A Small Measure of Peace

Päivä oli ollut hyvin kaunis ja koska oli lauantai, se oli ajanut useimmat ihmiset rannalle. Catherine oli pyrkinyt välttämään ruuhkarysäyksen ja oli saapunut rannalle kuumimman ajan jälkeen, nyt ilma oli selvästi viilentynyt, mutta aurinko oli yhä kuumana taivalla. Tyttö oli rannalle saapumisen jälkeen etsinyt mukavan ja suojaisan paikan rannalta, joka oli löytynyt hivenen kauempaa rannalla vielä olevista ihmisistä ja riisunut valkoisen olkaimettoman mekkonsa. Alta paljastui vaaleansiniset narubikinit, jotka paljastivat pintaa, mutta sopivasti.

Sinisten silmien katse vilkaisi ihmispaljouden suuntaan, tytön keskittyen sitten laittamaan vartalolleen aurinkorasvaa. Selkä oli aina se hankalin, mutta hän onnistui siinäkin kuitenkin melko hyvin. Muut suositut olisivat luultavasti napsauttaneet sormiaan saadakseen peräänsä kuolaavat kundit rasvaamaan selkänsä, mutta Cat antoi asian olla, sillä hän tahtoi olla edes hetken yksin. Jaydenin kanssa ei mennyt kovinkaan hyvin ja tytön mieltä kiristikin juoru siitä, että kundi oli nähty tällä samaisella rannalla suutelemassa jotakin ykkösluokkalaista vinosilmää. Se kismitti häntä ja mustasukkaisuuksissaan blondi huomasi hautovansa kostoa vaikka ei edes tiennyt oliko juoru totta. Siitä hän kuitenkin ottaisi selvää tavalla tai toisella…

Cat hieraisi ohimoitaan ja huokasi. Tyttö oli tullut tänne rentoutumaan, joten tuo päätti keskittyä pelkästään rantaan rauhoittavasti luoviin aaltoihin, tytön käydessä makaamaan mahalleen isolle, pehmeälle rantapyyhkeelleen. Hänen valkoinen, bambuolkaiminen kassinsa oli tytön vieressä ja sieltä pilkotti uusin Elle sekä muuta lukemista. Pyyhekin siellä oli. Tyttö jätti mekkonsa ja sandaalinsa lojumaan pyyhkeen reunalle aurinkorasvansa kanssa kun tuo sieppasi kassistaan hiuslenkin, sitaisten hiuksensa kiinni.
Hetken aikaa tyttö rentoutui ja vain oli, kunnes käsi kohosi irrottamaan bikinien yläosan vetäen narut auki. Tuo pysyi selällään, toivoen nyt saavansa selkäänsä rusketusrajattoman rusketuksen. Tai ainakin sen alun. Siniset silmät suljettiin ja tyttö huokaisi, parantaen asentoaan pyyhkeellä.

//aimee mukkaan kiusimaan Catia //

// täältä miä tulen ! :3

Brandon Moore nousi vedestä lopen kyllästyneenä. Tuon paljaalla yläkropalla helmeili vesipisaroita, ruskeat hiukset olivat kastuneet hieman ja ne sojottivat sinne tänne epämääräisesti. Elämä tuntui niin tylsältä, ilma oli liian kuuma, vesi liian märkää ja hiekka liian kuivaa… Okei, edelliset olivat ehkä hieman liioiteltuja, mutta kuitenkin. Yllään pojalla oli khakinvihreät uimashortsit, paitaa tuo ei ollut vaivautunut edes mukaansa ottamaan. Tai tokihan se oli autossa, ja auto oli tuolla noin... Ulkona oli joka tapauksessa niin kuuma, ettei mitään paitaa olisi tarvinnutkaan.

Nuorukainen siristeli silmiään, mulkoillen hiuspehkonsa alta kiljuvia lapsia, joiden määrä oli, taivaan kiitos, vähentynyt ainakin puoleen. Olihan se kiva, että vaahtosammuttimilla oli hauskaa, mutta rajansa kaikella. Brandon pyöräytti silmiään, jatkaen matkaansa. Ehkä tuonnempaa löytyisi ei-niin-ruuhkainen kohta, jonne hän voisi hetkeksi istahtaa. Ehkä bongaisi jotakin mielenkiintoista seuraakin, tai jotain.

Pian tuon siniharmaat silmät tavoittivatkin enemmän tai vähemmän hyvännäköisen blondin, paha mennä sanomaan naamasta mitään, kun tyttö makaili pyyhkeellään, tavoitellen ilmeisesti sitä jokaisen naisen haluamaa ”täydellistä rusketusta”. Brandon ei koskaan ollut ymmärtänyt auringonoton ideaa, lähinnä varmaan siksi, että hänet oli siunattu iholla, joka ruskettui tasaisesti ilman minkäänlaista auringonpalvontaa, ja toisekseen siksi, että hän oli mies – häntä ei kiinnostanut.

Jätkä kohautti olkiaan, hölkäten rauhallista tahtia lähemmäksi blondia. Ilma kuivatti nopeasti hänen shortsinsa ja kuivasi vesipisarat pois, mikä sinänsä oli ihan hyvä. Hiukset olikin kokonaan toinen juttu.. Brandon ravisteli päätään, yrittäen saada korvassa olevan veden paljouden pois. Tuo pörrötti hieman märkiä hiuksiaan, hidastaen hölkkänsä laiskaksi kävelyksi, lampsien häpeilemättömästi blondin seuraan. "Moi", tervehtii istahtaen hiekalle vähän matkan päähän tytöstä.

Catherine ehti olla silmät suljettuina vain hetken kun kuuli jonkun istahtavan viereensä hiekalle ja tervehtivät. Mielessään tyttö kiljui täyttä kurkkua tyyppiä lähtemään pois ja haukkui tuon samalla, mutta todellisuudessa tyttö tyytyi kääntämään kasvonsa toisen suuntaan ja aukaisemaan laiskasti siniset silmänsä.

Suosittuihin kuuluva tyttö tyytyi nostamaan tuolle kundille hivenen toista kulmakarvaansa. Hän tunnisti nuorukaisen Astonin oppilaaksi ja tunnisti jopa toisen klikin. No, ehkä hän tänään oli suopealla päällä.
”Moi vaan..”
todettiin, Catin väläyttäessä kundille suloisen hymyn, samalla kun kädet nousivat sitomaan vaaleansinisten naruja kiinni selkäpuolelta. Tyttö käännähti ympäri ja kohensi bikinien etumusta, kiskaisten vaaleat hiukset vapaiksi. Hän haroin hiuksiaan ojennukseen, laittaen hiuslenkin takaisin laukkuunsa, vilkaisten sitten kundia sivusilmällä. toinen ei ollut pahemman näköinen.

Tyttö siirtyi hivenen syrjään, jääden nojaamaan käsiinsä, luoden sitten silmäyksen kundiin.
”Miksi sinä siihen jäit? Tule vaan lähemmäs niin ei tarvii istua hiekalla.”
Sanottiin, Catin hymyillessä. Toinen tietäisi hänen varmasti, mutta nyt ei oltu koulussa, joten hän voisi vapaasti keskustella toisen kanssa. Vaikka vähän lähemminkin jos tilanne siihen veisi, tyttö huomasi ajattelevansa.

Ohhoh, sehän oli itse Catherine Williams, koulun neljänneksi suosituin ja cheerleadereiden johtaja! Brandonia nauratti, mutta tuo onnistui pitämään naamansa peruslukemilla. Miten hän nyt olikaan juuri tuon neitokaisen seuraan sattunut osumaan... Eikös se mennyt jotenkin niin, että tuo ja se jalkapalloilija, toinen Rileyn veljeksistä, joiden nimeä jätkä ei kyennyt muistamaan, olivat yhdessä? Tai jotakin sen suuntaista..

Brandon kohotti toista kulmaansa kysyvästi kun tyttö kutsui lähemmäksi, mutta kohautti vain ajatuksissaan itselleen olkapäitään, kammeten itsensä pystyyn. Pikaisella käden liikkeellä tuo ravisteli shortseistaan enimmät hiekat pois, ja istahti Catherinen pyyhkeelle tytön viereen, jättäen kätensä nojailemaan rennosti omiin polviinsa. Kieltämättä hyvännäköinen, mutta ei kai sitä nyt muuta sopinut odottaakaan kuin enkelin kasvoja, blondeja, hyvin hoidettuja hiuksia ja huippuunsa treenattua kroppaa, kun kyse sentään oli cheerleadereiden johtajasta?

Blondi tyttö katsoi tyytyväisenä kuinka kundi nousi, puhdisti housunsa enimmästä hiekasta ja siirtyi hänen viereensä. Moni tyttö olisi varmasti tuntenut olonsa kiltiksi koulutytöksi, mutta ei Catherine. Hän oli nähnyt kauniita miesvartaloita ja tällä pojalla oli selvästi sellainen. Tyttö kuitenkin näytti hetken aikaa tyytymättömältä ja mutristikin pienen hetken ajan huuliaan, ennen kuin hymyili viehättävästi kundille, neitokaisen naurahtaessa pehmoisesti.
”Osaatko sinä edes puhua vai miksi olet noin hiljainen?”

Tuo kohensi asentoaan, heilauttaen vaaleita hiuksiaan. Jos toinen olisi tullut hivenen aikaisemmin olisi kundi voinut levittää sen aurinkovoiteen hänen selkäänsä. Harmillista, että hän oli kiirehtinyt. Totta kai hän oletti, että toinen olisi tehnyt sen hänen puolestaan, kaikkihan kundit kuolasivat enemmän tai vähemmän hänen peräänsä.
Hätkähdyttävän silmien katse siirrettiin taas kundiin, Catin vilkaistessa tuon vartaloa ennen kuin katse siirtyi taas tuon siniharmaisiin silmiin. Tyttö nousi istumaan paremmin ja kääntyi nyt kundiin päin niin, että hänen vartalonsa oli toista kohti. Cat ei hävennyt itseään, miksi olisi?
Tyttö kallisti hivenen päätään, vaaleiden hiusten heilahtaessa hivenen liikkeen mukana.
”Mikäs sinut tuo tänne?”

Brandon kurtisti hivenen kulmiaan, kun tyttö kyseli hänen puhumattomuudestaan. Kiintoisaa, saatiin tällekin viikolle sellainen neitokainen, joka toivoi, halusi tai käski hänen puhua. Ihan tervetullutta vaihtelua, ajattelee kohauttaen olkapäitään. Siitäkin oli alkanut tulla hänelle tapa, hän kohautteli enemmän tai vähemmän olkapäitään joka paikassa.. Pitäisi hankkiutua tuostakin tavasta eroon. "Kyllä mä osaan puhua, mutta olin ajatuksissani... tai jotain", vastaa kallistaen hivenen päätään.

Kohottaa hiukan toista kulmaansa tytön kysymykselle, kääntäen katseensa rantaan hiljalleen lyöviin aaltoihin. "Jaa-a... Miten olisi kulunut fraasi, 'rauha ja hiljaisuus'? Jota tosin en saanut, kiitos miljoonien vaahtosammuttimien, jotka kirmailevat rannalla kuin muurahaiset pesässään", toteaa loppujen lopuksi, jatkaen vielä hetken hiljaisuuden jälkeen: "...Tosin, loppua kohti alkoi jo hieman tylsistyttämään, mutta tähänkin saatiin parannus." Kääntää siniharmaat silmänsä Catherineen, kasvoilla keikkuessa jokaiselle, joka Brandonia vähänkään tunsi, tuttu vino hymy. Hieman leikittelevä, mutta kuitenkin tarpeeksi asiallinen.

Blondi hymähti kevyesti kundin sanoille, leikitellen vaalealla hiuskiehkuralla huomaamattaan. Catherine hymyili toiselle kauniisti.
”Niin. Onhan nuo lapset aika ärsyttäviä.. Ainakin silloin kun tahtoo tosissaan sitä rauhaa ja hiljaisuutta eikä melua ja hiekkaa silmilleen..”
Tyttö totesi, vilkaisten melko ärtyneesti kohti lapsikatrasta, jotka kirmasivat Catin mielestä liian läheltä, vaikka noiden kirkuvien pentujen äänetkin kuuluivat tänne vain heikosti.

Catherine käänsi katseensa taas Brandoniin ja vastasi tuon virnistykseen aidolla hymyllä, joka paljasti valkoisen, tasaisen hammasrivin. Tyttö oli käynyt nuorempana monta kivuliasta hoitoa lävitse saadakseen haluamansa hampaat. Isukki oli ne kuitenkin kiltisti maksanut, sillä eihän perheellä ollut oikeastaan pulaa rahasta.
”Hienoa! Lähdetkös uimaan vai jäätkö tähän viereeni lepäilemään?”
Kysyttiin pirteästi, blondin kohottaen hivenen toista, siististi muotoiltua kulmakarvaansa. Kai se aurinkorasva olisi jo kuivunut…

Brandon pisti väistämättä merkille tytön nätin hymyn, ja vähintäänkin huolella hoidetut hampaat. Kyllä kai tuollaisiin pitäisi nyt jo jonkin sortin poppakonsteja käyttää, tai vähintäänkin hammaslääkäriä.. Tuollaisista hampaista kyllä olisi kuka tahansa kateellinen. Ja kasvoista. Ja vartalosta. Huokaisten pahispoju lisäsi vielä listaansa: koko olemuksesta. Ulkoisesta ainakin, sisäisestä... No, ei ainakaan ajanut häntä pois, mikä sinänsä oli ihan hyvä merkki. Tottahan se oli, että mikäli hän koulussa tuota lähestyisi, saisi hän osakseen murhaavan katseen ja jotain muutakin mukavaa, ehkä pari mojovaa nyrkin iskua urheilijajätkiltä, mutta nyt ei oltukaan koulussa.

Katse suunnattiin hetkeksi Catherineen, ennen kuin nuorukainen käänsi sen rantaan lyöviin aaltoihin. Kysymys oli joko muotoiltu hivenen huonosti – mikähän tytön äidinkielen numero oli – tai sitten tuo halusi päästä hänestä eroon. Arvo sitten niistä, mitä tuo oikein tarkoitti.. Huoh, naiset, esittävät asiansa kovin monimutkaisesti.

On jo kohauttamassa olkapäitään sadatta kertaa sinä päivänä, mutta korjaa eleensä pikaisesti, kääntäen vain silmänsä takaisin blondiin. "Uinti kuulostaa ihan hyvältä", kuului sitten hymyn kera varustettu vastaus. Uinti kuulosti hyvältä, eh. No kyllä se oikeastaan kuulostikin, ilma oli hänen makuunsa vähän turhan kuuma... Paitsi että silloin kun oli kuuma, olivat naispuolisetkin vähemmissä vaatteissa ja sitä taas hän ei pahakseen laittanut. Mutta ei Catin vieressä lepäilykään - kuten tyttö asian oli ilmaissut - huonolta kuulostanut, ei sentään.

Hätkähdyttävän sinisten silmien katse pidettiin toisessa silloinkin kun kundi käänsi katseensa toisaalle. Se antoiCatherinelle tilaisuuden tarkkailla ohimennen tarkemmin tuon vartaloa ja olemusta. Pieni hymy kävi huulilla. Hän piti näkemästään. Todellakin piti. Jayden viivähti tytön mielessä, moisen saadessa Catin puremaan huultaan, mutta pudistamaan sitten pikaisesti päätään. Mitäs oli mennyt halailemaan sitä toista cheerleaderia… Oma mokansa..

Tytön ilme kirkastui kun kundi ilmoitti haluavansa uimaan. No kai hän voisi tämän kerran nauttia tuon seurasta.
”Hienoa!”
Tokaistiin, blondin noustessa seisomaan. Tuo venytteli hoikkaa vartaloaan kissamaisesti ennen kuin käänsi taas katseensa kundiin, iskien pienesti silmäänsä.
”Mitä luulet, kumpi ehtii ensin veteen ja tuonne merkin luo?”
Kysyttiin viattomalla äänensävyllä, tytön osoittaen uintimatkan päässä vedessä kelluvaa jonkinlaista merkkiä. Sanojensa jälkeen, varoittamatta Cat syöksähti liikkeelle ja veteen. Kenties pieni kilpasilla olo helpottaisi oloa ja keventäisi tunnelmaa. Kundi tuntui olevan hänen seurassaan melko jäykkä vielä..

Brandonin siniharmaat silmät kääntyivät tyttöön, joka ilmoitti sen olevan hienoa - eh - ja nousi sitten seisomaan, venytellen nuorukaisen huomion herättävän kissamaisesti. Jätkä ei voinut estää katsettaan muuttuvasta avoimen kiinnostuneeksi, uteliaaksi, hivenen ihailevaksi ja niin, vähän nälkäiseksikin – kroppaa kyllä ainakin oli, ja niin oli kyllä kaikkea muutakin... Hyväksyvä ilme nousi tuon kasvoille, hän oli tainnut kerrankin osua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Naurahdus karkasi tuon huulilta, Catherinen esittäessä kisailun. Suoraan kuin jostakin elokuvasta, seuraavaksi otettaisiin varaslähtö... Ja näinhän tässä tapahtuikin. Tyttö juoksi kyllä, ja nopeasti, kuinkas muutenkaan. Sulavastikin, joku avuttomampi olisi könynnyt kostealla hiekalla, ehdittiin pohtia mielessä, ennen kuin jätkä hypähti pystyyn enempi vähempi nopeasti, juosten neitokaisen perään. Vesirajan saavuttua ympärillä leijailevat tuhannet vesipisarat viilensivät oloa mukavasti, ja kun juokseminen ei enää ottanut onnistuakseen, jätkä hypähti aaltojen sekaan. Uinti oli aina yhtä hauskaa, varsinkin, kun seurassa ei ollut mitään valittamista. Brandon nauroi itselleen veden alla, jatkaen matkaansa pinnan alapuolella.

Viileä vesi tuntui hyvältä iholla varsinkin auringossa köllöttelyn jälkeen. Cat näytti veden kosketuksesta vartalollaan uidessaan eteenpäin niin nopeasti kuin vain pystyi. Hän ei vilkaissut seurasiko kundi, jos ei seuraisi niin tuo olisi tylsä eikä osaisi pitää yhtään hauskaa..

Neitokaisen saavuttaen sovitun maalin, tuon ottaen hetken ajan tukea valkoisesta möhkäleestä tasaten hengitystän. Vasta sitten tyttö äkkäsi katsoa oliko toinen tullut perässä vai ei. Hätkähdyttävän siniset silmät etsivät toista ensin vedestä, tuon katseen siirtyen rantaan. Käsi nousi silmien yläpuolelle estämään auringon häikäisemästä silmiä, tytön silmien siristyessä hivenen.

Kundia ei näkynyt vedessä eikä rannalla. Oliko tuo luopunut leikistä ja lähtenyt? Sisimmässään Catherine tunsi ikävän piston.

Brandon nousi hitaasti pintaan kauempaa paalun takaa, hieraisten toisella kädellään silmiään, hakien katseellaan Catherinea. Pian tuo bongasikin tytön sovitun paalun luota, jonka ohi hän itse oli näemmä mennyt uimaan. Nuorukainen katseli hetken tyttöä, joka näytti katselevan jotain, ennen kuin virnisti ilkikurisesti, uiden hiljaa lähemmäs, sukeltaen äänettömästi ja suunnaten sinne, missä ainakin oletti neitokaisen olevan.

Pian veden alta näkyikin jalkapari, ja Brandon nousi hitaasti pintaan, tarttuen tyttöä takaapäin vyötäisiltä kiinni virnistäen leikkisästi.
"Taisit voittaa", todettiin sitten hiljaisen naurahduksen kera, nuorukaisen pysytellessä edelleen Catin vierellä, kädet tuon ympärillä.
"Mulla meni vähän pitkäksi."
Vapaa käsi kävi pörröttämään märkiä hiuksia, siniharmaiden silmien pysyessä neitokaisen vaaleassa hiuspehkossa.

Tuntiessaan äkkiä kädet vyötäisillään, Catherine hätkähti rajusti kääntäen päätään niin, että näki kuka tuo äkillinen hyökkääjä oikein oli, kehon rentoutuessa Brandonin kosketuksen alla huomattavasti kun kermaan kuuluva neiti huomasi, että kyseessä olikin tuttu kundi. Tai tuttu ja tuttu. Jos hän olisi ollut pahemmalla päällä niin kundi olisi luultavasti saanut pari ikävän tuntuista läppäisyä naamallaan, mutta nyt hän tunsi olonsa normaaliksi ja leppoisaksi. Siispä päätä kallistettiin hivenen ja blondi naurahti pehmeästi toisen sanoille.

Cat huomasi ettei häntä haitannut toisen käsi ja tuon siirto, joka vaikutti varsin tuttavalliselta. Ehkä se johtui siitä, että hän oli vieläkin näreissään siitä, että Jayden oli nähty sen aasialaisen huoran kanssa täällä.. tällä samalla rannalla ja toinen oli vielä käyttäytynyt niin tuttavallisesti sen yhden cheerleaderin kanssa. Se tyttö oli jo hoideltu ja aisoissa, mutta se ekaluokkalainen.. Mitä Jayden edes näki siinä tytössä?

Käsi kohosi siirtämään vaaleita suortuvia silmien edestä, Catin hymyillessä kundille suloisesti. Hän karisti ajatuksensa pois Jaydenistä ja tuon touhuista, laskien kätensä hipaisemaan pehmeästi Brandonin kättä. Hätkähdyttävän sinisten silmien katse käväisi rannalla kuin varmistuakseen ettei siellä ollut tarkkailijoita, niiden katseen kääntyen sitten kundiin. Cat virnisti ja kääntyi ympäri niin, että kaunis vartalo oli miltei toisen vartalossa kiinni. Käsi siirtyi toisen käden päälle kuin estäen kundia sitä pois siirtämästä.
Toista kauniisti muotoiltua kulmakarvaa kohotettiin hivenen.
"Mistä tiedät ettet sinä ohittanut minua ensin..?"
Äänensävy oli muuttunut hivenen kehrääväksi.

Nuorukainen tunsi kuinka tyttö vavahti käsien laskeutuessa tuon ympärille, mutta yhtä nopeasti tuo rentoutuikin kuin oli jännittynyt, eikä Brandonin onneksi näyttänyt siltä, että aikoi mätkiä häntä päin naamaa - jotkut naiset kun sattuivat olemaan sellaisia, varsinkin se 'ylimystökansa', etteivät sietäneet luuserisakin kosketusta... Catherine näytti olevan piristävä poikkeus.

Tytön käden laskeutuessa tuon oman päälle poika hymyili, ei vinosti tai ilkikurisesti, saati halveksuvasti, kun tavallisesti, vaan hymyili. Kuten yleensä normaalit ihmiset hymyilivät, kun jotain mukavaa tapahtui. Normaaliuskin toki on suhteellista, mutta sivuseikka tässä asiassa.

Catin tullessa lähemmäs, tuon kehrätessä lähes kissan lailla poika antoi veden kuljettaa itseään lähemmäs tyttöä, vaikkei tuota välimatkaa nyt turhan paljon ollutkaan.
"Enhän mä tiedäkään..." jätkä totesi laskien kasvojaan alemmas, antaen siniharmaiden silmiensä lipua vedestä blondin sinisiin silmiin.
"... Ja varmaan ohitinkin.. Oot aika nopea", jatkaa naurahtaen hivenen käheästi, katseen tarkkaillessa edelleen toisen silmiä. Olisi varmaan parasta olla kärsivällinen, vaikka tällä hetkellä Brandonin teki mieli tehdä muutakin kuin tuijottaa toisen silmiä, jotka toki olivat hyvin kauniit ja kiinnostavat nekin, mutta olisi varmaan parasta tarkkailla tilannetta hetki, ettei hän joutuisi kokemaan ikäviä yllätyksiä.

Hätkähdyttävän sinisten silmien katse pysyi toisen siniharmaissa silmissä, jotka olivat niin kiinnostavalla tavalla erilaiset kuin mihin hän oli tottunut tuijottamaan. Jaydenin kuva välähti tytön mielessä ja kermaan, suosittuihin, kuuluva nuori nainen oli jo valmis lätkäisemään toista kasvoille ja poistumaan paikalta kun hän muisti ne tuskalliset juorut. Oikeuttiko se silti häntä pitämään hauskaa? Jayden ei ainakaan tuntunut välittävän hänestä joten kai hänelläkin oli oikeus pitää hauskaa muun kun tummasilmäisen urheilijapojun kanssa.

Kundi tuli lähemmäs eikä tyttö irrottanut katsettaan toisesta. Hän huomasi olevansa iloinen kundin liikkeestä eikä Catherine oikeastaan enää välittänyt jos vaikka joku olisikin nähnyt heidät. Jos koulu halusi skandaalia, uusia juoruja niin tässä oli ainesta sille. Se miten hän selittäisi asian muille suosituille olikin sitten toinen juttu.
Silmät siristyivät hivenen, sormien päätyen kundin rintakehälle, niiden kutittaessa ihoa.
”… ja mitä tarkkaan ottaen tahdot minusta? Puhu suoraan. En pidä ihmisistä jotka kiertelevät ja kaartelevat sanoillaan”
Blondin äänensävy oli jokseenkin käskevä tuon tuijottaessa pahiskundia suoraan silmiin vaativasti.

Ei hän pannut pahakseen toisen sormia paljaalla rintakehällä, ei suinkaan. Tytön seuraavat sanat sen sijaan saivat nuorukaisen kurtistamaan kulmiaan, silmien katsoessa Catherinen sinisiin, pään kallistuessa hivenen.
Niin, mitä hän loppujen lopuksi toisesta halusikaan?

Hiljaisuus asettui pojan huulille tuon sulkiessa silmänsä, ja seuraavan kerran ne avatessaan hän vain tuijotti kiinteästi blondia.
"Tätä...", todettiin pojan kumartuessa nopeasti lähemmäs, vain hipaisemaan toisen huulia omillaan, jätkän perääntyessä kauemmas yhtä nopeasti kuin oli lähemmäksi tullutkin.
"... tai ihan vain juttuseuraa, riippuen vähän siitä, mitä tarkoitusperiä sinulla on.. " jatkettiin sitten painottaen viimeisiä sanoja: voisihan neitokainenkin ajatuksiaan valaista, kun niitä nyt tässä ruvettiin vaihtamaan.

Huulet jäivät hivenen raolleen, kundin niitä koskettaessa, sinisten silmien katseen pysyessä toisessa. Kevyt hymy viivähti huulilla, tytön silmien siristyessä hivenen.
”Vai niin…”
sanottiin äänensävyllä, josta ei oikein voinut päätellä mitään.

Miten tosissaan hän loppujen lopuksi oikeastaan oli? Miten vihainen hän oli sille apinalle? Okei, hän oli vihainen, harmistunut, pettynyt ja mustasukkainen. Oikeuttiko se tälläiseen? totta hemmetissä!

Siispä tyttö siirtyi entistäkin lähemmäs kundia, painaen hoikan vartalonsa aivan kiinni toiseen. Käden eksyivät Brandonin niskan taakse, blondin katsoen toista viattomasti silmiin ennen kuin painoi pitkän, intohimoiseksi käyvän suudelman pahiksiin kuuluvan nuorukaisen huulille. Totta hemmetissä Jayden oli ansainnut tuntea miltä tuntui kun toinen petti.

Tuntiessaan hoikan vartalon painautuvan vielä likemmäs, mikäli vain mahdollista, toisen katsoessa häntä jokseenkin ilkikurisesti, ennen kuin painoi huulensa nuorukaisen huulille, Brandon virnisti itsekseen päänsä sisällä.

No, Catherinen tarkoitusperät ainakin tulivat selväksi.

Brandon kiersi kätensä tytön ympärille, silitellen kevyesti keinuttelevan veden alla neitokaisen alaselkää. Hetkeksi hän karkasi kauemmas, katsellen Catin sinisiä silmiä, miettien seuraamuksia. Mutta vain hetkeksi, ennen kuin nuorukainen painoi huulensa neitokaisen huulia vasten, hamuten niitä aluksi pehmeästi, pyyhkien blondeja, kosteita suortuvia toisen kasvoilta.

Seuraamukset eivät varmaan olisi kovinkaan mieluisat, ottaen huomioon, että neitokainen sattui seurustelemaan Jayden Rileyn, kaapin kokoisen urheilijajätkän kanssa, jolla varmaan seisoi sata samankokoista kaveria takanaan…
Ei vittu, Brandon ajatteli suudellen neitokaista rajummin.

Sormet piirtelivät kuvioita kundin niskaan, pahiksen koskettelun saaden pieniä väreitä kulkemaan Catherinen iholla. Rajuksi muuttuva suudelma sai kermaan kuuluvan blondin upottamaan kätensä kundin hiuksiin, tytön suudellen toista vähintäänkin yhtä rajusti, kenties jopa hivenen väkivaltaisestikin.

Irtaantuen suudelmasta, sinisilmä näykkäsi kevyesti, mutta jokeenkin kipeästi Brandonin alahuulta, kuljettaen samalla käsiään alemmas toisen selälle ja kylkien kautta vatsalle, veden alle. Sormet löysivät tiensä uimashortsien luokse, niiden livahtaen hienovaraisesti sisään. Siniset silmät siristyivät kissamaisesti, uuden suudelman tullen painetuksi kundin huulia vasten, sormien sivellessä alavatsan ihoa kiusoittelevasti.

Catherinen näykkäisy sattui, muttei niin polttavasti, että se olisi Brandonia haitannut. Voimankäyttö tietyissä rajoissa oli ihan mukavaa.
Nuorukainen ei voinut estää itseään hengähtämästä huutosakkilaisten kapteenin huulia vasten tuntiessaan tuon sormet alavatsallaan. Huulet hamusivat toisen huulia voimakkaammin, jätkän ujuttaessa hienovaraisesti kielensä mukaan suudelmaan, niin, että se voisi kadota samoin tein, jos tyttö ei sitä hyväksyisi.

Kädet hyväilivät toisen alaselkää, valuivat takapuolen päältä reisille, kiiveten niitä pitkin aina bikinirajaan asti, ennen kuin valuivat takaisin selkäpuolelle, huulien liikkuessa nyt pehmeästi kaulalla, jälkiä jättämättä. Vain tyhmä mustaisi koko kaulan, silloinhan höykytys olisi taattu...
Paitsi mistä kukaan tietäisi, että se oli hän? Vaikka mahdollisuus siihen, että joku näkisi oli varmaan 96%, Astonilaisia kun tuntui löytyvän joka paikasta ja tällainen juoru nyt varmaan leviäisi kulovalkean tavoin.

Catherine hymyili mielessään toisen reaktiolle, antautuen suudelmaan. Huulet toisen huulilla kiinni, tyttö yllättyi kundin rohkeasta vedosta. Hän kuitenkin ujutti omankin kielensä mukaan, niiden tanssiessa omaa tanssiaan.

Toisen kosketukset vartalolla saivat tytön ynähtämään hivenen, tuon kaartaen kaulaansa niin, että kundi pääsi suutelemaan sitä paremmin. Kädet liikkuivat toisen hiuksissa, sinisten silmien ollessa puoliummessa kun tyttö vilkaisi kundia ripsiensä lomitse.
"hhmmmh... Sinähän varsinainen tiikeri olet..."
Mutistiin hiljaa.

Jalka kietoutui kundin vartalon ympärille vaivihkaa.

Ei näyttänyt laittavan pahakseen, eikä laittanut Brandonkaan. Aina vain hauskempaa, vaikka hetken hän olikin vielä ehtinyt epäillä tekojensa järjenperäisyyttä. Eihän niissä nytkään ollut järkeä, hänhän saisi vain turpaansa tämän johdosta, jos joku näkisi. Ja laittaisi jotain juttua liikkeelle... Mutta sen arvoista oli, ja jos tästä kehkeytyisi vielä jotain hauskempaa... Kerrankin Brandon oli iloinen siitä, ettei ollutkaan lähtenyt baariin, vaan tullut rannalle.

Toinen käsi kiertyi blondin niskan taakse, Brandonin maistellessa ahnaasti Catherinen huulien makua, huulien valuessa jo toistamiseen tytön kaulalle, suukotellen sitä pehmeästi. Tytön sanat saivat nuorukaisen tuhahtamaan huvittuneena neitokaisen kaulaa vasten, huulien lipuessa hitaasti solisluille.

Kuumat suudelmat huulilla ja iholla saivat tytön hengähtävään tarkoitettua terävämmin. Voi jestas, miksi hän oli ryhtynyt tähän? Nyt blondi ei enää edes halunnut perääntyä, hän tahtoi viedä tämän loppuun saakka mitä se ikinä sitten tekisikään hänen maineelleen. Tai hänelle ja Jaydenille. Hitto.

Catherine hengitti suolaista ilmaa hivenen kiihkeämmin, sormien sivellessä kundin alavatsan ihoa. Catherine puri alahuultaan kipeästi ja yritti saada itsensä rauhoittumaan. Hitto, hän ei voisi mitenkään enää hallita itseään. Siispä tuon huulet löisivätkin tiensä kundin korvalle, tytön näykkäistessä tuon korvanlehteä, käyttäen kieltään.
”Haluatko siirtyä jonnekin.. vähemmän yleiselle paikalle?”
Kysyttiin, tytön naurahtaessa vasten kundin ihoa.

Tytön alavatsalla seikkailevat sormet aiheuttivat miellyttäviä väreitä, jotka kiipesivät pitkin jätkän kehoa, tuntuivat tavoittelevan jokaista solua. Ja vaikka vesi oli viileää, kroppa alkoi lämmetä melkoisen joutuisaa vauhtia.

Brandon hymähti kuullessaan toiset sanat, mutta kohotti vartalonsa suoraan, katseen pysähtyessä toisen silmiin. Hetken jätkä katseli niitä vakava, ennen kuin naurahti matalasti. Käsi kohotti toisen leukaa ylemmäs ja huulille painettiin intohimoinen suudelma.
"Oliko neidillä joku tietty paikka mielessä?" kysyttiin kun blondin huulet vapautettiin, jätkän kasvoilla kareillessa ilkikurinen hymy.

//Uusin Catia ja muutenkin päätin lopetella vanhat pelit ja aloitella puhtaalta pöydältä. Pahoittelen että jouduit odottamaan n__n''' Joskus uusiksi? //