party like a rockstar

Yleensä niin hiljaisella rannalla kuului nyt kovaa melua, nuotion rätinää ja radiosta raikuvia, enimmäkseen vain ärsyttäviä lauluja. Kello näytti ehkä keskiyötä tai vastaavaa, mutta ainakin oli pimeää ja kuun lisäksi rantaa valaisi suuri, kokon näköinen nuotio. Rannalla oli selvästi menossa jonkin sortin juhlat, sillä siellä täällä oli pulloja ja melukin oli sen mukaista. Myös Alex oli siellä kaikkien enemmän tai vähemmän kännissä olevien kapinallisten seassa. Tuolla oli toisessa kädessään vajaa kaljapullo, mutta toinen käsi oli kiertynyt kurvikkaan punapään vyötärölle. Tyttö kiehnäsi pojan kylkeä vasten ja nuoleskeli tuon kaulaa, samalla supatellen jotain. Alex virnuili ja välillä yltyi taputtelemaan tyttösen takapuolta tai suutelemaan tuota, mutta suurimman osan ajasta poika oli selittämässä jotain suurta parille muulle kaverilleen.

Rannalla oli tosiaankin melko villi meininki ja paikalla oli vain kapinallisia tai yhtä ”sekopäisiä” tapauksia. Muutamat istuivat rauhallisesti ja kuuntelivat radiota sekä nauttivat alkoholista. Lähempänä vettä oli menossa jonkin sortin tappelu ja kauempana oli porukkaa uimassa. Kokon vierellä harrastettiin suunnilleen vaakamamboa tai ainakin muutama pari oli villiintynyt painiskelemaan ja tukehduttamaan toisensa kielillään. Sitten oli muuten vain sekoilevaa ja ryypiskelevää porukkaa ja pari muuta tappelun alkua. Alex kuului siihen ”muuten vain sekoilevaan” porukkaan.

Pojalla oli yllään tummat farkut ja musta t-paita sekä tuon musta pitkähihainen oli sen kyljessä vonkaavan punapään päällä. Tyttö oli valittanut kylmyyttä ja Alex oli nihkeästi luovuttanut paitansa tuon käyttöön. No eiköhän tuo saisi sen vielä takaisin illan kuluessa tai viimeistään aamulla kadotessaan noukkisi paitansa mukaansa.

# Chaos & Acid.

- And here we go <,x vaakamambo... 8'DD En lainkaan repeilly, on ollu ennenki jännä kyseisen köh harrasteen kanssa, vaikkei suinkaan sen parissa <,x -

Rannalta kantautuva hullu meteli ja naurunremakka, kaikki nuo bileiden äänet saivat kissamaisen hymyn kaartumaan tatuoidun punapään huulille. Juuri tätä hän oli kaivannut ollessaan poissa San Diegon undergroud piireistä. Rajuja bileitä, jossa kaikki olivat läpensä kännissä ja muissa huuruissa. Bileitä, jossa kaikki panivat kaikkia ja tuskin kellään olisi etukäteen hajuakaan siitä kenen vierestä tulis aamulla heräämään. Milalla ei ainakaan ollut, sitten pienintäkään.

Punaiseen olkaimettomaan minimekkoon sonnustautunut villi punapää sai melkein raahata perässään lähemmäs kaksimetristä lievästi ilmaistuna lihaksikasta poikaa. Acid ei ainakaan vielä näyttänyt kovin innokkaalta bilettämään, vaikka kiltisti kantoikin Jamien laukkua. Ei se mikään käsilaukku ollut, vaan kunnon laukku täynnä kilisevää. Riittäisi siitä toki Acidillekin, ja muutaman pullon jälkeen poikakin olisi fiiliksissa. Ainakin Mila uskoi niin.
Poikaa vain otti päähän, kun Jen ei ollut innostunut lähtemään heidän kanssaan rannalle, mikä ei oikeastaan ihmetyttänyt Milaa lainkaan. Tyttöhän oli aivan liian hieno sellaiseen... No, eipä se tarkoittanut etteikö Acidilla olisi saanut olla hauskaa.

Kokon läheisyyteen päästyään Mila heilautti kättään muutamalle tutulle ja löysäsi nyörejä, joista hänen mekkonsa selkämy koostui, hieman. Vihreä katse haravoi lähi ympäristöä. Acid asteli tytön rinnalle laskien laukun maahan ja raivaten istumatilaa. Mikä oli hänen koollaan ja maineellaan helppoa, sillä heikommat katosivat lähistöltä nopeasti.
Poika nappasi näppärästi laukusta itselleen pullon kirkasta ja veti sitä raakana. Mila irvisti, itse hän joi mieluummin raakana vain Lemon Giniä. Kissamainen virne leveni entisestään ja silmissä välähti.

"Alex Hunt, tänne sieltä heti, jos vain satutkin olemaan kävelykunnossa enää!", ääni oli hyväntuulinen, joskin sävyltään käskevä. "Acid kärsii sydänsuruista, et lainais sille hieman tota barbieta?"

Kuullessaan tutun äänen Alex kääntyi ja tavoitti heti oranssipäisen tytön katseellaan.
”Tulossa!”, tuo huikkasi takaisin ja heitti kaljapullon jollekin kaverilleen, lähtien lievästi hoipertelemaan kohti Jamieta. Seuraavat tuon sanat saivat pojan naurahtamaan ja lähelle päästyään Alex tönäisi kyljessään kiehnänneen misun Acidia kohti.
”Mees nyt piristää kaveria!”, tuo käskytti ja punapää pyöräytti silmiään, kuitenkin mennen heti kiehnäämään kaapinkokoisen pojan kylkeen. Alexin huomio taas kiinnittyi täysin oranssipäähän ja tuo veti huulilleen parhaimman virneensä, kohottaen kulmiaan.
”Suakin näkee! Tälläset juhlat on ollutkin tylsiä ilman sun rint—upeaa olemusta.”, poika lirkutteli ja yritti katsoa tyttöä silmiin, vaikka välillä havahtui tuijottamasta tuon rintavarustusta. Päätään hieman ravistaen tuo nosti katseensa taas kerran JR’n silmiin ja katsahti perään Acidia.

”Aciiiiid! Mitä se mies mököttää? Ongelmia likan kanssa vaiii?”, pahisten klikkiin kuuluva huusi lievästi kännisellä sävyllä ja kohotti kulmaansa. Kuitenkin nopeasti Alex siirsi huomionsa JR’lle. Tuo oli kuitenkin kaksikosta se.. enemmän silmää miellyttävämpi puolisko. Poika kyllä vilkaisi myös kassia, jota kaapinkokoinen urheilija oli kantanut ja virnisti leveästi tytölle.
”Toitte juomistakin! Asiaa!”, Alex hihkui ja horjahti eteenpäin, napaten Jamien hetkeksi halaukseen. Lievässä kännissä ja näin kavereiden kesken poika oli vaikka miten sosiaalinen. Lopulta tuo päästi tytöstä irti ja virnuili vain.

Mila hymyili tyytyväisenä, kun Alex ei tehnyt mitään vastustaakseen hänen tahtoaan. Niin miksi olisikaan, olihan hän nyt sentään huomattavasti katseltavampi kuin se edellinen barbie. Toisaalta hänessä oli sisältöäkin.
Jamie virnisti kissamaisesti Acidille, joka kiersi kätensä tytön lantiolle varovasti mulkaisten ensin murhaavasti Alexin suuntaan kuin kertoen, ettei tämä tähän jäisi.
"Epäilemättä. Miten te oikein olettekaan pärjänny ilman mun upeaa olemustani. Ja kuten jo meinasit ilmaista, niin ei rinnoissakaan mitään valittamista ole. Ihan sillä, että silmät on ylempänä", Mila kehräsi vinkaten silmää pahispojulle.

Acid pyöräytti silmiään ja kaatoi lisää viinaa kurkkuunsa välittämättä sen poltteesta. "Mä ja Jen taitaa olla historiaa", poika tyytyi tuhahtamaan ujuttaen kättään tytön vaatteiden alle. Mila hymähti.
"Kyllä se näyttää pääsevän yli. Tajuais vaan, että Jen on aivan liian tusinakamaa miehelle Acidin jättiläisen raameissa..."
Mila heitti päätään hieman taaksepäin saaden hiukset taaemmas.

"Joo, tuotiin. Eihän me nyt kuivin suin aateltu täällä hillua", Mila naurahti hieman hätkähtäen Alexin yllättävää halausta. Naureskellen tyttö kuitenkin kiersi kätensä toisen ympärille.
"Hei, wow! Ootsä treenannu vai onko siitä vaan ikuisuus kun sä oot viiheks tunkenu iholle?", Jamie naureskeli. Huntin pojilla oli no, pahoja tapoja. Eipä se mitään haitannut, kun ei Milakaan sattunut mikään siveellinen ja viaton olemaan.

Alex köhähti Milan mainitessa jotain rinnoistaan ja tuon katse ampautui heti jonnekin siihen rintavarustuksen tienoille, mutta viimeisimmät sanat saivat pojan nostamaan katseensa takaisin tyttösen silmiin. Acidin puhuessa pahis yritti edes näyttää surullista naamaa, mutta Milan taas puhuessa tuo naurahti.
”No eiköhän Mira viihdytä sua!”, tuo huikkasi ja punapää vilkaisi nopeasti Alexia, mutta taisi sen jälkeen sitten täysin keskittyä Acidiin. Toisaalta tuota suututti hieman, että oli menettänyt varman panonsa kaapille, mutta eiköhän rannalla ollut muitakin epätoivoisia tapauksia. Tosin.. kyllä oranssipäinen JR’kin kelpaisi. Poika siirsi katseensa tyttöön ja virnisti pirulliseen sävyyn.
”Kuka täällä muka olisikaan kuivin suin?”, tuo kysäisi kovaan ääneen ja muutama erittäin känninen tapaus karjaisi taka-alalla, heiluttaen kaljapullojaan ilmassa.

”Mähän treenaan aina!”, Alex jatkoi ja vinkkasi silmäänsä tytölle.
”Ja toisaalta siitä on liian pitkä aika kun oon tullu sun iholle.”, tuo jatkoi vihjailevasti ja virnisti pervoon sävyyn päälle. Aina ehdottelemassa – miten yllättävää!

Mila pyöritteli hieman päätään pojan 'murjottaessa'. Acidille osoitettu kommentti siitä, että Mira kyllä vihdyttäisi poikaa sai Milan hymähtämään. Hyvä niin, saisi jalkapalloilijakin muuta ajateltavaa kun Jenin ja suhdesotkut.
Acid ei itsekään enää jaksanut keskittää ajatuksiaan Jeniin, kun pääsäkin alkoi jo hieman heittämään viinan avustuksella. Poika veti punapäisen Miran syliinsä ja keskittyi leikkimään tytön kanssa.

Mila nauroi heleästi kommentille ja huudoille. Niinpä, juomaanhan tänne oli tultu. Ja näkemään niitä kavereitakin.
"Salilla asuvat pojat on tylsiä, ne puhuu vaan itsestään", Mila naurahti eikä vilkaissutkaan Acidiin päin vaikka tunsikin kaapin mulkaisun selässään.
"Miks mä en yhtään yllättyny tosta kommentista? No, palkinto pitää ansaita, ettäs tiedät", Jamie julisti ja päätti sitten istua hiekkaan laukun viereen. Nykäisipä pahatar Alexinkin perässään hiekalle ja kaivoi heille molemmille bisset laukusta.

"Ah, palkka päivä", tyttö naurahti ja sai Acidinkin hörähtämään. Nähtävästi se sentään kuunteli Milan juttuja minkä Miran rinnoilla leikkimiseltään kerkesi.

”Kuka sanoi, että treenaan salilla?”, Alex virnisti ja iski silmäänsä. Kyllähän tuo joskus kävi salilla, mutta vain melko harvoin. Yleensä treenaus tapahtui.. muilla tavoilla. Virne kuitenkin muuttui koiranpentumaisen kerjääväksi, kun Mila sanoi että palkinto oli ansaittava.
”Mutta hei, sehän voisi olla sellainen.. tervetuliaispalkinto.”, tuo lirkutteli ja silmät pikkupoikamaisesti tuikkien katsoi oranssipäätä. Nykäisyn takia poika rämähti suhteellisen hallitusti istumaan ja otti vastaan Milan tarjoaman kaljan – tietysti. Tuo vetäisi aggressiivisen oloisesti pullon korkin jonnekin ja nosti sitten sen huulilleen, vetäen kaljaa sisuksiinsa monen, pitkän kulauksen verran. Lopulta kun pullo irtosi Alexin huulilta, tuo naurahteli itsekseen ja pyyhkäisi leukaansa sekä yritti olla roiskuttamatta kaljaa ympäriinsä. Tuo siirsi katseensa Milaan ja virnuili, nojautuen hieman lähemmäs, jonnekin tytön korvan tienoille.
”Mitenkähän mä saisin hankittua tän palkinnon?”, poika kysäisi hieman käheästi ja sammaltaen, sitten vetäytyen kauemmas ja iskien jälleen kerran silmäänsä.

Alex vilkaisi myös Acidia ja Miraa, jonka rinnat näyttivät saavan oikein suurta huomiota kaapilta.
”Ennen kun rupeatte touhuamaan mitään, muistakaa että se paita on minun. En halua ajatellakaan mitä se paita joutuu kärsimään jos joutuu teidän väliinne!”, poika mesosi ja heilutti kaljapulloa, painottaen sanoja ”minun” ja ”teidän”. Sanojensa jälkeen pullo kohosi taas jonnekin huulien tienoille ja Alex antoi alkoholin virrata. Juomishetkensä jälkeen huomio kiinnittyi taas Milaan ja poika virnisti tuolle.
”Kato nyt anna jotaaaaain.. sääliä, menetin mun muijan Acidille ja nyyhky nyyhky.”, Alex selitti oranssipäälle ja yritti näyttää mahdollisimman viattomalta, kuin vain lievässä hiprakassaan pystyi näyttämään.

Tyttö pyöräytti silmiään kommentille, Alex kuvitteli kai olevansa fiksukin. Huvittava, ja selvästi kännissä. No, mukava poikahan tuo oli, eikä Milalla ollut nuorta Huntia vastaan mitään. Kerjääminen huvitti entisestään Jamie kallisti päätään ja käänsi sen kohdatakseen katseen. Lähemmäs toisen kasvoja ei tarvinnut kurkottaa, Alex oli tuonut ne itse sopivalle etäisyydelle.
"Tervetuliaispalkinto? Mielikuvituksesta ainakin lisäpisteitä..." Ulos annetut sanat, ulos hengitetty lämmin hiilidioksidi suuntautui kohti Alexin kasvoja, huulia. Sen verran lähellä JR toista oli. Vetäytyi kuitenkin kauemmas ja käänsi katseensa.
Hän kuunteli korvaansa kähistyt sanat ja hymähti. Nuoren naisen käsi laskeutui Alexin reidelle, liukui siitä sen sisäpinnalle. Kissanainen leikki, koska se sattui tuntumaan mukavalta nyt. Vapaa käsi kuljetti oluen huulille ja kaatoi sitä kurkkuun. Oli oikeastaan jo melko varmaa, että kun Mila oli tarpeeksi kännissä saisi Alex palkintonsa.
"Ole kilttipoika", Jamie kehräsi virnistäen ilkeästi. Kilttiä Alexista ei saisi, eikä Milaa kiltti Alex olisi kiinnostanutkaan. Alex oli tuhma seksiaddiksti, mutta niin oli Milakin.

Acid vilautti keskisormeaan katsomatta johonkin Alexin suunnalle. Sinne mistä ääni kuului, tiedä sitten oliko se sinne päinkään.
"Mua nyt ei tasan haittaa, vaikka sä ottasit ton paidan pois", Acid totesi Miralle ja odottelematta auttoi sen punapään päältä pois.

Jamie naurahti tavoitellen kylmää sävyä, loihti kasvoilleen julman ilmeen.
"Ai, olenko mä sun mielestä joku vitun säälipillu? Et mä olen se joka antaa, ku joku ei saa muuta?", Milan ääni oli kylmää ja loukkaantuneen oloinren. Teatteria, täyttä draamaa, näyttelemistä. Alex tunsi hänet liian hyvin uskoakseen tosissaan Milan antavan säälistä.
Liioitellut eleet katosivat siinä missä olivat ilmestyneetkin ja Jamie hymyili jälleen.
"Acidhan sun muijas sai, en mä. Mä en ole sulle velkaa, Acid on. Kerjää siltä", JR vinkkasi silmää ja virnuili. Kaappi ei reagoinut, tiesi, että sanat olivat ihan odotettavissa. Olihan kyseessä nyt kuitenkin Mila.

Tyttö kaatoi loput oluestaan kurkkuunsa ja poimi laukusta uuden ja avasi sen.

//tää on jumissa, että parasta varmaan ihan suosiolla lopettaa. Kiitos seurasta! (;