Sunset

Aurinko oli juuri laskeutumassa ja taivas oli värjääntynyt erilaisten oranssien ja punaisten sävyihin. Balboa Parkissa ei näkynyt paljoakaan ihmisiä, tuntui jopa että olisi voinut olla "oikean" luonnon ääressä. Kuitenkin puiston hämärtyvässä ympäristössä käveli eräs klikiltään pahiksiin kuuluva. Alex Hunt oli lähtenyt hetken mielijohteesta ulkoilemaan. Poika oli juossut ensin ympäri ja ämpäri, kunnes oli kävellyt keskelle ruohikkoa ja käynyt makailemaan selälleen. Tuo katseli nyt taivasta hieman tylsistyneenä. Olipas ollut taas järkevä idea. Missään ei näkynyt ristinsieluakaan. Alex nousi käsiensä varassa hieman ylemmäs ja katsahti ympärilleen. Mahtavaa, Alex. Voit nyt kävelläkin kotiin, kun et muista minne jätit Chevyn. Tämä puisto oli liian _suuri_. Muristen poika nousi istualleen ja haraisi sormillaan hiuksiaan.
Tuolla oli yllään tavalliset farkut, suhteellisen mukavat lenkkarin tapaiset ja valkea pitkähihainen takki. Takin vetoketju oli auki ja sen alla oli musta tanktop.

Alex meinasi jo nousta jaloilleen ja lähteä etsimään autoaan, mutta koki ajatuksen kuin luovuttamisena. Eiköhän joku tulisi. Tuo vilkuili ympärilleen ja kaatui takaisin selälleen. Poika tuijotti taivasta taas ja ummisti hetkensä silmänsä.

# lyhyt. nora & dawn. ja joo otsikko on ihana. :---------D

Hiljaisessa puistossa auringonlaskun aikaan käveli hoikka, pörröisen oranssin tukan omaava tyttö vaaleanpunaisessa mekossa. Kenkänsä hän oli jättänyt kotiinsa, ja hän sipsutteli paljain jaloin nurmikolla. Tämä Dawn Rowenana tunnettu naisvihaaja ja hieman höperö nuori nainen otti muutamia pyörähtäviä tanssiaskelia puistossa jossa ei tainnut olla ketään muuta kuin hän. Tyttö lauleli hiljaisella, kauniilla äänellä ja vain tanssahteli ympäri puistoa. Hän ei tiennyt syytä miksi oli puistoon tullut, kai kun oli vain kaunis ilta ja häntä laulatti ja tanssitutti.

Dawn huomasi nurmikolla makaavan hahmon, mutta ei lopettanut hiljaista lauluaan, vaan suunnisti tuon henkilön luo. Tyttö hiljeni sitten parin metrin päässä, pysähtyi ja kallisti päätään uteliaasti. Joku miespuolinen tuo oli. Friikki sipsutteli kevyin askelin pojan viereen, kumartui hiukan ja kallisti päätään katsoen toista aivan tuon kasvojen yläpuolelta.
"Hei", Dawn sanoi suloisesti, intensiivinen sininen katse toisen silmissä.
"Miksi sä siinä makaat?" porkkanapää kysyi lapsekkaalla äänellä, sipaisten kevyesti toisen parransänkeä ja jatkaen sitten matkaansa ballerinamaisin tanssiaskelein. Tyttö meni vähän matkan päässä olevalle suihkulähteelle ja hypähti sen reunalle hyräillen.

Alex oli sulkenut silmänsä, hengitteli rauhallisesti kun tunsikin tuijotuksen kasvoissaan ja kuuli sitten jonkun puhuvan. Tuo avasi silmänsä ja kohtasi oitis Dawnin siniset silmät. Seuraavaksi tulikin lisää sanoja ja posken kosketus, pojan räpäyttäessä silmiään. Silmien uudelleen auetessa tyttö olikin jo paennut ja loikkinut gasellin askelin suihkulähteen reunalle. Alex ponnisti ketterästi jaloilleen ja käveli myös suihkulähteen luo, silmäillen uteliaasti Dawnia.
"Hei vain.", tuo totesi ja virnisti pikkupoikamaisen suloisesti. Poika seurasi katseellaan friikkiä ja kuunteli tuon hyräilyä hetken hiljaa, kunnes ravisti kevyesti päätään. Hassu tapaus. Tuo virnisti pehmeään sävyyn ja istahti suihkulähteen reunalle, suunnilleen porkkanapään eteen.
"Makoilin siinä, koska odotin pelastajaani. Sinä et taida kyllä olla prinsessa kiiltävässä haarniskassa, mutta olet silti pelastajani.", Alex piruili ja loi virneen kasvoilleen, tuijottaen tyttöä yläviistoon.
"Saanhan tietää pelastajani nimen?", tuo jatkoi ja räpäytti tummia silmiään, vetäen naamansa niin viattomaksi kuin se Alexin naamalla oli enää mahdollista. Silmiään hetken räpsytellen tuo naurahti ja vaihtoi asentoaan hieman rennommaksi.

Dawn katseli ympäristöään uteliaana kuin pikkulapsi ensimmäistä kertaa ulkona, siniset silmät suurina ja kiinnostusta hehkuen. Hän kuuli pojan kävelevän suihkulähteelle, mutta lähinnä itse keskittyi hyräilyyn ja oranssinpunaiseen auringonlaskuun. Mutta toisen sanoja kuunnellessaan sininen katse siirtyi poikaan, ja hän tuijotti toista tiiviisti. Sitten porkkanapää hypähti istumaan tuon vierelle, katseen hievahtamatta lainkaan pojan silmistä.
"Olen prinsessa vaaleanpunaisessa mekossa, koska prinsessat ei käytä haarniskoja", Dawn totesi kuin asian pitäisi olla itsestäänselvyys.

Kun poika kysyi hänen nimeään, friikki katsoi toista silmiään räpäyttämättä.
"Auringonnousu, Dawn", tyttö sanoi nostaen hiljaa kätensä pojan kasvoille. Sormenpäät kulkivat kevyinä toisen kasvoilla, ja Dawn itse seurasi sormiensa liikettä lumoutuneena. Tai oikeastaan hän tutki katseellaan pojan kasvoja kohdista joita hän kosketti. Sormenpäiden koskettaessa karheaa parransänkeä poskilla ja leuassa, hän kallisti hivenen päätään.
"Ja mikä pulassa olevan neidon nimi on tänään?" porkkanapää kysyi ja siirsi hitaasti katseensa valkeatakkisen silmiin.

Sitten tyttö sipaisi perhosenkeveästi toisen huulia, käännähti ympäri ja laski jalkansa suihkulähteen veteen. Friikki nousi ylös ja askelsi hiljaa suihkulähteen noin polvenkorkuisessa vedessä nostaen mekkonsa helmaa ettei se kastuisi. Dawn vilkaisi poikaan hymyillen, liikkuen sitten istumaan takaisin tuon viereen paitsi hänen jalkansa olivat yhä vedessä. Hän kaartui lähes laskemaan huulet toisen korvalle, hymyillen pienesti.
"Vesi on kylmää", hän kuiskasi nauravaisella äänellä.