- Tälläkin kertaa hyvin jännää~ yksinpeliä <;; -
"Toi on herranjumala kolmas pannullinen kahvia tälle aamulle, pitäskö hieman rajottaa? Kellon kohta yks ja otetaan nyt kuitenkin huomioon, että sä heräsit vajaa puolitoista tuntia sitten", kissamainen naisääni sähähti. Punapää mulkoili harjatukkaista poikaa kulmiensa alta tatuoidut käsivarret puuskassa. Vihreät silmät seurailivat ties monennenko kupillisen katoamista rakkaripojan kitaan. Oikeasti alushousuihin ja löysään harmaaseen miesten T-paitaan pukeutunutta punapäätä vitutti se, että Oxin juottamiseen oli mennyt lähemmäs kaikki hänen viimeisestä kahvipaketistaan. Ja kaupassa käyminen oli yhtä tuskaa.
"Mulla on darra", yläosattomiin ja kulutuspestyihin farkkuihin sonnustautunut, myöskin huomattavan tatuoitu henkilö vastasi ykskantaan. Lause sai kissanaisen vain sähähtämään. "Juo jaffaa, vitun urpo."
Mila sai Oxin vain pyöräyttämään silmiään ja kumoamaan loputkin kupinpohjista kittansa. Pahisneiti olisi voinut liioittelematta haukkua Maddoxin pystyyn ja vielä lopuksi julistaa tuon kofeiiniriippuvaiseksi. Tosin, ketään se olisi tuskin jaksanut liikuttaa ja ne, joita asia vähääkään kiinnosti olivat tosiseikoista jo harvinaisen hyvin perillä.
"Mä en pidä jaffasta", Ox totesi. Vale ja kyllähän Oxin piti tietää että Mila tiesi sen valeeksi. Ei harjatukkainen nyt sentään tyhmä ollut, vaikka välillä jonkinverran hidas tai kiltti.
"Aha", punapää kuitenkin tuhahti oikoen paitaansa hetken, kunnes nousi sohvalta napaten pöydältä mukaansa filtterin ja paperin astellen ulos parvekkeen oven kepeästi auki riuhtaisten. Pieni rasia noukittiin parvekkeen pieneltä pöydältä ja Mila käänsi itselleen näppärin sormin tupakin.
Kaiteeseen nojaten neito sitä poltteli liian suuri paita päällään punaiset hiuksen kevyessä tuulessa heilahdellen. Pian kahvinsa juonut poikakin ilmestyi parvekkeelle rööki hampaissaan tupaten viehättävän seuransa lupaa kysymättä Milan rinnalle.
"Vitutanko mä sua noin kauheesti?", Ox kysyi katsoen Milan kissamaisen vihreisiin silmiin. Poika sai vastaukseksi vain murahduksen, itse tuo pyöritti vain hieman päätään. "Minä? Vai joku muu juttu?", Ox jatkoi uteluaan. mila vastasi tappavalla katseella.
"Turpa kiinni, mua ei kiinnosta vittuakaan keskustella sun kanssas. ja et sinä, mutta kohta asian laita voi olla eri", Jamie tokaisi nokkavasti kääntäen katseensa horisonttiin. Silmissä paloi kiukku ja vahvat tunteet.
"Sä et halua jutella?", Ox vielä yritti, mutta nyt mila heilautti jo nyrkkiä, jonka poika onnekseen väisti. "Joo, ihan hiljaa olen nyt."
Siihen neiti sentään tyytyi, mulkaisun jälkeen. Molemmat polttivat tupakkansa hiljaisina loppuun kunnes Ox lähti sisälle juomaan pannun loput ja Mila käänsi itselleen uuden tupakin.
Päivä kului kolmeen asti aika pitkälti niin, että Mila hääri omiaan aina välillä käyden tupakilla, luonnosteli jopa yhden maalauksen aihion. Ox vain makoili sohvalla lueskellen kirjaa, jonka oli punapäisen neidon hyllystä löytänyt. Joku kerrassaan sekopäinen aatekirja, Justicen jäänteitä kuulemma. Pojalle itselleen siitä varmasti olisi ollut enemmän hyötyä kuin Milalle. Vankila lukemista, Judas paralla kun ei tainnut muuta tekemistä olla kuin lihasten treenaus. No, olisipa kaappikokoisesta melkein veljestä ainakin kissanaiselle hupia, jos tuon ottaisi mukaansa bileisiin tai vaikka kauppaankin. Kenties kouluun, ei tarvitsisi pelotella muita omalla hauiksellaan tai Acidilla. Vain Judasin näkeminen pelottaisi useimmat, muille voisi jopa mainita Justicen linnataustasta... Maddoxin mielestä se olisi ollut kätevä, Milalle asiasta ei edes mainittu.
Ovikello särähti soimaan, Ox oli tippua sohvalta. Hän ei ainakaan ollut osannut ketään odottaa, Milankin ilme oli sitä luokkaa, ettei ketään ainakaan ollut pyydetty tai kukaan ei lupaa ollut kysynyt.
"Kuka helv..?", ox kerkisi aloittaa ennen kuin sai osakseen mulkaisun. "Käy avaamassa ja kato, lyö sitä pesismailalla jos on joku ulosottomies tai jotain. Se maila on siinä ovenpielessä." Maddox ei voinut mitään sille, että naurahti. Mila olisi hänen mielestään saanut itse avata oven, kämppä oli kuitenkin neidin, eikä tuota ollut ennenkään häirinnyt avata vähissä vaatteissa. Ei ollut ennenkuulumatonta pahisneidiltä avata ovea alastikaan. Oikeastaan se oli yleistä, useimmiten ovella oli kuitenkin silloin joku tutumpi, kuten Ox tai vaihtoehtoisesti Acid tai joku muu kaveri tai ystävä.
Ox kokosi itsensä astellen ovelle vetäen sen sitten auki. Sinivihreät silmät rekisteröivät ovella pojan, verissä päin ja itsetyytyväisenä virnuillen. "Vitun Snake", tuo tuhahti suorastaan raivoissaan. Oxia ärsytti suunnattomasti pikkupahiksen tapa hakata kaikki ja tulla itsekin hakatuksi. "etkö kenties uskalla mennä kotiin äidin helmoihin huolehdittavaksi, hä?", poika tivasi iskien kätensä vasten karmia päästämättä toista sisälle. Silmät pitivät tiukan katseensa pojan ruskeissa silmissä. Hymy toisen huulilla hyytyi suorastaan jäiseksi.
"Vedä käteen ja nyt helvetti vittuun mun edestä, kusipää!", Snake julisti raivokkaalla äänellä julmin kasvoin. Ox ei värähtänyt saati väistänyt eleelläkään, Mila sipsutti eteiseen asettaen kädet naisellisesti lantiolleen. Vaatteita punapäälle ei sitten aamun ollut lisää tullut.
"Suakin näkee, pikkumies", tyttö tokaisi saaden veljensä pyöräyttämään silmiään. "Käske ärsyttävä poikaystäväsi pois mun eestä, ole hyvä", Snake tokaisi ja mulkaisten Maddoxia pahasti. Mila vain nauroi paskaisesti. "Saat pussin pakaste sipulisilppua ja sitten saat painua poikaystäväs luo nuolemaan haavojas tai jotain muuta. Älä anna niiden sipuleiden sulaa, ne kirvelee ikävästi, varsinkin jos pussissa sattuu olemaan reikä", neiti puheli iloisesti käväisten pakasteella hakemassa lupaamansa pussin viskaten sen mustatukalle käytävää.
"Hyvää päivän jatkoa", ox ilmoitti iloisesti vetäen oven kiinni miltei Snaken sormille, onnekseen poika ei kuitenkaan ollut välissä. Ja vaikka tuo ovikelloa kuinka raiskasi ei sitä ovea enää avattu. Kiroten Snake joutui luovuttamaan vannoen kostoa lähtien matkoihinsa.
Ox ja Mila olivat molemmat revenneet nauruun, vaikka syy oli melko minimaalinen. Punapää roikkui harjatukan kaulassa miltei tukehtuen räkätykseensä. Oxinkaan pokka ei pahemmin pitänyt, tuon piti ottaa kädellään tukea seinästä, toisella Milasta.
"Vittu on taas jännää!", Ox ilmoitti saaden neidin nauramaan entistä enemmän. "Poika parka", Mila lausui. Jokainen yksittäinen sävy äänessä kertoi, että sanat olivat kaikkea muuta kuin vilpittömiä.