I'm breaking the habit

"Mitä, harrikat on ihan legendoja!" El hihkaisi pöyristyneenä, kun Scott oli sanonut, ettei pitänyt harrikoista.
"Niistä on pakko pitää, sehän on ollut äänetön käsky vuosien ajan", brunette lisäsi, mutta tällä kertaa hän alkoi nauraa hiljaa. Olipa mukava keskustella jonkun kanssa moottoripyöristä. Viime kerrasta olikin jo jonkin verran aikaa. Harmi, Eileen puhui mielellään moottoripyöristä.
No höh, Scott ei harrastanut tennistä. Toinen ei ollutkaan aivan niin täydellinen, kuin Eileen oli jo ehtinyt toisesta olettaa.
"Motocross on ihan jees", tyttö sanoi ääneen oman mielipiteensä. Ei hän kylläkään koskaan ollut nähnyt motocrossikilpailuja tai sellaista, nähnyt vain televisiosta. Mutta ei motocross onnistunut häntä naulitsemaan television ääreen niin kuin tennis.

Elliellä ei ollut mitään erikoista mielipidettä tatuoinneista. Olivathan ne hienoina ihan cooleja, mutta kaikille tatuoinnit eivät sopineet. Kuten ei tälle tavistytölle, joka ei ollut siis hankkinut eikä hankkimassa moista.
"Ne on cool silloin, kun ne sopii ihmiselle", tyttö vastasi rehellisesti ja katsahti toiseen siniharmailla silmillään kiinnostuneena.
"Kuinka niin? Onks sulla tatuointi?" Eileen kysyi ja ääni oli jälleen astetta verran innostuneempi. Brunette ei ollut koskaan nähnyt oikeaa tatuointia läheltä, ja jos Scottilla nyt sattuisi tatuointi olemaan, tahtoi Eileen sen todellakin nähdä!

"Legandat ei miellytä mua. Legendat on muutenki suht paskaa, oli sit kyse mistä legendasta hyvänsä", Scott totesi huvittuneena Ellien selitettyä pöyristyneenä legenda-harrikoista.
"Ja motocross ei oo jees vaan se on mahtavaa", nuorukainen lisäsi virnistellen, hän oli harrastanut lajia jo pitkään vaikkakaan ei ollut niin tosissaan että olisi kilpaillut, toisin kuin veljensä. Scott oli myös hieman kiinnostunut ratamoottoripyöräajoista, mutta ei ollut vielä ainakaan alkanut harrastaa lajia, mieli oli kyllä tehnyt jonkin aikaa.

Scott kuuli Ellien mielipiteen tatuoinneista ja nyökkäsi sitten hieman hymyillen.
"Hmm, joo", Scott hymisi tytön tiedusteltua oliko tällä tatuointi. Hän olisi toki voinut näyttää kookkaan tatuointinsa, mutta ehkei hän viitsinyt kiskoa paitaa yltään keskellä koulun käytävää.
"Ja mä oletan että nyt haluut nähä sen, mutta se on sen verran suuri että mun tarttis ottaa paita pois enkä oikein viittis ruveta strippaan tässä kaikkien nähden", nuorukainen virnisti, mutta tarttui sitten t-paitansa vasemmanpuoleiseen hihaan ja kohotti sitä hieman paljastaen koko käden ympäröivän tatuoinnin.
"Ja tää jatkuu selkään ja vähän rinnanki puolelle", rokkari ilmoitti päästäen sitten irti paidastaan. Hänellä oli suunnitelmissaan hankkia lisääkin tatuointeja, mutta hankinta saisi odottaa kunnes hänellä olisi enemmän rahaa. Scottilla oli paljon suunnitelmia mutta vähän rahaa ja sekös ärsytti häntä suunnattomasti. Mutta rokkari oli liian laiska tehdäkseen kunnon töitä koulun ohella, joten rahaa ei juuri tullut mistään.

Eileen näytti nyt loukkaantuneelta, kun Scott haukkoi legendoja paskoiksi. Tyttö mutristi huuliaan ja näytti siltä, kuin olisi syönyt juuri sitruunan.
"Haluuks sä, että mä mottasen", se ei ollut kysymys, vaan pikemminkin uhkaus. Ei Ellie tosin aikoisi lyödä Scottia, mutta pahasti toinen oli kyllä sanonut tytön ihailemasta moottoripyörämerkistä. Tai ei nyt varsinaisesti ollut pahasti harrikoista sanonut, mutta brunette sen kuitenkin niin ymmärsi.

Ai, että Scottilla oli tatuointi? Vau!
Eileen näytti aluksi hämmentyneeltä, kun toinen sanoi, ettei rupeaisi keskellä käytävällä strippaamaan. Mutta sitten El tajusi, mitä Scott tarkoitti ja nyökkäsi.
Tavistyttö toi kasvojaan lähemmäs, kun Scott nosti vasenta hihaansa. Tytön siniharmaat silmät tapittivat ihailevasti tatuointia, joka loppui ikävästi kesken. Tosin kyllä tuokin näkymä sai Eileenin vakuuttuneeksi.
"... Vau..." Ellie lopulta henkäisi ja suoristi ryhtinsä, kun Scott päästi hihasta irti, jolloin tatuointi pojan kädessä meni piiloon.
"Se sopii sulle", tyttö totesi pirteästi ja hymyili leveästi.

He saapuivat uskonnon luokan eteen, jonka lähelle oli myös muita opiskelijoita kerääntynyt. Eileen etsi vapaan paikan seinän viereltä ja nojautui selällään sitä vasten.
"Mä tykkään kans hevosista."

"Ihan miten vaan, osaan mäkin lyyä takaisin vaik kiltiltä näytänki", Scott velmuili toisen uhkailulle. Ei hän uskonut että tuollainen heiveröinen tyttönen pystyisi edes mottaisemaan häntä, jos pystyisikin niin tuskimpa se kauheasti sattuisi.
Eikö toinen osannut arvostaa muidenkin mielipiteitä? Scott kohautti olkapäitään ja jatkoi kävelyään hiljaa.

Tyttö henkäisi ihastuksesta kun nuorukainen oli näyttänyt tatuointiaan. Olihan tatuointi toki vaikuttava, mutta vaikuttavampi se olisi ollut jos Ellie olisi nähnyt sen kokonaan.
Tyttö kehui tatuoinnin sopivan Scottille, nuorukainen hymyili tälle leveästi.
"No kiitos. Lisääkin oon hankkimassa tästä vielä joskus", Scott vastasi samalla kun uskonnonluokka jo häämötti edessä. He olivat tulleet perille.

"Ai hevosista? No jaa, ne on ihan ok. Mun sisko on kilparatsastaja. Tai siis oli", Scott kertoi Ellien mainittua hevosista. Nuorukainen istuutui seinän vieressä nököttävälle penkille ja toivoi että tyttö ei istuisi aivan vieree.

tökkii x_x

"Oooo", Ellie henkäisi ihastuneena, kun Scott sanoi hankkivansa lisää tatuointeja. Hmm, tatuoinnit alkoivat yhtäkkiä kiehtoa tätä brunettea tavistyttöä aivan mahdottomasti. Täytyisikö tatuoinnit lisätä 'rakastan' -listaan? Joo, se voisi olla ihan hyvä idea. Antaisikohan vanhemmat luvan siihen, jos Eileen haluaisi ottaa itselleen yhden tatuoinnin? Sellaisen pienen?
Täytyypä kysyä.
Eileen oli todellakin helppo käännyttää. Hän alkoi ihailla ehkä typeriäkin asioita, jos huomasi jonkun toisen ihailevan tai pitävänsä sellaisesta. Hän saattoi olla ehkä liian sinisilmäinen, mutta sellainen tämä tavistyttö luonteeltaan oli.

"MITÄ", henkäistiin ehkä liian kovaan ääneen, sillä monet lähellä olleet opiskelijat käänsivät katseensa tähän parivaljakkoon. Eileen katsoi Scottia silmät pyöreänä ja istuutui huomaamattaan blondin viereen. Niin, tuijottaen yhä poikaa silmät suurina ja suu auki.
"Älä viitti", Eileen mutisi epäuskoisesti ja katsoi Scottia silmiään räpäyttämättä. Tyttö ei ollut uskoa, että Scottin sisko oli- tai oli ollut kilparatsastaja. Tämän täytyi olla suunniteltu juttu, aivan varmasti!
"Onks sun siskollas ihan oma hevonen? Kauanko se kilparatsasti? Miks se lopetti? Onks se minkä ikänen? Saanks mä tavata sen?" kysymyksiä sen kuin sateli ja niiden jälkeen Eileen hiljentyi kuulemaan nuorukaisen vastauksia.

Tytön lopetettua henkäilemästä ihastuneesti Scott saattoi vuorostaan henkäistä onnesta Ellien höpsöilyn hieman tauottua. Mutta oli näemmä virhe mainita kilparatsastajasisaresta kun toinen näytti rakastavan hevosiakin. Scott kurtisti kulmiaan kysymystulvan vyöryessä hänen päälleen. Ei hän osannuta arvata että Whitneyn ura olisi näin suuri juttu.
"Öö, on sillä neljä. Se vissiin aikoo perustaa jonkun siittolan tai jotain", Scott vastasi kysymykseen omasta hevosesta. Whitney asui suurkaupungin laitamilla, mutta aikoi muuttaa jonnekkin hieman maalaismaisempaan paikkaan pystyäkseen kasvattamaan hevosia.
"Se alotti ku se oli 17 ja nyt se on kai 26 joten jotain yheksän vuotta se sitä teki... Sit se tuli raskaaks ja lopetti. Sä voit tietääkin sen, mä luulen et siitä tuli aika tunnettu ku se voitti joitain arvostettuja kilpailuja. Whitney Henderson nimeltään", Scott kertoi sisarestaan, ainoasta sisarestaan jonka kanssa tuli toimeen. Kaksi muuta siskoa ja Scott olivat aina tavatessaan tukkanuottasilla.
"Se asuu Sacramentossa nykyään joten uskon et vois olla aika vaikee tavata", Scott virnisti leveästi Ellien tiedusteltua voisiko tavata kilparatsastajasiskon.
Scott mietiskeli itsekseen mahtaisiko Ellie innostua jos hän kertoisi omistavansa 3 kitaraa ja veljen josta tulisi jonkin ajan kuluttua lääkäri... Nuorukainen alkoi olla jo hieman kauhuissaan, joko hän oli jostain syystä syntynyt Ellien unelmaksi tai sitten tyttö yritti tehdä hänestä sellaista muokkaamalla omia mielipiteitään...

NELJÄ HEVOSTA!
Eileen toljotti Scottia edelleen suu pyöreänä ja tuskin räpäytti edes silmiään. Miten Ellie nyt toivoikaan, että hänellä olisi Scottin kaltainen isosisko, jolla olisi neljä hevosta! Siitä oli liian kauan, kun Eileen oli viimeksi ratsastanut, ehkä jo kaksi kuukautta? Voih, hänellä oli niin ikävä niitä uljaita eläimiä!
"WHITNEY HENDERSON?!" tavis rääkäisi ja nyt tyttö näytti entistä enemmän pöllämystyneeltä. Ihmiset heidän lähellään katsoivat parivaljakkoa hieman nenäänsä nyrpistellen. Kukaan ei tainnut pitää kovaäänisistä ihmisistä.
"Älä viitti! Whitney Henderson on sun siskos!" Eileen kysyi epäuskoisesti ja pudisteli päätään. Oh my gosh, tämä oli niin epätodellista! Scottilla oli juuri sellainen elämä, josta Eileen uskalsi vain haaveilla.
"Oh my god, Whitney Henderson oli niin hyvä sillo, ku se kilpaili... Ei voi olla sun siskos, todista se!" brunette vaati tiukaan sävyyn, mutta sen jälkeen tyttö vajosi omiin ajatuksiin unohtaen hetkeksi Scottin olemassaolon.
Wau... Eileen ei ollut uskoa Scottin kertomuksia.

Scott räjähti nauruun Ellien reaktion ollessa niin voimakas. Olihan nuorukainen toki odottanut jonkinlaista purkausta, tyttö oli vaikuttanut hyvinkin kiinnostuneelta hevosista, muttei Scott uskonut että tämä olisi alkanut rääkymään käytävällä niin että muidenkin päät kääntyilivät.
"Ai pitääkö mun todistaa? Ootas", Scott sanoi hapuillen taskuaan josta pian nuorukainen otti lompakkonsa. Lompakossa ei juuri ollut rahaa, mutta siellä oli kuvia hänen perheestään, yksi kuva missä hän oli kaikkien sisarustensa kanssa. Kuva ei ollut kovinkaan suuri mutta siitä kyllä erotti jokaisen kasvot.
"Tässä", Scott ojensi kuvan Ellielle hymyillen. Kuva oli reilu kolme vuotta vanha, Scott roikkui Chrisin selässä ja veljesten vieressä seisova Chrisin kaksoissisar Kate rytisteli naamaansa.
"Toi on Ness, tossa Alexin ja Ginan välissä", Scott osoitti sormellaan vaaleaa, hieman kiharahiuksista siroa nuorta naista. Jos Ellie oli kuullut Nessin urasta, todennäköisesti tyttö tunnistaisikin tämän ulkonäöltä. Olihan rokkaripojan sisar joissakin lehtijutuissa joskus pällistellyt.
Scottin perhe oli suuri, mutta valitettavasti ei kovinkaan hyvissä väleissä keskenään. Scott, Chris ja Ness tulivat parhaiten keskenään toimeen, kyllähän Scott ja Alex toisiaan sietivät vaikkeivat juuri ylimpiä ystäviä olleetkaan, mutta Ginan ja Katen kanssa Scott ei ollut ollenkaan väleissä.

No okei, kyllä Ellie tahtoi nähdä todisteen siitä, että Whitney Henderson olisi todellakin Scottin sisko! Joten, kun Scott ojensi kuvan Eileenille, nappasi tavis kuvan nopeasti pojan käsistä ja alkoi tihrustaa katsoessaan kuvaa.
Oh my god...
"Se on oikeesti Whitney Henderson..." brunette mutisi hämmentyneenä ja suu jäi roikkumaan auki suuresta ihmetyksestä. Oikeasti, ei tämä voinut olla totta! Oli niin väärin, ettei Eileenin suvussa ollut ketään, joka olisi hevosia harrastanut. Eileen kun niin rakasti hevosia ja tahtoi olla niiden lähellä, mutta.. Eh, se oli hieman kallis harrastus, eikä isä tai äiti ollut siitä kovin innoissaan. Aivan niin, silloin, kun isän yritys meni Irlannissa konkurssiin, ensimmäisenä täytyi vähentää menoja. Ja kenenkäs muun menoja siinä leikattiin kuin Eileenin. Ratsastus sai lähteä ja Eileen olikin kiukutellut siitä monia päiviä. Sentään tennis sai jäädä, mutta luultavasti vain sen takia, koska isä ei antaisi tyttärensä lopettaa sitä harrastusta, jossa tyttärellä olisi 'tulevaisuutta'.

Oli muuten epäreilua, että Scottilla oli niin monta isosiskoa. Eileen oli perheensä ainoa lapsi, ja tyttö oli siitä surullinen. Hän olisi tahtonut itselleen isosiskon tai edes pikkusiskon, mutta ei. Vanhemmat olivat tyytyväisiä ainoaan tyttäreensä. Eivät vain kehdanneet myöntää, että Eileenissä oli monta lasta kerrakseen.
"Monta sisarusta sulla onkaan?" Eileen kysyi sitten, sillä eihän hän tiennyt, monta sisarusta Scottilla oli. Samalla hän ojensi kuvan takaisin pojalle.