusmatkaa seuraten.
"Ei. Harvoin niitä täällä näkee", poika vastasi kysymykseen hänen vanhempien läsnäolosta. "Töissä molemmat. Veikkaan, että tulevat käymää himassa ylihuomenna. Ne käy tääl vaa tyylii joskus nukkumassa ja katoo sit taas töihin", tuo kertoi ja alkoi katselemaan kattoa. Hyvä vain, etteivät heidän vanhemmat roikkuneet kotikulmilla. Danny alkoi nauramaan. "Faija kyllä tuskin tulee edes käymää ens viikolla. Se on vähän vihanen mulle. Oon ollu tuhma poika", tuo virnisti.
"Mun kaksoisbroidi on kyllä täällä.. mut sen huone on toisella puolella taloa. Ja se on tottanu jo siihen, että..", okei, loppu lause olisi ollut varmaan aika karmiva M.A:lle, joten hän keskeytti sen ja mietti uudelleen. "Tai siis se ei välitä jos........... se varmaa lähtee kohta", hän päätti lauseensa ja kirosi itseään kun ei osannut hillitä sanojaan.

Mary-Ann jaksoi sitten kauan tutkia hänen huonettaan. Jossakin vaihteessa tuon katse keskittyi pojan läppäriin ja pieni kauhu iskeytyi poikaan, että tyttö menisi aukaisemaan sen. Toisaalta, mitä väliä sillä oli? kaikilla normaaleilla jätkillä oli taustakuvana naisia. Ja minkä tähden M.A menisi hänen tiedostojaan tai mesekeskusteluja tutkimaan. Tuskin tuollainen edes tulisi toisen mieleen, joten ihan sama.

Sitten tyttö tulikin pojan sängyn luokse. Hän istuutui alas ja kokeili miltä sänky tuntui. "Nooh, ihan tarpeeks. Ja onhan tää melko mukava", Danny hymähti.
M.A vaikutti loukkaantuneelta kun poika ei ollut pedannut sänkyä. Voi jestas..
"Anteeks, muuten kyllä mut heräsin vasta tossa kahen aikaa ja oli vähän kiire ennen ku tulit", poika selitti ja nousi kyynerpäidensä varaan.
"Se tekis mut tosi surulliseks", Danny vastasi. "Oon herkkä jätkä", tuo hymähti. Tosi herkkä jätkä joo, joo... "Mutta ethän sä minnekään tahdo lähtee vai mitä?"

Mary-Ann hymähti välillä vastaukseksi pojan sanoille. Tytön vanhemmat olivat taas todella usein kotona, ainakin äiti, joka oli entinen huippumalli. Tosin, äiti ja isä kävivät usein syömässä ja viettivät muutenkin paljon aikaa yhdessä. Äiti ja isä rakastivat toisiaan todella paljon, sen pystyi jopa sokeakin huomaamaan. Olihan kyllä sitten välillä aina niitäkin viikonloppuja, jolloin M.A ja Shawn jäivät kahdestaan viikonlopuksi kotiin ja silloin Mary-Ann järjesti aina jotkin juhlat luonaan. Yleensä vanhemmat saivat aina jälkikäteen tietää niistä, kun huomasivat jonkin esineen rikkoutuvan, mutta eivät he tytölle huutaneet. Kamalasti ainakaan. Ei isä ainakaan, mutta äiti isänkin puolesta.

Tyttö tunsi oudon pistoksen rinnassaan, kun kuuli Dannyn kertovan veljensä olevan kotona ja tottunut... Mihin, ääniinkö, mitä Dannyn muijat päästivät suustaan?
Mielentila laski todellakin alemmas nykyisestä ja tyttö pomppasi ylös sängyltä. Hän kääntyi kuitenkin ovelasti hymyilemään Dannylle.
"Esitteleppäs mulle sun veljes. Mullakin on veli, Shawn ja me ollaan kans kaksosia", Mary-Ann puheli kuin mitään ei olisi hetki sitten tapahtunutkaan.
"Sitten lupaan, että en lähde minnekää", M.A lisäsi vielä ja vinkkasi toiselle nopeasti silmää.

Minkähänlainen toisen veli mahtoi olla? Oliko toinen yhtä hyvännäköinen kuin Danny? Olisiko veli vielä hyvännäköisempi kuin Danny vai aivan erilainen, sellainen, mikä ei miellyttäisi M.A:n silmiä?
No, kohtahan se varmasti nähtäisiin. Ei Danny voisi kieltäytyäkään esittelemästä tyttöä veljelleensä.

Mary-Ann nousi ylös sängyltä juuri pojan aikeissa kiskaista tuo luokseen. Nooh, ei väkisin. Rasittavaa. Eivätkö he olisi jo voineet vain repiä vaatteet pois ja käydä hommiin?
Sitten tyttö tahtoi nähdä Dannyn veljen. Oikeasti? Siis iha oikeasti? Eikä.. Noh, kai sitä oli sitten pakko esitellä broidi M.A:lle kun toinen niin kerta tahtoi.
Danny nappasi kännykän yöpöydältään ja soitti Andrewille. Hälytti kyllä, mutta vastausta ei kuulunut. Poika kiskaisi kännykän pois ja nousi itsekin vuoteesta.
"Oota täällä nii mä haen sen", tuo sanoi tytölle ja katosi huoneestaan.

Danny lähti kulkemaan huoneiden poikki ja käytäviä pitkin toiselle puolelle taloa. Hän koputti veljensä ovea ja aukaisi sen. Andrew tipahti tuoliltaan kun poika oli rynnännyt niin äkisti sisälle.
"Nouse ylös ja tuu", Danny huokaisi.
"Minne?"
"Mun huoneeseen".
Andrew oli hetken hiljaa ja näytti hieman järkyttyneeltä. "Hei mä en ala mitää kolmen kimppaa mun broidin kanssa.. ei millään pahalla.. ja vaikka se tyttö onki tosi kuuma ja kaikkee ni mä edelleen pysyn pojissa, että.."
"Hyi helvetti - pidätkö sä mua ihan sairaana?".
Andrew tuijotti Dannyä juuri sillä ilmeellä, että tahtoi sanoa; Kyllä. Hän ei naisiaan suosiolla luovuttaisi Andrewille. Ja tuskin toinen niitä edes vastaan ottaisi kun oli miehiin päin suuntautunut.
"Ala nyt tulla ja ota toi naurettava lippis pois päästä.."
"En taatusti ota", hän mutisi ja veti hupparinsa vetoketjun kiinni.

He saapuivat Dannyn huoneen oven taakse. "Muista - älä puhu mitää tyhmää tai kerro mitää musta jos se kysyy, okei?", tuo kuiskasi veljelleen. Toinen nyökkäsi ja Danny aukaisi oven.
Molemmat pojat astuivat huoneeseen ja Andrew katsoi aluksi vain läpi sormien, koska nähtävästi luuli toisen olevan ilman vaatteita. Huomattuaan vaatteiden olevan tytön päällä, hän laski kätensä ja nyökkäsi tuolle.
"Moro", Andrew sanoi.
Joo.. "Tossa on Andrew", Danny esitteli ja meni takaisin sängylleen. "Onhan Andrew aika suloinen, vai?", hän naurahti. Veli näytti hapanta naamaa.
Danny erosi Andrewista niin suuresti. Danny oli komea ja lihaksikas, rikkaan näköinen. Andrew taas oli suloinen ja ruipelo, isoihin huppareihin pukeutuva skeittari jätkä lippikseineen.

Mary-Ann myhäili tyytyväisenä, kun Danny suostuisi hakemaan veljensä.
"Kiva. Mä ootan täällä ihan kiltisti", tyttö sanoi ja katsoi, kun poika katosi huoneesta. Heti, kun ovi oli sulkeutunut, tyttö pinkaisi pojan kännykän luo ja avasi tekstiviestit.
Kuka on Coralie? Ja mitä, oliko Danny käynyt 'hutasemassa' tytön parasta ystävää heti eron jälkeen? No, ainahan noita valittavia exiä joka lähtöön. Tai siis, eihän M.A ollut nyt kenenkään kanssa seurustellut enää pitkiin aikoihin. Hänelle valittivat vain ne yhden illan pojut, jotka halusivat siitä viedä tytön ulos, jotta voisivat tutustua tyttöön. Sori, tyttö ei mielellään käynyt tutustumistreffeillä ja oli aina antanut pakit

Blondi selasi vielä hetken aikaa pojan kännykkää. Pari viestiä oli ollut epäselviä eikä niistä oikein saanut selvää, oliko ne lähettänyt joku sen hetkinen muija vai joku muu.
Kuitenkin, hän kuuli sitten oven takaa ääniä ja laski pojan puhelimen siihen, minne Danny oli sen jättänytkin. Tyttö astui nopeasti pois kännykän lähettyviltä ja juuri sopivasti tyttö seisoikin jo samalla paikalla, milloin Danny oli tytön viimeksi nähnyt, kun ovi aukesi.

M.A:n kulma kohosi hieman, kun sisälle astui kaksi poikaa. Tytön utelias katse katsahti lippalakkiseen poikaan, josta ei voinut erehtyä; toinen kuului selvästi alempaan klikkiin. Varmaan skeittareihin tai jotain.
Andrewiksi kutsuttu poika ei ollut aivan sellainen, millainen Mary-Ann oli kuvitellut toisen olevan. Mutta tytön oli nyt nieltävä tappionsa ja esittäytyä kohteliaasti.
"Hei", neiti sanoi hieman kimeämmällä äänellä kuin tavallisesti ja leikki hiussortuvallaan sormiensa kanssa. Hän ei oikein koskaan tullut juttuun alemman kastin kanssa, joten tämä oli hieman kiusallista. Tyttö olisi voinut huutaa vaikka minkälaisia solvauksia toiselle, mutta ei kehdannut tai halunnut, sillä muuten joutuisi huonoon valoon Dannyn silmissä.
"Joo, tosi sulone", Mary-Ann myötäili Dannyn sanoja ja sanoi huulilleen aikaiseksi ystävällisen hymyn.
"Oon Mary-Ann", tyttö esittäytyi. Tuon pitäisi kutsua tyttöä oikealla nimellä, M.A oli vain läheisille ja söpöille jätkille.
"Noh, Andrew. Onko Danny kiva veli?" tyttö kyseli ja hymyili yhä ystävällisesti ristiessään kätensä.
"Entä kuuluuko Dannyn huoneesta kovinkin usein epäilyttäviä ääniä?" Mary-Ann jatkoi kyselemistään ja väläytti tällä kertaa hampaansakin hymyillessään.

Mary-Ann oli aluksi mennyt melko hiljaiseksi nähtyään Andrewin. Olihan Andrew omanlaisensa.. skeittari ja niin edelleen, mutta kuitenkin aivan mahtava tyyppi. Jos M.A olisi alkanut kohtelemaan huonosti tuota tai muuten ilkeillyt, olisi Danny ihan oikeasti tuon heittänyt ulos huoneestaan. Ihan sama vaikka tyttö haukkuisi hänen vanhemmat lyttyyn tai kaikki kaverit ja tutut, mutta hänen broidiaan kohtaan täytyi osata olla mukava, jos tahtoi säilyttää välit Dannyyn.
Andrew vain nyrpisti nokkaansa kun M.A vastasi hänen olevan suloinen. Tietämättä sitten tarkoittiko tuo sitä tosissaan vai ei, mutta osasi aavistella ettei ollut tosissaan. Kyllä hän tuollaiset blondit rikkaat juoruilevat pahansuovat tiesi. Niitä löytyi nykyään koulusta entistä enemmän.
"Danny on.. loisto broidi", Andrew vastasi tytön kysymykseen. "Aivan mahtava, tietty".
Kun Mary-Ann sitten esitti toisen kysymyksensä, Danny kääntyi heti katsomaan veljeään tuimasti ja yritti mahdollisimman huomaamattomasti pudistella päätään. Andrew vain hymyili leveästi, aivan kuin juuri nauruun purskahtamassa.
"Joka toinen ilta", Andrew sanoi. Danny mulkoili häntä tappavasti ja toinen tiesi saavansa myöhemmin katua tätä. Joten tuo korjasi. "No ei nyt tosissaan.."

Danny nousi taas ylös sängyltään ja lähti kirjahyllyn kaappejen luokse. Hän tutki kymmeni dvd levyjään ja nappasi sieltä kaksi. Hän vei ne Andrewille ja tunki ne tuon käsiin.
"Noi on sun", Danny sanoi. "Mulla on myös yhet sun housut täällä, mut en jaksa ettiä niitä nyt".
"Mahuitko niihin?".
"Mitä sä oikein kelaat? en tietenkään", tuo tuhahti. Olihan Andrewin jalat hoikemmat aivan järjettömästi. Hoikemmat kuin jopa M.A:n. Sairaalloisen laihat. Vaikka olihan toinen saanut jo jotain lisää luittensa päälle.
"No onks teillä vielä jotain?", Andrew kysyi tutkiskellen leffojaan.
Danny katsoi kysyvästi tyttöön. Olikohan tuolla vielä jotain mitä tahtoi udella? Hän sai luvan nyt sanoa sanottavansa ja esittää kysymyksensä, koska myöhemmin Danny ei enää raahautuisi poikaa hakemaan, vaikka Mary-Ann rukoilisi polvillaan.

Jokseekin tilanne oli molemmin puolin melko kiusallinen. Mary-Ann yritti saada ajatuksiaan positiivisemmaksi, mutta alemman kastin läsnäolo toi pakostakin negatiivisen olotilan.
Kun Andrew kertoi Dannyn olevan loisto veli, alkoi olla selvää Dannyn olleen uhannut toista, että veli jättäisi kertomatta jotain sellaista, mikä asettaisi Dannyn huonoon valoon. Mary-Ann kuitenkin hymyili suloisesti.
"Aaaw, sepä oli kivasti sanottu", tyttö sanoi ja odotti innolla vastausta seuraavaan kysymykseen, joka oli saada Andrew purskahtamaan nauruun. Vai niin, blondi taisi tietää jo vastauksen.
Skeittaripoika kuitenkin nopeasti korjasi puheitaan, mutta sitä tyttö ei enää kuunnellut. Olihan se melko selvää, että Dannylla oli ollut täällä ainakin yksi muija Mary-Annen jälkeen, ties ehkä toinenkin.

Neito kuunteli veljesten jutteluita ja puhe siitä mahtuiki Andrewin housut Dannyn jalkoihin sai tytön laskemaan katseensa Andrewin jalkoihin. Tyttö kurtisti hivenen kulmiaan huomatessaan toisen jalkojen laihuuden. Blondi vilkaisi nopeasti omiin jalkoihinsa, jotka olivat kiinteät ja kauniit. Andrewilla oli selvästi laihuutta jaloissaan. Jokin syömishäiriö kenties?
Mary-Ann havahtui hereilleen ajatuksistaan, kun hänelle puhuttiin. Katse kävi nopeasti Dannyssa, josta se sitten sulavasti liukui Andrewin. Kaunis hymy kohisi tytön punaiseksi maalatuille huulille.
"Oli kiva tavata, Andrew", M.A sanoi sen merkiksi, että toisen oli hyvä aika nyt poistua.

Miksi tyttö olikaan halunnut tavata Dannyn veljen, kun oli kerran harrastanut seksiä Dannyn kanssa? Ai niin, tyttö oli halunnut ottaan selville Dannyn heilat, niinhän se olin.
Kannettava yhä kiehtoi tyttöä ja Mary-Annen olisi keksittävä jokin uusi syy saada Danny poistumaan huoneesta.
... Tosin, eihän sillä asialla nyt kovin kiire ollut. Hyvin sen ehtisi tehdä hieman myöhemminkin.

Andrew nyökkäsi päätään. "Joo, oli kiva tavata sutkin", tuo sanoi ja kääntyi lähteäkseen. Danny sulki huoneensa oven veljensä poistuttua. Sen jälkeen hän huokaisi isosti ja palasi sängylle. Hän makasi selälleen ja tuijotti kattoa. Miten kamalaa. Andrew antanut ihan surkeat vastaukset. Ja miten tuo oli edes kehdannut sanoa, että Andrewilla kävi joka toinen yö täällä naisia? A. Se ei ollut totta. Hänellä kävi vain muutama eri mimmi per viikko ja B. M.A:lla on korvat!!
"Jooh... Andrew on vähän outo, mutta se on ihan jees broidi", Danny totesi ja kääntyi katsomaan tyttöä. Mary-Ann oli valtavan kaunis ja poikaa härnäsi, että he tuhlasivat aikaa tutkimalla huonetta ja tervehtimällä hänen veljeään.

Danny tuijotti tyttöä himokkaana, mutta siirtyi sitten taas tuijottamaan kattoa. "No vieläkö on jotain mitä tahdot tehdä? kenties mennä tutkimaa mun mutsin korut tai soittaa mein faijalle ja kysyä minkälainen poika oon?", tuo kysyi leikkisästi.
Sitten hän nousi vaihteeksi taas vuoteelta ja käveli tytön luokse. Hän kietoi kätensä tuon lanteille ja asetti kasvonsa aivan toisen kasvojen eteen. "Vai joko sä haluisit tulla mun syliin, jotta voisin suudella sua?", tuo henkäisi, tiivis katse Mary-Annen silmissä.
Nyt jos M.A pamauttaisi, että tahtoisi mennä vielä tutkimaan heidän autot tai vaikka laskemaan Andrewin kissanpentujen karvat niin siinä vaihteessa Dannyllä saattaisi jo raksahtaa vähän. Oli pelkkää kärsimystä katsoa jotain noin hyvännäköistä, ilman kosketusta. Tahalleen toinen taas vain poikaa kiusasi, aivan varmasti.
Olisihan heillä aikaa koko päivä ja ilta, vaikka yökin tutkia heidän taloaan tai mitä sitten tyttö tahtoikaan tehdä.

Poika meni istumaan vuoteelleen ja odotti, että tyttö tulisi myös. Hän katsoi odottavasti ja samalla mahdollisimman suloisesti. "Tulisit nyt mun luokseeeeeee", tuo pyysi.

Mary-Annen silmät seurasivat Andrewin lähtöä ja tytön katse muuttui huvittuneemmaksi, kun Danny vain huokaisi raskaasti ja palasi sängylleensä.
"Eikö mennyt suunnitelmat ihan oikein?" M.A kysyi ilkikurisesti ja näytti toiselle nopeasti kieltään.
"Sun veljes on varmasti todella rehellinen persoona", tyttö puheli kevyesti ja yritti saada Dannyn kertomaan, että oli hieman uhitellut veljeään siitä, että ei kertoilisi aivan kaikkia yksityiskohtia Dannyn elämästä.

"Hmm..." Mary-Ann alkoi pohtia itsekseen ja nosti sormensa huulilleen. Tietenkin tyttö vain pelleili.
"Joo, ajattelin tosin soittaa sun äidille enkä isälles. Äidit tietää katos aina enemmän", blondi tokaisi ja katsoi, kun Danny nousi sängyltä ja käveli M.A:n luokse. Toisen kädet kietoutuivat ensimmäistä kertaa neljän päivän jälkeen tytön ympärille, eikä tyttö voinut hymyilemättä flirttailevasti toiselle.
".. Ehkä.." tyttö kuiskasi toisen kasvojen edessä ja antoi sormiensa kulkea kevyesti toisen rintakehällä.

Tyttö purskahti kovaääniseen heleään nauruun, kun Danny oikein rukoili tyttöä tulemaan luokseen. Mary-Ann asetti kätensä lantioilleen ja nojautui toisen jalkansa varaan.
"Danny muru, et kai sä vaan oo puutteessa?" neito totesi, naurahti vielä pehmeästi ja sipsutti sitten toisen luokse. Hän istuutui toisen vierelle ja hymyili viekkaaksi.
"Noniin.. Mitä sä haluaisit tehä?" Mary-Ann kysäisi kehräävästi, nojautui hieman toiseen päin ja antoi sormiensa kulkea taas toisen rintakehällä.

"Ai mitkä suunnitelmat?", Danny kysyi muka hämmästyneenä. "Enhän mä mitään suunnittele etukäteen", tuo virnisti perään. "Ja kyllä, Andrew on hyvin rehellinen persoona...". Hmp.
Enempää Danny ei tahtonut siitä asiasta puhua. Ei hän alkaisi 'synkkiä salaisuuksiaan' paljastelemaan, mitä nähtävästi Mary-Ann toivoi. Eheii, ei tuo ihan kaikkea saisi mitä tahtoi. Ei ainakaan Dannyn seurassa. Vahinko, mutta ei se ollut Dannyn vika, että he olivat niin samankaltaisia.

M.A alkoi miettimään vastausta pojan kysymykseen. Kyllä Danny ymmärsi tuon pelleilevän, mutta vastaus jonka tyttö antoi, se sai silti pojassa vihlomaan ilkeitä kylmänväreitä. Ajatella nyt, että tyttö soittaisi hänen äidilleen ja kyselisi Dannystä ja tämän asioista. Mitä kaikkea Mary-Ann saisikaan kuulla.. Olihan tässä seitsemäntoista vuoden aikana tapahtunut vaikka mitä..
"Ikävä tuottaa pettymys, mut mein äiti ei tiedä mistään mitään. Se ei oikein oo kiinnittäny viimeiseen kolmeen vuoteen huomiotansa muuhun kuin lehteensä - joten joudut olla soittamatta. Tämäpä ikävää".
"Hö. Sä särjet mun sydämen", poika heitti vielä kun tyttö vastasi vain 'ehkä' hänen jälkimmäiseen kysymykseen. Eikö muka Dannyn syliin ollut kiva päästä? No taatusti oli.

"Alan kyllä vähitellen olemaan ku seisot siinä tolleen noin viehättävästi", Danny sanoi kärsivästi, jatkuvasti toista katsoen. Onneksi sitten Mary-Ann saapui istumaan hänen vierelleen.
"Ai mitäkö mä tahdon tehdä? hmm..", tuo mietti ja laittoi kätensä tytön hameen helman luokse. Hän liu'utti kättään vain ihan hieman hameen sisäpuolelle. "No arvaa mitä mä haluaisin nyt kovasti tehdä". Danny nousi myös istumaan ja kietoi kätensä tytön ympärille. "Mä haluaisin riisua sut", hän kuiskasi tytön korvaan ja katsoi toista ahnaasti. "Vaikka onhan noi sun vaatteetkin oikein mukavat.. mut usko mua, oot vielä kauniimpi alasti", poika virnisti.

Mary-Ann katsahti toista kulma koholla, kun Danny mietti, mitä haluaisi tehdä. Sitten tyttö jo tunsikin toisen sormien eksyvän hieman pienen hameensa sisäpuolelle, jolloin tyttö hymähti huvittuneena.
"Sä oot kyllä oikeasti puutteessa", M.A tokaisi ja naurahti hiljaa Dannyn noustessa istumaan. Pojan kädet kietoutuivat tytön ympärille ja tyttö henkäisi rentoutuneena. Toisen puheet tytön riisumisesta saivat huvittuneen virneen kohoamaan tytön huulille.
"Mä tiedän, että näytän näinkin hyvältä", tyttö puhui ja kääntyi katsomaan Dannyn kasvoja.
".. Mutta ootas, kun näet näiden vaatteiden alle.." Mary-Ann kuiskasi salaperäisesti ja kääntyi nyt kokonaan Dannyn puoleen. Tyttö kaatoi pojan vasten toisen sänkyä ja painoi huulensa tiukasti toisen huulia vasten. Oi, kun tyttö olikaan kaivannut toisen suutelemista, sen M.A tajusi vasta nyt. Poika maistui niin hyvälle ja toisen suuteleminen oli tytölle kuin heroiinia, johon ei kyllästyisi.

Tyttö oli tosiaankin ostanut eilen itselleen uudet alusvaatteet, jotka olivat maksaneet maltaita. Ne olivat punaiset ja niitä reunusti musta pitsi niin rintaliiveissä kuin alushousuissakin. Lisäksi tytöllä oli yllään musta korsetti, minkä laittamista päälleen ei voinut vastustaa. Täytyihän Dannyn nyt nähdä, mitä kaikkea tytöltä löytyikään kaapinpohjalta, jos joku sai hänet tuolla tavalla innostumaan.

No jokainen jätkä olisi himokas kun tuommoinen tyttö kuin Mary-Ann tulisi omaan huoneeseen lyhyessä hameessa ja pikkuisessa topissa. Danny oli laskenut kätensä tytön reidelle, sormet edelleen puoliksi toisen hameen alla.
"Myönnän", Danny huokaisi. "Mut mähän sanoin sillon pukkarissa, etten oo varma kestänkö ilman sua", tuo lisäsi virnistellen. Aivan varmasti tyttö piti siitä, että poika oli odottanut tuota. Vaikka ei Danny oikeasti niin puutteessa ollut kuin antoi ymmärtää. Ainoastaan himokas, heti tytön nähtyään.

Mary-Ann selätti pojan vuodetta vasten ja ryhtyi suutelemaan häntä. Danny vastasi innokkaasti toisen suudelmaan ja oli taas oikein mielissään. Kärsimys haihtui samantien. Hän pisti kätensä tytön kaartuvalle selälle. Mmm.
"Haluutko näyttää samantien?", Danny kysyi hymyillen. "Mä en jaksais odottaa. Oon älyttömän utelias näkemään mitä noiden alta löytyy", tuo totesi totuudenmukaisesti suoraan tytön huulille. M.A:n huulet olivat yhtä hyvän makuiset kuin viime kerrallakin. Ne maistuivat kirsikalta, eikä sitä makua ihan heti pystyisi unohtamaan.

Danny rupesi nostamaan toisen toppia, sormillaan valuen tuon selkää vasten. Topin alla oli jotain muutakin, mutta nyt poika keskittyi vain toisen topin poistamiseen.
"Väitätsä muuten ite, ettet oo muka yhtää ajatellu mua näiden viimeisen kolmen päivän aikana?", tuo naurahti toisen huulille vasten. Teki kamalaa päästää huulet irti hänen omistaan, mutta kysymys oli vain karannut itsestään. "Eiks sulla oo ollu muka yhtää.. hmm.. yksinäistä? vai joko oot vieny uuden poikien pukuhuoneen suihkutiloihin?", tuo virnuili ja ahmaisi taas toisen huulet omilleen. Kieli karkasi toisen huulien välistä ja Danny veti topin pois M.A:n päältä.
Danny erkeni hieman tytöstä ja katsoi tuon alusvaatetusta. "Näyttää oikein hyvältä..", hän tuumi. "Entäpä... nyt mua vielä kiinnostaa enemmän, että mitä ton hameen alta löytää. Haluatko sä ite näyttää vai saanko mä tutkia ite?"

Olipa todella mukava kuulla, että poika oli odottanut Mary-Annea. Se vain lisäsi tytön itsevarmuutta ja tyttö liu'uttikin kätensä pojan paidan alle tutkailemaan toisen vatsalihaksia.
Oli hieman ikävää inhota suudelmasta, jos piti puhua jotain. Mutta ehkä M.A kestäisi sen. Ainakin hetken aikaa. Toisen käsi tuntui mukavalta selässä ja toisen tapa suudella tyttöä sai blondin kiehnäämään entistä tiiviimmin toista vasten.

Sänky oli tosiaan paljon mukavampi kuin poikien pukuhuoneen penkki. Sänky upotti hieman heitä molempia alemmas ja oli täydellinen tällaisiin puuhiin. Siis todellakin täydellinen.
"Senkus nappaat topin pois päältäni, niin näet", Mary-Ann henkäisi toisen huulien lähellä ja hänen kätensä hyväilivät yhä Dannyn vatsaa.

"No okei... Mä oon ajatellu sua. Oletko tyytyväinen?" tyttö naurahti heleästi ja antoi toisen ujuttaa toppia pois päältää.
"En mä oo oikeen ehtiny käymää sen jälkee uimassa... Mutta yksinäistä mulla on ollut. Onneks sä oot nyt siinä", Mary-Ann kuiskasi pehmeästi ja leikitteli omalla kielellään toisen kielen kanssa. Sitten toppi poistettiin tytön päältä ja Mary-Annen oli vaikeaa pidätellä sitä tyytyväistä virnettä kohoamasta huulilleen nähdessään pojan reaktion. Tytön korsetti oli vedetty oikein tiukalle, mikä sai hänen rintansa pullistumaan entistä suuremman näköisiksi.

Tyttö kipusi hajareisin toisen syliin ja asetti toisen kätensä pojan niskalle ja toisen kätensä pojan kaulalle. Blondi suukotti Dannya hetken aikaa poskelle ja antoi huuliensa valua hitaasti kohti Dannyn toista korvaa..
"... Nyt sulla on siis hyvä tilaisuus leikkiä tutkimusmatkailijaa.." M.A kuiskasi viettelevästi toisen korvaan, lipaisten sitä nopeasti kielellään. Voi, poika saisi ilomielin tutkia hänen hameensa alle, ei tyttö ollut sitä todellakaan estämässä.

M.A oli tuonut kätensä Dannyn paidan alle ja ne liukuivat pitkin hänen vatsalihaksiaan. Kädet olivat hieman viileät, muttei kuitenkaan kylmät tai muutenkaan haitalliset. Ne oikeastaan tuntuivat vain hyvältä pojan lämmintä kroppaa vasten.
"Itseasiassa, joo. Kyllä oon - erittäin tyytyväinen", Danny vastasi. Aina puhuessaan hän irrottautui tytön huulista, mutta sanojensa jälkeen aina palasi takaisin suutelemaan toista. Ja onneksi tosiaan Danny oli tässä ja Mary-Ann hänen seurassaan.
Dannyn kädet saapuivat suudelmien aikana tytön korsettia pitkin toisen rinnoille. Hän ei kerta kaikkiaan voinut kauempaa pitää näppejään erossa niistä.

Tyttö kapusi hänen päälleen hajareisin ja suukotti poikaa poskelle. Danny virnisti M.A:n lauseelle. Toinen oli nyt siinä asennossa, että pojan olisi ollut helppo tutkia toisen hameen alle, mutta yhtäkkiä Danny kiepauttikin heidät niin, että hän oli päällä.
Hän ei tahtonut vain kurkistella, vaan repiä samantien koko hameen pois. Sen takia hän oli vaihtanut heidät näin päin.
"Tää käy näin helpommin", Danny totesi ääneen. "Ja helpottaa tulevaisuutta".
Kädet alkoivat näpräämään tytön hametta ja vähitellen hame valui pojan käsien tahtiin pitkin tytön reisiä alaspäin. Polvet, pohkeet, kantapää.. ja hame poissa. Danny tiputti hameen lattialle. Hän tuijotti nyt toisen alaosaa. Se oli samaa sarjaa yläosan kanssa.
"Täydellistä", Danny sanoi. "Kävitkö ostamassa uudet ihan mua varten vaan?", hän kysyi pilke silmäkulmassaan ja asettautui tytön päälle makuulteen, jotta pääsi takaisin suutelemaan toista.

Mary-Ann henkäisi rentoutuneemmin, kun pojan kädet siirtyivät hyväilemään tytön rintoja. Neito olikin jo ehtinyt unohtaa, millainen Dannyn kosketus olikaan. Se tuntui niin hyvältä, että tytön oli otettava kätensä pois hyväilemästä Dannyn vatsaa ja tyttö asetti kätensä pojan käsien päälle, painaen toisen käsiä tiukemmin rintojaan vasten. Suudelma sen sijaan jatkui särkymättä.

Yhtäkkiä tyttö löysikin itsensä makaamasta sängyltä ja Danny hänen päällään. Mary-Ann virnuili tyytyväisenä pojalle, joka ryhtyi kiskomaan tytön hametta pois. M.A auttoi toista nostamalla jalkojaan ja piankos hänen hameensa löytyi lattialta. Toisen seuraava kysymys sai tytön kohottamaan viekkaasti kulmaansa.
"Täytyyhän sulle tarjota vaan parasta..." tyttö kuiskasi, kun toinen painautui tyttöä vasten ja he alkoivat taas suudella toisiaan ahnaasti. Ikään kuin he eivät koskaan kyllästyisi suutelemaan toisiaan.

"Nyt on mun vuoro riisua sua", Mary-Ann henkäisi pitkän suudelman jälkeen, painautuen takaisin toisen huuliin kiinni ja antoi käsiensä availla toisen kauluspaidan nappeja yksitellen nopeaan tahtiin. Toisen kauluspaita löysi paikkansa tytön hameen viereltä ja M.A kiskoi nopeasti myös Dannyn valkoisen hihattoman t-paidan pois pojan päältä. Sen heitettyään kasvavan vaatepinon päälle tyttö kietoutui tiiviisti toisen vartaloa vasten, antaen käsiensä hyväillä toisen hyväntuntuista yläkroppaa. Nyt tytön huulet lähtivät vaeltamaan pojan huulilta kaulalle ja kaulalta alaspäin aina alavatsaan asti.

Mary-Ann alkoi riisua pojan housuja suudellessaan pojan vatsaa. Kädet tekivät nopeaa työtä ja tyttö onnistuikin jo laskemaan pojan housuja jonkin verran alemmas, mutta saadakseen ne kokonaan pois pojan jaloista tyttö tarvitsisi hieman Dannyn apua.

Vai tahto Mary-Ann tarjota hänelle vain parasta. Se sai hymyn Dannyn huulille. Miten kultaisesti ajateltu. Vielä kultaisempaa oli kun tyttö tahtoi ryhtyä riisumaan pojalta vaatteita pois. Sehän toki kävi. Tässä alkoikin jo toisella olemaan hieman kuuma.
Danny suuteli tyttöä samalla kun toinen näpräsi hänen kauluspaidan nappeja auki. Siihen ei kauaa mennyt ja he kiskoivat yhdessä paidan pois hänen päältään. Sen jälkeen M.A repi hänen hihattoman t-paitansakin, heittäen sen sitten muiden vaatteiden sekaan lattialle.
Mary-Ann hyväili pojan yläkroppaa käsillään, suuteli toisen huulia ja ryhtyi sitten maistelemaan hänen kaulaansa ja siitä liukui alaspäin. Siinä vaihteessa jo Dannyn housut alkoivat vähitellen käydä hieman tiukoiksi, joten oli ihan hyvä kun tyttö alkoi riisumaan niitä pois. Danny tietenkin avitti tuota hieman ja pian housutkin lensivät lattialle.

Danny heittäytyi housuista eroon pääsemisen jälkeen takaisin tytön päälle ja ryhtyi suutelmaan tuota tauotta. Oli niin ihanaa olla sängyssä. Pukuhuoneen penkki oli ollut ahdas ja suihkun lattia kylmä. Kivaaha sielläkin oli tämän tytön kanssa ollut, mutta kyllä tämä oli jotain paljon parempaa.
Toinen käsi hyväili taas M.A:n rintoja. Tyttö selvästi nautti siitä valtavasti, joten Danny mielellään hoiti homman. Toinen käsi lähti tytön jalan luokse. Se liukui edes takaisin, ylös ja sitten alas pitkin toisen reisiä. Himo syttyi samantien pojassa. Onneksi hän oli saanut housut jo pois jalastaan, koska muuten olisi joutunut kokemaan kamalaa puristusta.
Danny ryhtyi suutelemaan toisen kaulaa ja jatkoi ttuon hyväilyä.
"Tää sun asus on aivan mahtava - joo ja kiitos vaan siitä - mut mä ajattelin nyt poistaa ton korsetin sun päältä, jos arvon neitiä ei haittaa", hän virnisti ja odotti toisen lupaa.

Taas kerran Mary-Ann henkäisi nautinnosta, kun Dannyn toinen käsi alkoi hyväillä tytön rintaa. Toisen käsi tytön reidellä lisäsi mielihyvää ja M.A painoikin lantiotaan toisen lantiota vasten anovasti. Kuumotus kehossa tuntui yhä vain suuremmalta ja korsetti, missä tyttö itseään kidutti, tuntui äärettömän tiukalta. Dannyn ehdotus korsetin poistamisesta kuulosti enkelien laululta.
"Joo, ja nopeasti", tyttö sanoi ja hengitteli raskaasti, sillä korsetti ei oikein tuntunut antavan tytön hengittää niin paljon kuin tyttö olisi tarvinnut sillä hetkellä.
Neito kääntyi ympäri, maaten nyt selällään Dannyn sängyssä. Nyt toinen voisi poistaa tuon korsetin tytön päältä ja he pääsisivät pian taas hauskempiin hommiin.

Neidon vartalo sykki ja hänen poskensa olivat ehtineet lehahtaa jo hetken aikaa sitten punaiksi. Dannyn läheisyys herätti Mary-Annessa tytön piiloutuneita tunteita ja tuntemuksia. Tuntemukset tuntuivat paljon voimakkaimmilta kuin muiden poikien sekä myös tunteet toisia kohtaan tuntuivat niin paljon mitättömiltä kuin tunteet Dannya kohtaan.
Ai siis mitä? Mitkä tunteet? Eihän M.A tuntenut toista kohtaan mitään sen erityisempää kuin muitakaan petikumppaneita kohtaan? Tämä oli ihan tavallista kuin muiden kanssa
Vai oliko?
Ääää! Repikää joku nämä oudot ajatukset heti tytön päästä ja antakaa tytön vain keskittyä nauttimaan tästä tilanteesta täysin rinnoin!
Että Mary-Annea välillä risoi olla nainen. Naiset ajattelivat aina liikaa ja aina turhia asioita.

Blondi oli täysin unohtanut suurikokoiset, jo hälvenevät mustelmat, mitkä oli saanut sinä samaisena iltana, jolloin oli tavannut Dannyn ensimmäistä kertaa uima-altaalla. Mustelmia oli oikeassa kyljessä, alaselässä ja vasemman lapaluun alapuolella. Se oli ollut kanssa yksi syy siihen, miksi Mary-Ann oli pistänyt korsetin tänään päälle. Mutta ei sitä tämä neito voinut mitenkään muistaa, kun oli niin näiden tuntemuksiensa vallassa.

//Muokkasin vähän, joten kannattaa lukea uudestaa ;-D Kehittelin kivan idean mennessäni nukkumaan, hihi.

Molemmat tahtoivat eroon tytön korsetista, joten Danny ryhtyi näpräämään sitä auki. Hän suuteli M.A:ta samalla, kiihkeästi ja varsin ahnaasti. Hän painautui vielä hieman lisää toista vasten. Koko vartalossa tuntui kuumotusta, eikä poika taatusti ollut ainoa hänen sängyssään, joka alkoi lämpenemään. Mary-Ann oli vielä hetki sitten voihkinut nautinnosta kun Danny oli hyväillyt tuon rintoja ja jalkoja.
Kun tuo oli saanut korsetin auki hän kiskoi sen nopeasti toisen päältä pois ja hyökkäsi sitten takaisin toisen huulten kimppuun. Kädet koskettelivat tytön paljasta ihoa vatsan ja kylkien luota. Miten hyvä kroppa toisella olikaan.. Ihan totta, jos Danny olisi ihmissyöjä, ei tytössä olisi enää muuta kuin luut jäljellä. Hieman sairaasti ajateltu, mutta niin se oli.

Huulet liukuivat kaulan luokse, sieltä rintojen kautta vatsalle.
Vasta myöhemmin Danny huomasi tytön kropan olevan mustelmilla. Hän näki vain muutaman, mutta ne olivat melko kamalan näköisiä. Samantien poika nousi makaamasta toisen päältä ja katsoi nyt jälkiä tarkemmin tytön päällä istuen - ei tietenkään koko painollaan.
"Mistä noi on tullu?", Danny kysyi. Ei hän ollut pukuhuoneessa, eikä suihkussakaan, ollut mitenkään niin kovakourainen, että olisi aiheuttanut toiselle mustelmia. "Mitä vittua sulle on tapahtunu?", tuo kysyi vielä ihmeissään ja vei kasvonsa mustelmia lähemmäksi. "Onks näitä jossain muuallakin?", hän lisäsi taas uuden kysymyksen, katsellen M.A:n kylkeä.
"Enhän mä näitä sulle tehny?", Danny oli lähes järkyttynyt. "No Enhän mä voinu näitä tehdä.. enhän mä ollu mitenkää kovakourainen.."
Joku kuitenkin mustelmat oli tehnyt. Tuskinpa Mary-Ann oli kaatunut portaissa tai rupenut painia harrastamaan. Niitä tekosyitä olisi ainakin ihan turha käyttää. Ja ei todellakaan jäljet olleet tulleet Dannyn takia. Ei se olisi mahdollista. Joten mitä tuolle oli oikein käynyt?

Kun korsetti saatiin pois päältä, M.A henkäisi helpotuksesta. Miten vapaalta olo tuntuikaan, kun kykeni taas liikkumaan kunnolla ja nauttimaan pojan käsien kosketuksesta paljaalla ihollaan. Neito suuteli toista samalla tavalla kuin toinen häntä ja antoi omien käsiensä hyväillä pojan selkää, kun pojan kädet hyväilivät tytön kylkiä ja vatsaa. Tyttö yritti käsillään saada poikaa yhä lähemmäs itseään, toisen paino ei haitannut ollenkaan. Se tuntui oikeastaan aika miellyttävältä, kun jotain painavaa oli päällä.

Dannyn huulet erkanivat tytön himoitsevilta huulilta ja Mary-Ann painoi päätään toisen sänkyä vasten, antaen Dannylle paremmat mahdollisuudet suudella tytön kaulaa. Kun pojan huulet laskeutuivat alemmas rintojen kohdalle, kohotti tyttö nyt rintakehäänsä enemmän poikaa varten. Toisen suudelmat kihelmöivät ja saivat nautinnollisia henkäyksiä karkaamaan tytön avonaisilta huulilta.
Yhtäkkiä poika lopetti ja vetäytyi pois Mary-Annen päältä. Tyttö kohotti katseensa ihmeissään poikaan, joka katseli hänen ylävartaloaan melko... Järkyttyneesti?
Dannyn kysyessä, mistä noi on tullut, M.A laski katseensa automaattisesti katsomaan yläkroppaansa. Silloin Mary-Ann sävähti muistaessaan mustelmansa ja yritti peittää niitä käsillään.
Se oli turhaa enää tässä vaiheessa.
Poika alkoi muuttua järkyttyneemmäksi, jolloin tytön oli pakko sanoa jotain.
"Ei nää oo sun jäljiltäs", tyttö sanoi nopeasti liuetessaan pois pojan alta. Mary-Ann kohottautui itsekin istumaan ja kietoi kätensä polviensa ympärille pitäen katseensa kuitenkin Dannyssa. Tyttö kohautti olkiaan siihen malliin, että kaikki oli kunnossa.
"Mä vaan kaaduin portaissa sen illan jälkeen. Ajattelin, että nää lähtis pois tähän päivää mennessä. Kaikki on ihan okei", Mary-Ann kertoi ja siirsi hetkeksi aikaa katseensa pois Dannysta toisen lakanoihin.

Eihän mustelmat tietenkään mistään portaissa kaatumisesta olleet tulleet. Eivät tietenkään! Vain tosi typerä uskoisi sen selityksen, mutta M.A toivoi Dannyn uskovan sen. Mustelmat olivat peräisin samaiselta tiistailta, mutta vain illalta. Tyttö oli kutsuttu mukaan uuden yökerhon avajaisiin, joissa oli ottanut pari ylimääräistä drinkkiä ja päätynyt jonkun miehen luo. Itse Mary-Ann ei ollut sinne joutumistaan muistanut, eikä olisi halunnut seksiä miehen kanssa. Mies, joka oli myös aika juovuksissa, seisoi omien mielipiteidensä takansa ja hakkasi tyttöä selkään moneen kertaan. Mary-Ann ei muistanut siitä illasta kuin sen kovan kivun ja heräsi seuraavana aamuna miehen luota pienissä kivuissa. Tyttö oli nopeasti rientänyt kotiinsa ja alkoi valmistautua kouluun lähtemistä. Vasta kotonaan tyttö oli huomannut ne karmeat mustelmat selässään.
Mary-Ann ei voisi kertoa Dannylle mitään tällaista! Ei todellakaan voinut! Sehän... Sehän kuulostaisi siltä kuin tyttö olisi aivan avuton, typerä blondi, joka antoi miesten raiskata häntä minkä ehtivät ja tyttö ei tehnyt mitään rikosilmoituksia.

Mary-Ann kömpi pois Dannyn alta, joka oli edelleen istunut tuon päällä mustelmia tutkien. Tyttö istuutui pidellen polvistaan kiinni ja vastaten pojan katseeseen. Tuo väitti kaatuneensa portaissa ja mustelmien johtuvan siitä, mutta eihän se todellakaan uponnut Dannyyn. Ihan kuin hän niin tyhmä olisi. Hän ehkä oli kusipää ja muuta kaikkea ei kovin kehuttavaa asiaa, mutta ei hän silti voinut olla järkyttymättä tästä. Hän oli jopa hieman huolissaan. Ja tälläisiä tuntemuksia ei usein pojassa nähty. Mutta jäljet olivat kertakaikkiaan niin kamalia, ettei voinut vain olla huomioimatta.

"Joo mitä helvettiä sä selität? kaaduit portaat? no aika jännässä asennossa oot ne kaatunu". Danny ei ymmärtänyt miksei Mary-Ann vioinut vain kertoa mitä oli tapahtunut. "Kuinka tyhmänä sä mua pidät?", tuo kysyi tuhahtaen ja yritti vieläkin tutkia toisen jälkiä, mikä oli hieman vaikeaa kun tyttö oli sellaisessa asennossa. Selän taakse poika ei teitenkään huomannut kun he istuivat vastakkain.
"Anteeks äänensävy..", Danny huokaisi. ".. mutta voisitko sä nyt sanoa mistä noi on tullu?", tuo pyysi ja katsoi vakavissaan M.A:ta.
Eihän asia hänelle kuulunut, eikä hän edes tiennyt kiinnostiko asia vain ei. Tai todellakin se kiinnosti, mutta hän ei vain ymmärtänyt miksi. Ehkä hän sääli toista. Olihan se aika julmaa nähtävää nähä tyttö mustelmilla. Väkivaltainen sekopää Danny itse oli, mutta ikinä ei ketään naista löisi. Sellainenhan oli ihan sairasta. Ja ylivoimaista.
Poika olisi kovin tahtonut jo päästä riisumaan toisen loput vaatteet ja jatkaa leikkejä, mutta eihän tuo nyt voinut tuollaisen järkyttävän asian huomattua muuta kuin kauhistella ja olla huolissaan. Vaikka eihän toinen hänelle mitään merkinnyt.. vai?