Should've known you was trouble from the first kiss.

//Ayaaa//

Aya oli herännyt aamulla virkeänä ja tiesi, että päivästä olisi tulossa varsin mukava. Aamulla olisi tosin matematiikan koe, mutta sen Aya hoitelisi leikiten, sitten olisi musiikin kaksoistunti ja sitten.. Ranskaa, tosin tänään he olivat menossa katsomaan jotain elokuvaa. Se olisikin mukavaa vaihtelua ja varsinkin kun maikka oli luvannut elokuvan olevan hyvä ja jännittävä. Ainoa mitä Aya asiassa jännitti oli pimeä elokuvateatteri. Tyttö ei nimittäin harrastanut elokuvateattereita, mutta onneksi mukana oli lauma kavereita johon turvautua. Niimpä, aamulla oli pukeuduttu, ja lähdetty reippaasti alakertaan. Kieran oli hivenen kummastellut Ayan innostusta koulua kohtaan, mutta ei ollut kuitenkaan sanonut mitään. Kieran ei myöskään ollut udellut mitään edellisen viikon tapahtumista, tai lähinnä siitä miksi Daniel Mathews oli heillä vieraillut.

Ayan saapui koululle korot kopisten juuri sopivasti ja alkoi tehdä matematiikan koetta. Koe meni hyvin, kuten aina joskin kokeen helppouden takia ajatukset harhailivat vähän väliä. Aya yllätti itsensä miettimässä olikohan Daniel tänään koulussa, ja meinasi tökätä itseään kynällä silmään. Hän ei halunnut ajatella sitä mulkkua, ei nyt eikä ikinä. Daniel voisi hänen puolestaan mädäntyä helvetissä.

Musiikintunnit menivät myös omalla painollaan, joskin opettaja ilmoitti laulukokeiden tulokset.. Numerostaan Aya ei myöskään yllättynyt, sillä toisin kuin monet muut tuo oli oikeasti harjoitellut kokeeseen. Lisäksi vuosien laulutunnit antoivat suhteellisen hyvää pohjaa laulukokeille. Muuten musiikissa oli varsin mukavaa. He kävivät vanhoja kappaleita ja keskustelivat tämän hetken kuumimmista musiikkityyleistä.

Musiikintunnin jälkeen sattui kuitenkin jotain omituista. Eräs koulun nörttipojista lähestyi Ayaa ja pyysi tuota juttelemaan kanssaan. Aya kohotti kulmaansa, virnisti ystävilleen ja sanoi tulevansa kohta perässä. Se ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertaista. Nörtti ei nimittäin meinannut saada sanottua sanottavaansa.
”Niin Dominic voisitko nyt vain kakaista sen asiasi” Aya murahti kyllästyneenä toisen mutinoihin. Toinen kuitenkin vilkaisi Ayaa haltioituneena. Ilmeisesti toinen ei ollut tiennyt, että Aya tietäisi toisen nimen. Voi vittu.
”Sä olet mun kanssa musiikissa ja ranskassa, totta kai mä tiedän sun nimen” Aya murisi ja tajusi samalla hetkellä kellon soineen jo hetki sitten.
”Ja nyt mä ainakin mene ranskan tunnille” Tyttö sanoi ja pinkaisi luokasta sellaisella vauhdilla, että oli viedä ovenkarmit mukanaan. Ranskanluokassa oli jo kunnon meininki päällä ja jostain syystä kaikki olivat jakautuneet pareihin. Aya katsahti ystäviään, jotka hymyilivät pahoittelevasti. Opettaja kuitenkin hymyili Ayalle.
”Sinä saat Aya olla Danielin ja Dominicin kanssa.” Luokkaan Ayan perässä kävellyt Dominic hymyili onnellisena. Aya sen sijaan lähti laahaamaan katsettaan pitkin luokkaa, etsien erästä tiettyä mätisäkkiä. Mahtavaa, ihan mahtavaa.

”Tarkottaako se että mä joudun istumaan NOIDEN kanssa siellä leffassa?” Aya sanoi ja katsahti ensin Domia ja sitten Danielia. Okei, hän lyöttäytyisi Dominicin seuraan ja kestäisi seuraukset. Danielin lähelle hän ei kuitenkaan enää menisi. Se oli saletti. Niimpä tyttö liikahti hivenen nörttiä kohden, joka henkäisi onnellisena ja kuroi sen lopun puolen metrin välin umpeen, kunnes tarttui yllättäen Ayan käteen ja liikutti sen käsikynkkäänsä. Ayan teki sillä hetkellä mieli itkeä, mutta tuo kuitenkin loihti kasvoilleen jonkinasteisen hymyn. Tästäpä sitten Dom riemastui ja rupesi lirkuttamaan nyökkäilevälle tytölle. Toisaalta, toinen ainakin halusi olla Ayalle kiva ja olla tuon lähellä. Toisin kuin Daniel joka oli osoittautunut täydeksi idiootiksi.

//Asukokonaisuus~

Daniel oli herännyt tänään tavallista aikaisemmin, sillä oli saanut tehtäväkseen viedä Noellen eskariin kummitädin yllättävän menon takia – jota Daniel ei saanut tenttaamalla selville. Aamu kului muitta mutkitta tuttuun tapaansa, vaikkakin hänen piti auttaa sisartaan aamuaskareissa tavallistakin enemmän. Esimerkiksi mekon napittaminen kävi paljon nopeammin näkevältä veljeltä, kuin sokealta pikkusiskolta.
Kun parivaljakko oli valmis, lähtivät he julkisten avulla kohti Noellen esikoulua, joka oli aivan lähellä Danin koulua, mitä nyt parinkymmenen minuutin kävelymatka. Pahis saattoi siskonsa luokkaan, halasi tapansa mukaisesti, toivotti hauskaa päivää ja lähti lampsimaan omaa kouluaan kohti tapansa mukaisesti kuulokkeet korvissa.

Päivä kului samaan tapaan kuin aina ennekin; ensimmäiseltä tunnilta lennettiin ulos kolmen varoituskerran jälkeen, toiselta tunnilta meinattiin lentää – syynä se, että hän vaivautui hieman terästäytymään, ja pian kukaan opettajista ei edes huomannut hänen tekevän mitään väärää. Aamut vain olivat hänelle niin helvetin kankeita, hän ei ollut aamuihmisiä. Mutta toisaalta ei myöskään yökukkujia. Hän oli… siltä väliltä. Miehenalku piti paljon nukkumisesta ja käyttikin mielellään viikonloput suurimmaksi osaksi nukkumiseen, hän vain oli oppinut sellaiseksi.

Viimeisenä olisi ranskaa. Joku oli sanonut jotain sellaista, että he menisivät katsomaan jonkin elokuvan teoriatunnin sijaan. Niin ja jos joku ei elokuvaa mennyt katsomaan, saisi tämä tulla seuraavalle ranskan tunnille, kun muut saivat sen vapaaksi. Reilua. Mutta mielummin hän meni katsomaan tylsän elokuvan kuin että liittyisi opettajan yksityisopetukseen osallistuviin oppilaisiin.
Koulun kello ilmoitti pirisevällä äänellään tuntien alkavan näillä minuuteilla ja niinpä Daniel hyvästeli ystävänsä tältä päivältä lähtiessään suunnistamaan ranskan luokkaan, joka olikin jo aivan täynnä porukkaa. Opettaja ehdotti ala-astemenetelmää, eli kaikki valitsisivat itsensä parin, ettei kukaan joutuisi erilleen joukosta. Tsh, kuka tyhmä joutuisi erilleen isosta lössistä? Kaikillahan oli ystävät tällä kurssilla. Kaikilla, paitsi hänellä. Mustatukka laittoi kätensä farkkujen taskuihin ja jauhoi purkkaa suussaan, josta puhalteli vähän väliä suuriakin purkkapalloja, jotka kuitenkin liiallisesta paineesta johtuen poksahtivat rikki. Tummat silmät harhailivat luokassa, kuin etsien jotakuta, mutta ei hän ketään etsinyt. Ainakaan tosissaan. Hänellä nimittäin olisi se vastaus neiti seinäpirulle, mutta tämä ei näyttänyt olevan paikalla.
Opettaja jo ehti harmitella, ettei Daniel saisi paria, mikä ei häntä yhtään haitannut. Oli oikeastaan vain parempi, että voi olla itsekseen. Mutta silloin opettaja totesikin Ayan ja jonkun Dominicin olevan hänen kanssaan. Katse siirrettiin paikalle saapuneisiin, mutta kun katse osui hikiseen nörttiin, purkkapallo poksahti rikki.
Hänen pitäisi olla TUONKIN pari? Ei ikinä. Jo Ayassa oli riesaa niin kuinka sitten jossain hikipallerossa! Opettaja oli seonnut. Ja aina kolmen porukassa oli se kolmas pyörä, joka tosin näytti olevan hän itse. No, siinä tapauksessa se ei haittaisi… Ainakaan paljoa.

Missään vaiheessa matkaa tummatukka ei lyöttäytynyt Ayan ja finninaaman seuraan, vaan pysytteli näiden takana, kyräillen aina vähän väliä punapään seurasta nauttivaa luuseria, joka näytti olevan innoissaan. Ja rasvalettikö oli parempaa seuraa kuin hän? Älkää naurattako, ei tietenkään ollut. Ja oliko kääpiö taas suuttunut hänelle jostain? Hyvin mahdollista.
Pari purkkaa myöhemmin ryhmärämä pääsi päämääräänsä. Jotkut menivät ostamaan itselleen kaiken maailman herkkuja, kun Daniel tyytyi vain ostamaan Sprite-pullon evääkseen. Samaan aikaan nörtti yritti saada punapäätä ostamaan kanssaan yhteiset popcornit, mutta tyttö ei näyttänyt yhteistyöhaluiselta. Herra tyytyi vain hymähtämään ärtyneesti ja kävi noutamassa itselleen lipun opettajalta – joka tyrkkäsi hänelle myös Ayan ja Dominicin liput. Hän ei kuitenkaan niitä antaisi kuin vasta sitten saliin mentäessä. Hän päätti olla ilkeä. Ja suunnitelmana oli, että hän pilaisi nörtin onnen istumalla tämän ja pussipirun väliin.

Ayan itsetuntoa ei todellakaan hivellyt Dominicin lähentely, pikemminkin päinvastoin. Kaverit naureskelivat ja tuijottivat häntä säälivästi. Siitäkin huolimatta Aya antoi nörtin nauttia lyhyestä välimatkasta, koska ei hän juuri sillä hetkellä halunnut Danielinkaan seuraan lyöttäytyä. Varsinkaan sen viime kertaisen jälkeen.. Ymmnnnn... Niimpä porkkanapää tyytyi siihen, että Dominic raahasi häntä käsipuolessaan ja vastusti suunnatonta mielihalua iskeä toista laukullaan. Eikö toinen ymmärtänyt, että riepottelu tuntui korkeilla koroilla erittäin epämukavalta. Varsinkin, kun toinen oikeasti sai pikkuruisen Ayan tasapainon heilahtelemaan suuntaan ja toiseen.

Elokuvateatterilla toinen ehdotti poppareiden ostoa. Aya irvisti pienesti, häntä ei todellakaan kiinnostanut syödä samasta popparilaatikosta toisen kanssa. Sehän ottaisi asiakseen alkaa jahdata hänen kättään poppareiden seasta... Sitten jouduttaisiin istumaan käsikädessä tuon ääliön kanssa. Y-Ä-K.
"Tota ei kiitti, mä yritän vähän vähentää tota rasvan syöntiä" Aya sanoi hymyillen vaivautuneena. Toinen vilkaisi häntä silmät suurina.
"Älä nyt hyvänen aika, sulla on ihan täydellinen kroppa,joten ihan.."
"Ja mä yritän pitää sen sellasena.. Kiitti" Aya pamautti, keskeyttäen Domin ensimmäistä kertaa hivenen tylysti. Sitten tyttö marssi hiukset heilahtaen ostamaan kivennäisvesipulloa, vadelman makuista.. Tietenkin. Lisäksi ostettiin pari tikkaria, joita olisi kiva makustella leffassa.

Viimein Aya tajusi, ettei ollut saanut lippuaan ja meni kysymään sitä opettajalta, joka kuitenkin sanoi antaneensa ne Danielille. Porkkanapään naamalle nousi kyrpiintynyt ilme, mutta tuo kuitenkin nyökkäsi ja lähti metsästämään Danielia.
"Dan-iel" Ei, toistä ei kutsuttaisi lempinimellä. Ei Ei Ei.... Se oli ihan liian tuttavallista, joten jatkettiin hivenen takkuisesti mutta kuitenkin.
"Sullon kuulemma mun ja Domin liput" Kyllä nörttiä kehtasi kutsua lempinimellä silti, toinenhan oli täysi luuseri. Viimein porkkanapää saikin liput Danielilta ja katsoi toista vähän kysyvästi saatuaan paikat, joiden välissä sijaitsisi Danielin paikka.
"Tota.. Eiköhän se oo parempi että mä istun teidän keskellä.. Ettet sä keksi mitään ilkeää" Aya sanoi hitaasti ja koitti parhaansa mukaan peittää virnettään. Hemmetin miehet, niitä ei voisi päästää vierekkäin istumaan, koska Dominic luultavasti jossain vaiheessa ärsyttäisi Danielia, joka upottaisi tuon istuimen pehmusteiden sekaan.. Niimpä, porkkanapää nappasi Danielin kädessä olevan lipun ja ojensi silmää iskien tuolle toisen reunimmaisista lipuista.

Elokuvan olisi parempi olla hyvä, tai ei ainakaan yhtään pelottava. Sillä heti valojen sammuttua, Aya koki suurta halua paeta paikalta. Samalla tuo koitti vältellä mielihalua siirtyä lähemmäs jompaakumpaa seuralaisistaan. Dominic näkyi mässyttävän poppareita, kun taas Dan istui jähmettyneenä paikallaan ja hetken Aya luuli jopa toisen nukahtaneen. Sitten tyttö kääntyikin tuijottamaan leffaa, joka alkoi hiljalleen paljastua ranskalaiseksi...... KAUHUELOKUVAKSI..
"Voi apua" Aya mutisi itsekseen, painautui mahdollisimman syvälle penkkiin ja toivoi että Daniel tai Dominic estäisivät tuota pakenemasta. Kuitenkin juuri sillä hetkellä ruudulle ilmestyi jokin erittäin pelottava olento ja ensimmäinen reaktio jonka Aya teki oli se että toinen oli vetää tikkarin väärään kurkkuun kiljaistessaan. Muutkin tytöt tuntuivat kiljuvan, joten se ei ainakaan olisi kovin noloa. Huomaamattaan Aya kuitenkin käpertyi yhä pienemmäksi myttyräksi penkille, kuvitteli nojaavansa penkkiin vaikka todellisuudessa tuon pää lepäsikin Danielin käsivarrella. Dominic vilkaisi tyttöä nopeasti ja koitti kiertää suojelevasti käsivartensa tuon ympärille, muttei ihan yltänyt.

Ja juuri kun pahis oli ottamassa huikkaa limustaan, saapuikin punapää paikalle kutsuen häntä oudosti. Hänen olisi tehnyt mieli sanoa, että se on Daniel, ei Dan-iel. Mutta piti päänsä kiinni.
Toinen halusi saada liput, jotka opettaja oli hänelle antanut. Aluksi miehenalku ei meinannut antaa niitä, mutta antoi lopulta periksi ja ojensi ne tytölle, joka ei kuitenkaan ollut tyytyväinen vaan nappasi häneltä itselleen kalastaman lipun.
Helvetin nainen…
Daniel otti neiti Irvikissan tarjoaman lipun kouraansa ja kirosi mielessään. Hän ei siis saanutkaan pidettyä noita kahta erossa toisistaan elokuvan ajan vaan joutuisi tyytymään katsomaan vierestä näitä kun nörtti yritti epätoivoisesti lähennellä punapäätä. Satasesta vetoa, että niin käy. Tummatukka olisi myös voinut olla vastaan koko lippuhommaa, mutta ei halunnut vaikuttaa… tuota…. mustasukkaiselta. Mitä hän ei ollut. Ei tietenkään. Miksi muka olisi?

Hetken kuluttua opettaja kirjasi ylös oppilaiden nimet ja ihmiset päästettiin sisään saliin. Mustatukka vilkaisi lipussa lukevaa paikan numeroa kun niiden todenmukaisuus tarkistettiin ovilla. Hän istuisi siis oikealla puolella pussipirua. Niinpä hän ohitti Ayan ja hikipingon portaissa istahtaen sitten oikealle paikalleen kun sen kohdalle rivissä pääsi. Limun hän laittoi sille tarkoitettuun paikkaan ja otti hyvän asennon pehmeällä tuolilla. Kohta ne mainokset alkaisivat.
Valot himmenivät mainosten ajaksi ja sitten lopulta sammuivat kokonaan, jolloin Daniel muisti Ayan pimeän pelon, mutta totesi sitten itselleen, että tällähän oli Dominic suojelemassa. Joten mihin häntä tarvittaisiin? Vaikka mitä vastaan tuo luikku pystyi ketään suojelemaan? Torakkaa? Muurahaista?
Elokuva alkoi ja oletetusti heti ensimmäisenä läimäistiin joku mukamas hyvin pelottava hirviö kuvaruudulle, mikä sai tytöt kiljumaan kauhuissaan. Häntä pikemminkin nauratti. Se ei hänen silmissään näyttänyt millään tavalla aidolta. Mutta jos hän alkaisi nauramaan, katsoisivat muut häntä kuin hullua, joten parasta jättää nauraminen väliin.

Sitten jonkun pää tunnettiin käsivarrella, mikä sai Danin hymähtämään pienesti. Totta kai Aya oli mielummin häneen turvautunut kuin Dominiciin, joka yritti selvästikin hapuilla tyttöä lähemmäs itseään, mutta tämä oli liian kaukana. Pahis puolestaan otti limupullonsa ja otti siitä huikan.

Ayan sydän takoi satasta siinä missä Daniel tyyliin haukotteli. Punapään mielestä elokuvan alussa ei ollut mitään hauskaa ja tuo tunsi edelleen vastustamatonta halua paeta paikalta. Opettaja kuitenkin oli taktisesti ottanut paikan läheltä ovea, joten tuo näkisi välittömästi Ayan poistumisen. Kuka helvetti oli päättänyt, että porukka menisi katsomaan kauhuelokuvaa. Ayan teki mieli kuristaa moinen rotta. Se oli varmasti ollut joku kurssin pojista, joka oli toivonut jonkun ryhmän tytöistä ripustautuvan kaulaansa. Sellaiseksi kaulakoruksi Aya ei aikonut ruveta. Ei nyt eikä ikinä..Vaikka kuinka pelottaisi.. Hyrr..

Ensimmäisessä pelottavassa kohdassa Aya urheasti sulki silmänsä ja rukoili kohtauksen loppumista. Dominic tuntui myös haukkovan henkeään, mikä viimeistään karisti kaiken uskottavuuden toisesta. Eihän hän voisi turvautua mieheen, jota pelotti myös.. Ei hittolainen. Miehet olivat kyllä ongelma. Joko ne olivat itserakkaita mulkkuja, kuten Dan tai sitten luusereita niinkuin Kieran tai sitten vain ... No.. Sellaisia kuin Dominic.. Eihän miehistä siis loppupeleissä olisi mitään hyötyä muualla kuin makkarissa.. Täysin turhia kapistuksia, samoin kuin seurustelusuhteet yäk. Ihan turhia ja loppujenlopuksi niistä oli hitonmoisesti riesaa, mikä oli vastikää opittu Elin kautta. Aya onnistui aina sanomaan jotain idioottia jolla loukkasi exää,tai sitten tuo onnistui sanomaan jotain mikä loukkasi Ayaa. ÄRSYTTÄVÄÄ. No, ajatukset palasivat äkkiä takaisin elokuvaan, kun se jatkui epärealistisella takaa-ajolla.

Juuri kun porkkanapää ehti rentoutua tuoliinsa, elokuvan näytölle loikkasi äkkiarvaamatta samainen hirviö, joka äsken oli jahdannut tyttöä kadulla. Aya oli saada kirjaimellisesti halvauksen moisen otuksen nähdessään, sydän meinasi hypätä suun kautta ulos ja samalla hetkellä tyttö itse loikkasi vieressä istuvan Danielin kaulaan. Tätä ei kuitenkaan itse tiedostettu ollenkaan, vaan toimittiin täysin itsesuojeluvaiston perusteella. Huvittavinta tilanteessa oli se, että mikäli sama elokuva olisi esitetty valoisassa salissa, Aya olisi nauranut sen epätodelliselle tarinalle. Nyt kuitenkin oltiin isketty Ayan heikkoon kohtaan, eli pimeyteen, joten turvauduttiin siihen joka vaikutti edes hitusen turvalliselta. Danieliin.

Leffan jatkuessa pelottavana kujakohtauksena Aya hivuttautui hiljakseen omalta paikaltaan ja kiipesi Danielin syliin pienelle kippuralle. Dominic seurasi tilannetta vähintään vihreänä kateudesta, joskin oli seuraavassa hetkessä tukehtua poppariin, sillä elokuvan pahis sai juoksevan naisen kiinni. Aya vinkaisi ja painautui entistä tiiviimmin toisen syliin. Tilanne olisi kenties ollut monesta ihmisestä hyvin hauska, mutta Ayan sydän takoi sellaisella vauhdilla, että tuo olisi antanut mitä tahansa siitä, että jokin olisi kääntänyt tuon huomion pois elokuvasta.

Elokuvan tilanteen taas rauhoittuessa alkoi tytön tajuntaan hakata tieto epätasaisesta alustasta. Aya vilkaisi taakseen ja kauhukseen tuijotti suoraan Danielin silmiin.
"Voi vittu.. Sori.. " Tuo sanoi ja suunnitteli itsemurhaa sekä roskikseen hautautumista.. Tai huomaisko Daniel jos hän hautaisi itsensä sittenkin penkkien väliin. Miksei hän ollut hypännyt Dominicin syliin. Vitun vittu.

Hohhoijaa… Elokuva ei todellakaan tehnyt vaikutusta Danieliin, vaikka sitä oltiin katsottu vasta kymmenisen minuuttia. Se vain oli niin yksinkertaisen epärealistinen, ettei henkilöissä ja hirviöissä ollut päätä eikä häntää. Ja jälleen joku mukamas pelottava kohta, mikä sai taas tytöt kiljahtamaan salissa, tosin tällä kertaa hieman hiljempaa. Tummat silmät katsoivat silmät kiinni pitelevää punapäätä, mikä sai pienen virneen kohoamaan huulille. Tytön käyttäytyminen oli muuttunut tavallisesta kaavasta poikkeavaksi, mutta kaikesta voi syyttää pimeyttä. Sehän toista pelotti, ei varmasti niinkään elokuva.
Tai mistä hän sen voi tietää?
Sympatiapuuskan ohjaamana miehenalku silitti pienesti Ayan hiuksia, siirtäen sitten katseensa Dominiciin, jonka ulosryntäystä hän oikein odotti. Tuo näytti olevan niin kauhusta kankeana, että hyvä kun pystyi edes hengittämään. Säälittävää. Ja huomio suunnattiin sitten takaisin elokuvaan. Jos hän olisi vähänkin väsyneempi, ottaisi hän aivan varmasti pienet torkut, mikä piristäisi kummasti. Mutta nyt häntä ei väsyttänyt.

Joku hirviö hyppäsi taas esiin ja juuri kun pahis oli saanut suuhunsa limua, Aya hyökkäsi roikkumaan hänen kaulaansa, jonka johdosta hän meinasi räkäistä suussaan poreilevan juoman edessään istuvan kaljun miehen päälle. Onneksi hän kuitenkin sai pidettyä suunsa kiinni ja hetken kuluttua nielaisi juomat alas kurkustaan.
Oli kyllä niin lähellä, ettei hän olisi saanut vihaista kaljumiestä kimppuunsa, joten juominen kannatti jättää tämän elokuvan ajaksi kokonaan pois. Ihan turvallisuussyistä. Hän ei haluaisi kuolla tukehtumalla limuun.

Ayan toivottiin pysyvän aloillaan, ettei Dan joutuisi yhtä vaaralliseen tilanteeseen kuin oli äsken juonut. Hän tavallaan varautui jo seuraavaan äkki-iskuun, mutta sitä ei koskaan tullutkaan. Punapää sen sijaan hivuttautui hitaasti hänen syliinsä. Siinä vaiheessa hänen huomionsa elokuvaa kohtaan lopahti täydellisesti. Toisen käden Daniel kietaisi tytön ympärille ja sattui katsomaan Dominiciin päin, joka näytti niin kateelliselta, että hyvä kun ei uskaltanut sanoa jotain ilkeää. Mutta nörtit olivat nörttejä. Niistä ei olisi minkäänlaista vaaraa kenellekään. Hänen oli kuitenkin virnistettävä huvittuneesti tälle ja näyttää viattomalta, mitä hän todellisuudessa olikin. Ei hän ollut Ayaa syliinsä kutsunut, saati sitten ottanut, vaan tämä oli tehnyt sen aivan itse ja omasta tahdostaan.

Punapää huomasi jossain kohdin sitten vilkaista taakseen ja tajusi nopeasti, kenen syliin oikein oli hivuttautunut ja aloitti pienen kiroilun.
”Hyi hyi”, Daniel totesi mukamas toruvasti ja kiersi tytön hiussortuvaa sormensa ympärille. Kun sillä oltiin saatu leikittyä aivan tarpeeksi, siirtyi tämän ympärillä oleva käsi hivelemään niskaa hiusten alta. Kaikesta huolimatta Ayan iho oli pehmeä, vaikka hän olikin odottanut tuntevansa lohikäärmeen suomuja. Käsi jatkoi matkaansa niskalta kaulalle, kaulalta poskelle ja poskelta alahuuleen, jota hän tyytyi vain sipaisemaan, jonka jälkeen siirtyi pitelemään hellästi kiinni tytön leuasta.

Ayan teki mieli itkeä. Kahdestakin syystä.. Ensinnäkin elokuva oli liian pelottava pimeään saliin ja toisekseen hän oli juuri kiivennyt idiootin miehen syliin vapaasta tahdostaan. Hetken aikaa Aya jo tutkaili varauloskäyntiä ja mietti kuinka helposti sen saisi murrettua auki.. Ehkä opettaja ei huomaisi, jos Aya luikkisi sitä kautta karkuun kamalaa tilannetta. Sitten äkkiarvaamatta Daniel oli torunut häntä. Hemmetin ääliö, pitikö sen aina pyrkiä ärsyttämään häntä toiminnallaan. Ayan teki mieli tarttua sprite-pulloon ja kaataa loput nesteestä toisen päähän.

Juuri kun tyttö jatkoi liikahtamistaan poistumissuuntaan, tajusi tuo toisen käden kiertyneen lantionsa ympäri.. Hmm.. Daniel selvästi kiusasi häntä, eikä porkkana tykännyt siitä ollenkaan. Aya kokosi itsensä ja juuri kun oli mulkaisemassa toista paheksuvasti toinen liikautti kättään tarraten oransseihin kutreihin. Eli siis porkkana ei uskaltanutkaan liikauttaa päätään, sillä pelkäsi toisen repäisevän koko hiuskuontalon irti. Sitä Daniel ei yllättävää kyllä tehnyt vaan antoi hiusten kiertyä sormensa ympärille. Aya rentoutui hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Sillä Daniel ei suinkaan tyytynyt leikkimään pussipirun hiuksilla.. Ei tietenkään, vaan sormet liikkuivat niskaan, aiheuttivat mieletöntä kutinaa ja kylmiä väreitä. Hemmetti soikoon.. Hänhän oli täysin toisen leikkikaluna tässä. Nyt pitäisi ottaa jalat alle mahdollisimman pian, jos halusi selvitä tilanteesta voittajana.

Teepussin kokoinen tyttö yritti liikahtaa uudelleen, mutta Danielin käsi jatkoi taas matkaa. Aya jännittyi uudelleen, tunsi käden kulkevan kaulaansa pitkin, koskettaen poskea, alahuulta ja lopulta jumittuvan hänen leualleen. Eikä porkkana tietenkään tiennyt miten olisi asiaan suhtautunut. Teki mieli paeta, teki mieli nojata Dania kohden, teki käskeä toista lopettamaan ja siltikin teki mieli pyytää toista jatkamaan. Joten, Aya ei sitten tehnyt yhtään mitään. Jumitti vain keho täydellisesti jännittyneenä toisen sylissä. Tilanne olisi Ayasta itsestään äärimmäisen huvittava, ellei kohteena olisi ollut hän itse.. Koska nyt aivot lagasivat, kroppa ei toiminut ollenkaan ja kaikenlisäksi sydän takoi rinnassa hullua rytmiään. Tosin ei enää elokuvan vuoksi, vaan Danielin kosketuksen. Hengitys oli muuttunut varsin pinnalliseksi ja toinen ikäänkuin tyytyi odottamaan nuoren miehen seuraavaa liikettä.

"Mitä hittoa sä hommaat." Aya murahti viimein, jumitettuuaan muutamien minuuttien ajan ihan täydellisesti. Nyt piti vielä yrittää pelastaa tilanne, siilin piti jälleen nostaa piikit hivenen koholle.
"Jos sä yrität kiusata mua niin onnistuit täydellisesti ja nyt voit päästää irti" Sihistiin hampaiden välistä ja toivottiin, ettei kukaan kavereista katsonut.. Kun mielikuva kavereista tuli toisen mieleen, oli hänen pakko tarkistaa, ettei kukaan vain tuijottanut... Ainoa tuijottaja oli kuitenkin Dominic, jonka katse oli pettynyt ja vihainen. Aya ei uskaltanut antaa pojalle minkäännäköistä merkkiä, sillä pelkäsi toisen tulkitsevan sen väärin.

"Daniel oikeasti.. Mihin sä oikein pyrit, päästä mut pois................ Tai ainakin päästä irti mun leuasta, se ei putoa vaikka siitä ei pidetäkkään kiinni." Todellisuudessa tyttö halusi kehottaa Danielia tarttumaan tiukemmin kiinni ja olemaan päästämättä irti.. No mutta Aya olikin nainen, eli monimutkainen kapistus. Viimein toinen sai rohkaistuttua ja kääntyi istumaan sivuttain toisen syliin ja tuijotti toista silmät tahallaan laajennettuina.
"NIII-in Daniel hyvä.. Aiotko sä vielä kauankin kiusata mua" Porkkanapää mutisi ja harkitsi vakavasti aivoamputaatiota, tajutessaan jumittuneensa Danielin silmiin.

Kun sormet hivelivät tytön pehmeää niskaa, tarkkailivat tummat silmät samalla toisen reaktiota. Tämä oli taas sitä, kun Daniel halusi olla täysin varma siitä, mitä tekisi seuraavaksi. JOS edes tekisi mitään. Hän tunsi toisen ihon menevän kananlihalle, mikä sai vain pienen tyytyväisen virneen kohoamaan herran huulille. Ja Aya oli aluksi sanonut, että piti hänestä, mutta sitten olikin yhtäkkiä perunut koko jutun. Daniel ei kuitenkaan suostunut uskomaan toisen aikaisempia sanoja, sillä ei kukaan ensin sano pitävänsä ja sen jälkeen peru koko väittämäänsä.
Taisi punapää sittenkin pitää hänestä, halusi myöntää sen itselleen tai ei.
Ja sormien jatkaessa matkaansa neiti vain jäykistyi enemmän. Tämän hengityskin alkoi kuulua selvemmin pahiksen korvissa, sekä hän luuli jo melkein kuulevansa toisen sydämen pomppivan levottomasti rinnassa.
Tämä taisi olla sillä selvä. Tai ainakin melkein.

Mustatukka mutristi pienesti huuliaan ja yritti näyttää mahdollisimman viattomalta, kun Aya sihisi hänelle kuin mikäkin ärhäkkä narttukissa. Ei hän mitään ollut tehnyt. Ei ainakaan mitään sellaista, joka liittyisi jollain tavalla toisen kiusaamiseen. Hän vain halusi vähän kokeilla, kuinka vastaanottavainen punapää oli, siinä kaikki. Ei kai siinä nyt mitään väärää ollut?
Ayan kääntäessä katseensa muualle, seurasi Dan tarkasti tämän katseen harhailemista, kunnes huomasi tämän katsovan Dominicia, joka näytti vihaiselta. Ja jostain syystä jo pelkän nörtin naamataulun näkeminen sai pahiksen ärtymään. Tuolla täytyi olla tavallistakin ärsyttävämpi naamataulu kuin muilla. Tai sitten hän oli omistushaluinen. Vaikka ei hän mitään tai oikeammin KETÄÄN omistanut.

Punapään käskyn takia miehenalku meinasi jo päästää irti tästä, mutta jostain syystä ei tehnyt sitä. Hän tiesi, että jatkoa oli tulossa. Tiedä sitten, mistä hän sen tiesi. Tiesipähän vain. Ja kun sitä jatkoa tuli, hänen olisi tehnyt mieli huutaa toisen korvaan, että eikös tämän pitänyt inhota häntä, mutta niin kuin voi olettaa, herra piti suunsa ummessa. Ei hän halunnut herättää liikaa huomiota muiden keskuudessa, varsinkaan luokkatovereiden, jotka kuitenkin olivat tällä hetkellä joko keskittyneet elokuvaan tai sitten tekivät jotain muuta kiinnostavaa. Kaikki paitsi hikipinko, joka mulkoili heitä.
”En mä suinkaan kiusaa. Mietin vain, pitäisikö kertoa se mun vastaus”, Dan sanoi hiljaa napittaen tyttöä silmiin. ”Ehkä kuitenkin kerron.”
Jo Ayan ympärillä oleva käsi veti tätä lähemmäs ja toinen käsi otti paremman otteen leuasta, jota vedettiin hivenen lähemmäs omia kasvoja, kunnes sitten oma-aloitteisesti painettiin suudelma neidon pehmeille huulille, jotka olivat hyvin toipuneet hänen pienestä kurituksestaan. Olisi oikeastaan sääli käyttää niihin sitä vielä uudemman kerran. Joten ehkä hän lopettaisi sen käyttämisen.
Ehkä…

Hetken kuluttua Daniel kuiskaisi karheasti sylissään istuvan neidon korvaan ja puhalsi vielä kiusallaan sitä. ”Vieläkö olet sitä mieltä, ettet pidä musta?”

Ayaa vitutti.. Toista ei selvästikkään yhtään häirinnyt hänen kiusaamisensa, mikä taas oli toisaalta hottia.. Toisaalta ei.. Punapää mulkoili toista edelleen tummilla silmillään ja mietti erilaisia ratkaisuja, poistaa typerä virne toisen kasvoilta.. Jumittuneena johonkin mahdolliseen toimintamalliin, tuo ei edes tajunnut Danielin puhuvan. Porkkana oli liian keskittynyt kostonkierteeseensä. Vasta, kun toisen huulet koskettivat tyttösen omia tuo havahtui ja ensimmäinen reaktio oli hätkähdys, mikä taas vitutti Ayaa vielä lisää. Ei hän halunnut todellakaan antaa toiselle minkäänlaista harhaluuloa Ayan kokemattomuudesta, ujoudesta tai mistään muustakaan. Siltikin aivot tuntuivat hetkeksi leikkaavan kiinni totaalisesti. Piti oikeasti hakata itseä muutamaan otteeseen lekalla, ennen kuin saatiin vastattua suudelmaan.... Hemmetti, toinen suuteli hyvin, halutessaan..

Irrottautuessaan Aya laski hetkeksi katseensa omiin jalkoihinsa. Mitä hemmettiä hän touhusi.. Onneksi kaverit touhottivat edelleen kukin tahoillaan, eikä kukaan kiinnittänyt huomiota parivaljakon touhuihin. Ainoastaan Dominic näytti järkyttyneeltä ja olisi selvästi halunnut sanoa jotain. Ilmeisesti poika oli järkyttnyt Danielin röyhkeydestä, sillä tuo mulkoili lähes kokonaan Dania. Ayaa katsottiin säälivästi..... Mieli teki kovasti irvistää moiselle nörtille mahdollisimman rumasti, mutta sen sijaan porkkanapään kasvoille ilmestyi pieni hymy, joka kuitenkin kuoli hyvin pian. Daniel oli jälleen päättänyt ärsyttää häntä. Mokoma sittisontiainen olisi voinut pitää turpansa soukemmalla. Toisen kysymys esitettiin käheällä kuiskaten suoraan Ayan korvaan ja kehtasipa toinen vielä puhaltaakkin tyttösen korvaonteloihin. Kylmät väreet kulkivat jälleen pitkin porkkanapään kehoa ja iho nousi kananlihalle. Hemmetin jätkä.
"Ole hiljaa." Aya tuhahti toiselle ja näytti jälleen aikuismaisesti kieltään. Se oli ainoa toimintamalli, joka Ayan ajatuksissa oli ehtinyt raksutella. Epäilemättä hän onnistui vakuuttamaan toiselle, ettei pitänyt toisesta lainkaan.... Toisaalta, ei se ollut Ayan tarkoituskaan.

"En mä tietääkseni ole sanonut etten pitäisi susta.. Sanoin vain etten halua tehdä ryhmätyötä sun kanssas" Aya hymähti mietittyään jälleen hetken miten vastaisi toisen kommenttiin. Oikeastaan ei tehnyt mieli puhua mitään, teki mieli vain suudella toista uudestaan, uudestaan ja uudestaan.
"DOM ei pidä susta.. Mä........ " Sitten käännettiin katse Danielin tummiin silmiin ja mutristettiin huulia muka arvioivasti.
"Pidän susta edelleen, vaikka sä ootkin välillä ihan idiootti.. Toisaalta taitaa kulkea teillä miespuolisilla geeneissä" porkkanapää kuittasi ja hymyili toiselle. Joo, mihin oli unohtunut se vakuuttava Aya? Se oli mitä ilmeisemmin kuollut Danin silmien vuoksi ja haudannut itsensä leffateatterin roskikseen.

Aya vilkaisi nopeasti valkokankaalle, katui sitä välittömästi ja hautasi päänsä Danielin olkapäätä vasten.
"Miksi me ollaan täällääääää" Toinen mutisi hiljakseen, lähinnä itselleen, mutta tiesi toisen kuulevan, koska olihan tuo liitannut naamansa suhteellisen lähelle Danielin kuulokeskusta.
"En tykkää.. Paha PAHA yhdistelmä.. kauhuleffaa ja pimeää huonetta yhhhhhh.. " Mutistiin lisää. Ajatukset kuitenkin juoksivat taas pois tästä pahasta yhdistelmästä, jokseenkin tähän auttoi tilanne jossa Aya juuri nyt oli. Ihastuksen sylissä oli hyvä istuskella, tuoksutella tuon kaulaa ja leikkiä pelastusta tarvitsevaa neitokaista.
"Tiiätkö.. Miksi sä annoit vastaukses just nyt? " Aya sanoi ja vetäytyi toisen kaulalta kasvoillaan epäilevä ilme. Olikohan Domin kiehnäyksellä ollut vaikutusta asiaan.. No, ei jaksanut sekään kauaa kiinnostaa vaan vasen käsi liikutettiin hipelöimään varovaisesti Danin hiuksia. Kampaukseen ei kajottu, vaan liikuteltiin vain hiuksia sormien välissä. Kieranin kanssa oli opittu, ettei miesten hiuksiin saanut kajota, ellei halunnut löytää itseään roskiksesta.

Leffa oli jo loppumaan päin, muttei Aya neitokainen sitä huomannut lainkaan... Oikeastaan tyttö toivoi ettei leffa loppuisi, koska silloin pitäisi palata todellisuuteen.. Yhh.. Toinen kuitenkin tajusi ihmisten liikahtelevan epämääräisesti jo, joten lopun pelottavuus taisi olla ohi. Niimpä porkkanapää kosketti kämmenellään nopeasti Danielin poskea ja hivuttautui takaisin omalle paikalleen. Huulille oli jumittanut hymy, joka ei ihan hetkeen sammuisi, toivottavasti.

”No sen tiedän jo ennestäänkin”, Daniel kuittasi ja vilkaisi edelleen kateudesta vihreää nörttiä, jonka jäälle olisi nyt ollut hyvä kaataa vettä, jotta viherkasvi pääsisi juurtumaan aloilleen.
”Jos me miehet ollaan idiootteja, niin mitä te naiset sitten ootte?” olisin herran tehnyt mieli sanoa, mutta hän ei tällä hetkellä halunnut Ayaa hermostumaan yhtään enempää itseensä, kuin jo nyt oli. Tuon kysymyksen voisi esittää myöhemmin, paremmalla ajalla.
Niin ja miten se elokuvan katselu? Huonolla tolalla se ainakin oli. Hän oli jo pudonnut aikoja sitten kärryiltä, eikä enää pääsisi mukaan juoneen, joten se siitä. Pitäisi vain teeskennellä, että oli koko elokuvan katsonut alusta loppuun tunnollisesti, kuten kuka tahansa hyvä oppilas. Mutta ikävä kyllä Daniel ei ollut sellainen.

Lopulta tummatukka ajatteli kuitenkin alkaa seurata elokuvaa, joten katse siirrettiin takaisin valkokankaalle. Ayan puhe kuulosti hänen korviinsa jopa vaikertavalta ja se sai herran kietomaan toisenkin kätensä tytön ympärille. Katse kuitenkin pysyi valkokankaassa, jossa oli ilmeisesti menossa loppuratkaisu. Hän jos kuka tiesi, ettei punapäälle ollut helppoa olla pimeässä huoneessa ja ilmeisesti myös kauhuelokuvat eivät tainneet olla tämän juttu, joten niin kuin tämä oli todennutkin, ne eivät olleet hyvä yhdistelmä. Tytön poskea sipaistiin peukalolla, jonka jälkeen käsi siirrettiin takaisin oikealle paikalleen eli tuon ympärille.
”Huvin vuoksi”, lyhyt ja ytimekäs vastaus. Ei Daniel voisi kertoa oikeaa syytä, kun ei edes itse tarkalleen tiennyt sitä. Ja jos tietäisi, niin tuskinpahan hän sitä antaisi kuuleville korville kuultavaksi.
Tuntui oudolta, kun neiti alkoi sitten hipelöidä pahiksen hiuskuontaloa, joka ei ollut sellaiseen tottunut. Joskus kauan sitten kummitäti oli sitä harrastanut, silloin kuin hän oli kakara. Ja Noelle puolestaan käytti hieman erilaista hipelöintitekniikkaa hahmottaakseen, kuinka pitkät hiukset veljellään olikaan.

Elokuva oli aivan loppuvaiheilla ja onneksi punapää tajusi itse siirtyä pois Danin sylistä, sillä jos tämä ei olisi itse siirtynyt, olisi hän pakottanut tytön takaisin omalle paikalleen. Pieni posken kosketus sai ihon kihelmöimään, mutta se loppui nopeasti.
Valot syttyivät ja porukkaa ryntäsi ulos salista. Opettaja tarkisti, että kaikki olivat pysyneet varmasti kiltisti paikoillaan, jopa Daniel, ja kun oli näin joutunut toteamaan, saivat kaikki lähteä suuntaamaan ulos salista. Miehenalku otti limupullonsa mukaan, kävellen Ayan ja Dominicin takana, joka säälittävänä nörttinä yritti edelleen lähennellä tyttöä, mistä Daniel ei ilmeestä päätellen pitänyt lainkaan. Hän olisi halunnut tehdä jotain, mutta paikalla oli liikaa katsojia ja hänen elettään voitaisiin pitää epäilyttävänä, joten… Täytyisi vain tyytyä olemaan kiltisti.

Opettaja vapautti oppilaat pienen loppupuheen kera. Kun varmasti kaikki tutut olivat menneet, lyöttäytyi Dan kävelemään punapään viereen, jättäen tarkoituksella nörtin taka-alalle. Sitten, aivan yhtäkkiä, hän tunsi, kuinka joku tarttui häntä kädestä. Pahis seisahtui niille sijoilleen ja käänsi raivosta palavan katseensa taakseen. Dominic oli ottanut häntä kädestä. Mitä helvettiä tuon nörtin päässä oikein liikkui?!
”Mitä vittua?” mustatukka karjaisi, mikä sai nörttiraukan jäykistymään niille sijoilleen silmät lautasen kokoisina hämmästyksestä. Ilmeisesti tämäkin tajusi, mitä oli mennyt tekemään.
”Jos sä et päästä nyt irti mun kädestä niin mä revin sun käden oma-aloitteisesti irti!” varoitettiin hikipinkoa, joka ei kuitenkaan tehnyt elettäkään päästääkseen irti Danin kädestä. Siinä vaiheessa miehelle riitti taas tältä erää; hän väänsi toisen rannetta niin kovaa, että ote lipesi hänen omasta kädestään ja vapautuneella kädellä avattiin limupullon korkki, jonka sisällöt kaadettiin suoraan finninaaman päälle. Vielä kostoksi äskeisestä Daniel pamautti oikein kuuluvasti tätä molemmille poskille tyhjällä pullolla niin, että ne muuttuivat välittömästi punaisiksi.

Aya nousi hiljakseen tuolistaan ja vilkaisi ympärilleen. Muutama kaveri vilkutti kauempaa ja Aya vastasi hymyilemällä noille pienesti. Sitten hän vilkaisi muutamia seurustelevia pareja, jotka kiehäsivät toisissaan ja porkkanapään teki mieli yökätä. Kuinka kukaan halusi koko elämän käyttää siihen että ripustaisi itsensä toisen kaulaan.. Yh.. Porkkanapää lähti hiljaisena marssimaan ulos salista ja tajusi välittömästi Dominicin lyöttäytyneen tuon iholle. Mieli teki kirkua ja juosta karkuun, mutta ei tyttö sitä kuitenkaan tehnyt. Porkkanapää tyytyi vain taitavasti väistelemään Domin lähentelyjä ja kulki ulos salista mahdollisimman reippaalla tempolla. Miksi hitossa hän oli alkanut toisen hinkata itseään silloin elokuvan alussa. Se kostautuisi nyt niin pahasti. Aya vilkaisi Domia paheksuvasti, kun tuo erehtyi koskettamaan.... Ayan takapuolta. Mieli teki vetää moiselta kuppaselta rasvaletilta hampaat kurkkuun..

Opettajan aloittaessa loppupuheen Aya haukotteli pienesti ja vilkaisi sivusilmällään Danielia, jolloin mahanpohja tuntui kääntyvän väkisin ympäri. Tyttö puri pienesti huultaan ja jumitti täysin muistelemaan äskeistä elokuvareissua. Paras reissu pitkään aikaan, siitä ei pääsisi yli eikä ympäri. Toisaalta A oli viimeksi käynyt elokuvassa Kieranin kanssa, joka oli koko elokuvan ajan selittänyt päähenkilön rumasta olemuksesta. Yrrh.

Viimein he saivat poistua paikalta ja Aya lähtikin samantien suuntaamaan kohti ovia. Huomatessaan Danielin ilmestyneen vierelleen tuo loi pojalle pienoisen hymyn. Kunnes tuo yhtäkkiä pysähtyi, jolloin luonnollisesti Ayakin pysähtyi. Kulmia kohotettiin hämmentyneenä ja samassa Daniel olikin alkanut mulkoilemaan Domia. Aya yllättyi vielä enemmän, kunnes viimein tajusi Domin ottaneen pahista kädestä kiinni. Sitten Aya repesi totaalisesti. Tuota alkoi naurattaa enemmän kuin vähän ja tuo joutui nojaamaan takana olevaan seinään, jottei olisi kaatunut nauraessaan. Dominic oli totaalisen idiootti, mutta toisaalta. Mieluummin hän lahjoitti Danin käden Domille kuin omansa. Daniel nimittäin saisi mokoman limanuljaskan myös irrottamaan otteensa. Dominic tuntuikin säikähtävän pahanpäiväisesti ja mulkaisi Ayaa, joka ei tehyt tilanteelle muuta kuin nauroi.

Muut oppilaat sekä opettaja olivat näköjään jo kaikonneet elokuvateatterista. Kaikilla oli ollut kiire johonkin. Niimpä Aya esitti mielessään hartaan toiveen siitä, että Dominic häipyisi myös. Mutta sen sijaan poika tarttuikin Ayaa ranteesta ja raahasi vähän sivummalle, eikä Aya tietänyt pitäisikö tuon potkaista poikaa, mutta tyytyi tulemaan mukana koska kerrankin Dom teki jotain omalaatuista.
"No" Aya tiuskaisi toiselle ja vilkaisi varovasti taakseen Danielia.
"Lähdetäänkö kahdestaan vielä kahville" Dom kysyi hiljaa ja lähestyi pelottavasti porkkanapäätä. Aya peruutti vaistomaisesti askeleeen ja pudisti päätään.
"Ei todellakaan mennä."
"Mä oon pahoillani että annoin ton idiootin kiusata sua siellä elokuvassa" Dom jatkoi ja käsi kosketti kevyesti Ayan kaulaa. Tyttönen näki välittömästi punaista.
"Voi vitun idiootti.. Jätä mut rauhaan.. OKEI" Aya murahti ja sai Domin hymyilemään. Ilmeisesti toinen kuvitteli tehneensä jotain oikein kun Aya hermostui.
"Leikit vaikeesti tavoiteltavaa. Söpöä.. " Dom totesi ja astui taas lähemmäs, jolloin Aya kääntyi kannoillaan ja lähti marssimaan mahdollisimman kauas pojasta. Yksikin askel Domia lähempänä häntä ja kyseiseltä herralta ei löydettäisi mitään aivotoimintoja. Vähän piti kuitenkin käännähtää ja soittaa suutaan.
"Tiedokses Dom. Mä en LEIKI vaikeesti tavoiteltavaa.. Mä OLEN vaikeesti tavoiteltava ja sulle tiedoksi.. Mä en IKINÄ halua sua mun iholle, enkä mitään muutakaan SULTA" Sitten marssittiin ärsyyntyneenä Danielin ohi ja oikeasti rukoiltiin, että Dom jäisi popcorn-koneen räjähdyksen uhriksi.

Nörtti seisoi paikoillaan kauhusta kankeana, Spriten tuoksuisena, ja pian alkoikin kuulua Ayan naurua, mikä sai Danielin ärsyyntyneisyysasteen nousemaan entisestään. Kyllä hän tiesi, ettei tyttö hänelle nauranut, mutta koko tilanne vain oli ollut niin raivostuttava. Luuseri oli aivan varmasti koittanut ottaa kiinni punapään kädestä, mutta olikin vahingossa ottanut kiinni hänen kädestään. Olisi Danielin puolesta voinut ottaa Ayan kädestä niin ei hänen verenpaineensa pomppisi taas pilvissä!
Pienintäkään huvittuneisuuden tai naurun tapaista ilmettä ei käynyt pahiksen kasvoilla, joka jo harkitsi, heittäisikö surkimuksen ikkunasta läpi vaiko kävisi pesaisemassa tämän rasvaa tihkuvia kasvoja elokuvateatterin vessanpöntössä. Molemmat vaihtoehdot tuntuivat yhtä hyviltä, vaikkakin ensimmäinen vielä paremmalta.

Herran siinä miettiessä huomattiin sivusilmällä Domin raahaavan pussipirun sivummalle kanssaan, mihin hän ei sen erikoisemmin kiinnittänyt huomiota. Vasta, kun ’tuo idiootti’ – kohta tarttui Danielin korvaan Dominicin puheessa, alkoi hän kiinnittää enemmän huomiota näiden puheisiin. Ja ei ollut epäilystäkään, kuka se idiootti oikein oli.
Aya ei näyttänyt innostuvan luuserin maanitteluista huolimatta ja tämän flirttailuyrityksetkin menivät päin helvettiä, mikä sai mustatukan suupielet nytkähtämään pieneen hymyyn. Hikipingolla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia punapään kaltaiseen tyttöön. Eihän tuo edes osaisi käsitellä toista vaan tekisi täsmälleen kaiken, mitä tämä pyytäisi ja tekisi samalla itsestään hovinarrin. Vaikka mitä väliä sillä on, kun nörtti oli kaikkea muuta kuin mies?
”Mutta Aya-” nörtti älähti ja oli juuri pinkaisemassa tytön perään, kun Daniel tarttui tätä paidasta kiinni käskien tätä odottaa pienen hetken. Dominic käänsi arkailevasti katseensa itseään reilusti pidempään tummaverikköön, jonka silmät porautuivat suoraan tämän sisuksiin.
”Sanon tämän nyt vain kerran: Pysy erossa Ayasta”, aloitettiin vaarallinen palopuhe, ”Uskallapas edes haaveilla siitä niin seuraava päivä ei tule koskaan koittamaan sunlaiselle säälittävälle rasvatorakalle.”
Ja sen jälkeen nörtti pääsi vapaaksi ja Daniel lähti tytön perään jättäen paikoilleen jähmettyneen Dominicin yksikseen.

”Mennäänkö jonnekin?” pahis nappasi kiinni punapään käsivarresta saatuaan tämän kiinni ja soi tälle hetken kestävän hymyn.

Aya kiehui, pahasti. Teki koko ajan mieli kääntyä ja potkaista kenkien korko Dominicin otsasta sisään. Sen verran itsehillintää tyttösellä kaikesta huolimatta oli, että tuo vain marssi eteenpäin saapuen viimein ulos elokuvateatterista. Hemmetin miehet, tai oikeastaan hemmetti soikoon tuota tiettyä miestyyppiä, joka tosin Ayan mielestä muistutti enemmän takaiaista kuin miestä. Viimein ulkonä pysähdyttiin ja ruvettiin hengittelemään sekä laskemaan numeroita ykkösestä sataan. Piti vähän rauhoitella hermoja, sillä porkkanapää oli varma että toinen ei ollut luovuttanut vielä. Samassa joku tarttuikin tuota käsivarteen ja Aya oli valmis räjähtämään, mutta tajusi juuri ennen saarnaansa, että viereen olikin ilmestynyt Daniel. Aya tuijotti toista hetken ja hymyili sitten pienesti. Onneksi oli älytty katsoa ennen huutamista.. Kerrankin.

Danielin lausahdus ja sen jälkeinen hymy saivat Ayan polvet veteliksi, tosin sitä pyrittiin piilottamaan mahdollisimman taidokkaasti.
"Joo, mennään vaan" Tuo sai jotenkin lausahdettua, vaikka kieli tuntui liimautuneen kitalakeen kiinni. Mutta eihän se Ayan vika ollut, Danielilla vaan sattui olemaan äärimmäisen hurmaava hymy.

Tummat silmät käännettiin eteenpäin ja lähdettiin marssimaan hitaasti kohden läheistä kahvilaa, jossa oli edottomasti parhaat leivokset koko kaupungissa. Ainakin Ayan mielestä, joka rakasti makeaa, vaikkei se kyllä missään näkynyt.
"Tiiätkö, nyt tekee mieli suklaabanaani-kakkua.. Joten mennään syömään sitä" Lausahdettiin vielä Danielille, pitihän toisenkin tietää mihin oltiin menossa. Tilanne oli huvittavalla tavalla outo. Ayan mahanpohja seilasi jossain kaukana avomerellä, tai ainakaan se ei enää paikallaan ollut... Ja koska mahanpohja oli jossain, oli sen tilalle liihottanut iso kasa perhosia. Huvittavaa kyllä, tyttönen ei todellakaan muistanut koskaan tunteneensa tällaista olotilaa aikaisemmin. Daniel oli selvästi joko liian hyvää tai liian huonoa seuraa hänelle.

Siinä kävellessään Ayan mielen täytti about miljoona kysymystä ja samalla tuota vitutti. Hän oli käyttäytynyt kuin idiootti, vaikka se nyt ilmeisesti oli kannattanut. Kuitenkin ensin oltiin oltu Danille mahdollisimman tylyjä ja alistuttu Domin kiehnäykseen. Sitten oltiin seuraavassa mutkassa hypätty Danin kaulaan ja vielä kiivetty syliin.. Ei näin Aya.
"Sori muuten ku häiritsin sun leffakokemusta" Aya mutisi samalla, kun astui kahvilan ovesta sisään. Sitten huomio käännettiin jo kahvilanomistajaan, joka hymyili tutulle tyttöselle ja kaivoi samantien Ayan herkkua esille.
"JEI Ruth sä olet I-H-A-N-A" Aya hihkaisi ja pinkaisi tiskille nappaamaan kakkusen. Ruth hymyili ja vastaanotti tutun summan Ayalta.

Daniel käveli vain vaiti Ayan vierellä, ajatukset aivan jossain muualla kuin tässä hetkessä. Hän ei edes kuullut kun toinen ilmoitti, minne ollaan menossa, mutta herra olikin päättänyt seuraavansa tätä jonkin aikaa, kotiin kun ei jaksanut vielä lähteä. Ja tuskin edes Sarah oli vielä saanut ruokaa tehtyä. Tummatukka katseli ympärilleen ja hetken päästä tiedosti, ettei kaikki ollut kohdillaan; hänestä nimittäin tuntui, kuin joku seuraisi heitä. Heti ensimmäisenä mieleen ilmestyi Dominicin rasvaturpa, mikä sai miehenalun vilkaisemaan taakseen, muttei ketään tuttua osunut näköpiiriin. Ehkä hän vain kuvitteli koko jutun, ehkä hänellä vain oli niin epämukavaa olla punapään kanssa… Mutta miksi hän sitten ylipäätään oli lyöttäytynyt tämän mukaan? No huvin vuoksi, totta kai. Tunne kuitenkin pysytteli vielä häiritsemässä Danielia, joka piti kasvonsa peruslukemilla ja tarkisti vielä varmuudeksi, että avaimet ja lompakko olivat tallessa.
Tietäisipä vain Dan kuinka oikeassa olikaan; herra rasvaletti nimittäin oli päättänyt seurata kaksikkoa välittämättä märistä vaatteistaan ja jo melkein murtuneesta sydämestä. Nörtti, joka ei sitten osannut myöntää tappiotaan.

Pussipirun pieni anteeksipyyntö onnistui kantautumaan kuuleville korville asti, johon vastattiin vain, ettei se häntä haitannut. Eikä se muuten haitannut ollenkaan. Aya oli tehnyt oikeastaan hänelle palveluksen; elokuvakokemus oli muuttunut paljon mielenkiintoisemmaksi, kun hänen huomionsa oli jossain muualla, kuin itse elokuvassa. Niin ja Dominicin ilmeet olivat olleet myös hyvää viihdettä.

Ilmeisesti kahvilan omistaja oli hyvää pataa punapään kanssa, kun tämä jo tiesi, mitä tämä oli tullut syömään. Aya näytti innostuneelta, mutta Daniel tunsi pienen kouraisun vatsassaan jo vain katsoessaan tiskillä kököttävää suklaa-banaanikakkua, joten päätti jättää syömisen sun muun tankkaamisen tytölle. Hänelle tuli vain huono olo jo katsoessaan ylimakean näköistä kakkua, että se vei viimeisetkin näläntunteen rippeet mennessään. Kahvia olisi ehkä ollut järkevä ottaa, mutta hän oli juonut viime tuntien aikana aivan tarpeeksi. Joten pahis tyytyi olemaan tilaamatta yhtään mitään.
Kun tiskiltä oltiin päästy, antoi hän Ayan valkata pöydän melko täydestä kahvilasta ja istahti sitten tätä vastapäätä siirtäen katseensa kahvilan ovelle. Ainakin hetkeksi.
”Eikö sulla tule huono olo tollasesta sokeripommista?” oli mustatukan aivan pakko kysäistä pienen hiljaisuuden jälkeen. Danielia ei koskaan ollut opetettu syömään herkkuja, eikä näin vanhemmalla iällä sellaiset onnistuneet enää kiehtomaan, joten ei siis ollut ihme, ettei hän ymmärtänyt Ayan saamaa nautintoa sokerikasasta. Kyllä kaikenlaiset karkit sun muut upposivat, ei siinä mitään, mutta hän ei vain erityisesti välittänyt niistä. Ja olihan herran hieman pakko osata syödä makeisia, kun Noelle oli koko ajan niitä haluamassa ja samalla tyrkyttämässä niitä hänelle.

Aya istuskeli pöydässä jalkojaan heilutellen ja mutusteli tyytyväisenä kakunpalastaan. Päivä oli oikeastaan mennyt aika mallikkaasti ja se onnistuttiin kruunaamaan täydellisesti tällä ihanaisella herkulla. Tosin Lina kyllä voisi loukkaantua kotona, kun Aya ei söisikään naikkosen keitoksia. Toisaalta porkkanapää pyrki turvallisuussyistä välttelemään taloudenhoitajan keitoksia, jotka eivät aina ehkä onnistuneet niin loistavasti kuin nainen itse antoi ymmärtää. Loppujenlopuksi Aya keitteli aika pitkälti itse omat ruokansa, tai tyytyi syömään kaupan valmisteita. Linan kokkauksista jotkut olivat kirjaimellisesti räjähtävää sorttia. Varsinkin silloin, kun nainen lausahti: kokeilin uutta reseptiä, kannatti pysyä kaukana moisesta keitoksesta.

Daniel kysäisi jotain kakunpala makeuteen liittyvästä huonosta olosta. Aya virnisti nappasi lusikan suustaan ja tuijotti toista hetken pitkään.
"Vaikka mä välillä käyttäydyn niinko alkuasukas, todellisuudessa olen nainen ja naiset yleensä tykkää makeasta.. Ja toisekseen mä olen sattunut niin onnelliseen asemaan, että vaikka kuinka söisin näitä niin en liho, joten" Sitten jatkettiin tyytyväisenä kakun mutustelua ja tuijoteltiin Dania. Toisen ajatuksia oli jälleen kerran mahdoton tulkita, vaikka Aya oli aina kuvitellut olevansa hyvä tulkitsemaan ihmisiä. Toisaalta juuri tämä oli yksi niistä syistä, jonka vuoksi Dan oli niin kiinnostava. Toinen oli niin kovin erilainen kuin muut Ayan tuntemat pojankoltiaiset. Yleensä kaikki olivat enemmäntai vähemmän avoimia, mutta Dan oli varsin mielenkiintoinen sillä tuosta ei oikein ottanut selvää. Tänäänkin elokuvateatterin pimeydessä, toinen oli kiusannut häntä ilman ongelmia ja nyt.. Miekkonen oli jälleen hivenen luotaantyöntävä. Porkkana ei kuitenkaan antanut asian häiritä, tai ainakaan vaivata.

Viimein Aya laski lusikan lautaselle, vaikka kakkua oli vielä paljon jäljellä.
"Kuule Dan.. Mä olin ihan varma että sä annoit mulle pakit sillon.... " Neitokainen lausahti ja tuijotti toista silmät hivenen siristyen. Oli oikeasti vaikea suhtautua tähän tilanteeseen ja tämä taas häiritsi Ayaa huomattavasti enemmän kuin se että toinen sulkeutui hivenen.
"Mikä sun mielen muutti? Vai tuliko sulle vaan fiilis, että haluat kiusata mua tänään ja huomenna taas oot erilainen?" Sydän takoi rinnassa jälleen hivenen nopeammalla tempolla, sillä Aya todellakin pelkäsi toisen vastausta. Olisi todella paha isku vasten kasvoja, jos toinen nyt sanoisi, että halusi vain leikkiä. Tavallaan porkkanapää kuitenkin odotti juuri sellaista lausahdusta. Oli kait saanut liian monta kertaa vasten kasvoja erilaisissa tilanteissa.
"Koska jos sä haluat vaan leikkiä ja kiusata mua niin.. Mä haluan tietää sen nyt.. " Aya oli todennut ottavansa mieluummin sen iskun nyt kuin myöhemmin.. Silloin se nimittäin luultavasti kirpaisisi enemmän kuin nyt.

Dominic kurkkasi kahvilan ikkunasta ja näki kaksikon istuvan vastakkain toisiaan. Ayan kasvot olivat vakavahkot, joten nuori mies oli varma että Dan oli juuri loukannut prinsessaa pahasti. Samassa porkkanapää kuitenkin käänsi katseensa suoraan Dominiciin ja kohotti toista kulmaansa. Rasvaletti ei ilmeisesti aikonut antaa periksi, toisaalta söpöä, ällöttävää ja karmivaa. Aya käänsi kuitenkin nopeasti katseensa takaisin mustahiuksiseen edessään, hän ei nyt kiinnittäisi idioottiin huomiota, ehkä sitten kun itsetunto kaipaisi pönkitystä seuraavan iskun jälkeen..
"Ja jos sä ihmettelet miksi mä kysyn niin.. No mä olen viime aikoina saanut aika monta kertaa turpaan, niin... " Sitten laskettiin katse jälleen kakkuun. Ihan sama Dominicille ja Danille.. Ayalla oli suklaabanaanikakkua.

”Vai niin”, miehenalku totesi tyrskähtäessään peittääkseen pienen naurahduksensa, mutta huulet vääntyivät huvittuneeseen hymyyn samalla, kun katse siirtyi taas mukamas niin kiinnostavan näköiseen toisessa pöydässä istuvaan naiseen. Katsekontaktia oli kuitenkin vältettävä, ainakin näin hetken aikaa, hän ei nimittäin halunnut saada mielikuvaa Ayasta metsässä intiaaniheimon ympäröimänä. Ja paras tapa saada mielikuva pois mielestä oli yksinkertaisesti kääntää katse pois sen aiheuttajasta ja yrittää ajatella jotain muuta. Mutta eikö luolamies olisi parempi? Niillä oli sentään kunnon aseet, nuijat nimittäin, ja Daniel pystyi paljon paremmin kuvittelemaan punapään heilumassa nuijan kuin keihään kanssa..
.. Niin ja miten kävikään sen mielikuvan kadottamisen kanssa?
Mustatukka ei voinut muuta kuin painaa huuliaan tiukemmin yhteen yrittäessään karkottaa hullua ajatusta pois mielensä perukoista. Helppoa se ei kuitenkaan ollut.

Pakit? Missä vaiheessa hän oli muka niin tehnyt? Eikös hän vain ollut sanonut tarvitsevansa harkinta-aikaa, ennen kuin vastaisi tytölle? Joten mistä helvetistä tuo nyt sellaisen kuvan oli saanut? Okei, hän myönsi, että se kuulosti vähän huonolta Ayan korvissa, kun hän pyysi itselleen aikaa. Ja sellaisessa tilanteessa yleensä toinen osapuoli otti kaiken hyvin negatiiviksesti. Mutta pitikö punapään sitten mennä ja tehdä omia päätelmiä, vaikka hän oli varta vasten luvannut antaa selvän vastauksen tälle hieman myöhemmin? Mikä logiikka siinä oli?
… Naiset…
”Halusin vaan kiusata.” Daniel vastasi otettuaan paremman asennon tuolilla ja siirsi tummat silmänsä jälleen vastapäätä istuvaan Ayaan. Hän antoi tarkoituksella pienen hiljaisuuden laskeutua heidän välilleen, ennen kuin jatkoi, ”Mutta on toinenkin syy, se vaikuttavampi sellainen.”
Voisiko Dan vain ottaa ja viskaista asian pussipirun naamalle, vaiko antaa tämän itse arvata? Luultavasti ensimmäinen vaihtoehto olisi Ayan kannalta parempi, mutta toinen vaihtoehto oli enemmän hänen puolellaan. Ei tarvitsisi sanoa mitään suoraan. Ongelmaksi tulisi kuitenkin se, että naisenalku voisi tulkita hänen sanansa täysin väärin ja vetää lisää VÄÄRIÄ johtopäätöksiä. Siitäkös riemu ratkeaisi.

Pahis jaksoi hetken aikaa napittaa tyttöä silmiin, kunnes sipaisi niskaansa ja päästi kaikki ilmat ulos keuhkoistaan.
”Olen kiinnostunut susta, äläkä kysy, miksi. Koska en aio vastata”, katse oli onnistunut karkaamaan pöytään, eikä Daniel saanut sitä nostettua siitä Ayaan. Häntä nolotti. Hänestä tuntui kuin suuri taakka olisi saatu pois harteilta, mutta hän ei osannut iloita siitä. Tunteiden kertominen ei ollut hänen parhaita puoliaan, ei todellakaan. Jo lauseiden rakentaminen pään sisällä oli aiheuttanut sellaista tuskaa, ettei hän olisi edes halunnut jatkaa koko asian ajattelua. Mutta hänellähän ei ollut mitään menetettävää. Oli nimittäin selvää, että punapää oli kiinnostunut hänestä, joten… Niin… Siltikin se tuntui vaikealta.

'Halusin kiusata Tässä vaiheessa ilmat tuntuivat karkaavan keuhkoista ja katse siirtyi väkisinkin kakkuun. Aya hillitsi haluaan iskeä suklainen luomus päin Danin naamaa ja samalla hillitsi myös halua sanoa jotain mä arvasin tyylistä. Samassa toinen kuitenkin jatkoi ja ruskeat silmät kohosivat toiseen. Toinenkin syy.. Mikä hemmetin toinenkin syy. Miehet olivat vaikeita, niistä ei ottanut selvää oikeen koskaan.. Tai ainakaan tästä kyseisestä miehestä ei ottanut. Jotakin se siinä kakisteli ja tuntui ettei saanut sanaa suustaan. Teki mieli hypätä koroilla sen jalan päälle, jotta sen suusta saisi vastauksen nopeammin.

Sydän takoi edelleen rinnassa ja päässä surisi. Mikäköhän se toinen syy olisi? Pahismiehet jos tunsi niin jotain sen tyylistä, että halusin tehdä Domin mustasukkaiseksi ja näyttää sille kaapin paikan tai jotain muuta älytöntä. Samassa Daniel oli kuitenkin kakaissut jotain ihan muuta suustaan ja Aya kohotti kulmaansa kevyesti. Surina päässä lakkasi ja hiljaisuus lankesi, tukkien ajatuksenjuoksun kokonaan. Hän oli siis onnistuneesti tulkinnut toisen toiminnan väärin. Olipa yllättävää. Nyt teki mieli vastata jotenkin järkevästi, muttei osattu sitäkään. Tuijotettiin vain toista silmät suurina, huulet raollaan ja täysin peura-ajovaloissa-ilmeellä muutenkin. Ensimmäistä kertaa ikinä Aya tunsi tiltanneensa ihan totaalisesti. Keho jumitti, aivot jumittivat, elintoiminnot jumittivat.

Hetken aikaa siinä tuijoteltuaan ja useiden eri kasaa-itsesi-15-sekunnissa-metodien jälkeen tuo viimein hekäisi kevyesti. Daniel sen sijaan tuntui nolostuneen, mikä taas oli äärimmäisen söpöä. Porkkanapää tuijotti edelleen, silmät sulkeutuivat muutaman kerran ja avautuivat vain kertoakseen Danielin tuijottavan pöytää. Silmät siristyivät ja kasvoille kohosi pehmeä hymy. Tämä hymy sai Dominicin liikahtamaan, kompastumaan kengännauhoihin ja mätkähtämään katuun. Aya ei tosin kiinnittänyt moiseen tapahtumaan yhtään ainoaa huomionsa osaa. Tuo nimittäin pitkän hiljaisuuden jälkeen kohotti kätensä koskettamaan Danielin leukaa. Pojan kasvoja kohotettiin varovasti ja sitten hymyiltiin jälleen pehmeästi. Sen jälkeen ote irrotettiin, sormilla pyyhkäistiin vielä kevyesti toisen kasvoja, ennenkuin vedettiin käsi takaisin syliin.
"En kysy.. Koska en mäkään kykene tohon vastaan, jos sä kysyisit multa miksi.." Vastattiin sitten ja kohautettiin olkia. Tuli väistämättä olo, että olisi hyvä vaihtaa puheenaihetta. Ei hän halunnut saada Dania vaivautuneeksi, silloin ei olisi kenelläkään mukavaa.

Hetken aikaa pohdittiin seuraavaa kysymystä ja sitä miten asia muotoiltaisiin oikeaoppisesti.
"Sanoitko sä muuten Domille jotain silloin kun mä marssin ulos sieltä teatterista? Mulla oli semmoinen kutina että se olis muuten tullut lähemmäs kärkkymään" Aya lausahti sitten uudelleen täysin normaalilla äänellä, tarttui lusikkaan ja rupesi jälleen mutustelemaan kakkua, niinkuin mitään ei olisi äsken tapahtunut.
"Mä olin sille kyllä vähän ilkee.. Annoin sen ensin kiehnää ja sitten vaihdoin lennossa" Virnistettiin toiselle ja tietämättä oli silmiin noussut Ayalle hyvin harvinainen tuike.

Aika tuntui pysähtyneen paikoilleen. Tai sitten se lipui niin tuskallisen hitaasti eteenpäin, ettei Daniel tiedostanut sitä. Kuinka vain, hänellä oli vaikea olo ja halusi sen katoavan, eikä aika osannut auttaa sen kanssa. Hänen olisi sittenkin kannattanut tilata jotain. Jotain, johon voisi tällä hetkellä kiinnittää huomionsa luontevasti, kuin että tuijotella mitään tekemättä pöytää. Mutta oliko herra odottanut tällaisen tilanteen tulevan? Ei tietenkään.
Pehmeä käsi tunnettiin leualla, mikä sai miehenalun jäätymään hetkeksi aikaa paikoilleen. Tosin kun vieraat sormet yrittivät sipaista hänen kasvojaan, veti hän kasvonsa neidon käden ulottumattomiin katsoen tätä ehkä hivenen haastavasti eli toisin sanoen työnsi taktisesti tuoliaan kauemmas pöydästä ja nojautui niin paljon kuin vain voi tuolinsa selkänojaan. Liikaa fyysisyyttä tälle päivälle. Eikä hän edes tuntenut Ayaa kunnolla ja hän oli sen tyyppinen ihminen, joka ei pitänyt siitä, että vähänkään vieraat koskivat häneen – niin kyllä hän itse sai koskea muita. Aivan sama, oliko se sitten vahingollinen tönäisy tai mitä tahansa muuta, siitä vain ei pidetty.
Siinä vaiheessa se pienikin hämmentyneisyys oli pyyhkäisty pois kasvoilta ja tilalle oli loihdittu välinpitämätön ilme, se normaali perusilme, eikä hän tehnyt muuta kuin hymähtänyt Ayan sanomisille. Hänellä ei ollut mitään intoa jatkaa kyseistä aihetta.

”En mitään ihmeellistä. Mitä nyt pari sanaa vaihdoin sen kanssa”, miehenalku totesi kohauttaen viattomasti olkiaan. Se, mitä hän oli Domille sanonut, jääköön se pimentoon ikuisiksi ajoiksi. Tummat silmät vilkaisivat ikkunasta kurkkivaa, tuttua rasvanaamaa, mikä sai katseen sähköistymään. Selvä viesti siitä, että kannattaisi nyt lähteä lipettiin tai ainakin kadota Danielin näköpiiristä. Dominic tajusi hyvin nopeasti vihjeen ja vaihtoi kyttäyspaikkaa, yrittäen tällä kertaa olla näkymätön kaksikolle.
”Ei ihme, että mulla oli outo kutina koko ajan. Totta kai luuseri oli seurannut meitä tänne asti.” tokaistiin ja vilkaistiin paikkaa, jossa Dominic oli hetki sitten ollut. Nimittäin, jos mustatukka olisi kyseisen idiootin näköpiiriinsä saanut, olisi hän mennyt omakätisesti heittämään tämän lähiroskikseen hankkimaan itselleen kasvonaamion finniseen naamaansa.
”Se ei ole ongelma eikä mikään. Oikeastaan sun pitäisi tallata vähän enemmän Dominicin kasvoja, niin ainakin tajuaa, ettei sillä ole mitään mahdollisuuksia.” toisen katseeseen vastattiin ja kulmia kohotettiin hivenen ilkikurisesti, sekä suu painui mutruun, joka muuntautui vinoksi hymyksi.

Sitten pahis äkkäsi kellon kahvilan seinällä, joka näytti jo sen verran paljon, että hänen olisi syytä alkaa valua pikkuhiljaa kotiinsa. Olihan siellä nimittäin ruoka jo odottamassa ja nälkä alkoi tehdä paluutaan vatsaonteloon. Hän kuitenkin päätti olla mainitsematta asiaa, sillä halusi saada itse, omakätisesti saatettua Ayan kotiinsa. Ties vaikka Dominic yrittäisi vielä jotain kepulikonsteja.

Aya oli jähmettynyt hetkeksi toisen liikkeiden takia, mutta koitti parhaansa mukaan olla välittämättä niistä. Ajatukset kuitenkin jumittivat väkisinkin kyseiselle asialle joten seuraavaan hetkeen toiselle ei juuri lausuttu sanoja. Nyökkäiltiin vain ja mutusteltiin kakkua loppuun. Dominic voisi hänen puolestaan tunkea naamansa vaikka katukiveyksen sekaan, se oli Ayalle aivan yksi ja sama. Mieli oli edelleen sekaisin ja teki oikeasti mieli sanoa toiselle muutama valittu sana. Miksi miesten takia piti aina olla ihan sekaisin, no koska ne olivat itse ihan sekaisin. Sanoivat toista ja tekivät toista.. Kierania ja Dominicia ei laskettu, koska ne eivät olleet miehiä.

Danin vastaukselle kohotettiin kuitenkin pienesti kulmaa, mutta sitten tyydyttiin jälleen vain nyökkäilemään. Ayakin yleensä huomasi nopeasti, jos joku tuijotti. Tuli sellainen inhottavan kihelmöivä tunne, joka alkoi ajanmyötä ahdistaa enemmän ja enemmän. Nyt kuitenkin oltiin suhteellisen tyytyväisiä, sillä Danielin mulkaisu sai Domin katoamaan jonnekkin. Ihan sama minne, mutta toivonmukaan mahdollisimman kauas. Olisipahan yksi ongelma vähemmän.

Äkkiä Ayan puhelin piippasi. Tyttö kohotti kulmaansa ja kaivoi puhelimen laukustaan. Lina tietenkin uteli missä tyttönen viipyi ja totesi viestissä että jollei hän olisi kotona puolessa tunnissa, menisi soitto kotiin.. Aya irvisti, jos taloudenhoitaja jossain oli tarkka niin siitä missä neitokainen liikkui. Ja nyt oltiin vielä idiootisti menty mainitsemaan, että tultiin kotiin heti elokuvan aikoihin. Asian olisi voinut kuitata vain lähettämällä viestiä Danielin seurasta, mutta niin ei tällä kertaa kuitenkaan tehty. Sen sijaan tuo kohotti katseensa Danieliin, siristi silmiään hivenen ja huokaisi.2
"Mun pitää mennä kotiin tai Lina soittaa mutsille. Ja mä jätän mieluummin kuuntelematta sen kotkan marmatukset" Aya töksäytti ja nousi ylös tuolistaan. Kahvilan omistajalle heilautettiin kättä, vilkaistiin Danielia ja lähdettiin mahdollisimman tyynenä kävelemään ulos.

Ulkona oli jo alkanut pimentyä, mikä teki roskiksessa lymyävästä Domista yllättävän pelottavan Ayan silmissä. Tyttö olikin tökännyt välittömästi kahvilan ovelle ja vilkaissut Danielia. Toiselle oltiin irvistetty pienesti, sitten oltiin vedetty syvään henkeä ja astuttu ulkoilmaan.
"Miksi vitussa täällä tulee näin aikaisin pimeää.. Muutan jonnekkin jossa ei tule koskaan pimeää tai sitten ostan jonkun panssarivaunun jolla ajelen ympäriinsä..." Muristiin hiljakseen, mulkaistiin roskisdyykkari Domia pahasti ja marssittiin mahdollisimman rauhallisesti eteenpäin, vaikka teki mieli tehdä strutsit ja haudata pää hiekkaan.

Danielin onneksi Ayan pitikin lähteä kotiin, tai no onneksi ja onneksi, sillä taloudenhoitaja oli antanut käskyn. Niin, se hullu japanilaisnainen, jota Dan halusi kaikin mahdollisin tavoin vältellä. Siinä oli nainen, joka ei muuta osannut ajatella kuin vain seksiä, sen oli huomannut jo melkein heti kun tämä avasi suunsa. Ja tämä taisi olla kantelupukki, joka kertoi kaiken mahdollisen punapään äidille.. Ties missä tämän äiti olikaan..
”Selvä”, miehenalku sanoi nyökäten ja tyttö ehtikin jo nopeasti kipittää kahvilan ovelle, mikä sai tummatukan nousemaan ylös tuoliltaan ja suunnistamaan myöskin ulos kahvilasta. Hämärä oli jo päässyt laskeutumaan. Se saikin Danielin muistamaan Ayan pelkäävän pimeää, joten oli vain kaksi kertaa parempi idea lähteä saattamaan tätä kotiin.
Parilla harppauksella neito saatiin kiinni ja kävelyvauhti suhteutettiin tämän vauhtiin viestien sitä, että hän saattaisi tämän kotiinsa. Dominicia vilkaistiin varoittavasti, mutta sen enempää huomiota ei moiselle saastalle jaettu, ei vaikka käskettäisiin.

Matka sujui mutkattomasti niitä näitä jutellessa, vaikkakin Dan oli tapansa mukaisesti hieman hiljaisempi, muttei läheskään niin hiljainen kuin täysin vieraiden kanssa. Hän vain tarvitsi aikaa tutustua Ayaan paremmin, jotta saisi kakistettua enemmän puhetta ulos suustaan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ollut paljoa tehtävissä sille asialle.
Kun punapää oli saatettu turvallisesti kotiovelle asti, ei herran auttanut muu kuin toivottaa tälle hyvää yötä ja lähteä kohti kotia, jossa odotti ruoka, jota hänen vatsansa alkoi yhä enemmän vaatimaan itselleen. Siinä samalla vilkuiltiin ympärille, josko Dominic olisi sattunut seuraamaan heitä, mutta ei ilmeisesti. Nörtti oli antanut tältä päivältä periksi. Niin ja saisi luvan antaa koko asian olla ellei haluaisi saada nenäänsä lyttyyn!

//Danskuliini poistuu~

Ayan matkanteko sujui onneksi vaivattomasti, sillä Daniel oli ollut niinkin kultainen että oli lähtenyt saattamaan häntä. Hetken aikaa tämä olikin ajatellut saavansa juosta korkkareissa kotiin. Se olisi hyvin epämukavaa ja jalat olisivat olleet huomenna niiiiiiin kipeät. Kuitenkin Aya oli jaksanut jutella myöskin kävellessään nimenomaan niitänäitä, toivotella hyvät yöt ja painua sitten sisälle.

Sisälle päästyään eteisessä vastaan tuli Tico, joka vaati kauheasti huomiota, tosin nuuhkaistuaan Ayan vaatteita tuo alkoi murjottaa.. Ilmeisesti hän siis tuoksui eräälle Ticolle tuntemattomalle mieshenkilölle. Olohuoneesta paikalle syöksähtivät myös petolintu 1 ja 2, jotka aloittivat välittömät utelut missä tyttönen oli ollut. Tyynesti todettiin jotain kakunsyömisestä, jolloin Linan ilme valahti.

Viimein Aya laahautui yläkertaan ja rojahti sängylleen. Tyyny vedettiin leuan alle ja kasvoile nousi pieni hymy. Ehkä tämä tästä..

((Däännkks pelistä <3))