who do you think you are?

Aurinko paistoi Cassandran silmiin ilkeästi. Tyttö laski suuret, mustat aurinkolasinsa päänsä päältä silmilleen. Nyt Cassie näki koulun pihan kunnolla, oikeastaan ensimmäistä kertaa. Cas istahti penkille ja kaivoi vadelmalimsapullon laukustaan. Hän avasi pullon ja joi siitä kulauksen. Cas siirsi pullon toiseen käteensä ja jatkoi laukun penkomista. Hetken etsittyään tyttö löysi laukun pohjalta lehden. Cassie risti jalkansa ja laski pikkumustansa helmaa hiukan. Hänellä oli yllään tiukka, musta olkaimeton mekko, sekä paljon hopeisia koruja. Jalassaan nuorella naisella oli mustat, todella korkeat avokkaat. Tyttö tunsi näyttävänsä hyvältä ja oli siitä onnellinen. Cassie hymyili. Tämä oli niitä harvoja päiviä, kun hän oli tyytyväinen itseensä. Aamuisen neljän kilometrin lenkin jälkeen siihen oli syytäkin.

Cassie avasi lehden ja huokaisi. Pelkkää ihanaa värikästä kesämuotia. Cassieta ei juurikaan kiinnostanut pukeutua värikkäästi. Hän ei muutenkaan halunnut erottua joukosta, tärkeintä että hän itse tiesi mitä oli. Cassie selaili lehteä hetken aikaa, kunnes puhelimen tekstiviestiääni keskeytti hänen ajatuksensa. Cassandra säpsähti ja veti puhelimen äkkiä taskussaan. Rose. Tyttö huokaisi. Rose oli laittanut ties kuinka monta viestiä päivän aikana. Täti oli hädissään, sillä Cassandra ei todellakaan tuntenut koulun lähialueita vielä, ja tämä oli hänen ensimmäinen koulupäivänsä. Cassandra vastasi tapansa mukaan "kaikki kunnossa, nähdään!" ja laski puhelimen takaisin laukkuun. Tytön huomio kääntyi takaisin lehteen.

Tämä oli yksi niitä harvoja aamuja kun Chuck ei vaivautunut käynnistämään autoaan, vaan napsautti sormiaan ja sai limusiininsä suoraan kotiovelle. Ja sieltä koulunpihalle. Nyt tämä käveli mustat Ray-Banit auringonsuojana silmillään kohti koulua. Hän oli ollut jo muutaman viikon Astonissa ja tiesi varsin hyvin oman paikkansa vaikkei kukaan ollut hänelle mitään erityisemmin selvittänyt. Lisäksi C tiesi jo lähes puolet koululaisista kasvoilta, nimiä hän ei tuntenut kuin muutamalta kerman porukasta.

Uusi kasvo istui penkillä, aurinkolasit silmillään ja pikkumusta päällään. Hullu muija - pikkumusta oli varmasti mukavan viileä, mutta mustahan keräsi helkkaristi aurinkoa. Poika itse oli pukeutunut valkoiseen Puman t-paitaan ja mustiin Adidas-lökäreihin. Nekään eivät olleet viileimmät mahdolliset. Valkoiset Niken varsilenkkarit suorastaan hohtivat pojan jaloissa.

Cassie avasi lehden ja huokaisi. Pelkkää ihanaa värikästä kesämuotia. Cassieta ei juurikaan kiinnostanut pukeutua värikkäästi. Hän ei muutenkaan halunnut erottua joukosta, tärkeintä että hän itse tiesi mitä oli. Cassie selaili lehteä hetken aikaa, kunnes puhelimen tekstiviestiääni keskeytti hänen ajatuksensa. Cassandra säpsähti ja veti puhelimen äkkiä taskussaan.

Chuck ei sen enempää tiennyt tytöstä, mutta aina voisi tutustua. Edes jotenkin. Niinpä pojan laiva purjehti kohti penkkiä. Hän seisoi auringon edessä, peittäen varjollaan tytön lähes kokonaan. "Kappas vaan, uus pikkulikka täälläkin", Chuck virnisti kun tyttö oli heittänyt kännykkänsä takaisin laukkuun.

Cassandra nosti katseensa hitaasti poikaa kohti, mutta näki ainoastaan mustan varjon. Cas huokaisi ja työnsi lehden penkille. Hän nousi ylös pidellen pulloa yhä kädessään.
"Anteeks, kusipää, mutta sä olet mun auringon edessä", Cas sanoi ja läikytti Chuckin kasvoille vadelmalimsaa. Tytön suupielet vääntyivät kieroon hymyyn tämän yrittäessä pidätellä nauruaan.
"Voi ei", Cassandra voivotteli ja rupesi pyyhkimään pojan kasvoja säälivä ilme naamallaan. Lopuksi tyttö läväytti pojan poskea nopeasti, mutta ei kovin lujaa. Eihän hän törkeä tahtonut olla.
"Onneksi sulla on ainakin kaks palvelijaa hoitamaan tonkin. Yks riisuu sen sun päältä ja yks laittaa pesukoneeseen", Cas huokaisi ja istahti alas. Kuinka joku osasikaan pilata hänen päivänsä.
"Joo, olen mä mielummin pikkulikka kuin hemmoteltu kakara jolla ei oo mitään käsitystä todellisesta elämästä", Cassandra sanoi ja joi pullonsa tyhjäksi.

Kieltämättä Chuckia otti aivoon tytön urpittelu ja rivien välistä vittuili, töykeät eleet ja puhetapa, mutta toisaalta ne taas hämmästyttivät häntä. Aika radikaalia toimintaa. Poika ei reagoinut mitenkään toisen tekoihin, vaan pysytteli hiljaa ja paikallaan pieni virneenalku kasvoillaan. Kesytettävä tapaus siis. "Vau, kunnon badass", C lopulta sanoi tytön rauhoituttua takaisin istumaan.

"Aika kovaa puhetta likalta, joka luulee omistavansa auringon", Chuck heitti vastauksesti viimeiseen kommenttiin. "Ja kuka sanoi, että meikäläinen olisi lellipentu?" C kysyi ja kuivasi kasvonsa paitansa helmaan - likainenhan se oli. Hyvin treenatut vatsalihakset vilahtivat, kunnes paikoittain hieman vaaleanpunaisen sävyn saanut helma tippui takaisin paikoilleen. Onneksi mukana oli koulun nimellä varustettu umpihuppari, se tosin oli pojan kaapissa.

"Mutta sä olet selvästikin kovanaama, luulet olevas ainakin. Ykkösluokkalainen?" Chuck totesi. Toisin kuin tyttö, hän ei puhunut halventavasti tai töykeästi, vaan omalla syvän käheällä äänellään. Samassa poika kaivoi marisavukkeen taskustaan ja sytytti sen. "Aika jännä sun tervehtimistapa", hän kommentoi ensitapaamista huuliensa lomasta sytkärin liekkiä käsillään suojaten.

Cassandra naurahti ja nosti lasit otsalleen. Auringon eteen lipui pieni pilvi, ja Cas sattui näkemään pojan tarkemmin juuri, kun tämän vatsalihakset näkyivät. Kieltämättä hyvä näky.
"Kovanaama, nojaa. Onko se sulle uutta että tyttö ei kuolaakkaan heti perään. Mähän vaan yritän tehdä vaikutusta suhun - omalla tavallani", Cas yskäisi ja kurtisti kulmiaan.
"Et voi kieltää etten jäis sun mieleen nyt", Cassandra naurahti. Hän tutkaili poikaa päästä varpaisiin. Mielenkiintoinen lellipentu. Cassie laski jalkansa maahan ja nojautui eteenpäin ojentaen käden pojalle.
"Cassie", hän sanoi hitaasti ja jäi odottamaan pojan reaktiota.
"Näinkö teilläpäin esittäydytään?"

"Onhan se suhteellisen uutta", Chuck totesi. Hän ei vieläkään siirtynyt milliäkään auringon edestä, mutta se ei näyttänyt toista enää haittaavan. "Enkä todellakaan voi kieltää. Kyllä kipakat tapaukset jäävät mieheen", Chuck virnisti ja katsoi hetken ajan taivaisiin miettien kaikkia tyttöjä, jotka ovat aluksi olleet vaikeita. Lopulta tosin kaikki olivat luovuttaneet. Kuten aina.

"Cassie? Cassandra siis?" Chuck ihmetteli kädet taskussa katsellen ojennettua kättä. "Kätteleminen ei ole kuin aikuisten seurassa välttämätöntä. Nuoret lähinnä katsovat toisiaan mahdollisimman halveksuvasti päästä varpaisiin ja tuhahtavat sitten nimensä", C selitti sarkastisen kuuloisesti karun totuuden. "Mutta sä taisit jo hoitaa sen osuuden. Chuck", poika totesi ja puristi tytön kättä napakasti, mutta hellästi. Koko toimitus oli suhteellisen nopea, sillä C arveli Cassandran juonivan jotain.

Cassandra veti kätensä pois erittäin tyytyväisenä. Hänellä ei ollut ikinä mitään haluja tutustua ihmisiin, varsinkaan rikkaisiin lellip...
Mutta tämä oli todella jännittävä tapaus. Cassie tutkaili poikaa edelleen hyvin tarkasti.
"Kaunista. Ehkä mä en olekaan ihan toivoton, saatan jopa oppia teidän rikkaiden tavoille", Cassie sanoi huultaan purren.
"Cassandra, joo. Älä sano siitä mitään, tiedän että se on ihan kamala", hän jatkoi. Cas siirsi toisen jalkansa taas toisen päälle ja nosti mekkoaan hiukan ylöspäin.
"Sano vaan Cassie. Tai pikkulikka - jos sä välttämättä tahdot", Cassie murahti lauseen viimeiset sanat. Nyt tyttö ei viitsinyt katsoa enää Chuckia. Ensimmäinen Cassien tapaama ihminen ei voinut muuttaa tytön käytöstä liikaa. Tai näinkään paljoa. Miten hän edes voisi selviytyä koulussa tätä menoa.

"Sä oot kapinallinen", Chuck virnisti ja laittoi kädet taas taskuihinsa. "Ei kapinalliset yritä olla rikkaita pentuja, päinvastoin." Cassandra oli (so far so good) kääntynyt yhtäkkiä ihan mukavanoloiseksi, tosin tyttöhän saattoi hautoa ties mitä. "Cassandrassa ei ole mitään vikaa. Kuulostaa yhtä pahamaineiselta kuin sä oletkin", C heitti ivallisesti ja hymyili vinosti.

"Pienihän sä olet, ja tyttökin vielä, mutta kyllä mä voin sua Cassieksikin sanoa", Chuck totesi vielä loppuun.

Cassandra naurahti aidosti.
"Kapinallinen, jep, henkeen ja vereen. Jos totta puhutaan - mut ois voitu luokitella vaikka rikkaaksi pennuksi. Mut kun mä en ole mikään barbi, en helvetissä", Cas sanoi ja näytti siltä että hänen teki mieli oksentaa. Cassandra nousi ylös ja tönäisi Chuckin vatsaan hellästi nyrkillään.
"Perkele, jos oisin sä ni varoisin sanojani. Älä yleistä, sika", Cas sanoi ja iski silmää. Tämä ei ollut todellakaan tytön tapaista. Mutta tämä oli kivaa. Cas katsoi jälleen Chuckia päästä varpaisiin.
"Ku mä en ilmeisesti pääse susta eroon, niin voitsä edes istua alas?" Cassandra huokaisi mukamas turhautuneena.
"Mä haluaisin tosissaan nähdä sen mun auringon", Cas jatkoi ja virnisti pojalle.

Cassie nimenä toi Chuckin mieleen ensimmäisenä pienen ja sievän tytön, joka nauroi iloisesti lähes jatkuvasti. Hänen edessään istuva Cassie sen sijaan päästi yhden naurahduksen ja nousi sitten ylös, vain tuuppaistakseen poikaa vatsaan. Chuck virnisti. "Sä olet huomattavasti pienempi ku mä, joten mulla ei ole mitään syytä varoa", tämä lisäsi sarkastisesti perään.

Cassie valitteli hetken ajan Chuckin olemassa oloa, kunnes huokaisten pyysi tätä istumaan. "Siinä sun aurinkos", C virnisti ja istui nojaamaan penkin selkänojaan kädet ristissä vatsan ja rinnan välillä. "Arvaa miten monta kertaa oon kuullu olevani sika", poika naurahti ja puhalsi savua kohti tyttöä.

Cassie painoi silmänsä kiinni haistaessaan tutun tuoksun. Leveä hymy levisi tytön kasvoille. Sitten hän räväytti silmänsä auki.
"Varmaan aika monta. Voin kuvitella, kun koulun epäaidoimmat prinsessat juoksee sun perässä ja pettyy kun ei saakkaan sua kokoelmiinsa", Cassandra sanoi. Hän näki päässään selvän kuvan tilanteesta, eikä voinut olla nauramatta sille.
"Toisaalta, voihan se olla että sä tarkotuksella keräilet sydämiä ja murskailet niitä - ihan vaan ollakses kova äijä", Cassandra mietiskeli ääneen. Nyt hän katsoi Chuckia tutkivasti silmiin.
"Kiitos kun väistit mun auringon tieltä."

Epäaidoimpiin prinssessoihin Cassandra taisi lukea kaikki cheerleadrit ja ilmeisesti suositutkin. "Mmm, ennemmin mä kerään kaiken mitä saan mun kokoelmiin", Chuck katsahti aurinkoa mietteliäästi ja antoi kasvoilleen kohota vinon hymyn. "Toisaalta, voihan se olla että sä tarkotuksella keräilet sydämiä ja murskailet niitä - ihan vaan ollakses kova äijä", Cassie totesi ja tutkaili selvästi Chuckin silmiä, aurinkolasien läpi.

"Emmä oo ilkee, muijien vika jos odottaa liikoja. En mä hae pysyvää suhdetta", poika heitti.

"Joojoo just, helvetin miehet", Cas sanoi ja vilkaisi poikaa. Tyttö otti aurinkolasit kokonaan pois päästään ja laittoi ne laukkuunsa, josta kaivoi samalla tupakan. Tyttö rupesi etsimään sytkäriä laukusta.
"Ei tule mieleen tehdä niille tytöille selväksi tota ennenku käyt säätämään?" Cassandra mutisi tupakka huulessaan.
"Ai, mä unohdan kokoajan että teidän suosittujen on vähän niinku pakko pitää mainetta yllä ja kerätä naisia", Cas naurahti niin että tupakka tippui maahan. Tyttö kumartui, nosti sen ja asetti takaisin huulilleen. Cas jatkoi sytkärin etsimistä päätään pudistellen.
"Missä se nyt taas on", hän kysyi ääneen ja kokeili taskujensa läpi, olisiko hänen etsimänsä ollut siellä.

"Suurin piirtein kaikki muijat tietää naaman perusteella mut ja mun suhdehistorian", Chuck tokaisi hymyillen pienoisesti ja katsoi kun Cassie kaivoi laukustaan tupakan. Poika itse poltti maria, tupakkaan hän ei koskenut mielellään. "Ja kyllä mä viimeistään aamulla mainitsen. Ja riippuu ihan tapauksesta, jos tulisi vastaan joku sekä fyysisesti että henkisesti siedettävä tyyppi niin ei mulla periaatteessa olisi vaikeuksia olla suhteessa. Kunhan vaan ois aktiivinen seksielämä", poika virnisti sepustuksensa päätteeksi.

"Ja harva kestää mua muutamaa päivää enempää, ettei.." Chuck keskeytti hetkeksi ja ojensi sytkärin taskustaan Cassielle. "..ettei sen puoleen. Oishan oma nainen kiva."

Cassandran kasvoille kipusi jälleen veikeä hymy, kun poika tarjosi tulta. Cas nyökkäsi kiitokseksi kun oli saanut tupakkansa syttymään.
"Luojan kiitos mä en tiedä sun suhdehistoriaa", tyttö naurahti niin, että tämän vitivalkoiset hampaat näkyivät. Cassandra oli perinyt äidiltään kirkkaanvalkoiset, tasaiset ja kauniit hampaat, joita hän ei ollut saanut pilattua edes tupakan avulla.
"Kyllä mä uskon että susta on siihen", Cassandra väänsi ymmärtäväisen katseen ja taputti poikaa selkään. Tyttö jätti kätensä hetkeksi pojan niskan taakse lepäämään, hiukan ehkä testatakseen.
"Jep, aktiivinen ja hyvä. Mä olen saatana saanu tarpeekseni sellasista jyystäjistä, jotka ei tiedä seksistä mitään", Cassie sanoi ja pörrötti nopeasti Chuckin hiuksia, jonka jälkeen veti kätensä pois ja käänsi katseensa muualle. Tyttö poltti tupakkaa nopeaa tahtia, sillä se oli palanut jo melkein loppuun.

"Voin sanoo, että parempi niin", Chuck virnisti ja mietiskeli päässään, kuinka paljon naisia hänellä oli loppujen lopuksi ollutkaan. Vähintään yksi joka viikolle, joskus jopa joka päivälle. Jokainen pystyy itse laskemaan määrän vuoden aikana. Chuck naurahti itsekseen ja tumppasi sätkänsä lopun maahan. Hän virnisti Cassien sanoille.

"Seksi on taidetta", poika totesi sorkkiessaan hiuksiaan Cassien kätten jäljiltä. Hän hymyili vinosti ja tunki sytkärin takaisin taskuunsa. "Kaikki ei vaan osaa tai on liian puutteessa", Chuck totesi ja haukotteli.

Cassie nyökkäsi ja nosti jalat penkille.
"Sä olet fiksumpi jätkä kun mä luulin", Cassandra sanoi kasvoillaan tiukka, mietteliäs ilme. Hän poltti tupakkansa loppuun ja viskaisi sen maahan. Cas potki hiekkaa tumpin pälle niin, että se varmasti sammuisi. Hänellä oli jännittävä tunne. Chuck oli saanut mielenkiintoisen puolen esiin tytöstä. Cas ei halunnut päästää häntä liian lähelle liian nopeasti, mutta jotenkin Chuck tuntui siltä, ettei hän edes antanut tytön karkottaa itseään. Se oli hyvin outoa, sillä yleensä Cassien ei tarvinnut tehdä juuri mitään saadakseen ihmiset pois luotaan. Tuplasti oudompaa tilanteesta teki se, että tämä poika kuului kermoihin. Tyttö vilkaisi kelloa ja sitten kysyvästi Chuckia.
"Lähdetäänkö jonnekin?"
"...äläkä koita väittää että sulla on parempaa tekemistä"

"Mä olen viisas, ja kyllä huomas mitä sä eka luulit", Chuck pyöräytti silmiään aurinkolasiensa takana. Aurinko meni pienen, hennon pilven taakse ja C laski aurinkolasit hetkeksi leualleen katsoessaan Cassandran päättäväistä tupakan tumppaamista, joka melkein alkoi naurattaa, ainakin hymyilemään Chuck alkoi.

Enää ei paljoa luppoaikaa ollut, ja tunnitkin alkaisivat kohta. Cassie ehdotti ilmeisesti koululta lähtöä, johon C oli aina ollut yhtä vastahakoinen. Silloin Mary-Annenkin tapauksessa oli tosin tullut tenkkapoo kun oli aamulähdöstä kieltäytynyt, josko kerrasta olisi poika viisastunut. "No koulu saattaa mennä just ja just yli uuden tuttavan....." C selvitti muka-mietteliäästi. "Kyl mä sun messiin lähden", hän virnisti lopulta.

Tyttö pyöräytti silmiään.
"No sehän nyt oli selvää että sä lähdet", Cas virnuili. Hän nousi ylös, veti paksun tukkansa toiselta puolelta korvan taakse, heilautti aurinkolasit päähänsä ja laukun käsivarteensa roikkumaan. Kohennettuaan vielä mustan vartaloaan palvovan mekkonsa tyttö jäi odottamaan Chuckia.
"Minne mennään? Sä tunnet paikat paremmin", Cassie totesi. Puhelin piippasi Cassien laukussa ja tyttö huokaisi syvään ääneen.
"Jätä mut rauhaan", hän ärähti hiljaa. Cassandra veti puhelimen laukustaan ja avasi viestin mutta sulki sen välittömästi. Cassie heitti puhelimen takaisin laukkuunsa ja jäi odottamaan poikaa.

Cassie nousi ylös ja läväytti aurinkolasit silmilleen. Toinenkin C nosti Ray-Banit takaisin silmiensä peitoksi. "Oon asunu täällä noin kuukauden", Chuck vastasi toiselle ja katsoi tämän aggressiivista käytöstä tekstiviestistä ilmoittavaa matkapuhelinta kohtaan. Tuskinpa kukaan kiinnostava tuttava tätä olisi tavoitellut kun kerran viesti avattiin samaa tahtia kuin suljettiin. Kommentin perusteella Chuck olisi veikannut huolestunutta äitiä tai isää, joka taas vahvisti pojan oletukset siitä, että Cassie oli 1. vuoden opiskelija Astonissa.

"Mut mennään Puman liikkeeseen nii ostat mulle uuden paidan", Chuck virnisti ja nousi ylös paljastaen paikoittain vaaleanpunaisen paitansa. Hän oli suhteellisen paljon pidempi kuin Cassie, mutta se nyt ei ollut mikään yllätys. "No ei, mutta pilaanko tunnelman kokonaan jos sanon, että mulla on nälkä.." poika sanoi tunnustellen taskujen pohjiaan.

Cassandra katsoi poikaa tyytyväisen näköisenä. Jollain tapaa miellyttävän komea, vaikka ei yhtään Casin tyyliä.
"Mullakin on oikeastaan vähän nälkä. Saako täältä ruokaa jostain?" tyttö vastasi ja lähti pikkuhiljaa kävelemään katua kohti pojan rinnalla. Aurinko paistoi edelleen täydeltä taivaalta, mikä sai Cassien katumaan mustaa asuvalintaansa. Toisaalta mekko oli niin pieni, ettei se lämmittänyt kovinkaan suurta aluetta. Cassie kaivoi laukustaan tupakan ja sytkärin. Cassie sytytti tupakkansa ja puhalsi savut pojan naamalle.
"Niin?" hän virnisti.

"Tässä lähellä sellanen italialaisheppu pitää pizzeriaa. Ellei se oo liian rasvaista sun solakalle vartalolle", Chuck virnuili. "Tosin se on tuolla vähän kauempana, onko sulla auto tai jotain, vai kutsunko limon?" poika kysyi lähes samaan hengenvetoon ja katseli hetken ajan taivaalla pilviä tähyilläkseen, mutta sellasia ei ikäväkseen näkynyt. "Samalla saisin puhtaan paidan", C yritti vielä.

"Poltatko ketjussa useinkin?" poika kysyi vinosti hymyillen, samalla puhelintaan sormeillen. Ihan sama mitä Cassie sanoisi, limon poika tilaisi kuitenkin. Sen jälkeen Chuck sytytti itselleen uuden savukkeen.

"Tilaa vaan, harvemmin semmosen kyytiin pääsee", Cassandra nauroi ja tumppasi tupakkansa korkokengällään. Ilman kenkiä Cassie olisi ollut todella paljon lyhyempi kuin Chuck.
"Äläkä laita mitään liian hienoa paitaa, tunnen itteni tyylittömäks vielä", hän jatkoi. Cas vilkaisi Chuckia ja hymyili jokseenkin ystävällisesti. Se jos jokin oli harvinaista.
"Minnepäin?" tyttö kysyi ja pysähtyi katselemaan ympärilleen.

Samassa musta limo jo kaarsikin koulun pihalle, ja Chuck saattoi nähdä kuljettaja-Rogersin nousevan autosta. Oli varmasti rasittava ammatti, ajella keskenkasvuisten kermaperseiden käskyjen mukaan ympäri kaupunkia ja kestää erinäisiä tapahtumia takapenkillä .. "Pikkumusta on aina tyylikäs", C totesi. "Mähän tässä tyylitön olen verkkareissa", poika virnisti ja kohotti käsiään taskuissa saaden housujen sivut nousemaan.

"Tonne, Rogers odottelee tuolla. Mennäänkö pizzalle vai jonnekin ravintolaan?" Chuck virnisti. "Meikä tarjoo", hän lisäsi vielä kohteliaisuussyistä. Ja muutenkin..

Cassandra virnisti pojalle ja lähti kävelemään kohti autoa.
"Ei sun tarvii tarjota", Cassie sanoi. Virnistys muuttui pieneksi hymyksi kun tämä käänsi katseensa poikaan. Oikeastaan oli ihan mukavaa tutustua johonkin, sillä ei Cassiekaan mikään erakko ollut. Chuck vaikutti vielä todella mielenkiintoiselta, mutta Cassie tiesi ettei poikaa saanut päästää liian lähelle. Chuckille Cassie oli todennäköisesti vain haaste, jota tyttö ei missään nimessä halunnut olla.
"Pizzalle -" Cassandra aloitti ja laittoi aurinkolasit silmilleen. Hän laski vasemman kätensä alas ja kohensi hiuksiaan oikealla kädellään.
"Voitko sä kuvitella mut hienossa ravintolassa?", tyttö jatkoi kärkkäästi.
"Sitäpaitsi sittenhän ne ois melkein niinku... treffit", Cassandra sanoi päästessään auton luokse. Cassie työnsi kielensä ulos kuin olisi oksentanut pelkästä treffi-sanasta, mutta repesi samantien nauramaan.