Vaimenna mut, alista mut

- alkaa koulun parkkipaikalta ja siirtyy keskustaan~ princess& Jazz -

Mustahiuksinen poika Sex Pistols paidassa nojaili polkupyörä telineiden seinään parkkipaikkojen läheisyydessä. Hän oli sopinut illaksi treffin urheilijapojan kanssa. Urheilijan! Hän, säälittävä pikkutyttömäinen friikkipoika. Hän, jota kyseiset urheilijat tykkäsivät pitää jalkapallona tai vaihtoehtoisesti nyrkkeilysäkkinä!
No, jätkä jonka hän oli tänään tavannut oli ihan eri luokkaa vaikkakin lajin harrastaja, josta yleensä löyti ne pahimmat aggressiiviset kaapit. Amerikkalainen jalkapallo. Se oli sana, jolla saatiin Jupiterin niskakarvat yleensä pystyyn. Tänään kuitenkin tuntui olevan kaikin puolin outo päivä.

Poika jäi miettimään mitenköhän Jazz pääsisi eroon kavereistaan nopeasti ja kykenisi kyysäämään Terin prätkällään jonnekin niiden mitään huomaamatta. Ajatus kuulosti kaikinpuolin melko mahdottomalta. No... Kai Jazz saisi puhuttua itsensä selville vesille tilanteesta.

"sori jätkät, mun on mentävä nyt" Jazz sanoi ryhmälle, joka näytti saartavan hänet ja haluavan tietää minne hänelle oli niin kiire.
"ei oo teidän asianne minne mulla on kiire, dorkat" Jazz yritti saada muut rentoutumaan heittämällä aseista riisuvan hymyn, ennenkuin heilautti kättään jätkille, kävi kaapista kypärän ja lähti kävelemään reppu toisella olalla keikkuen pois koulusta.
Farkkuihin sonnuttautuneet jalat suuntasivat oville ja oli parin metrin päässä, kun eräs räyhä henki kaveri pysäytti hänet vielä.
"sulla on treffit, vai mitä?! saat kertoo sit kaiken, siis kaiken!" jätkä sanoi pervosti virnuilevan ja odotti että Jazz kertoisi huomenna mehukkaan seksi kohtauksen jonkun nätin tytön kanssa.
Seksi kohtaus? Ehkä. Nätti? mjooh... Kyllä. Tyttö? Ei.
Jupiterin pervo ilme ilmestyi kuin tyhjästä pojan mieleen ja hänen oli vaikea pitää pokkaa, mutistessa jotain hyypiölle, ennenkuin karkasi lopulta tämän kyselevän katseen alta ja suunnisti parkkikselle.

Pian hän sai tutut kasvot näkyviin ja virne kohosi pojan kasvoille.
Jeah, aivotonta jutustelua kahden tyypin välillä, eikä tarvitse koko ajan miettiä, minkä kokoiset rinnat ovat parhaimmat. Aah!
"jouduitko odottamaan kauemminkin?" Jazz kysyi päästyään toisen luo ja nyökäytti mustaa prätkää kohti ja alkoi kävelemään sinne suuntaan.
"sä saat kypärän" Jazz sanoi ojennellen mustaa kypärää toiselle

Pian Jazz ilmaantuikin näköetäisyydelle ja Ter soi tuolle liioitellun suloisen ja viattoman hymyn. Toinenkin virnuili, mikä tiesi hyvää. Hän saisi tänään miestä... Eikun hänellä oli tänään treffit!
"Jouduin, koulun loppumiseen kesti ikuisuus. Mutta sitä tuskin hait, kun kysyit. En mä kauaa ole tässä seisoskellut", poika hymähti seuraten toista tuon prätkän luo. Silmät selasivat sen nopeasti. Hänen suvussaan ja tuttavapiirissään oli useampikin harrastaja. Jupiter itse ei prätkää tahtonut, vaikka olisi halutessaan varmasti sellaisen saanut. Rikkaasta perheestä kun oli.

"Kiitos", poika hymähti kohottaen katseensa Jazziin hymy huulillaan. Kypärään tarttuessaan hän ei voinut kieltää itseään koskettamasta muka vahingossa toisen kättä. Hiuksia kiskottiin hienovaraisesti taaemmas toisella kädellä ja kypärä vedettiin päähän. Jupiter kaivoi repustaan punaisen hupparin, hän paleltuisi T-paitasillaan moottoripyörän kyydissä.

Toisen liiankin suloinen virne sai Jazzin ajattelemaan kaikkea muuta kuin pitäisi ja hetken hän ajatteli, että veisi toisen suoraan kotiinsa ja tekisi jotain, mutta ei! Hän veisi tämän kivasti treffeille ja sitten saisi nähdä, tapahtuuko mitään vai ei, koska... nooh, olisihan se outoa yhden päivän tuttavuudella, mutta mitäs sitten? Hän oli tuntenut muitakin tyyppejä minuuttien ajan ja antautunut sitten iloon ja sortoon.
"okei, hyvä tietää että sä et joutunu oottelemaan mua kaua" Jazz sanoi hymyillen toiselle reippaasti ja katsahti sitten toista syrjä silmällä, kun tämä katsahti prätkän.
"sopiiko prinsessalle tämän kyyti?" Jazz ei voinut olla kiusaamatta ja istuutui eteen, käynnistäen prätkän, joka hurahti kevyesti.

Jupiter otti kypärän häneltä ja heidän kätensä koskettivat toisiaan, mikä sai värinät kulkemaan pojan käsivartta pitkin selkärankaan asti. Jotkut olisivat ehkä vetäneet hämmentyneenä kätensä pois, muta ei Jazz, joka näytti kuin asia olisi jokapäiväinen asia, että pojat koskettelevat häntä. Tai no, koskevatkin, mutta ei noin intiimin oloisesti, vaikka vain kädet hipaisivat toisiaan.
Jupiter veti vielä punasen hupparin päällensä, samalla kun Jazz otti repustaan farkutakin, jonka heitti ylleen pienellä liikkeellä ja reppu käännettiin vatsan puolelle, että se ei painaisi Jupiterin vatsaa vasten.
"ootsä valmis?" Jazz kysyi ja virnisti aurinkoisesti.

Jupiter naurati toisen kertoessa, että oli hyvä tietää ettei friikkipoika ollut joutunut odottamaan kauaa. Tahtomattaankin poika onnistui ajattelemaan sanat kaksimielisesti. "Juu, ei mitään. Mua ei haittaa vaikka kestäiskin kauemmin", Jupiter vastasi, tietenkin kaksimielisellä äänensävyllä hymyillen sitten ristiriitaisen viatonta hymyä.
Jazz kysyi sopiko kyyti prinsessalle, Jupiter vilkaisi toiseen ja supaisi tyttömäisen hämmentyneeseen tapaan hiuksia korvansa taakse. Näyttelyä, mutta eipä Jazzin sitä tarvinnut tietää. Pian ilkeämielinen hymy käväisi kasvoilla ja silmissä välähti. "Kysy itse prinsessalta, minä en leiki viestinviejää. Itse sanoisin kuitenkin, että mieluummin prätkä kuin auto."

Jazz ei näyttänyt reagoivan kosketukseen, eikä Jupiter siihen että olisi edes huomannut toisen neutraalin asenteen. Otti kuitenkin hieman päähän, siitä olisi saanut varmuuden Jazzin kiinnostukseen häntä kohtaan. Tai sellaista jonkin verran varmasti oli, sillä nimellisille treffeillehän he olivat menossa. Sille kuitenkin, miten vahvaa kyseinen kiinnostus oli. Saisi nähdä mitä tästä tulisi.
Jazz puki farkkutakin ja Ter hymähti kallistaen hieman päätään. Kypärän suojissa vain toisena mainittu ele oli huomattavissa.
"Aina", Jupiter naurahti toisen kysymykselle. Hän saisi painaa vartalonsa vasten Jazzin selkää ilman mitään tekosyitä. Niin ja tietenkin hän päästäisi pienen pirullisen pojan vapaaksi sisällään. Se poika kiusasi, pieniä kosketuksia ja liikkeitä, joiden tähden ojaan ajaminenkaan ei olisi mahdottomuus.

Jazzin huulilta karkasi pervo naurahdus, kun hän kuuli Jupiterin sanat.
Vai että ei haittaa, vaikka kestäis kauemminkin? Jotkut miehet olisivat mielessään kuullessaan tuollaista.
Mutta pojan ilme oli ihan erilainen kuin äänensävy ja Jazz pudisti päätään Jupiterin näyttelijän taidoille. Tästä tulisi erinomainen pervo koomikko tai jotain muuta, mihin voisi käyttää sekstisiä ivailuja ja seksikästä hoikkaa kehoa.
Jupiter vielä sipisteli kuin tyttö ja kertoi sitten, että ei ollut viestinviejä. Jazz ei voinut olla nauramatta.
"harmi, susta varmaan tulis kiva viestinviejä, ainakin jos haluais lähettää sähkeen "polttareista".
Hän oli kuullut erään kaverin tyttöystävältä, että hänen (tytön) tyttöystävänsä oli kutsunut tämän polttareihinsa, lähettämällä "poliisin" viestinviejäks ja kun kyseinen mies oli sujauttanut kutsun housunkaulukseensa ja käskenyt tyttöä ottamaan sen hampaillaan. Eikä miehellä kuulemma ollut paljoakaan päällä silloin.... Huh. Ajatus Jupiterista viestinviejänä sai tuhmat ajatukset liikkeelle...

Jazz kohotti virnuillen toista kulmaansa, katse Jupiterissa, kuullessaan tämän "aina" sanansa. Vai että aina valmiina kuin partio poika? Jätkä saattaisi katua tuota sanaa myöhemmin, jos he pääsisivät hänen kotiin asti ja jos ilta sujuisi suunnitelmien mukaan...
"okei, let´s go" Jazz sanoi ja pian he ajoivat pois koulu alueelta.

Poika hymyili nätisti jutun tajunneelle Jazzille. Hetkeäkään pitkähiuksinen mustatukka ei epäillyt, etteikö kaksimielisyys olisi mennyt toiselle perille. Olihan se kuitenkin jo jonkin aikaa Jupiterin sanomisten toiset puolet nähnyt.
Taas Jazz nauroi, joskaan Jupiter ei ymmärtänyt miksi. Tuon toinen kulma kohosikin hieman. Lause ei selventänyt yhtään, mutta sai huvittavuudellaan Terin tyrskähtämään. "Häh?", poika kysäisi katsoen silmät liioitellut suurina ja viattoman lapsekkaina suoraan Jazziin suunnattuina. Pojalla oli oikein kieroja juonian toisen varalle... Hänellä oli ollut kokonainen koulupäivä niiden keksimiseen aikaansa kuluttaa.

Jupietr nyökkäsi kehostukselle ja kiipesi jazzin taakse prätkän kyytiin, ehkä hieman liioitellun likelle toista, kiertäen kätensä toisen treenatun kropan ympärille. Kehräävä friikkipoju valutti ne kätensä tahallaan kuitenkin aivan liian alas, hän olisi pirullisuuttaan voinut ujuttaa toisen jopa sisään Jazzin vyötärönauhalta.
Kohtuullisen kiltisti poika kuitenkin istui, joskin 'parantaen' käsiensä asentoa välillä.

Toisen näyttäessä hämmästyneeltä ja katsoessa häneen silmät suurina, Jazz ei voinut olla virnuilematta ja kertoi sitten nopeasti toiselle, kuinka hänen ystävänsä tyttöystävälle oli tapahtunut ja kertoi, että Jupiter sopisi kuin nakutettu saman asian hoitamiseen.
Se jos mikä sai taas tuhmat ajatukset liikkeelle ja Jazz yritti unohtaa Jupiterin ilmeikkäät kasvot ja pervon hymyn, joka oli kummitellut hänen ajatuksissaan koko koulu päivän. Pahuksen pahus, hän halusi Jupiteria, mutta olisiko se sallittua?

Toinen hyppäsi kyytiin ja pian he kiitivät ohi erilaisten maisemien, mihin Jazz ei nyt kiinnittänyt huomiota, vaan siihen, että toisen kädet olivat pelottavan alhaalla... ja hän nautti siitä!
Toisen kädet valuivat ja nousivat välillä ja Jazz tunsi toisen vatsan selässään, niin lähellä toinen istui.
Jazz joutui nielemään pari kertaa, että ei olisi pysäyttänyt ja vienyt Jupiteria johonkin nurkan taakse ja ottanut väkisin.
Rauhoitu poika... myöhemmin, myöhemmin!
Pian prätkä alkoi hiljentää vauhtia, heidän saapuessa lähelle hesburgeria. Hän ei aikoisi hävetä toisen seuraa, vaikka ovatkin eri klikistä. Jos muilla olisi siihen sanomista, tulkoon sitten vetämään turpaan.
Lopulta prätkä pysähtyi kokonaan yhteen parkki ruutuun ja Jazz laitoi toisen jalkansa maahan.
"perillä ollaan prinsessa" Jazz sanoi pirullisesti hymyillen ja iski silmää perään.

- hese on btw suomalainen.. <; -

Jupiter nauroi toisen kertomukselle ja virnisti sitten. Vai sellaisia asioita jazzin päässä liikkui... Ja sekös Teriä haittasi. "Miksei", poika naurahti. "Mutta saa olla pirun hyvä kaveri."

Jupiterin kiusa selvästi reagoitiin, mutta se ei hankaloittanut Jazzin oloa. Hyvä se kai oli, ei Terillä ollut mitään pakottavaa tarvetta päästä toista hoitelemaan. Vielä...
jazz pysäytti pyöränsä hampurilaismestan parkkipaikalle ja ilmoitti heidän olevan perillä. Jupiter nappasi kypärän päästään naurahtaen ja heilautti sitten hiuksiaan erittäin tyttömäisesti. Hei hän voinut sietää niitä lässähtäneinä, joten saivat sitten olla hivenen takussa ja pörröllä. Poika pörrötti mustaa tukkaansa vielä hieman lisää kädellä.
"Mä mikään prinsessa sulle ole", poika tuhahti kallistaen hieman päätään kasvoillaan teennäisen uhmakas ilme. Alahuuli oli mutrussa kuin loukkaantuneella lapsella. "Vai enkö mä sun mielestäs ole tarpeeksi miehekäs mies ollakseni uskottava?", poika kysyi pokkana katsoen haastavasti toista silmiin.
"Harkitse mitä sanot, ettei sun sit tartte lepytellä kun mökötän", Jupiter naurahti vinkaten silmää viaton hymy huulillaan ojentaen kypärää toiselle.

//ookei//

"sitä en epäile hetkeäkään.. mutta kutsun saajat saattavat tehdä muutakin kuin ottaa vain kutsun vastaan tolla naamalla" Jazz sanoi ilkeästi virnuillen eikä voinut olla naurahtamatta, koska mielikuva siitä, että hän ottaisi kutsun Jupiterin housunkaulukselta oli tullut mieleen...

Jazz näki pysähdyttyään pari tyttöä hesen ovilla ja näiden katsovan hitä, mutta kun Jupiter otti kypärän pois ja heilautti tyttömäisesti hiuksia, tyttöjen suut loksahtivat auki ja nämä kalppovat jonnekkin muualle. Luulivat kai Jupiteria tytöksi tai jotain. What ever. Jupiter pöyhi hiuksiaan, saaden seksikkään pörröiset hiukset, ja vasta sitten Jazz tajusi että istui yhä prätkän selässä, joten nousi pois ja jäi seisomaan pyörän viereen.
"etkö?" Jazz ei voinut olla kujeilematta toinen kulma koholla ja seksikäs virne huulillaan, nähdessään toisen uhmakkaan, pikkulapsimaisen ilmeen, joka näytti siltä, että toinen alkaisi kohta murjottamaan ja polkisi jalkaa kuin kuusi vuotias kakara.
"uskottava? no comments" Jazz sanoi, koska ei osannut sanoa juuta, ei jaata tähän kysymykseen. Hän ei tiennyt vielä kuinka miehekäs Jupiter osaisi olla. Ehkä hän saisi sen selville myöhemmin?
"kyllä mä tiedän pari keinoa saada sut nauramaan ja unohtamaan tuon mökötyksesi" Jazz sanoi ja otti kypärän vastaan.
"mutat tässä en niitä mielelläni näytä.. mutta mennään. Mulla on kauhee nälkä, että voisin syödä.. hevosen" Jazz sanoi veikeästi, koska oli ensin meinannut sanoa "sinut", ennenkuin lähti tallustelemaan heseä kohti, toivoen, että Jupiter seuraisi häntä eikä loukkaantuisi ja lähtisi pois.

"Ja sä luulet että se ees haittaisi mua?", poika kysäisi sanojensa päätteeksi antaen Jazzille viattomimman pikkutyttöhymyn jonka vain osasi kasvoilleen loihtia.

Jupiterkin oli huomannut tytöt, mutta ohitti ne vain virnistäen. Niinpä niin, hänen Jazzinsa ja ne näyttivät tajunneen sen... Eikun siis...
Ter hyppäsi myös pois prätkän kyydistä ja katseli toista poikaa. Toinen ei tuntunut uskovan, ettei Jupiter ollut prinsessa. Poika todistaisi kyllä että oli kaikkea muuta kuin prinsessa, enkeliä hän ei sitten ollut nähnytkään... Eikä se tuntunut uskovan Jupiterin miehekkyyteenkään. Poika irvisti toiselle, senkin hän voisi kyllä todistaa, muttei tässä. Tai ehkä, mutta se olisi vain hallaa jazzin maineelle. Omassa ei enää pilattavaa ollutkaan.
"Ai tiedät vai..?", Jupiterin silmiin syttyi pieni pilke ja huulet kaartuivat suloiseen hymyyn. "Et vaikka mä ihan väkisin haluaisin tietää?", poika kysyi räpsäyttäen silmiään ja antaen virneensä kääntyä pirulliseen ja kiusoittelevaan sävyyn. Jupiter osasi paljonkin kikkoja, hän voisi kiduttaa niillä Jazzin hengiltä jos tuo kävisi liian kärsimättömäksi. Että hän oli ilkeä pikkupoika.
"Minäpä en syö hevosta, vaikka nälkä onkin", poika ilmoitti hymy huulillaan hypellen Jazzin perään. Hupparista ei luovuttu, sillä se teki hänestä vain entistä enemmän tyttömäisen, kun sattui olemaan liian iso hänelle. Kädet upotettiin punaisen hupparin taskuihin, mustat pitkät hiukset valuivat itsepintaisesti kasvoille.
"Älä harpo niin kovaa, mulla on lyhyet jalat", poika marisi ja palautti kasvoilleen jo unohdetun mökötyksen.

Jazz möllötti hetken toista ja nauroi sitten.
"no ei varmastikkaan, mitä mä oikein kuvittelin kun luulin toista?" Jazz hirnui ja nauru syventyi hänen nähdessään Jupiterin siveellisen ja viattoman hymyn. Sairasta puuhaa...

Toisen kysymys sai Jazzin virnuilemaan pervosti.
"tiedän, mut en kerro sulle" Jazz sanoi ja naurahti Jupiterin toisesta kysymyksestä.
"tai noh, ehkä myöhemmin kerron ja näytän miten saan sut nauramaan ja sitten sulkemaan suusi?" Jazz sanoi kohottaen toista kulmaansa vihjailevasti ja virnisti perään.
"ai niin, sä et syö lihaa... no, syö sitten kuin pupu! ja sitten mä syön pupun" Jazz sanoi hymyillen toiselle, koska toinen oli lähtenyt hänen peräänsä, mistä Jazz oli kiitollinen ja onnellinen.
Vähän matkaa kuljettua Jupiter alkoi jo marista.
"mä voin kantaa sut, jos haluat? ja en mä harpo.. mähän suorastaan kipitän kuin teini tyttö korkkareissa" Jazz sanoi ja räpsytti silmiään ja sipsutti sitten kyseisesti pari askelta ja "hoiperteli" kuten tytöt jotka luulivat olevansa jo naisia.
Jazz katsoi olkansa yli ja näki Jupiterin murjottavan.
"oot söpö murjottaessasi, tiesitkö sen?" Jazz sanoi hymyillen ja avasi sitten oven, ja kumarsi virnuillen.
"teidän jälkeenne" poika sanoi ja iski salavihkaisesti silmäänsä.

Vau, nyt hipoi jo rimoja, menisikö Jazz pian jo yli? Ei, ei Jupiter uskonut että ihan vielä...
"Vainiin", poika kehräsi ja hymähti itsekseen. Jupiteria jo ihan kiinnosti mitä suunnitelmia tuolla urheilija pojalla hänen varalleen sattui olemaan. Hän leikkisi mielellään mukana, eikä oikeastaan pelännyt lainkaan tulevansa raiskatuksi. Se taisi olla jonku pieni ja kiero fantasia. Ei tietenkään ihan kenen kanssa vain tai ihan missä vain.
Jupiter nauroi toisen sanoille. Nai sinä kuin pupu, niin minä olen pupu, poika naureskeli mielessään. Oikeastaan, ei paha idea sekään.
"Ei sussa sittenkin olis sadistin vikaa, kun pistelet viattomia luontokappaleita noin vain suuhusi?", jupiter kysäisi virnistäen säihkyvät silmät Jazziin suunnattuina.

Jupiter nauroi omintakeisella tyylillään Jazzin sanoille ja leikkimisille. Otti sitten muutaman juoksuaskelen ja hyppäsi toisen selkään. "Kanna", poika käskytti toisen korvaan naurahtaen päälle. Hänen olisi tehnyt mieli näykätä sitä korvaa, mutta hillitsi itsensä. Pian Jazz olikin jo ovella ja Ter tiputtautui selästä.
Jupiter irvisti kehotukselle oikein somasti ja astui sitten nokka teatraalisesti pystyssä sisään, sisäpuolella tuo sitten kiepsahtikin jo ympäri. "Mä en ole mikään prinsessa tai neiti tai mitään, ettäs tiedät", poika kähähti näyttäen sitten vielä kieltä.
"Ja en myöskään ole koskaan söpö tai suloinen, enkä edes soma tai mitään siihen viittavaa", poika ilmoitti varmalla äänellä, vaikka tiesikin sanansa valeiksi.

"en... ja ei ne kaikki oo niin viattomia" Jazz sanoi ilkikurisesti virnuillen ja mietti, mitäköhän toinen ajatteli hänen "ei-niin-viattomia"- lauseista? Toivottavasti toinen ei saisi ihan vääristynyttä kuvaa hänen käytöksestään. Tai noh, hänhän oli vääristynyt pervo persoona, joten se siitä.
Ja mitä hän voi sille, kun noin nätin ja pervon oloinen poika tuijotteli eikä itsekkään ollut ihan pieni viaton neitsyt?
Sitä saa mitä tilaa.

"wou!" Jazz sanoi hätkähtäen kun toisen kevyt paino tupsahti hänen selkäänsä ja korvan takana kuului naurua.
Jazz otti toisen jaloista kiinni ja pyörähti paikoillaan pari kertaa ja hypähti muutaman kerran, nauraen sikana.
Pian he olivatkin jo ovella ja Jupiter tiputtautui selästä. Olivat hekin näky varmaan. Kaksi sekopäätä hesen ovilla.
Jazz pidätteli naurua pojan purkaukselle ja pieni hymynpoikanen paljasti hänen tekonsa.
"etkö? harmi, koska mä tykkään söpöistä ja somista ja sulosista" Jazz sanoi virnuillen ennenkuin astui heseen moittien itseään viimeisestä lauseesta. Oliko hän tehnyt virheen sen sanoessa vai mitä? Aika näyttäisi.
Poika meni jonon perille ja mietti samalla mitä hän kitusiinsa ahtaisi.
"Mä voin tarjota kun mä sut tänne raahasinkin" Jazz sanoi hymyillen ja sipaisi hiuksiaan.

Jupiter nauroi Jazzille. vai eivät kaikki luontokappaleet olleet yhtä viattomia? Poika virnisti itsekseen. "Mä en ymmärrä mitä sä mahdat tarkoittaa", Ter julisti viattomalla äänellä. Katsahti Jazzia puhtaan vihreillä silmillään ja hymyili nätisti.
Jazz hätkähti Jupiterin hypätessä tuon selkään, se ei laannuttanut naurua lainkaan. Jazz pyörähteli ja Jupiter vain kikatti tuon selässä. "Älä tiiputa mua! Hullu!", Jupiter kiljui ka kietoi kätensä paremmin toisen kaulaan. Ovellä hän pääsi alas ja Jazz vastasi hänelle samalla mitalla. Vai piti urheilija poika söpöistä ja somista..? Jupiterpa otti tuon suoranaisena vihjailuna ja suipisti suutaan mulkaisten toista. Niin, hän näytti vain kiukuttelevalta pikkulapselta. Ehkä Ter voisi sittenkin olla söpö... Jupiter ei kuitenkaan vastannut sanoihin, vaan kipitti kilttinä poikana Jazzin perässä jonoon. Toinen lupasi tarjota, Ter naurahti.

"Kyllä mä voin maksaa", poika naurahti ja varoittamatta kiepautti itsensä Jazzin kainaloon suoden tuolle oikein leveän ja muka viattoman hymyn. Jupiter uskaltautui jo luottamaan siihen, ettei Jazz löisi häntä. Ei, ei se ollut lyönyt vielä tähänkään asti.. Toisaalta, mistä sitä koskaan osasi arvata missä raja meni.
"Otetaanko me mukaan, niinku aluks oli tarkotus?", Ter kysyi ja räpsytteli ripsiään kuin paraskin teinityttö. Kiusallaan.

Jazz virnisti vastaukseksi, mutta ei lisännyt mitään. Ei kai hän päin naamaa sanoisi tämmöisissä tilanteissa? Sama kun sanois iso rintaiselle tytölle ensi tapaamisella: mennään naimaan tonne nurkalle. Ehei ehei. Pienet vihjailut ja kiusaaminen oli mukavaa.
"mä olenkin sekopää... muahahahaa!" Jazz nauroi hullulla äänellä, kieputti vielä hetken Jupiteria, ennenkuin päästi toisen selästään. Saattoi ne ikkunan lähellä istuvat miettiä että he olivat pöpejä ja mielisairaalasta karanneita. No jaah, sehän olisi vain kunnia.

"ehei, mä maksan. Vai pitääks mun sitoa sut ja laittaa vielä jotain suun eteen että et mälise mitään?" Jazz sanoi, katsoen olkansa yli toiseen, mutta toinen oli kadonnut ja kiepsahtanut hänen kainalonsa alle kuin pihkassa oleva teinityttö.
"jos sä tolleen vielä leikit, niin on pakko... mut jos sä haluut vähemmän suosiota ton meidän ulkona olo pelleilyn jälkeen, niin mikä ettei?" Jazz sanoi ja katsahti jonoa. Heillä olisi vielä pari minuuttia aikaa päättää, menisivätkö he pöytään vai hänen luokseen, jossa he saisivat olla rauhassa...

"Oon huomannu", Jupiter räkätti toisen sanoille. Jazzin kanssa oli hauskaa, tuon huumori ei ollut liian totista saati edes överiä. ei Jupiterin mitta asteikolla.
Ter olisi voinut kivuta itsensä Jazzin kaulaan ja kuiskia tuhmia tuon korvaan. Hän jätti sen kuitenkin tekemättä, he olivat sentään julkisella paikalla. Tai Jupiteria se ei häirinnyt, mutta jazz oli kuitenkin maineeltaan huomattavasti korkeammassa asemassa kuin friikkipoika.

"Ai, sä haluat sitoa mut?", Jupiter huudahti liiankin suureen ääneen kääntäen muutamia katseita. Vihreät silmät tapittivat ylöspäin Jazziin.
"Ja vielä tunkea jotain mun suuhun? Tuhma, tuhma poika." Ter hymähti ja kiehnäsi itseään hieman lisää toisen kylkeen. "Ehkä sä saat maksaa... Mut sit sä saat kyllä viedä mut sun luo... syömään", poika tokaisi ja näykkäsi hampaillaan ilmaa vihjailevasti. Hän taisi mennä jo liian pitkälle, mutta minkä sitä mahtoi jos kävi ylikierroksilla. Hänen likainen mielikuvituksensa pääsi valloilleen, eikä pojan mielessä todellakaan ollut ruoka. Vaan jotain parempaa...

"hei! mähän voisin loukkaantua että sä sanot mua hulluks... itsensä haukkuminen ei oo niin pahasta" Jazz sanoi mutristaen huuliaan hetken ajan, kunnes virnisti taas iloisesti ja irvisti toiselle leikkisästi.
Joko Jazz oli hullu tai sitten kaikki tuntuivat katsovan heidän räkätystä ja pientä flirttailua. No jaah, kerrahanhan sitä eletään!
Eikä kukaan liiemmin varmaan tuntisi heitä, olivathan he sen verran kauempana koulusta, eikä yleensä urheilu kundit tule suoraan koulun jälkeen heseen, joten Juppi olisi turvassa, hetken.

"shhh!" Jazz sanoi punastuen rajusti kun kaikki kääntyivät heihin päin ja joukko teini tyttöjä kikatti käsiensä suojissa.
Käsi läimäistiin dramaattisesti otsalle toisen sanoista, vaikka pieni hymynpoikanen pyrkikin esiin. He olivat todellakin sairaita alkaessa tälläiseen julkisella paikalla. Vaikka he tietäisivät mihin tämä kaikki saattaisi johtaa, se ei tarkoittanut, että kaikkien, jopa vanhojen mummojen täytyi tietää se! Mummot näyttivät nuhtelevan heidän käytöstään, kun Jazz kohotti kätensä hetken ajaksi pois silmiensä edestä, kunnes laski katseensa alas Jupiteriin.
"no, nyt mun on pakko viedä sut suoraan mun luo, ellet halua että meidät hakataan laukuilla.. nuo mummut näyttää siltä että ne ottaa tekarit suustaan ja käy meidän kimppuun" Jazz sanoi ja käveli eteenpäin, ja mietti, että olikohan se ainut syy, miksi hän halusi viedä Jupiterin äkkiä pois täältä.
"mitä sä muuten otat? jonkun salaatti annoksen tai hampparin ilman pihviä?" Jazz sanoi.
Heidän edessään oli enää yksi tyyppi, joka näytti siltä, että haluaisi äkkiä pois kahden hullun alta.

"Etkä vois, sulla ei ole pokkaa mököttää mulle!", Jupiter julisti suloisen virneen saattelemana. Jos Jazz rupeaisi vaikeaksi niin omapa olisi menetyksensä! Ter hymyili vain suloisesti ja oli kuin ei muiden katseita tai naureskeluja olisi huomannutkaan. "Sä tiedätkö näytät söpöltä tomaattikuosissa", Jupiter naurahti virnistäen leveästi.
jazz puhui jotain mummoista ja samantien pois viemisestä. Jupiter nauroi. "Vie mut ihan mihin tykkäät", friikkipoika puuskahti irrottautuen hieman normaalimpaan asentoon toisen kainalosta pujottaen kätensä taskuihinsa. Oli häiritsevää olla huomattavasti lyhyempi kuin toinen, mutta kaipa siihenkin tottui.

"Täh?", Jupiter älähti katsahtaen Jazziin kummastuneena. Pian hänelle välähti toisen puhuvan ruasta ja hän hymyili. "Mulle riittää juustohampurilainen ilman pihviä, jättiläinen. Älä säkään koko kanikantaa syö, ettet jousu ikuisuutta sulattelemaan. Ei kiinnostaisi niin kauaa odotella", jupiter hymähti ja oli jotenkin etäisemmän oloinen, vaikka mieli tekikin kahta kauheammin Jazzin kimppuun. Jupiter purisi ja puhuisi tuhmia. Hän alistuisi ja nauttisi siitä, hän kiusaisi ja kiusaisi, suorastaan kiduttaisi Jazzia saaden siitä sairasta mielihyvää.

Jazz näytti kieltään vastaukseksi Jupiterin julistukselle ja tämän viattoman suloiselle virneelle.
Niin, eihän hän osaisi mököttää Jupiterin kaltaiselle tyypille, joka sai hänet koko ajan nauramaan ja miettimään tuhmia asioita, vähän liikaakin. Jupiter oli loisto jätkä, vaikka hän ei sitä myöntäisikään toiselle, olihan hän koko ajan sanonut tätä prinsessaksi ja tytöksi. Jos hän sanoisi tätä ok jätkäksi, se nousisi Jupiterin sievään päähän ja tämä olisi varmasti aika valalton sen jälkeen.
Jupiterin räkättäessä hänen paloautona leikkimisestä, Jazz sulki tämän suun kädellään hetken ajan ja suu puristui viivaksi, vaikka silmät nauroi.
"shhhh..." Jazz sanoi, ja yritti pidätellä naurua kaikin keinoin, vaikka tyskähdys sitten karkasikin huulien välistä.
Toinen kulma kohosi pervosti pojan kuullessa toisen sanat, eikä hän voinut olla miettimättä, että mitäköhän toinen sanoisi, että heti ruoan jälkeen hän veisi tämän sänkyyn ja kiusaisi tätä suullaan ja käsillään, niinkuin tämä oli kiusannut häntä koko päivän henkisesti ja sanoillaan?

"okei, mä yritän olla ottamatta liian isoa annosta, että me ei jouduta odottelemaan kauaa sen sulamista" Jazz sanoi, vaikka melkein lisäsi, että heidänhän kannattaisi syödä, että eivät uuvahtaisi ihan heti kesken leikkien.
Sitten Jazz astui kassalle ja neitokainen katsoi häntä hymyillen ja pää kallellaan.
"mitä saisi olla?" tyttö sanoi, katsahti Jupiteriin ja tämän silmät pullahtivat ulos, varmaankin miettien mitä he tekivät toistensa seurassa.
"jättijuusto hampurilainen ilman pihviä ja kerrosateria" Jazz sanoi ja neidon laittaessa tilauksia ylös ja kohottaen sitten katseensa, kysyen mitä he ottaisivat juomaksi.
"mulle cokis ja ... mitä sä otat?" Jazz kysyi kohdistaen katseensa Jupiteriin.

Jazz tunki kätensä pojan suun eteen ja Jupiter katsahti toista aidosti hämmentyneenä, vetäen kaiken sitten leikiksi nuolaistessaan toisen kättä ihan vain pirullisuuttaan. Jazz oli hetkenaikaa näyttänyt vakavalma, mutta kavaltanut sitten leikkineensä, joten Ter ei pelännyt tuota kiusata. Oli kuinka urheilija vain tahtoikaan.
Toinen hyssytteli ja Jupiter nyökäytti kerran päätään laskien sitten vienosti katseensa lattiaan kuin toruttu pikkulapsi. Vietetlevä pikkulapsen näköinen poika, joka näytti tytöltä ja suuntasi kaiken vetovoimansa iskeäkseen itselleen jätkän. Kuulostipa pelottavan kierolta touhulta. Näyttelihän hän senkin, mutta Jupiter olikin geisha. Hän tosin ei ottanut seuraneidin roolistaan muuta palkkaa kuin tyydytyksensä. Geishatkin olivat näyttelijöitä, artisteja, eivät suinkaan huoria kuten yleinen luulo väitti. Geishan ura ei ollut vaihtoehto, se oli välttämättömyys jos muuta ei ollut. Tie huipulle oli pitkä ja kivinen, mutta jos pärjäsi sielä huipulla pysyi ja rahaa virtasi kuin vettä. Ei, Jupiter ei suinkaan koskaan lukenut mitään. Muuten vain.

"Kiitos", Ter totesi nuolaisten huuliaan muka huolimattomuuttaan. tarkkaa pelaamista, olisi sanonut joku, joka pojan mielenliikkeet tunsi. Kuka tahansa, joka oli jostainsyystä äässyt sisälle Jupiterin geusha juttuihin.
Kassaneiti kiinnitti selvästi positiivista huomiota Jazziin, Jupiter oli kerrankin onnellinen ettei osannut lukea ajatuksia. Ties mitä kierouksia tyllerön päässä oikein liikkui. Ter kuitenkin palautti neidin maanpinnalle, suorastaan pudotti. Kovaa ja korkealta terävään pirunpeltoon. Paljon verta ja Tytön palasia. Täydellinen kohtaus, pojan olisi päästävä piirtämään se vielä. Tytön ulkomuoto painettiin valokuvamuistiin. Hän voisi lahjoittaa taulun Jazzille ihan kiusallaan.
Jalkapalloilija tuskin edes tunnistaisi palasia tuoksi tytöksi. Tosin Jupiterin kauhufriikkiytymä saatettaisiin toisen osalta tulkita väärin. Ehkä paras pitää taulu itsellään, jos sellainen koskaan edes syntyisi.
jazz tilasi, kysyi sitten mitä Jupiter halusi.
"Fanta", poika vastasi poissaolevasti katse kiinnitettynä tiskin kulmaan. Poika mietiskeli kauan mahtaisi kestää ja mitä kaikkea toiselle voisi tehdä... Tässä menisi vielä kokonainen viikko, jos friikkipojan ajatukset pääsisivät kunnolla liihottelemaan.

Jazz hämmätyi tuntiessaan toisen kielen kädellään, mutta peitti hämmästyneisyyden ja nautinoon tunteen melko hyvin. Osasihan hän jotenkin pitää vakavaa-naamiota paikoillaan. Myöhemmin hän kostaisi Jupille tämän ja kaiken muun kiehnäämisen ja pervot lauseet, hukuttamalla Jupiterin mielihyvän fantasiaan, jos he pääsisivät edes sänkyyn.
Riippui Jupiterista ja tämän ajatuksista.
Jupiter laski katseensa ja Jazz naurahti. Toinen näytti laiminlyöneeltä lapselta tai pennulta, jota oli toruttu pahemman kerran.
Sitten Jazz keskitti katseensa neitoon, tämän näpytellessä kaikkia heidän ostoksiaan kassaan.

Jupiterin huulien nuolaisu ei jäänyt huomaamatta ja Jazz nielaisi vaivalloisesti.
Mitä kaikkea toinen voisikaan tehdä, kiduttaa häntä, jo pelkällä kielellään! Tuhmat fantasiat kohosivat päässä, ja Jazz joutui toden teolla keskittymään, että sai itsensä takaisin maan pinnalle.
Jupiterin sanottua vielä oman juomansa, Jazz muisti jotain.
"ja ne tulee mukaan" poika sanoi nopeasti, saaden omituisen hymyn tytöltä, jota ei osannut tulkita.
Oliko se tietäväinen hymy, mielenvikainen hymy, vai pervo hymy, tuollaisen tytön kasvolta? Tyttöjä ei oppinut koskaan tietämään.

Jazz oli valmis poimittavaksi, Jupiter totesi itsekseen ja hymyili ajatukselle. Että hän oli hyvä. Hän oli parempikin kuin hyvä... Oivoi, hän suorastaan täydellisyyttä hipova.. Että osasikin olla itsetyytyväinen olo...
Jazz ilmoitti ostosten tulevan mukaan, tyttö johon Jupiterkin oli nyt katseensa kohottanut hymyili oudosti. Tietäväisenä kai, voi miten julmaa... No, Jupiter piirtäisi toisesta silti oikein soman kuvan, jota oli hetki aiemmin kuvitellutkin. Jupiter ei tarkemmin jäänyt hymyä analysoimaan vaan katsahti poikaa rinnallaan nypäten tuota sitten paidanhelmasta kerjätäkseen huomiota omakseen.
Jupiterin teki mieli lausua ääneen jotain suoraa ja erittäin tuhmaa lapsekkaalla äänellä silmät viattomina ja suurina toiseen suunnattuna. Ehkei kuitenkaan, se olisi mennyt jo paksuksi. Sitten vasta, kun pääsätisiin toisen kämpille.

"Meneekö viä kauan?", poika kitisi sillä suunnittelemallaan äänellä ja ilmeellä, mutta myös sanat olivat lapsekkaita. Häntä jumalauta himotti laittoman paljon ja heidän piti odottaa jotain saatanan ruokaa, joka kuitenkin jäisi pöydälle, koska Jupiter ei enää kestäisi ja kävisi sumeilematta toiseen kiinni.
Poika hymähti laskien jäälleen katseensa ja irrottautuen kauemmas Jazzista, jottei mielihalut kävisi liian vastustamattomiksi.

Tyttö antoi loppu summan, minkä Jazz maksoi mietiskellen kaikkea, mitä tulema pitäisi.
Jupiteria oli ollut vaikea ymmärtää näinä minuutteina.
Jazz oli hämillään. Jupiterin eleet olivat olleet halukkaat, mutta oliko tämä oikeasti halukas vai jatkoiko tämä samaa leikkiä kuten koululla?
Ajatuksen hämmentäminä hän kääntyi katsomaan Jupia, joka oli nyhtänyt häntä paidasta.
"ei varmaankaan kauaa?" Jazz sanoi osoittaen kysymyksensä kassaneitiin, joka antoi vaihtorahat ja heitti numerolapun.
"tuomme teille pöytään" tyttö sanoi ja huusi tilaukset paistajille.

Samalla Jazz käveli läheisille baarijakkaroille, hypäten kevyesti toiselle ja käänsi sitten katseensa Jupiteriin, hymyillen viekkaasti.
Hän ei voisi alkaa nyt epäröimään asian suhteen, koska halut ovat suuret ja kun ajatteli kaikkia niitä tuhmia asioita, mitä hän voisi ja tekisi Jupiterille, nälkäkin unohtui siinä sivulla.
"miedän pitäis olla noin puolen tunnin päästä mun kämpillä" poika sanoi toiselle, sivellen etusormellaan huomaamattaan huuliaan.

Jupiterilta vastaukset menivät totaalisen ohi, poika oli jäänyt tuijottamaan tiskissa olevaa säröä. Hän huomasi herätä liikkeelle vasta Jazzin karatessa läheiselle baarijakkaralle. Ter kipsutti perässä. Jazz hymyili hänelle, eikä edes viattomaan sävyyn. Jupiter vastasi hieman samaan tyyliin. Hetken poika jopa harkitsi kapuavansa Jazzin syliin tuolle samaiselle jakkaralle ja hukuttaisi toisen tuhmiin kuiskauksiin ja suudelmiin näykkimisten kera. Järkevänä, ihme kyllä, poika päätyi istumaan omalle jakkaralle ja katselemaan toista tuolta käsin huuliaan nuolaisten.
"Kuulostaa hyvälle", poika kähähti vastaukseksi toisen mainitessa epäsuorasti mitä tapahtuisi noin puolen tunnin kuluttua. Jazz hiveli etusormellaan huuliaan. Jupiter nurahti, helvetti se yllytti häntä kimppuunsa! Ja Jupiter melkein sortui. Painosanalla melkein.

Mielessään Ter hoputti keittiön väkeä kiirehtimään tilauksen kanssa. Friikkipoika kun alkoi käydä kärsimättömäksi.
"Jazz", poika lausui toisen nimen maanittelevalla äänellä. "Mun on nälkä", poika ilmoitti. Äänensävy puhui sen puolesta, ettei poika tarkoittanut että hän mitää kirjaimellisesti tahtoisi syödä nälkänsä tyydyttääkseen.