"Varmasti", toteaa hiljaa katsellen taivasta, tunkien samalla kädet taskuihinsa. Tuuli alkoi pikkuhiljaa voimistua, lepattaen paidanhelmaa että hiuksia. Hieroo niskaansa hieman vaivaantuneena, katse yhä taivaassa.
Tytölle taisi jumittua joku kestohymy, tai tyttönen oli luonnostaan varsin iloinen ja pirteä. Ja ehkä vähän äänekäskin, välillä. Ainakin Chadiin verrattuna, mutta melko moni muukin olisi häneen verrattuna äänekäs…
"Ai päädyinkö minä vain sinun tervehdyslistallesi?" kysyy naurahtaen perään. Parempi sekin kai olisi, ettei tyttö vain unohtanut häntä heti huomenna. Ottaa hupparinsa takaisin hieman hajamielisenä, työntäen sen reppunsa pohjalle. "Eipä mitään", mumisee vastauksen toisesta suu pielestään tytön kiitoksiin.
Lähtee jo harppomaan taloaan kohti, ennen kuin pysähtyy paikalleen kääntyen hitaasti takaisin Pepeen päin. Kuuntelee tyynesti tytön selitystä, vaikka sisällä pikemminkin kuohui. Okei, siinä tuli pyyntö ulos. Naamioitu treffipyyntö tai jotain? huokaa mielessään, elämä osasi toisinaan olla varsin vaikeaa. Mutta eipä sillä, että hän tytön seuraa olisi karttanut, joten nyökäyttää päätään hymyillen pienesti. "Mikäs siinä", vastaa pää hieman kallellaan, jatkaen samaan hengen vetoon, "monenko aikaan?"