Get that song out of my head! (K18)

Iso C & Felijan (kirjoitinko oikein?) tänne!


"Hei, DJ, pistä se uusin biisi!"

Huudettiin joukon keskeltä. Tunnelma oli katossa niin kuin aina kotibileissä. Nuoret tanssivat transsin vallassa, joka osittain johtui hyvän DJ:n musiikkivalinnoista, jotka olivat tämän hetken kuumimmat biisit. Juomaa ei näyttänyt loppuvan, eikä myöskään ihmisten änkeminen talon joka ikkunoista. Ja missä on juomaa, siellä myös osittain poltettiin ruohoa ja muuta, mikä voisi antaa biletunnelmaa. Jossain särjettiin laseja ja jotkut taas vyöryivät makuuhuoneisiin kuhertelemaan. Mutta useinmat olivat kokontuneet tiskijukan luokse tanssimaan ja ehdottamaan kappaleitaan, joita haluaisi kuunnella. Se passasi vaaleahiuksiselle nuorukaiselle. Hänellähän oli todella laaja valikoima ja mielellään antoi kaikkien kuunneltavaksi juuri miksattuja biisejään, joista oli erittäin ylpeä.

Poker face & bad romancen sekoitus oli vauhdissa.

Tiskijukka oleskeli jonkinlaisessa isossa korokkeessa, johon ei mahtunut oikeastaan ketään muuta kuin hän ja hänen laitteistonsa. Eikä musiikista vastaava oikein tahtonut, että sinne tuli kukaan muu. Humalaiset nuoret voisivat ihan hyvin hajoittaa kallista laitteistoa. Mutta kukaan ei tahtonut tulla hänen vierelleen, sillä musiikki oli niin vertaansa vaille, että se pakostakin pisti lanteet heilumaan.
Tuo vaaleahiuksinen piteli toisessa kädessä paksuja kuulokkeita, kun samalla vasen käsi ohjasi levyä. Hänelle tuotiin aina joskus jotain juomaa, mutta mieluiten pojan suussa oli ruohoa, sillä ainakin se piti hänet liikkeessä lähes koko ajan. Ja näin myös välteltiin koneiston hajoamisen juoman takia.

"Joo, tää on hyvä miksaus, Dexy!"

Dominique Hanson, kutsutaan lempinimellään Dexy, hymyili huutajalle ja sääti volyymia kovemmalle. Ei se ollut DJ:n murhe oliko musiikki liian kovalla naapurien mielestä. Hän teki mitä vain, jotta jokainen bilettäjä sai hyvän tunnelman musiikkinsa takia.
Dominique näytti heiveröiseltä, mutta oli sitäkin vahvempi. Ruohon savu tarttui hänen siniseen t-paitaan, ja näin hän saisi kuulla kotona äidinsä valituksia. Pah, hän ei tuollaisia välittänyt, vaan eli nyt niin täysillä kuin sentään pystyi. Dexy oli tunnettu melkein jokaisessa bileissä ja raahaminen tänne syrjäisempään suoritettiin isoilla rahoilla, sillä nuorukainen ei yleensä viettänyt iltojaan näin kaukana, sillä ongelmana oli koneiston raahaminen. Onneksi, tälläkin kertaa, raha pelasti kaiken.

- melkeen, c puuttu välistä (; but here we go~ -

Felicjan oli jo sen verran kännissä ja pöllyissä, ettei pojalla todellakaan ollut minkään laista muistikuvaa siitä, minne hän oli paitansa hukannut ja miksi ihmeessä tatuoitu rintakehä oli täysin alaston. Huvittavaa se sinänsä oli, sillä pojalla oli kasvoillaan näyttävät peililasit ja kaulassa roikkui muutama metallinen ketju. Housut olivat maastokuvioidut reisitaskuhousut mustalla nahkavyöllä, jossa oli yksinkertainen solki.
Jos rehellisiä oltiin, niin poijasta musiikki oli puhtaasti paskaa, mutta mitä väliä sillä muka olisi ollut, kun poltteli vaan maria tehden itsestään entistäkin vittumaisemman ja julmemman. Tosin sellainenhan Felicjan oli aina, joten tuskimpa sillä mitään väliä oli. Väliä ei toki ollut silläkään, että tuota keesipästä vittupäätä ei tasan oltu näihinkään bileisiin kutsuttu, mutta eipä Felin elämä muutenkaan lupien kyselemiseen perustunut.

Poika tyrkkäsi yhden minimaalisesti pukeutuneen teinikanan nenälleen lattialle muiden jalkoihin tuon ollessa tiellä. Jos neidin ahkerasti avarakauluksisella paidalla esittelemä rintavarustus olisi oikeasti ollut mittavampi, olisi tilanne saattanut olla täysin toinen. Sitä paitsi tuolla oli poltetut sekavanväriset hiukset, jotka kaiketi yrittivät olla vaaleaksi värjätyt ennen mustat hiukset. Harmi vaan, että tuo oli tainnut valita väärän tökötin.
Felicjanin toisessa kädessä oli vasta hetki takaperin avattu pullo minttulikööriä, jota poika siemaili niineen. Harmaat silmät lasien takana katselivat tarjontaa, joka ei ollut kummoinen. ja kun mieleistä neitoa ei missään näkynyt, niissä kaikissa oli vikansa, vaikkei poika niin kranttu ollutkaan kun pää oli sekaisin, päätti tuo keksiä jotain muuta aktiviteettia.

Keksiminen oli kuitenkin hankalampaa kuin olisi saattanut luulla, sillä musiikki rupesi oikeasti vituttamaan. Pojalla ei käynyt mielessäkään se, että hän itse taisi olla väärässä paikassa, eivätkä suinkaan kaikki muut ja talo.
Pojan tennareihin puetut jalat kuljettivat tuon DJ´n laitteiston ääreen ja poika nojautui varomattomasti yhteen kaiuttimeen. Hän ei välittänyt vittujakaan siitä, jos basso olisi tuhonnut hänen kuulonsa. Se oli ainut mistä hän tämäntyylisessä musiikissa piti, rytmikäs basso, johon oli helppo tarttua, jos siltä tuntui.
Poika katseli tuota ruipeloa, lyhyttä vaaleaverikköä, joka leikki laitteiston takana. Huulilta karkasi kolkko naurahdus, katse oli tiivis ja polttava, sätkä tumpattiin säälittä seinään ja tiputettiin lattialle. Pullo vietiin huulille.
Mitään keesipään oli turha sanoa, sillä hän jotenkin tiedosti, ettei sitä kuitenkaan kuultaisi. kasvoille oli majoittunut paljonpuhuva, kieroutunut ilme. Felicjan ei millään voinut tahtoa toiselle mitään hyvää näyttäessään tuolta.

oho, sori >D

Mari huulien välissä tuntui helpottavan totaalisesti. Todella harvoin hän vietti bileissä tanssilattialla, mutta eihän poika todellakaan katunut sitä, että oli tullut yhdeksi suosituksi miksauspojaksi. Dexy ei ollut mikään alkoholisti, toki sitä nautittiin aina kohtuudella, mutta katsottuaan alas tanssijoita, hänen teki kamalasti mieli metsämansikkalikööriä. Joku hyväsydäminen nuori tyttö pisti hänen lähelleen muovisen kupin, joka sisälti vaikka mitä. Nuorukainen kiitti, muttei koskaan juonut siitä. Jos hän tahtoi juoda jotain, poika haki sen itse.

Vaikka Dominique oli aivan hullantunut musiikkiin, hän huomasi kyllä, että joku nuorista nojasi kaiuttimeen ja katseli häntä. Nuorukainen oli huomannut toisen kylmän ja tiiviin katseen, mutta ei ymmärtänyt tämän toisen aikeita. DJ:n käsi sykki levyn tahtiin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vaaleahiuksinen loi pikaisen katseen tuohon tuntemattomaan nuoreen ennen kuin heitti marin pois huuliltaan. Se ei ollut edes palannut kunnolla loppuun, mutta vähitellen se alkoi maistumaan pahalta. Nuori poika, kun oli niin herkkä.

I want your psycho, your vertical stick.. Want you in my room when your baby is sick

Dexy hymähti. Tuo nuori poika keesihiuksineen oli kai tietoinen siitä, että basson jytinä aiheuttaisi korvavaivoja. Näköjään nuoret tahtoivat millä hyvänsä päästä juhlamieleen. Tuo tatuoitu, puolialaston poika erottui silti jotenkin toisista. Ihan kuin tämä ei kuuluisi sinne. Dominique ei mitenkään voinut ajatella tuollaisen pojan tänne juhlijoiden keskelle. Ja miksi tuo oikein katsoi häntä? DJ nautti huomiosta, mutta tuollainen tapitus ei kyllä ollut mukavaa.

"Mitä oikein tuijotat?" Dexy huusi pauhaavan musiikin yli ja kumartui hieman eteenpäin.

Blondi tuntui huomanneen Felicjanin. Somaa, rokkari hymähti tulysti. Hän ei tiedostanut ajan kulusta mitään, hän ei ymmärtänyt edes biisien lyriikoita, hän ymmärsi vain, ettei pitänyt niistä. Tuo vaaleaverikkökin vilkuili oikeastaan hyvinkin tiiviisti Felicjanin suuntaan, ainakin poika niin kuvitteli. Kaiketi se häiritsi toista… raukka. Sadisti Felicjanin pään sisällä nauroi julmaa ja kantavaa nauruaan, vaikkei se koskaan ulos päässytkään. DJ huusi, hänelle, vaikka poika ei heti sanoja käsittänytkään. Hiljalleen keesipää sisäisti toisen kumartuneen eteenpäin, sanoillaan tuo kaiketi tarkoitti kysyä jotain. Oletettavasti miksi Felicjan tuijotti tuota. Ei… se oli kyllä kysynyt mitä hän tuijotti.
“Sua”, poika vastasi samalla äänenvolyymilla kuin toinenkin, joskin luontaisen käheällä äänellään. Pullo kulki jälleen huulille. Felicjan jäi uudestaan katselemaan toista, joskin nyt poika käsitti, että ihminenhän jatkui päästä alaspäinkin. Tuo T-paita oli pojalle aivan liian suuri. Jotenkin kummasti tuon kokoiselta pojalta ei odottanut minkäänlaisia lihaksia. Ja tuo oli vielä tajuttoman lyhytkin. Felicjania jäi häiritsemään, miten ihminen jatkui DJ vehkeiden takana. Eihän se välttämättä tuohon vielä loppunut. Ellei ollut androidi tai yliluonnollinen olento. Ja Felicjan ei todellakaan uskonut mitään sellaista typeryyttä. Edes tässä sekavassa mielentilassaan.

Fel otti muutaman askelen eteenpäin ja päätti sitten, että liikkui toisen taakse. Ja niinpä keesipää sitten tekikin, ja nojautui seinään pitäen jälleen huulillaan seuraa likööripullon suulle.
Jatkuihan tuo poika toki, sillä oli jalat. Sen rokkari oli toki terävästi päätellytkin. Kaikki tuijotettava ikävästi kyllä peittyi toisen ylisuuren paidan alle. Harmillista sinänsä, joskin jos vielä hieman alkoholia saataisiin vereen, niin eiköhän Fel avuliaasti auttaisi paidan toisen päältä.
Olihan se toki surullista, kun paikalla ei tuntunut olevan yhtäkään tyttöä Felicjanin mieleen. Tai oikeastaan niitä oli paljonkin, mutta Felicjan vain ei osannut juuri tällä hetkellä rekisteröidä niiden olinpaikkaa sekavaan mieleensä.
Ties monettako kertaa poika mietti, miksi hän oli tullutkaan tänne, eikä mennyt reiveihin, vaikka siihenkin olisi ollut mahdollisuus. Kaiketi hän oli aikonut säästää rahaa bussimatkojen verran. Liftaamalla hänen näköisenään ei olisi päässyt yhtään minnekään.

“Eikö ole tylsää vain katsella, kun muut kaataa viinaa kurkusta alas jä sä olet melkein selvä?”, poika kysyi yhä sillä tylyn töksäyttävällä sävyllä. Pullo laskettiin hetkeksi jalkoihin ja poika kaivoi huulilleen vihreän nortin pistäen palamaan. Karvaperse, yllättäen, joten poika oli hukkua savuun. Siihen oli totuttu yhtälailla, kun oli totuttu makuunkin. Felicjanille se oli ok, eikä hän osannut vaihtaa merkkiä saati enää edes polttaa filtterillisiä.

Mitä kauemmin hän katsoi tuota yksilöä, sitä vähemmän Dexy tuosta nuorukaisesta piti. Ihan kuin irokeesipää pitäisi häntä pilkkanaan. Tätä kaikkea. Biletystä ja typeriä nuoria ympärillään. Dominique luki aivan oikein, mitä toinen huusi hänelle takaisin. Vai niin. Nuorukainen kohotti välinpitämättömästi kulmiaan ja jatkoi työtään, eikä enää tahtonut nähdä toista. Vain musiikki pauhasi hänen ympärillään.

Dominique oli tietoisena siitä, että se tyyppi, joka katseli häntä, oli siirtynyt hänen taakseen. Aivan liian lähelle hänen koneiston luokse. Tämä ainakin osasi olla mahdollisimman kiltisti tiskijukan takana, mutta jos koskeekin johonkin, Dexy kyllä vääntää tältä ranne nurin tai jotain muuta. Monesti Dexy on joutunut tekemään niin, eikä millään pelkää olla väkivaltainen. Bilettäjät olisivat heti hänen puolellaan, jos siitä tulisi iso riita. Mutta Dominique ei tahtonut, että tämän illan pilaisi tuo keesipää. Etenkin, kun ei näemmä arvostanut tätä roskaa.

Kääntymättä puhujan puoleen, vaaleahiuksinen töksäytti lyhyesti:
"Ei, ellet anna tota juomaa mulle."
Dominique oli siis selvänä siitä, mitä toinen poika oli juonut. Se kävi hyvin, vaikkei ollutkaan juuri sitä, mitä tiskijukka eniten janosi. Hänen kehonsa ei kuitenkaan ollut miksikään, vaikkei ollutkaan saanut illan aikana melkein yhtään alkoholipitoista juomaa. Hoikka, bulimiaa kärsivä, nuorukainen sen kun pyörittele vartaloaan musiikin tahtiin välittämättä takana olevasta keesipäästä, jonka savu tunki sieraimiin.

Toinen vastasi kieltävästi, vihjasi vielä, että Felicjan saisi kyllä tarjota toiselle minttulikööriään. Ja mitenkö tuo kusipäinen rokkikukko siihen reagoi? Nauroi paskaisesti.
“Ja mikäköhän saa sut kuvittelemaan, että pääset osingoille?”, poika nauroi. Toisen piti todellakin olla päästään vialla, jos kuvitteli mitään noin typerää. tosin eipä tuo poika Felicjania tuntenut ja ei ollut kiellettyä yrittää, mutta epäonnistuipa nyt kuitenkin.
Albiinon olisi kaiketi tullut kieltää itseään tuijottamasta toisen keinuvaa lantiota ja musiikkiin tarttuvaa kroppaa. Alkoholi ja mari kuitenkin estivät moisen, joten pojan teräksiset silmät katselivat nuollen tuota kroppaa peililasien takaa.

Huulet imivät ahnaita henkosia tupakasta. Poika hymähti itsekseen. Toisen kroppa näytti niin syntisen hoikalta, niin saatanallisen seksikkäältä. Tiedostamattaan poika tahtoi sitä. Hän vähät välitti toisen sukupuolesta, hän oli sentään humaltunut. Hän vähät välitti siitä, että toinen oli puhtaasti vittupää. Oikeastaan Felicjan ei ollut vain tottunut välittämään, kun kyse oli seksistä. Uskotteli hän itselleen mitä tykkäsi siitä, että olisi muka ollut täysin hetero ja omannut ainoastaan hieman kokeilunhalua.

Pojan päähän nousi ajatus, kysymys siitä mitä tapahtuisi, jos tuon vaaleaverikön juottaisi humalaan. Olkoon sitten töissä, kuten oli. Felicjan naurahti itsekseen ja irrottautui seinästä tullen lähemmäs poikaa. Käsi ojensi pullon toiselle. “Soita jotain siedettävämpää”, Felicjan käski ja vei tupakin jälleen kerran huulilleen.

Dominique pyöritteli silmiään. Helvetin idiootti, tuo puolialaston bilettäjä. Itsehän kysyi, miten tiskijukka pystyi olematta ilman juomaa. Dexy vain halusi juomista, mutta näemmä toinen kieltäytyi antamasta. Nauroikin vielä sen päälle! Sellaista käytöstä ei vaaleahiuksinen poika kauan jaksaisi. Harmi vain, ettei talossa ollut portsareita, kuten jossain oli. Nyt kun sellaista kaappia tarvittaisiin.
"Jep, sitä minäkin", totesi Dexy välittämättä siitä kuuliko toinen sen.

Hän sääteli ja paranteli asentoaan. Seisominen siinä otti kyllä koville, mutta Dominique vähät välitti siitä. Ainakaan vielä hän ei välittänyt siitä, mutta aamulla paikat olisivat todellakin kipeänä ja äiti komentelee fysioterapeutille. Herran jestas siis.

Dominique oli jo luullut, että keesipää oli häipynyt paikalta. Mutta kappas. Ykskaks tämä ivaava poika ojensi pullon ja käski vaihtaa biisiä. Tiskijukka hymähti vittumaisesti ja nappasi pullon huulilleen. Yhdellä kädellään hän teki sulavan liikkeen ja vaihtoi yllättävän nopeasti levyn. Nyt alkoi soimaan paljon raskempaa, rokkaavempaa, mutta bilettäjät eivät välittäneet, vaan jatkoivat vain juhlimista rankemmin.
Minttulikööri ei ollut kylläkään pojan lempijuoma, mutta sai käydä tähän hätään. Hän joi pullon sisällön ahneesti loppuun ja ojensi toiselle tyhjän pullon.
"Ole hyvä", hän naurahti ja katsahti sivusilmällä ilkeästi. Ja tuo tupakka näytti houkuttavalta, joten Dexy halusi senkin. Mitä toinen tekisi hänelle, oli nyt aivan sama. Hän imi tupakkaa pitkään ja päästi sitten sauhun yläilmoille.

Toinen mumisi jotain, tai oikeastaan kaiketi vain puhui. Eipä kuulunut musiikin yli, yhtäkaikki. Tosin, väliäkös tuolla, ei pilannut Felicjanin elämää. Välttämättä.
Sitä paitsi toista saattoi ihan hyvin katsella, vaikkei kuullutkaan mitä tuo höpötteli. Onni sinänsä, vaikka eipä Felicjan pessimistinä sellaisiin pieniin hyviin puoliin asioissa osannut tarttua. Tänään häntä vain vitutti vähemmän kuin normaalisti. Menköön sekin alkoholin piikkiin.
Toinen joi kiittämättä Felicjanin liköörit tuosta noin vain loppuun, mutta eipä se aiheuttanut keesipäässä muuta kuin hieman nyrpeän ilmeen. kaiken huippu oli kuin toinen ojensi tyhjän pullon takaisin ja anasti tupakan pojan huulilta. Pullo laskettiin lattialle ja poika naurahti ilottomasti toisen imiessä karvaperse sätkää.
“Tuo ei ollut kovin reilua”, poika ärähti, vaikkakin musiikin tuo hoikka poika vaihtoi siedettävämpään. Ei mitään parasta, mutta rockki nyt oli aina rockkia, eikä popilla ollut mitään hyviäpuolia siihen verrattuna.

Felicjan murhati ja nappasi toista lantiolta kiinni vetäen lähemmäs itseään saadakseen tupakkinsa helpommin takaisin omiin sormiinsa ja mikä vielä tärkeämpää, takaisin lävistetyille huulilleen.
“Ei pidä ruveta käyttäytymään miten sattuu, ainakaan mun kanssa. Siitä joutuu maksamaan hyvän hinnan”, poika puhui suoraan toisen korvaan kierolla, käheällä ja pahaenteisellä äänellä naurahtaen sanojensa perään. Toinen päästettiin irti otteesta ja tupakkaa imettiin vielä kertaalleen ahnaasti. Se rupesi ikävästi jo polttelemaan sormissa, joten katse etsi lasien läpi kohdetta sen tumppaamiseen. Kun sellaista ei pojan makuun tarpeeksi nopeasti löytynyt meinasi rokkarilta jo mennä hermo, joten nortti tumpattiin pahemmin miettimättä omaan ranteeseen ja raato nakattiin näppärästi lattialle. Vitut siitä, ei sillä kuitenkaan ollut Felicjanin kannalta muuta merkitystä kuin poltteleva kipu ranteessa, joka kuitenkin olisi pian ohi.

“Nyt kun on juomat loppu, niin onko toiveita mitä mä käyn hakemassa?”, poika kysyi sarkastisesti. Häntä ei haittaisi tippaakaan ottaa pulloa joltakulta toiselta vasten toisen tahtoa. Ja jos tuon vaaleaverikön ehdotus ei Felicjania miellyttäisi, ei poika sitä edes noteeraisi. Itselleen hän kuitenkin oli juomista hakemassa, eikä suikaan tuolle DJ pojulle.

Dominiquella meni toisen sanat ohi korvien. Häntä ei nyt vain voinut vähempää kiinnostaa kenenkään seura. Nuorukainen tahtoi olla yksin musiikin kanssa, joten miksi ihmeessä joku keesipää tulla putkahtaa siihen ja pitää hänelle jonkinlaista ilotonta seuraa? Dexy vain murahteli itsekseen ja vilkuili aina välillä muihin nuoriin. Vieressä olevaan tyyppiin hän ei luonut katsettakaan.

"Ah!"
Poika päästi vahingossa suustaan, kun sama tyyppi otti hänen lantiostaan kiinni. Hetkessä nuorukainen unohti kaiken. Musiikin. Itsensä. Ja röökin, joka oli vain enää hetken hänen huulien välissä, kunnes sen omistaja nappasi takaisin. Puolialastoman pojan kosketus oli lamannuttava. Suustaan päästy ääni jätti suun auki kuin kala kuivaalla maalla. Hänen hengityksensä tuntui raskaammalta kuin koskaan ennen ja sanat, jotka toinen kuiskutti korvalle, tulivat toisesta planeetasta. Dexyn oli pakko kohottaa toisen olkapään ylös, jossa hetki sitten tuo uhkaileva poika oli. Kosketus oli vain hetkinen ja niinpä myös tuo tuntematon otti loput röökistään.

Dominique ei enää näppärästi kosketellut levyjään. Hän katsahti yleisöään ja sitten koneistoaan. Poika puristi sormet pöytää vasten niin kovaa, että ne muuttuivat valkoiseksi. Keesipään tulo ei todellakaan ollut hyväksi, sillä nuorukainen alkoi ajattelemaan uudelleen toisen ihmisen läheisyyttä.
"Ihan vitun sama", mutisi poika soinnuttomasti ja kääntyi sitten toisen puoleen. Katse oli valpas ja hieman ylimielinen, mutta päättäväinen.
"Mä pidän nyt vapaata, että jos kiinnostaa seura, niin tuu mun kaa jonnekin", se oli enimmäkseen vaatimus kuin pyyntö. Nyt hän puolestaan tapitti silmillään tuntematonta poikaa. Kyllä, nyt piti pitää pienoisen tauon.

Toinen tuntui menevän kosketuksensta täysin sekaisin, mikä kaikessa julmuudessaankin pisti väkisin huvittamaan rokkaria. Felicjania miltei nauratti toisen sekoileva käytös, vaikkakin vain melkein.
Toinen yritti olla kuin ei mitään, katsoi Felicjaniin ylimieliseen tyylin, ilmoitti ettei välittänyt, vaikkakin hieman karkeammin ilmaisuin. Toinen ilmoitti käskevästi, että Fel saisi pitää tuolle seuraa tuon tauon ajan. Lie mitä mielessä, mutta äänen käskevyys sai rokkikukon nauramaan, kaikella sillä vittumaisella huvittuneisuudella, mitä hän oli jo hetken keräillyt.
“Jonnekin?”, Felicjan kysyi, sävy oli syyllistävän huvittunut, ihan kuin toinen olisi sanonut jotain luvatonta. “Mielenkiintoinen ajatus, mutta miksi sä kuvittelet, että mä tulisin?”, poika kysyi vittumaisesti.

Toinen oli kovin sievä, Felicjan ottaisi mielellään selvää, mitä kivaa tuon liian suuren paidan alta oikein löytyisikään. “Mennään sitten, kerrot vaan missä jossakin on”, poika ilmoitti neutraalisti. Toinen oli mennyt pienestä kosketuksesta sen verran sekaisin päästään, että kuvitteli jo pääsevänsä tekemään intiimimpää tuttavuutta sen kanssa, mitä vielä verhottiin vaatekappalein. Ei Felicjan sitä pahakseen tokikaan pistänyt, oikeastaan tutustuttaisi toista oikein mielellään.
Ongelma siinä, mistä he löytäisivät tarpeeksi yksityisen paikan.

Nuorukainen tajusi, ettei ollut ajatellut asiaa tarkemmin. Minne hän muka menisi tuon puolialastoman kanssa? Bileissä ei koskaan ollut paikkaa, missä he voisivat.. No, olla. Dominique jäi tuijottamaan tuntemattoman pojan rintaa, jossa oli tuo ihmeellinen tatuointi. Hän halusi niin koskettaa sitä, tuntea taas toisen ihmisen läheisyyden. Jos poika koskettaisi, sormet myötäilivät hengityksen kanssa. Hän voisi painaa huulensa tuota tatuoitua rintaa vasten, mutta millä seurauksella? Hah, keesipää näytti selvästi vittuilevan hänelle. Dexy veti kunnon irvistyksen esiin ja siirsi katseensa takaisin silmiin.

"Et näytä viihtyvän täällä. Ja kui vitussa tulit sitten mun luokse? Täällähän niitä pimuja riittää vaikka kelle ja sä näytäs olevan pahassakin puutteessa", Dexy lausui täynnä intoa leikkiä toisen kustannuksella. Arvasi toki, ettei tuo hyvännäköinen keesipää siitä sen enempää välittänyt, mutta ainahan piti härnätä kepillä.

Dominiquen silmät laajenivat hetkisen. Puolialaston siis suostui? Nuorukainen tunsi kuinka maha teki ylimääräisen hypyn. Kyllä musiikin miksaaja jostain täältä löysi hyvän, rauhallisen paikan. Talo kuului eräälle kermalle, joten pojalla oli ohjat kädessä ja pystyi manipuloimaan itselleen huoneen. Hmm, toki siitä tuli vaikeampi, mutta se ei ollut hänelle niin suuri ongelma kuin keesipäälle.
Mitään sanomatta poika lukitsi miksauskoneen, mutta antoi levyn pyöriä vapaasti. Katsomatta enää toista, pyörähti hän alas korokkeelta ja lähti päättäväisesti tanssilattialle sysäten ihmiset pois tieltään. Hän katsahti hetkisen olkapään yli ja toivoi näkevänsä komistuksen, mutta ei kuluttanut siihen suurtakaan aikaa, sillä tahtoi päästä mahdollisimman nopeasti siitä ihmismassasta pois.

Toinen lausui sanoja, jotka olisivat saaneet Felicjanin liekkeihin, jos tuo olisi ollut selvä. Eipä tosin ollut, joten niille vain irvistettiin. Toinen oli kuitenkin leikki hänen kustannuksellaan, vaikka Felicjan oli jo tarpeeksi yössä, ettei edes moista tajunnut. Puutteessa oli ainut sana, jonka hän käsitti, ja se oli myös se, joka aiheutti reaktiona pirullista virnuilua. Jos olikin, niin ei ainakaan kauaa, tuo poika saisi hoitaa moisen pois.
Toinen ei virkkonut enää mitään, sääti jotain laitteistonsa kanssa, kunnes lähti. Lupia turhaan kyselemättä, veivät rokkikukon jalat tuon toisen perään. Oli sangen huvittavaa, kuinka kaksikosta pienempi tyrkki ihmisiä tunteettomasti tietään, minkä ilmeetön keesipää teki toki itsekin. Hän nyt vei hieman enemmän tilaa kuin tuo syntisen laiha ja lyhyt, selvästi iso egoinen paskiainen.

Felicjan ei kysynyt, minne he olivat menossa. hän ei suinkaan välittänyt typerästä yksityiskohdasta. Vaikka eipä poika tykännyt pahemmin seurata tuntemattomia tuntemattomiin paikkoihin ja olla täten noiden armoilla. Mutta kuten jo sanottu, ei poika kännissä osannut välittää yhtään mistään.
Pojan sormiin tarttui likööripullo, jonka joku juuri laski pöydälle kääntyessään selittämään jotain seuralaiselleen Eikä tuo tainnut edes tajuta sen katoavan siitä parempaan talteen. Felicjan ärähti itsekseen, tajuttuaan, että pullo oli vain puolillaan. Ei hän osannut ajatella, että se oli edes puolillaan, eikä hän ollut joutunut maksamaan siitä yhtään mitään. Paatunut pessimisti, minkäs moiselle muka mahtoi.

Bilettäjät eivät olleet moksiskaan, kun vaalehiuksinen tunnettu miksari tönäisi heidät tieltään. Hän oli ollut ennenkin asunnossa ilman näin paljon ihmisiä, joten tiesi melko hyvin minne tahtoi mennä. Joku ohimennen tarjoili nuorukaiselle tuoreen tupakan, jonka nopeasti hän vei huulilleen kiittämättä bilettäjää. Dominique katsahti olkansa yli ja näki savunsa seasta keesipään, joka seurasi häntä kuin hai laivaa - poika hymähti. Jos kaikki meni niin kuin Dexy tahtoi, hän saisi tyydytystä oikein kunnolla.

Moneen kertaan Dominiqueta pysäytettin, mutta poika jatkoi matkaansa etsien sitä tiettyä huonetta, josta piti. Okei, ei se huone mikään erityinen ollut, mutta se oli tämän talon sopivin huone mihin vain. Päästyään ihmismassasta eroon, poika kipusi portaita ylös ja suunnisti päättäväisesti kulman takana olevaan oveeseen. Hänellä ei ollut tietoakaan oliko toinen pysynyt hänen perässään, mutta laiheliini painoi sormet oven kahvalle ja avasi sen nopeasti. No niin, tietenkin. Huoneessa kuherrallaan.

"Häipykää", Dexy käski kovalla äänellään, mutta hieman sekavasti jatkoi: "Vittu että häipykää. Tää homeinen loukku ei oo teille, joten suksikaa nyt vaan vittuun."
Tyttö ja poika katsoivat yhdessä Dexyä. Dexy katsoi takaisin räpyttelemättä silmiään. Jollakin ihmeen keinolla pari loikkasi muita mutkitta sängystä pois, eivätkä enää katsoneet komentelevaa vaaleahiuksista. Dominiquen katse sen sijaan eksyi sängyn toisella puolella olevaan vodkapulloon, joka siinä lattialla odotti kiltisti. Ja vielä avaamaton! Dexy naurahti lapsellisesti ja hyppäsi vatsalleen sängylle ja nappasi pullon huulilleen.

Felicjan ei voinut olla virnuilematta toisen kovapäisyydelle ja kiukulle, jolla tuo ajoi pariskunnan ulos huoneesta. “Noinko kovasti sä haluat olla mun kanssa kahden? Mitä ajattelit, raiskata mut?”, Felicjan virnuili tummalla, käheällä äänellä, kun he viimein olivat kaksin. Harmaat silmät lasien takana seurasivat, kuinka toinen asettui vatsalleen sängylle. Felicjan ei millään voinut olla murahtamatta tyytyväisenä. Toinen näytti niin… naitavalta tuossa vatsallaan. tänään Felicjan taisi tahtoa harrastaa hieman doggieta… Poika nappasi lasit päästään ja kulkeutui sängyn luo laskien lasit yöpöydälle muutaman tyhjän pullon ja lasin seuraan. Poika nappasi tuhkakupin roolin saaneesta lasista vielä puolillaan käryävän tumpin ja sytytti sen kunnolla poltellen sen ahnaasti loppuun nojautuen seinään. Punaista, jotain halppismerkkiä… Vitun teinit, tahtoivat päästä mahdollisimman halvalla ja polttivat jotain paskaa.
“Revi nyt herranjumala tuo teltta päältäsi, vai eikö sulla ole minkäänlaista itsekunnioitusta?”, Felicjan ärähti tuohtuneesti. Tai no… miksi odottelemaan, kun hän voisi ihan hyvin auttaakin. Tupakka pääsi taas lasiin ja poika päätyi polvilleen sängylle. Huulilla oli tyly hymy ja harmaat silmät teräksisen kylmät. Käsi ojentui ja rokkikukko nyppäsi toisen paitaa vihjaavasti, kunnes väkisin repi sen toisen yltä säälimättä. Näky oli miellyttävä.

“Sä olet aivan liian seksikäs, että sun kuuluisi pitää tuollaisia mauttomuuksia päälläsi, pikkuhuora”, poika tuhahti kuin olisi lausunut toiselle yhden maailman julmimmista loukkauksista, vaikka omalla tylyllä tavallaan keesipää oli vain kutsunut toista seksikkääksi. Oikeasti, tuo luurankokroppa miellytti silmää. Felicjan ei todellakaan uhrannut ajatustakaan toisen syömiselle tai tuollaisen kropan terveellisyydelle. Hän vain ruokki mieltään ja kasvoi housuissaan. Vodkan poika oli toiselta pelastanut ja kohotti nyt pulloa omille huulilleen tyhjentäen sitä hyvää vauhtia. Vaikka tiedostus oli jo aiemmin ollut kovin hatara, oli se nyt hatarampi. Kaiketi Felicjan metsästi alkoholimyrkytystä kittaamalla väkijuomaa suurella määrällä pieneen aikayksikköön. Turha kuitenkin mainita, mutta hän vain ei osannut välittää.
Pullo viskattiin miltei tyhjänä seinään ja kurkusta kumpusi nauru sen mennessä sirpaleiksi ja nesteiden levitessä värjäämään tapettia. Julmien silmien katse oli tiiviisti tuon vaaleaverikön omaisuutta tällä hetkellä.

Felicjan oli asettunut kontilleen sängylle kuin pahiskin saalistaan jo haavoittanut ja tappoaikeissa oleva suuri kissapeto. Housuissa rupesi olemaan jo luvattoman ahdas olla. Minkä sille mahtoi, että nautti niin paljon siitä, että sai alistaa muita kunnolla ja väkivalloin.
“Tyydytä mut”, Felicjan käski äänellä, joka kertoi toisen vaihtoehdon olevan vähemmän miellyttävää lajia. Poika saattaisi innostua entisestään, jos toinen olisi mukana leikissä, mutta hän ei tuntisi sääliä, vaikka tuo poika tulisi katumapäälle ja oikeasti pelkäisi häntä, eikä tahtonut. Rokkaria se ei kiinnostanut paskaakaan, hän tahtoi syöttää tuolle rääväsuulle kyrpää ja näyttää, että hän oli heitä se vahvempi ja ettei hänen kanssaan sopinut tehdä mitä tykkäsi. Ottakoot sitten vaikka kostona siitä yhdstä tupakasta, josta oli erehtynyt luvatta ottamaan muutamat hatsit. Ihan miten tykkäsi…

- jos etenee viä samaa kaavaa, niin otsikkoon olis kaiketi hyvä heittää koomerkit -

Oli totta, ettei Dominique kestänyt seisoa korokkeella, kun näki nuorten juovan kaikkea hyvää. Se kyllä kävi sydämelle, mutta nyt, aah, nyt hän sai itselleen kokonaisen vodkapullon. Eikä hänen tehnyt mieli jakaa sen kenenkään kanssa, ei edes maksusta, johon poika yleensä taipui. Dominique oli unohtanut hetkeksi keesipään, joka oli seurannut häntä huoneeseen. Hän oli lyhyen ajan vodkansa kanssa. Painoi janoiset huulensa pullon suun ympärille ja joi ahneesti. Se oli todella pahan makuista ensimmäisillä kulauksilla, mutta pian nuorukaisen kurkkua kihelmöi niin paljon, ettei hän oikeasti pystynyt pysäyttämään juomistaan. Nestettä valui Dexyn huulia pitkin rintaan värjäten teltan märäksi.

Juoma jo nousi päähän, eikä siis poika kuullut mitään, mitä tuntematon puolialaston komistus hänelle lausui. Jotain teltasta.. Dominique irvisteli tuntiessaan, kuinka jumalattoman paha olo alkoi nousta päähän, mutta juodessaan vielä kulauksen, se hetkisen paha olo oli poissa. Ja nyt myös hänen telttansa oli poissa. Domonique inahti alistuneesti ja katsoi keesipäätä silmät puoliummessa.
"Ihan miten vain, pomo", poika tuhahti joksikin kiihottuneesti, kun silmäili pomon haarojen väliä. Dominique nojasi eteenpäin kissamaisesti, nuoli kielellään alahuulta ja tuli nyt todella lähemmäksi keesipäätä. Siitä oli tarpeeksi pitkä aika, kun hän viimeksi sai ja tästä hetkestä hän todellakin ottaisi kaiken irti. Ihan sama, mitä toinen pyysi. Hän antautui ja teki kaiken paremmin, kunhan nyt vain saisi halunsa täytettyä. Dexyllä ei käynyt mielessäkään, mitä tästä kaikesta voisi seurata.

Nuoren pojan sormet hipasivat toisen etumusta, joka oli jo mallillaan. Hän pyöritteli sormiaan kiusaavasti katsoen koko ajan toisen silmiin. Sitten, haluavansa komistuksen kokonaan, vaaleahiuksinen painoi punaiset huulensa vasten huulia ja antoi näin alkoholistuneen mielen käyttää kieltä kiihottavasti.
"Miten vain.. miten ihan vain.. sun takii.." huokasi poika hiljaa ja laskeutui hitaasti alas. Niin alas, että pystyi huulillaan avata komistuksen pöksyt käyttämättä lainkaan sormia. Nappi auki ja jo toinen saattoi tuntea märän kielen alavatsassaan. Tuo kieli ei todellakaan lopettanut koskettelemista ihon pintaa, vaan poika tunsi leuansa alla kohonneen kalun, jota odotti kuin lapsi herkullista tikkariaan. Dominique painoi huulensa ihoa vasten ja työnsi sormillaan bokserit veks. Nuorukaiselta pääsi huomaamaton huokaus. Hänen hengitys tiheni voimakkaammin, eikä hän mitenkään voinut estää kohoaman omissa housuissaan. Poika veti syvää henkeä, haistoi miehekkyyden ja oli päästään sekaisin.
Dominique nosti suloisen katseen takaisin toiseen samalla, kun märkä kieli hyväili käärmemäisesti paisuneen kalun terskaa. Keesipää oli tietenkin etuoikeutettu näkemään, mitä vaaleahiuksinen nuorukainen hänelle teki.

Felicjan oli suorastaan tyytyväinen siihen, kuinka toinen tuntui syttyvän. Poika miellytti sadistisen keesipään kieroa miltä niin laittomasti, jollain oudolla ja käsittämättömällä tavalla. Useimmiten poika vain vihasi ihmisiä tai ainakin inhosi, jossei muuta.
Toinen todellakin oli saatanallisen seksikäs paidattomana, vielä seksikkäämmän toisesta teki tuo alistunut ja orjamainen olemus. Voi helvetti, Felicjan murahti tyytyväisenä, kun poika kutsui häntä pomoksi ja näytti niin helvetin himokkaalta. Ja himottavalta. Ei, Felicjan ei aikonut jättää tätä poika avain poskeen otoksi, hän naisi tuota perseeseen vielä useita kertoja, raapisi luurankomaisen selän verille ja alistaisi anelemaan armoa, jota toinen ei tulisi saamaan.
Toinen kosketti kiusoittelevasti ja hennosti sormillaan Felicjanin etumusta. “Kunnolla”, rokkikukko ärähti suorastaan suutahtaneesti. hän olisi voinut ihan hyvin iskeä toista kasvoihin moisesta leikittelystä. Sellainen ei ollut hänen kanssaan sallittua, ellei poikkeukseen erikseen lupaa annettu. Toinen piti katsekontaktin ja Felicjan vastasi siihen julmuudestaan kylmin silmin.
Blondi pyrki huulille, löysikin, eikä Felicjan ihme kyllä kääntänyt päätään pois. Hän ei pitänyt moisesta intiimiydestä. Huulet olivat tarkoitetut vain jättämään jälkiä ja hyväilemään, niiden ei ollut määrä kohdata toisiaan.
Vastoin kakkia asettamiaan epävirallisia seksinlakeja raotti poika lävistetyt huulensa ja päästi toisen kielen suuhunsa. Hän jopa antoi oman kielensä hieman tutustua toiseen, kunnes tönäisi tuon irti itsestään. Lisää ehkä vielä, jos toinen hoitaisi hommansa kunnolla.

Toinen lausui sanoja, lupasi mitä vain Felicjanin takia, mihin keesipää vastasi kylmällä naurulla. Aivan varmasti, mutta siihen ei tarvinnut antaa vakuudeksi tyhjiä sanoja. Rokkikukko pitäisi huolen siitä, että tämä DJ saisi ymmärtää paikkansa tässä asetelmassa. Felicjanilla ei ollut tapana todellakaan tyytyä vähään, puolittaisesta puhumattakaan. Plussaa kuitenkin siitä, että housun nappien aukomiseen ei käytetty käsiä, vain tuota kosteaa monttua, joka saisi vielä miestä sisäänsä.
Felicjan hymähti ivaavasti toisen katsellessa hänen kalleuttaan silmät täynnä nälkää. Yksi lävistys löytyi Felicjanin miehuudestakin, se klassinen prinssinrengas.
Ei toinen paha ollut, mutta olisi saanut toimia vähemmän leikkien. “Anna mennä nyt, narttu”, Felicjan ärähti kärsimättömyyttään ja vei toisen kätensä toisen hiuksiin vain tarttuakseen tiukalla otteella niihin. Yhä toinen leikki, joskaan ei se pahalta tuntunut. Kielityö oli oikeastaan ihan mukava, mutta Felicjan ei voinut olla naurahtamatta ja kiskaisematta toista hiuksista, jotta kalu uppoaisi tuohon tyydyttävään suuhun kunnolla. Nyt jos menisi oksentamaan tai kakomaan, niin Felicjan ei vastaisi seurauksista.

Tuntemattoman pojan käskyt eivät vielä onneksi sytyttäneet Dominiquenin vastarannan kiiskin, mutta oi, kyllä se oli lähellä. Tuntiessaan pomon käden hiuksissaan, nuorukainen murahti ja painoi päänsä lähemmäksi kalua ottaen sen melkein kokonaan suuhun yhdellä kerralla. Paksu, suonikas kalu valtasi Dexyn märän suun ja tunki kalun syvemmälle suuhun. Pojalta pääsi syviä murahduksia nauttien tuosta kappaleesta. Hän oli moneen otteeseen kakonut ja bulimian takia oli herkkä myös oksentamaan, mutta piti kaikkensa, jottei mikään tulisi ulos. Märkä terska ärsytti kaulanpäätä, mutta lumoutuneena Dominique alkoi hitaasti ja tiukasti nostaa päänsä ylös alas murahdellen. Murahdukset tulivat kitalaesta ja ärsyttivät näin mukavan ihanasti kalua. Nopeasti Dexyn huulien ja kalun välistä liukui väritöntä sylkeä, joka vain tehosti entisestään pojan liikkeitä, jotka kovenivat asteen verran. Nuorukainen hengitti nenän kautta ja päästikin raskaita ääniä imien mahdollisimman voimakkaasti tuota suussa sulavaa kyrpää.

Sitten, aivan yllättäen, DJ avasi salaman nopeasti silmänsä ja näki vain tuon miehekkään karvoituksen edessään. Dominique hymähti pilkallisesti ja päästi kalusta irti. Nuorukainen nousi paremmin polvilleen, pyyhki kämmenselällään leuansa ja katsahti silmät viiruen pomoa.
"Vittu et sun kalus on pieni", vaikkei se ollut totta, Dexy ei kestänyt, että joutui jonkun toisen alaiseksi. Vaikka se kyllä tuntui kivalta, kun tuo keesipää pomotteli, ei se hänen luonteeseen kuulunut. Pojan mielestään komistuksen pitäisi todistaa, että pystyi oikeasti hoitelemaan hänet. Tummat silmät tiiruilivat edessään olevaa puolialastonta komistusta, mutta pirullinen hymy sen kun laajeni DJ:n huulilla. Jos hän olisi nyt niin alkoholin vaiktuksen alaisena, poika olisi ryntänyt pois, mutta kun niin ei ollut ja hänen piti selvitä päänsä ja miettiä mitä oikein teki. Mitä tekisi seuraavaksi, sillä tiesin sataprosentin varmuudella, että tuo helvetin komea poika ei sietänyt hänen käytöstään. Ollakseen hieman känkyrässä, poika nappasi vodkapullon ja nousi haparoiden ylös seisomaan. Dexy ei pysynyt kunnolla pystyssä, vaan hoiperteli edestakaisin tuo typerä virne kasvoillaan.

dexy pexy sählii :DD

DJ ei hoitanut hommaansa kunnolla, vaikka alku olikin ollut lupaava. Tuo jätti Felicjanin kesken ja sai harmaat silmät palamaan raivosta. Kuka helvetti tämä tapaus oikein kuvitteli olevansa? Helvetti, tappaa saisi tuollaiset, niin ei olisi turhia ongelmia. Ihme draamaqueen.
Rokkikukolta meni toisen turha letkautus täysin ohi. Häneltä meni tilanne ohi muutenkin. Ja vain siksi koska häntä sapetti niin jumalattomasti. Felicjan pyöräytti ärähtäen silmiään, veti käteen ja pyyhki itsensä sumeilematta lakanaan tultuaan kädelleen. Kyrpä housuihin ja housut kiinni, poika nousi sängyltä ja mulkaisi toista.
“Älä jaksa leikkiä”, poika ärähti toiselle ja kättään heilauttaen poistui huoneesta. Toisen kuului tajuta, ettei hänen kanssaan tehty mitä tykättiin ja eiköhän tuo nyt tajuaisi. Toista tilaisuutta tuolle tuskin tulisi. Felicjanilla vain ei ollut tapana antaa näytönpaikka kakkosia.

Felicjan suunnisti portaat alas nauraen itsekseen. Juhlat olivat hänen osaltaan ohi, eikä se enää edes harmittaniut. Pikemminkin taåpaus vain nauratti häntä, hän saattoi verkkokalvollaan kuvitella toisen ilmeen. Nähdä hän ei sitä tahtonut, pojalla ei ollut hänen kanssaan mitään tekemistä enää. Sitä paitsi Felicjan oli siinä kunnossa, ettei enää mitään muistaisikaan. Ehkä välähdyksittäin, mutta blondi oli hänelle sen verran yhdentekevä, ettei tuon kuva kokonaisena piirtyisi hänen mieleensä.
Ovesta ulos ja viileään yöilmaan. Hän eiu tiennyt minne oli menossa, eikä sillä väliäkään ollut. Kaiketi hän kotiinsa lopulta päätyisi, tai sitten ei.

- kiitos pelistä~ -