To the story of me and you

- Yuksu tänne Roddiksen kans♥ & Pearlin tyyliii -

Pearl oli saanut itseensä uutta intoa huoneensa siivoamiseen, sillä olihan hänelle tulossa aivan erityinen vieras viikonlopuksi! Aivan niin, Rodney tulisi Lloydin perheen luokse viettämään viikonloppua, ja Pearl oli siitä hyvin iloinen ellei jopa erittäin tyytyväinen. Pearlin äitikin saattoi olla hyvin tyytyväinen tähän, sillä se sai Pearlin siivoamaan pitkään sotkuisena olleen huoneensa. Välillä Pearl joutuikin pyyhkäisemään tuskan hiet pois otsalta, miksei hän saanut ikinä aikaiseksi siivota huonettaan ennen kuin se olisi täyden kaaoksen vallassa. Lattialla levällään olleet vaatteet viskattiin vaatekaappiin ja koulukirjat löysivät paikkansa komerosta, niillä nyt ei tekisi mitään vähään aikaan sillä olihan perjantai.

"Ohhoh, tämähän on kuin kaatopaikka", Pearlin äiti oli tullut ovelle nojaten sen karmeihin ja piti sylissään pesusta tulleita bruneten vaatteita. Pearl kipitti ottamaan äidiltään vaatteet ja survoi ne vaatekaappiin sellaisinaan. "Joo joo. -- Kiitos", Pearl sepitti ja jatkoi huoneensa siivousta. Hänen äitinsä oli jo lähtenyt omiin hommiinsa ja Pearl nosti paperikasan sängylle nähdäkseen nopeasti oliko siinä mitään tärkeää ja sellaista mitä kannattaisi säästää. Löydettyään paperipinon keskeltä erään kuvan, joutui Pearl istahtamaan sängyn laidalle hänen katsellessaan sitä. Jake, Pearl ajatteli ja muisti ne yhteiset hetket. Mutta se poika oli lähtenyt noin vain ja hänellähän oli Rodney, ei hän ketään muuta tarvinnut. Oikeastaan Jake jätti aika syvät arvet Pearliin ja tuskin Pearl pystyisi koskaan täysin unohtamaan sitä poikaa.

Pearl kumartui mahalleen sängyn päälle ja asetti kuvan yöpöydälleen lampun taakse nojaamaan seinään. Ei hän tullut yhtään ajatelleeksi, että mitähän Rodney saattaisi ajatella Jakesta tai heidän yhteisestä hetkistään? No toisaalta eihän ne mitenkään Rodneylle kuulunut. Äkillisin liikkein Pearl heitti loput turhat paperit erään laatikon pohjalle ja käveli ikkunaan, nostaen sälekaihtimet ylös, samalla hän asetti ikkunan tasanteella olevat tyynyt reunempaan. Se ruukkukasvikin koristi vielä entisestään vihreitä seiniä ja sermi oli muuten vain hieno koriste, joka tarpeen tullen suojasi uteliailta silmäpareilta. Nyt huone muuttui enemmän piristäväksi. Hetkeksi aikaa Pearl uppoutui vain katsomaan ikkunastaan takapihalle, sillä hänellä oli suora näkymä sinne. Hän taisi olla aika onnekas asuessaan täällä. Pearl oli jo eilen kysynyt isoveljeltään Marcukselta, että olisiko hän kotona vai ei ja hänen onnekseen Mac oli vastannut viettävänsä viikonloppuna aika paljon aikaa kavereiden kanssa. Vaikka Pearl kyllä uskoi enemmänkin siihen, että veljellään oli jo salaperäinen tyttö! Hän kyllä ottaisi vielä selville kuka se olisi.

Ovikello oli soinut, mutta Pearl ei tietenkään ajatuksissaan ollut kuullut sitä. Vasta äidin karjuminen herättä bruneten tähän todellisuuteen. "Hei Rodney, mitä kuuluu?" äiti oli alkanut jutella Rodneyn kanssa avattuaan oven tälle. "Tule vain sisään. Pearlilla kestää nyt joku. Peaarl! Rodney tuli", hän karjahti yläkertaan ja laittoi oven kiinni pojan astuessa sisään. Pearl sen sijaan huomasi vielä lattialla olevan pehmolelun ja nopeasti viskaisi sen sängyn alle. Voih, hänellä oli liikaa muistoja Jakesta. Kuitenkaan hän ei aikoisi pilata tätä viikonloppua ajattelemalla Jakea sen enempää, hänellä oli nyt hyvää seuraa.

Kun Pearl astui huoneestaan ulos, hän kuuli puhelimensa alkavan soida. Hitto! Miksi kaiken piti viivyttää häntä juuri nyt. Äkkiä Pearl palasi huoneeseensa ja ehti vain päässään toivoa, ettei äiti olisi hirveästi kerennyt nolata häntä Rodneyn edessä puheillaan. Äidistä kun ei nyt ikinä tiennyt mitä sillä oli päässä, kun tuo sattui innostumaan. Onnekseen Pearl huomasi puhelun olevan ärsyttävältä kaveriltaan koulussa, joka tahtoi vain puhua läksyistä ja muutenkin kouluasioista. Joten hänen ei siis tarvinnut vastata siihen. Niimpä Pearl jätti puhelimen sängylleen pirisemään ja juoksi alakertaan. Kaiken hässäkän takia hän oli unohtanut miten innoissaan oli nähdessään Rodneyn.

Saapuessaan vihdoin alakertaan Pearlin kasvoille levisi hymy ja tuo katsoi merkitsevästi äitiään, joka ymmärsi katseen ja häipyi olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Pearl lähestyi Rodneytä ja oli aikeissaan hypätä tuon niskaan ja rutistaa pojalta ilmat pihalle, mutta tyytyikin sitten vain kaverihalaukseen. "Heeii!" Pearl sanoi iloisesti ja irrotti pojan halauksestaan. Hänen ilmeensä varmaan kertoi jo sen, että hän halusi tietää mitä tuolle kuului ja Pearl kääntyi sivuttaen valmiina jatkamaan matkaa huoneeseensa. "Mennäänkö mun huoneeseen, niin voit kertoa kaiken mitä sulle on tapahtunut. Eihän me olla nähty pitkään aikaan!" Pearl ehdotti ja naurahti perään. Pari päiväähän oli pitkä aika, ehdottomasti...

// here i come :3 roddis tänään.

Rodney repi koko vaatekaappinsa sisällön päälleen. "no hemmetti." hän valitti ja heitti jokaisen vaatteen yksitellen tieltään pois. Oli niin vaikea valita vaatteita, kun oli menossa yökylään ystävän luokse, johon oli salaa ihastunut. Poika vilkaisi kännykkäänsä, jonka taustakuvana yllätys yllätys, oleili Pearl. Kuvassa tuo suloinen tyttö hymyili aurinkoisesti, aina Rodneyn katsoessa tuota kuvaa, hän alkoi väistämättäkin hymyillä. Poika jäi hetkiksi tuijottamaan kuvaa, kunnes tajusi olevansa vain kalsareillaan. Tummaverikkö löysi pian tumman harmaat farkut sekä kivan kauluspaidan, jonka lisäksi hän päätti pistää solmionkin. Liian juhlana näköistä ? Ei. Rodney oli saanut kuvan, että Pearlin perhe oli rikas, varmasti olikin, eikä sinne sopinut mennä minkänäköisenä vain. Olihan Rodney itsekkin rikas, siksikä hän oli ostanutkin pienoisen lahjan Pearlille. Jimmy Choon korkokengät varmasti pitäisivät tytön tyytyväisenä. Rodney ei kyllä ollut varma käyttäisikö tyttö korkokenkiä, toivottavasti. Kengät oli näyttäneet hienoilta ainakin Rodneyn silmään ja olisi mukava nähdä Pearl noissa kengissä. Poika kiristi kravaattiaan ja vilkaisi kelloa.

"Rodney, myöhästyt kohta !" Pojan isoäiti huusi. Rodney huokaisi ja tunki kaikki vaateet vaatekaappiin. Isoveli oli varmaan Jasperilla, harkoissa tai sitten jonkun tytön kanssa, isoveli oli pojista se flirttailija, useamman naisen mies. Rodney oli vain yhden naisen mies, tällä kertaa, ainakin toivottavasti, Pearlin mies. Isoveljen täytyisi vain löytää se, joka osaa pistää tuon paremmin kuriin. "mihin menet ?" kuului Lucan kysymys ovelta. "..kaverille viikonlopuksi, kun te lähdette jonnekkin per.. pitämään hauskaa." Rodney oli meinannut taas päästää vääriä sanoja suustaan, isä oli kovasti vannottanut ettei talossa kiroiltaisi kun Luca oli paikalla. Luca katsoi pakettia Rodneyn sängyllä. "jonkun tytön luokse ? hyyyi rodneyllä on tyttöystävä !" Tuo nauroi ja juoksi pois, esittäen yökkivää. Rodney katsoi happamasti tuon perään. "senkin.." tuo inisi kuin mikäkin lapsi ja luatteli päänsä sisällä miljoonia haukkumasanoja, kunnes huokaisi ja sulki laukkunsa heittäen sen olalleen, ottaen lahjan käteensä.

"Miten ajattelit mennä ?" Pojan isä kysyi. "ajattelin että sinä veisit, kun lähdette vasta kahden tunnin päästä, eikä minulle ole korttia tai autoa ja Dante ei ole kotona enkä tasan kävele tai pyöräile enkä omista skootteria." Rodney hymyili ja hänen isänsä huokaisi syvään ja maleksi autolle, Rodneyn virnuillessa ja laittaessa mustat tennarit jalkaansa. Hän meni istumaan auton etupenkille isänsä viereen ja sitten lähdettiin. Tummaverikköä jännitti kamalasti. Hän vilkuili koko ajan auton kelloa ja välillä isäänsä, välillä ulos. Hän ei tahtonut pysyä paikallaan, mutta mitäs muuta siinä voisi. Hän avasi laukkunsa ja laittoi lahjan sinne, hän halusi antaa sen vasta kun hän oli Pearlin kanssa kaksin tytön huoneessa. Pian auto pysähtyi, Pearlin talon eteen. "haetko mut sit sunnuntaina ? vaikka samalla kun ootte ite menos kotii ?" Poika kysyi ja tuon isä suostui, Rodney nousi autosta ja isä lähti ajamaan taas kotiin. Huokaus.

Rodney kääntyi kohti suurta taloa, puraisi huultaan, jännitti kamalasti. Hän käveli ovelle ja soitti ovikelloa. Pearlin äiti tuli avaamaan ja Rodney hymyili tuolle. "Hei rouva Lloyd. Hyvää kuuluu." Poika virnisti ja astui sitten sisään. Hän katsoi kohti yläkertaa, mikähän tytöllä kesti ? Rodney kuitenkin jaksoi odottaa vaikka tunnin, vaikka kaksikin, hän saisi nähdä Pearlin, mikään ei tehnyt poikaa niin onnelliseksi kuin se. Pian tyttö tuli, Rodney hymyili kuin aurinko ja halasi tyttöä takaisin. "mikä kesti ?" hän virnuili toiselle ja otti kengät jaloistaan. "mennään vaan." TUmmaverikkö hymyili ja lähti Pearlin kanssa tytön huoneeseen. Pian he tulivat huoneeseen, Rodney istui tytön sängylle jättäen laukkunsa maahan. Hän vittoi tytön viereensä istumaan ja hymyili. Kun tyttö tuli siihen istumaan, Rodney avasi laukkunsa ja otti lahjapaperiin käärityn kenkälaatikon, jonka sisällä Jimmy Choon kengät olivat. "tää on sulle. Kiitos kun oot mun ystävä, sä oot tosi mahtava ihminen ja todella tärkeä." Rodney sanoi ja suuteli nopeasti Pearlin otsaa hymyillen posket hiukan punoittaen.

Pearlin äiti taisi olla hyvillään siitä, että joku kutsui häntä rouva Lloydiksi. Omilta lapsiltaan kun sellaisia kohteliaisuuksia ei herunut, vaikka muuten ystävällisiä toki olivat. No ei äidistä sen enempää, olihan tämä päivä kokonaan Rodneylle varattu. Pearl naurahti pienesti, kun toinen kysyi mikä hänellä kesti. "Mun huone oli kuin pommin jäljiltä ja rehellisesti meinasin saada hermokohtauksen", tyttö totesi vielä ennen kuin he lähtivät hänen huoneeseensa. Miksi hänen olisi tarvinnut kertoa mitään Jakesta? Ja miksi Pearl edes ajatteli sellaista! Jake ja ne hetket oli historiaa, nyt piti keskittyä Rodneyhyn ja tähän viikonloppuun. Mistä muuten tulisi varmasti paras.

He lähtivät sitten Pearlin huoneeseen ja huoneen ovella tyttö antoi Rodneyn mennä ensin. Pearlin kasvoilla säteili suloinen hymy, mitä ei nähtävästi saanut pois kasvoilta mikään sinä hetkenä. Kun Rodney sitten viittoi tytönkin istumaan sängylleen, Pearl lähestyi sängyn reunaa ja istahti risti-istuntaan sängylle poikaan päin kääntyneenä. Nyt toinen alkoi kaivaa jotain laatikkoa laukustaan ja Pearl katsoi tuota hämmästyneenä, mitä ihmettä? Eikai toinen nyt vain lahjaa tytölle ostanut? Hänelle riitti lahjaksi jo sekin, että Rodney oli saapunut tänne asti.

Okei nyt Pearlin silmät pyöristyivät lautasen kokoisiksi, jonka toinen ojensi tytölle. Pari kertaa tyttö räpäytti silmiään tuijottaessaan laatikkoa ja avasi sen. Jimmy Choon kengät! Pearl keskittyi haukkomaan henkeään ja heilutti kättään viilentämisen merkiksi naamansa edessä. Kyllä hän oli kuullut toisen sanat, mutta kaikki hämmästykset meni siihen, että poika oli ostanut tytölle lahjan. Lahjan! Pearl tarkasteli kenkiä niin, että se suukko oli helppo antaa otsalle. "Rodneyy! Ei sun olisi tarvinnut. Nyt mua vaivaa, kun mulla ei ole sulle mitään...", Pearl sanoi ja ihasteli kenkiä. Tokihan häntä harmitti, että toinen oli ostanut hänelle lahjan eikä Pearlilla ollut Rodneylle mitään! Hän nyt vain sattui olemaan niin hyväsydäminen, että sai huonon omatunnon jo sellaisestakin asiasta. "Kiitos", Pearl sai sanotuksi ja hymyili edelleen suloista tyttömäistä hymyään. "Nää on tosi ihanat ja sä oot ehdottomasti paras", tyttö sanoi iloisesti. Hän laski kengät varovaisesti lattialle ja heitti laatikon sängyn alle (missä oli roinaa jo riittämiinkin). Tottakai hän oli tyytyväinen, että hänellä oli Rodneyn kaltainen ystävä.

Rodney virnisteli, toinen oli niin suloinen, kun oli yllättynyt noin niistä kengistä. "ei ne olleet kalliit.." poika valehteli. "hei, ei se haittaa vaikket ostanut mitään. sekin on jo mulle lahja, että sain tulla tänne ja että olet mun ystävä." Tummaverikkö hymyili ja katsoi toista. Rodney ei pystynyt kuin hymyilemään toisen sanoille. "eipä mitään. pikku lahja ystävälle.." hän totesi. Poika oli hyvillään kun toinen oli pitänyt lahjasta. Häntä oli hiukan pelottanut, Rodney ei ollut kunnolla selvillä toisen vaatemausta tai pukeutumis tyylistä ylipäätään. No, kengät oli kelvannut, toinen selvästi piti niistä, eikä yrittäny esittää mitään.

Rodney alkoi katsella toisen huonetta, hän ei ollut vielä kunnolla ehtinyt tutkailla sitä. Silmät vilkuili joka suuntaan, huone vaikutti hienolta. "sulla on kiva huone." poika virnisti. Huone oli todella vihreä, mutta vihreä sopi hyvin Pearliin. Hetken tutkailtuaan, katse osui johonkin, joka sai Rodneyn hymyn hyytymään. Nimittäin kuva Pearlista ja jostakusta kiharatukkaisesta pojasta.. poikaystävästä ? Ei Pearl ollut koskana maininnut asiasta. Jos toisella olisi poikaystävä, miksi Pearl ei olisi kertonut siitä ? Ja miksi Pearl olisi ottanut Rodneyn luokseen yöksi, tuskin poikaystävä sellaisesta pitäisi. Teki mieli kysyä asiaa Pearlilta itseltään, mutta se kuulostaisi jo tunkeilulta, joten poika veti aidonnäköisen tekohymyn kasvoillee, kääntyi katsomaan Pearlia, kuin mitään ei olisi nähnytkään.

"hmm. Mitä haluaisit tehdä ? " Rodney kysyi ja katsoi tyttöä hetken aikaa silmiin. Tuntui paljon ahdistavammalta olla siinä, kun Rodney tiesi, että Pearlin ehkä-poikaystävän kuva olisi hänen takanaan, yöpöydällä.

Ensin toinen oli ostanut Pearlille lahjan ja sitten se vielä väittää, ettei ne kalliit olleet. Jimmy Choo haloo! Ei muka kalliit? Pearl katsoi Rodneytä merkitsevästi, kuin tyttö olisi tuntenut toisen niin hyvin, että tietää milloin tämä valehtelee. "Höpsö", Pearl sanoi hymyillen sievästi. Täytyy kai myöntää, että kyllä Pearl oli hyvillään niistä kengistä.

Pearl huomasi, että toinen katseli tytön huonetta ja samaan aikaan hän meni mahalteen sängylleen makaamaan ja kurkotti sänkynsä alle etsien jotain yhtä tavaraa. Tosin paikka sängyn alla oli varmasti niin täynnä tavaraa, että sieltä ei löytäisi mitään koirien ja kissojenkaan kanssa. Sitten, kun Rodney kehui tytön huonetta tuo nousi taas istumaan sängylle ja hymyili ystävällisesti. "Kiitos. Onhan tää mukava", tyttö vastasi. "Ainakin saa olla rauhassa, eikä tarvitse huolehtia ei-toivotuista-vieraista", Pearl jatkoi virnistäen pienesti. Saattoihan se huone olla joidenkin mieleen liian vihertävä, mutta Pearl piti vihreästä ja mielummin hän tämän huoneen halusi kuin se pienemmän.

Sitten Rodney kysyi mitä Pearl haluaisi tehdä ja tyttö näytti hetken miettivältä. Hmm, illalla olisi kiva katsoa joku leffa, mutta mitä voisi tehdä päivällä? "Mehän voidaan myöhemmin katsoa joku kauhuleffa", Pearl ehdotti. Hän ei niinkään ollut romanttisten lässylässyn leffojen ystävä, joten toivottavasti Rodney ei ehdottaisi sellaista. "Hee, käydäänkö koneella?" Pearl muotoili kysymyksensä uudelleen eri tavalla kuin se oli hänen päässään. Eihän hän halunnut vaikuttaa miltään tietokonefriikkinörtiltä. Pearl kuvitteli jo hetken Rodneyn ilmettä, kun tytön konetta ei näkynyt missään. Hän liikkui sängyn päätyyn ja kurkotti sen alle, nostaen sieltä valkoisen kallismerkkisen läppärin. Olihan sängyn alusta turvallisin paikka säilyttää tavaroitaan, ihan totta. Pearl avasi läppärin ja käynnisti sen nappulasta. Sitten brunette jäi mahalteen makaamaan sängylle katsoen koneen ruutua ja teki tilaa, että toinenkin näkisi kokeen ruudulle. Okei kone saattoi olla aika hidas, muttei Pearl halunnut vaihtaa sitä uuteen.

Sillä aikaa kun kone teki käynnistys operaatiotaan Pearl mahallaan käänsi hieman päätään Rodneyhyn päin. "Ootko sä kuullut niistä sokkotreffijärjestelyistä koululla? Mitähän ne niilläkin ajaa takaa", Pearl sanoi ja virnisti. Hän ei onnekseen ollut osallistunut moiseen soppaan.

ei toivottuja vieraita.. yksi ei-toivottu tuijottaa valokuvassa sun yöpyödällä.. Rodney ajatteli hiljaa päänsä sisällä.
"en tiennyt, että tykkäät kauhuleffoista. mulle käy todellakin." Rodney virnisti. Rodney nyökkäsi toisen ehdotukselle olla koneella, sehän kävi loistavasti, brunette oli itsekkin kunnon datis, aina lomaisin hän oli 24/7 koneella. No ei ehkä täysin kellonympäri, pitihän välillä syödä ja käydä vessassa. Ja nukkua. Ja huutaa veljen kanssa kilpaa. Tai veljien. Pearlin availlessa konetta, tuo kysyi myös koulun sokkotreffeistä. "oon kuullu joo. aika älytöntä. eikö ne onnettoman muuten löydä itselleen ketään rakasta." Brunette naurahti. Hän katsoi kun kone avautui ja Pearl kirjautui Myspaceen. Poika tuli toisen vierelle ja koitti urkkia, ketkä kaikki seurasi Pearlin profiilia, jos hän vaikka löytäisi tuon salaperäisen pojan, joka Pearlin yöpöydällä olevassa kuvassa oli. Haa ! Poika bongasikin tuon pojan, Jaken. Kun Pearl selasi sivua alemmas, Rodney luki kommentteja, tyhmänä katsomatta päiväystä. Jake oli laittanut useaan kertaan sydämmiä, sanonut rakastavansa Pearlia... No helvetti ! Nyt Rodneytä ärsytti. Mutta idioottipa ei huomannut tosiaankaan, että merkinnät oli jo pari kuukautta vanhoja.

Rodney huomasi kyllä, että Pearlilla luki "sinkku" eikä "seurustelee". Ehkä Pearl ei halunnut koko koulun tietävän, että hän seurusteli tuon Jaken kanssa ? oli miten oli, Pearl oli ilmeisesti suhteessa tuon kikkarapään kanssa, ja se jos mikä ärsytti, kaikki oli nyt mennyt aivan pieleen, ainakin Rodneyn mielestä. Poika vilkuili muualle kuin näyttöön, mutta katsoi pian kuitenkin takaisin ja katsoi Pearlin tekemisiä, ärtymys ja surukin saattoi näkyä pojan silmissä, jos Rodneyn silmiä tuijotti pitkään ja hartaasti. Hän yritti kuitenkin niellä sen tunteen, hän sai olla Pearlin ystävä, eikö se riittänyt ? Aluksi riittikin mutta.. Rodney oli onnettomasti päässyt rakastumaan tuohon nörttiin. Hän olisi voinut antaa turpiin jokaiselle, joka sattuisi vähänkin ahdistamaan Pearlia, hän olisi voinut suojella Pearlia kaikelta, olihan hänen isoveljensä korisjoukkueessa, jos Rodney hakattaisiin, saisi se henkilö bruneten veljen suutuksiin, vaikka veli esittikin välinpitämätöntä. Ja vaikka isoveljeä ei olisi, Rodney olisi silti halunnut suojella Pearlia kaikelta. Tietysti hän nytkin suojelisi, vaikka Jake olikin olemassa, tuskin Pearl tarvisti Rodneytä mihinkään, tuolla oli Jake..

Rodney huokaisi hiljaa, miltein ääneti, katsellen taas Pearlin touhuja.

Pearl hymähti sopimuksen merkiksi, kun toisellekin sopi ne kauhuleffat. Katsotaanpa sitten kumpi pelästyy ensimmäiseksi. Kun tietokone sitten suvaitsi aueta säntäsi Pearl automaattisesti myspaceen. Eikä hän tietenkään ajatellut, että Rodney saattaisi nähdä Jakelta lähettämiä viestejä, yhteiskuvia ynnämuuta. Aivan reaktiomaisesti Pearl hymähti pienesti muutaman ystävän lähettämälle kommentille, eikä hän lainkaan pistänyt merkille Jakelta pari kuukautta sitten tulleita sydämiä ja viestejä. Miksi olisi? Eihän Jake merkinnyt tytölle enää yhtään mitään, ainakaa enää. Olihan heillä hyviäkin hetkiä, mutta ne olivat muistoissa ja hän tahtoi lisää hyviä muistoja ja hetkiä, mutta Rodneyn kanssa!

Pearl kelasi myspaceen ladattuja kuvia läpi vuorotellen ja luki söpistely kommentteja sieltä täältä. Kavereilta, tuntemattomilta.. ja entisiltä. Ikävä kyllä hän ei yhtään ajatellut, että Rodney myös huomasi sen yhden kuvan, mikä tuli esille ja missä oli hän sekä Jake, kun he olivat olleet lomalla Australiassa. Oikeastaan kuva toi juuri sellaisen vaikutelman, että kaikki olisi hyvin ja he olisivat onnellisia. Mutta se oli kauan sitten! Pian Pearl kirjautui ulos myspacesta ja avasi sähköpostinsa, että voisi lähestää pari tiedostoa. "Mun pitää vielä lähettää opelle pari esseetä", Pearl ilmoitti Rodneylle ja hymyili tälle. Itseasiassa hän hymyili koko ajan, jopa silloin kun katse siirtyi pojasta takaisin tietokoneeseen. Brunette liitti tiedostot ja lähetti sen opettajalleen, minkä jälkeen hän kirjautui ulos kaikenmaailman palveluista. Pearl jätti koneen sängylleen ja laittoi koneen horrostilaan, jos sitä vaikka joskus tarvittaisiin.

Hän nousi istumaan jalat koukussa sängylle ja katsoi Rodneytä hymyilevästi. "Käydäänkö vuokraamassa joku leffa? Sen jälkeen voitais käydä kaupassa ostaa jotain hyvää. Meillä kun ei taida olla mitään naposteltavaa...", Pearl kysyi toiselta.

Rodney nyökkäsi toiselle hitaasti. "mennään vaan." Hän hymyili huulta purren ja lähti sitten tytön kanssa kohti alakertaa, laittoi kengät ja odotti hetken Pearlia. Kaksikko lähti kävelemään kohti kauppaa. "hmm." tuo ei keksinyt mitään sanottavaa, joten oli vsin hiljaa ja mietti sitä Jakea. Pian hän astui kauppaan Pearlin kanssa ja suuntasi tuon kanssa herkku osastolle. "otetaanko yhteiseksi sipsipussi ? tuskin kumpikaan yksin tuollaista jaksaa." Poika veikkasi ja Pearlin suostuttua, hän valitsi sipsipussin, itselleen karkkipussin sekä limun, samoin kuin Pearlin teki. He menivät kassalle. "mä maksan." Rodney hymyili, hän oli jo unohtanut Jaken hetkeksi. Hän maksoi ostokset ja pisti ne muovipussiin. "vuokraamaan video ?" hän hymyili ja lähti, meinaten pariin kertaan ottaa Pearlia kädestä, kunnes musiti Jaken ja ilme kiristyi.

Pian he tulivat video vuokraamolle, astuivat sisään ja alkoivat katsomaan leffoja. Kauhuleffoja tietenkin, siitähän se oltiin puhuttu. Ainoa ongelma oli, ettei kumpikaan ollut 18, mutta Rodneyhan täyttäisi kuitenkin alle vuoden päästä, periaatteessa hän oli jo 18, ainakin omasta mielestään. Hetken mietinnän tuloksena kaksikko otti Kaunan, meni kassassa ja hetken kiistelyn jälkeen he saivat kuin saivatkin k-18 leffan, Kaunan.
"enkö mä nyt mene kaheksantoista vuotiaasta." Rodney naurahti ja he lähtivät sitten kohti Pearlin kotia taas. Kello lähestyi jo kahdeksaa, kohta he voisivat katsoakkin Kaunan.

Parinkymmenen minuutin kuluttua kaksikko tuli takaisin Pearlin talolle, jätti kengät eteiseen ja suuntasi taas Pearlin huoneeseen. Rodney huokaisi, laski pussin alas ja istui tytön sängylle. "koska me katsotaan se leffa ? ei varmaan ihan vielä ?" poika kysyi ja vilkaisi taas kelloa. Kohta puoli yhdeksän.



// kunnon hittailu rooli tuli kyllä :s mutta kun asiasta oltiin sovittu niin tuskin haittaa <D ja anteeksi lyhyt :c

Huvittava lyhyt reissu. Pearl meinasi huvittuneesti ruveta nauramaan leffaa vuokraamassa, kun kassalla oleva myyjä empi hetken. Mutta Rodney taisi sitten mennä 18-vuotiaasta. Ei mennyt kauaa kun he olivat saapuneet takaisin talolle ja Pearl seurasi poikaa huoneeseensa. Pearl katsoi kädet ristissä edessä kun toinen istahti sängylle ja kysyi sitten milloin leffa katsottaisiin. Hän oli jo vastaamassa, mutta äiti kerkesi huutaa ensin Pearlia. "Tuun pian", tyttö sanoi ja lähti alakertaan äitinsä kuulusteltavaksi.

Pearl riensi olohuoneeseen ja jäi sohvan päädyn taakse seisomaan, kuunnellen mitä äidillään oli asiana. Ei siinä kauaa menny ja jo hetken päästä Pearlin kasvoilla loisti leveä hymy. Uskomatonta, että hänen äitinsä lähtisi vielä jonnekin! Hän ja Rodney siis saisivat talon itselleen, ainakin puoliyöhön asti. Tosin Pearl tuskin edes kestäisi hereillä kauempaa. Tietenkin moinen ilouutinen pitäisi kertoa toiselle ja salamana Pearl ryntäsikin huoneeseensa. "Tiedätkö! Äiti kerto äsken, että se menee jonku vanhan tuttunsa kanssa teatterii, eli meille jää koko talo!", Pearl sanoi nopeasti lähes yhteen pötköön iloisena.

Pearl katsoi seinällään olevaa kelloa, hieman yli puoli yhdeksän. "Kyllähän me voitais kattoo se leffa nyt?" oikeastaan Pearl ei edes jäänyt odottamaan toisen vastausta vaan otti pussin ja riensi nopein askelin alakertaan. Olihan brunette viisaana jättänyt toiselle leffan. "Sä voit varmaan laittaa sen leffan pyörimään?" Pearl pyysi, oikeastaan enemmänkin käski. Hänen saavuttuaan keittiöön Pearl jäi etsimään sopivia kulhoja sipseille ja karkeille.

Pearlin äiti huusi tytön alas ja Rodney jäi yksin ylös. Hän kääntyi katsomaan Jaken ja Pearlin kuvaam puri huultaan ja yksi onneton kyynel valui poskelle, jonka tummaverikkö pyyhki nopeasti pois. Ärsytti ja suututtihan se, poika oli jo elätellyt vaikka mitä toiveita ja nyt selvisi, että tytöllä oli joku kiharapää Jake, joka näytti Rodneyn silmiin jopa homolta, tai sitten viha sai hänet ajattelemaan niin. Poika tuhahti hiljaa ja käänsi kuvan poispäin, hymyilkööt seinälle. Pian Pearl tuki hihkuen takaisin, että heillä olisi koko talo. joo kiva, koko talo, tälläisestä Rodney oli unelmoinutkin, mutta ei enää kun Jake oli olemassa. Poika huokaisi. Rodney ei ehtinyt vastata, kun Pearl jo lähti alas, ei kai siinä mitään muuta voinut kuin seurata perässä. Tyttö pyysi, tai käski, ROdneytä laittamaan leffan pyörimään. No voi helvetti, eihän Rodneyllä ollut hajuakaan, miten Lloydin perheen DVD-laite toimi. Pakko kai oli kokeilla. Rodney meni laitteen luokse ja tuijotti sitä kuin pahinta vihollistaan. Hän kuitenkin huokaisi ja laittoi laitteen päälle, avasi ja laittoi leffan sisään. Leffa alkoi pyöri, hyvä, Rodney ei ollut rikkonut laitetta, kuten oli pelännyt. Poika nappasi kaukosäätimen ja pisti tv:een auki, löysi jopa hetken etsimisen jälkeen oikean kanavan.

Pearl hääräili yhä keittiössä, joten Rodney istui sohvapöydälle ja katseli ympärilleen olohuoneessa. Hetken katsomisen jälkeen, hän rentoutui hiukan, ei yhtään kuvaa kikkarapäästä. Se oli hyvä juttu se. Pian Pearl tuli, Rodney pisti valot kokonaan pois, huone oli pimeä, lukuunottamatta valoa, joka televisiosta tuli. Rodney istui Pearlin viereen sohvalle ja elokuva alkoi. Rodney katsoi useinkin kauhuleffoja, Kaunaa hän ei koskaan ollut nähnyt mutta juttuja kuullut, kuulemma se veisi yöunet. Poika vilkaisi Pearlia pari kertaa ja koitti sitten keskittyä elokuvaan, vaikka eräs kikkarapää kummitteli ajatuksissa koko ajan.

Pearl löysi kuin löysikin sopivat kulhot joihin naposteltavat voisi laittaa. Kiroiluja tai muita ärsyyntyneitä huutoja ei kuulunut olohuoneesta, joten se oli merkki että Rodney oli saanut dvd:n pyörimään. Luultavasti. Palattuaan olohuoneeseen tyttö asetti herkkukulhot pöydälle ja istahti Rodneyn viereen, sammutettuaan valot ensin tietysti. Huone oli pimeä, mikä kai sopi hyvin kauhuleffan katsomiseen. Se alkoi tuttuun tapaan näyttelijöiden nimillä ja tunnusmusiikki alkoi soimaan. Jo pelkkä musiikki sai kylmät väreet aikaan.

Alku ei ollut Pearlin mielestä niin pelottava, mutta eihän mikään elokuva ollut alussa pelottava. Sillä yleensä ensin näytetään tavallista elämää ja sitten vasta alkaa toiminta. Pearl nosti jalkansa sivuun sohvalla ja katse pysyi tiiviisti telkkarissa jopa silloin, kun käsi vaelteli hakemaan sipsiä. Ai miten niin hän oli herkkusuu? Elokuva eteni melko rauhallisesti, mitä nyt välillä tuli pelottavampia, karmivia kohtauksia. Varsinkin ne kohdat olivat ärsyttäviä, kun oli hiljaista, musiikki alkoi soida ja yhtäkiä BÖÖ. Myös tänään, äskeisen kohtauksen aiheuttama äkillinen säikähdys reaktio sai Pearlin säpsähtämään pakoillaan ja nojaamaan enemmän Rodneyhyn. Miksi hän suostuikaan katsomaan tämän? Hän oli kuullut, että Kauna oli aiheuttanut jollekin aikuisellekin painajaisia. Hyrr. Vaistomaisesti Pearl nojasi enemmän Rodneyn kylkeen ja otti muutaman karkin kulhosta. Hän ei ollut yhtään varma kestäisikö elokuvan loppuun vai juoksiko pää kolmantena jalkana vessaan eikä tulisi sieltä enää ulos.

Rodney säpsähti itsekkin parissa kohtaa elokuvaa, häntä ei vielä sinänsä pelottanut, mutta välillä hän säikähti, jos pimeästä tuli yht äkkiä joku tai oli hiljaista ja yht äkkiä kuului kamalaa kiljuntaa. Hän pisti merkille, että Pearl nojautui häneen päin, poika oli hyvillään ja vei toisen kätensä tytön niskan kautta tuon toiselle olkapäälle ja vilkaisi tyttöä. Katse palautui elokuvaa, , taas yksi kohtaus, jossa Rodney säpsähti hiukan. Olikohan elokuva liian pelottava Pearlille ? Rodneytä itseään hiukan puistatti katsoa joitakin kohtia. Osa henkilöistä näyttä suorastaan kamalille, pelottaville. Tässä kohtaa Rodneytä tosissaan jo hiukan pelotti, tuo.. olio ? mikä portaita laskeutui, jos sitä nyt laskeutumiseksi pystyi sanomaan, näytti kamalalle.

Olisiko sittebkin pitänyt vuokrata joku scary movie ja nauraa vatsa kipeäksi sen kanssa ? Rodney oli pari scary movieta nähnyt, niitä ei voinut sanoa pelottaviksi. Sawejakin poika oli katsonut, ne nyt oli enemmänkin brutaaleja kuin kauhuleffoja, mutta kyllä poikaa puistattia katsoa niitäkin.
Poika painoi vaistonaisesti Pearlia lähemmäs, kuin joku kammottava murhaaja olisi lähestynyt heitä koko ajan, Rodneyn halu suojessa Pearlia heräsi. Taas säpsähdys, leffa alkoi vaikuttaa kamalalle. "pelottaako ?" hän kysyi hiljaa Pearlilta ja katsoi taas tyttöä silmiin.

Toki Pearl katsoi leffaa keskittyneesti, mutta välillä hänen ajatuksensa silti harhailivat muualla. Kaikissa ällöttävissä kohdissa brunette sulki silmänsä puolilleen ja muutaman minuutin päästä avasi ne taas. Se oli kai tapa välttää pelottavat kohdat. Ehkä hän oli liian uhkarohkea valitessaan tälläisen leffan, vaikka toisaalta oli siinä hyvätkin puolensa. Oikeasti Pearl saattoi vähän säpsähtää, kun toinen kysyikin pelottiko Pearlia. Öö, kyllä. "Ei tietenkään", Pearl valehteli ja hymyili kuin asia olisikin niin. "Entä sua?" tyttö kysyi vuorostaan pojalta vitsailen piikikkäästi ja siirsi sitten katseensa takaisin telkkariin.

Okei ehkä olisi pitänyt vielä vähän aikaa katsoa Rodneytä, sillä samalla sekunnilla sieltä tuli joku äklömöklö pätkä ja Pearl päästi pienen kiljaisun. Tosin vain pienen. Sekin kiljaisu tuli vain sen takia, koska tyttö ei osannut varautua siihen. Hehee. Jälleen elokuvasta tuli rauhallinen pätkä muutamaksi sekunniksi ja Pearl siirsi katseensa Rodneyhyn. "Okei ehkä mä vähän valehtelin. Ehkä mä nään painajaisia tai jotain", tyttö sanoi ehkä hitusen liioitellen. Tuskin hän painajaisia näkisi, mutta melkein. "Huuii", Pearl sanoi ruutuun tullessa pelottavan näköinen olio taas. Sitten Pearl laski päänsä pojan olkapäälle. Tässä oli jotenkin turvallista katsoa mitä vain leffaa, oli se kauhu tai komedia.

Ei pelottanut ? Tyttö oli kyllä siihen malliin lähentynyt Rodneytä, että kyllä tasan pelotti. Toinen kysyi pelottiko Rodneytä. "Ei ollenkaan." Tuo virnisti. No osittain se oli totta. Mutta kyllä poikakin välillä säikähti, leffa oli vielä aika alkutekijöissä, joten pahin oli vasta tulossa. Rodney katsoi myös telkkaria, oli aika hiljainen kohta, ROdney oli uppoutunut omiin ajatuksiinsa ja säikähti kun Pearl kiljaisi. "sua mä tässä pelkään." hän valitti ja huokaisi katsoen tyttöä. itten tuo myönsi pelkäävänsä hiukan ja Rodney hymyili toiselle. "tai sitten et nuku ollenkaan kun pelkäät." Poika ehdotti ja käänsi katseensa myös tv:seen, punehtui aavistuksen kun Pearl painoi päändä hänen olalleen.

Miksi Pearl teki näin, hänellähän oli Jake ? Poikaa ahdisti, mutta hän ei sanonut mitään, yritti vain keskittyä elokuvaan. Se kuitenkin oli aika vaikeaa, joten poika vilkaisi Pearlia. Sattumalta Pearl sattui vilkaisemaan Rodneytä, katseet kohtasivat ja molemmat jäivät tuijottamaan toisiaan. Vaikka oli pimeää, Rodney näki selvästi Pearlin kauniit piirteet. Rodneyn ahdistus katosi kuin tuhka tuuleen, kun hän näki toisen ruskeat silmät. Hän hymyili pienesti, unohti koko elokuvan, kikkarapään, kaikki. Tummaverikkö toi kasvojaan aavistuksen lähemmäs, kuten Pearlkin näytti tekevän. Rodney keräsi kaiken rohkeutensa, suuteli Pearlia. Se tuntui hyvältä, mutta silti väärältä, entä Jake ? Pearlin näytti haluavan sitä suudelmaa, siksi se tuntuikin niin oudolta.

Rodney veti päätään kauemmas. "pearl.. en mä voi. sä.. seurustelet.." Poika huokaisi ja katse laskeutui maahan, hiukan ahdistuneena.

No sanoi Rodneykin, ettei häntä pelottanut. Tosin Pearl oli se säikympi osapuoli ja sen verran miten hän tuota poikaa tunsi, oli Rodney paljon rohkeampi kuin Pearl tietyissä tilanteissa. Mutta kuitenkin joissakin tapauksissa roolit vaihtuivat. Kun Pearl oli kiljaissut, Rodney kertoi pelkäävänsä tyttöä, mihin Pearl reagoi naurahtamalla pienesti. Ja olihan hyvinkin totta, ettei hän nukkunut ollenkaan, mahdollista vaikka hyvinkin epätodennäköistä. "Mahdollista", Pearl sanoi hymyillen pojalle, kun taas hymy hyytyi hänen siirtäessä jännittyneen katseensa televisioon.

Okei ei se ollut enää niin pelottava, vaikka Pearl osasi jo kuvitella minkälaisia kohtauksia sieltä oli tulossa. Nyt tuli tylsä keskustelukohtaus, minkä aikana Pearl siirsi katseensa poikaan ja heidän katseensa sitten kohtasivat. Joo ok, hän ei itsekään tajunnut mitä teki tuntiessaan yhtäkkiä suudelman. Eihän Pearl vastustellut, jotenkin hän vain meni mukaan siihen edes tajuamatta koko tilannetta. Vaikka ei se kauaa kestänytkään kun se jo loppui. Pearl siirsi pikaisesti katseensa televisioon jälleen, mutta ei voinut ajatella leffaa kun toinen sanoi Pearlin seu-... siis mitä? Seurustelevan?

Pearl irrottautui selkänojasta ja kääntyi puoliksi Rodneyyn päin, katsoen tätä kummallisesti. Mitä ihmettä, mistä Rodney oli saanut päähänsä, että Pearl seurustelisi? "Mä seu--", Pearl toisti automaattisesti kysyvänä, mutta lopetti lauseensa äkillisesti. Hänen katseensa oli vaihtunut epäuskottavan oloiseksi, jopa hämmentyneeksi. "Rodney, mitä sä oikein tarkoitat?" Pearl kysyi ja tahtoi tietää, mitä toinen tarkoitti sanoessaan, että Pearl seurusteli. "Mistä sä oot saanu päähäs, että mä seurustelen?", Pearl jatkoi. Sillä eihän hän seurustellut ja jos toinen luuli niin, asia täytyisi korjata!

Rodney katsoi toista hölmissää, pitikö vieläkin esittää ettei muka seurustelisi ? "sulla on kuva susta ja jostain pojasta sun yöpöydällä, sulla on kuvia myspacessa susta ja jostai pojasta, joku poika oli kommentoinu sulle et rakastaa sua..." Rodney luetteli. Pitikö enää kertoa lisää ? "eikö se jo kerro että seurustelet." Poika huokaisi. Hän katsoi Pearlia silmiin. Eikö se nyt olisi itsestään selvää ?
Rodney tajusi, ettei ollut katsonut kommenttien päivämääriä, mutta tuskin ne viime vuodelta oli. "Pearl, mä todella, todella pidän susta, mutta.." hän huokaisi, ei tiennyt mitä pitäisi sanoa, oli ehkä parempi olla vain sanomatta mitään ja antaa Pearlin kertoa oliko Rodney nyt oikeassa vai väärässä.

Poika oli hermostunut, oliko hän sittenkin väärässä ? se mahdollisuus oli, Pearl ei nimittäin vaikuttanut tyypille, joka suukottelisi toisia jätkiä, vaikka omistaisi poikaystävän.

// no tuli pitkä :s

Pearl katsoi toista hölmistyneenä. Tytön teki mieli nauraa, mutta kätki sen salaisen naurun päänsä sisään. Rodney siis luuli, että hän, Pearl ja Jake, seurustelivat? Oikeastaan brunette ei kerennyt sanoa mitään kuin tuijottaa poikaa suu auki ja jähmettyneenä. Vihdoin pieni tauko, mutta ei sittenkään. Rodney kertoi nyt todella pitävänsä tytöstä ja Pearl ryhdistäytyi. "Rodney..." Pearl aloitti. "Ensinnäkin ne viestit on monia kuukausia vanhoja ja kyllä, ehkä sun pitää tietää, että mulla ja Jakella oli jotakin pientä. Mutta sitten se lähti ja joo, sattuhan se, mutta mä jatkoin elämää ja sitten tapasin sut täällä..." Pearl sanoi hieman haikeasti, hän ei mielellään puhuisi tästä. "Sen jälkeen kun mä tapasin sut, suoraan sanottuna tajusin, että on elämässä muutakin", brunette sanoi ja katsoi sivuviistoon lattiaa.

Okei ehkä hän oli hitusen myös loukkaantunut siitä, ettei Rodney kysynyt häneltä suoraan, jos asia noin paljon toista vaivasi. Pearl otti taas katsekontaktin poikaan, ensin kasvoilla toki oli hieman vakavampi ilme. "Rodney, mikset sä vaan kysynyt suoraan, jos se kerta sua vaivasi?", Pearl kysyi kohottaen kulmiaan, ja kasvoille nousi pieni virnistys. Mites tässä pitikään sanoa, ainiin. Huoh, Miehet.

Rodneyn sisällä syttyi ikään kuin valo. Pearl siis ei seurustellut ? ei.. ei todellakaan seurustellut ? oli vapaa ? WOW sitä onnen päivää !
Poika hymyili pienesti ja kuunteli toisen selitystä, ilme synkkeni hieman. Ehkä oli parempi enää oplla kysymättä mitään, ilmeisesti Jake oli ollut todella tärkeä Pearlille. "olen mäkin menettänyt tärkeitä ihmisiä. Ja olen menettämässä." Poika huokaisi. "Äiti kuoli kun Luca syntyi. Hän sairasti harvinaista tautia, komas synnytys oli liikaa. Isoveljelläni on sama tauti, joten hänkin tulee kuolemaan nuorena." Poika kertoi ja katsoi lattiaan, ettei vain alkaisi itkeä. "..meinasin menettää jo isänikin mutta.. onneksi en." hän huokaisi ja puri huultaan. Hetken kuluttua katse nostettiin takaisin Pearliin.

Toinen kysyi, miksei Rodney ollut vain kysynyt suoraan. "ehkä mä en uskaltanut.. Ehkä ajattelin että se kuulostaisi töykeältä. Mutta hyvä, että asia selvisi." hän hymyili pienesti ja pörrötti hiuksiaan, katsoen sitten Pearlia silmiin. "joten.. kun vastasit siihen suudelmaan.." Poika punehtui hiukan, hän tiesi mitä halusi kysyä, muttei tiennyt, kuinka pukea se sanoiksi. "hmm.. Pearl.." Rodney aloitti, vilkaisi maata, kuinka hän voisi sen kysyä, jännitti kamalasti. Miten veli pystyi puhumaan tytöille niin helposti ?
Poika kuitenkin kokosi itsensä, katsoi Pearliin hymyillen pienesti, jännityneesti. "haluaisitko alkaa.. seurustella mun kanssa ?" Hän kysyi sitten, hän veikkais vastauksen olevan myöntävä, mutta ei sitä koskaan tiennyt, naiset osasi olla niin arvaamattomia.

Pearl oli iloisempi nähdessään, että Rodneykin oli piristynyt. Brunette kuitenkin antoi toisen puhua rauhassa loppuun eikä Pearl oikein keksinyt mitään sanottavaakaan. Mitä olisi pitänyt sanoa? 'Otan osaa'? Ehkei, sillä läheisen menettäminen oli varmasti paljon ikävämpi asia kuin jonkun... jonkun kaverin. "Ei saa murehtia, vaan sun pitäisi olla ilonen siitä ajasta kun saat olla niiden kanssa", Pearl sanoi pörröttäen pojan hiuksia hymyilevästi. Ei hän kylläkään ollut kovin hyvin tutustunut Rodneyn veljeen, eikä oikein osannut arvioida minkälaiset välit noilla mahtoi olla.

Kun Rodney kertoi syyn sille, miksei hän ollut kysynyt aikaisemmin niin Pearl soi hyväntahtoisen naurahduksen. Toinen osasi olla niin suloinen ja huomaavainen, tai ainakin tytön seurassa. Tunsihan Pearl Rodneyn paremmin kuin kukaa muu. Pian toinen vaihtoikin aihetta ja Pearl katsoi toista uteliaasti. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä Rodneyllä mahtoi olla mielessään, joten kysymys tuli täytenä yllätyksenä. Iloisena sellaisena. Pearl mietti hetken, ihan vain kiusatakseen Rodneytä. "Jos mä vastaan kyllä, ollaanko me sitten pari?" brunette kysyi itsestäänselvää asiaa. Pearl nojautui lähemmäs toista ja antoi suudelman toisen suulle ja käpertyi sitten pojan kainaloon. Se oli tavallaan niin kuin myöntävä vastaus ilman sanoja. Heillähän oli jäänyt leffa keskenkin!

Kuten aikaisemmin, Pearl laski päänsä toisen olkapäälle ja siirsi katseensa televisioon. Jee, taas jotain kauhuepisodia pienen juttelu pätkän jälkeen! Pearl sulki sekunniksi silmänsä pelkästä reaktiosta. Kuitenkaan ei tuo kauaa pystynyt olemaan silmät suljettuina. Leffa oli suunnilleen puolessa välissä ja kello jotain kymmenen, ei Pearl tarkkaa aikaa tiennyt sillä hän ei nähnyt kelloa missään lähellä. Brunette siirsi toisen kätensä Rodneyn vatsan päälle (mistä muuten huomasi, että toinen oli treenannut). Hetken päästä Pearl päästi pienen haukotuksen valloilleen, mutta yritti sinnitellä leffan loppuun. Ehkä hän oli vain vähän väsynyt.

Rodney hymyili toiselle, mukava että poika sai puhua ja häntä ymmärrettiin. Toinen kiusasi kyllä nyt häntä viivyttelemällä. "tietty oltais, mä kutsuisin tua tyttöystäväksi ja sä mua poikaystäväksi ja.." Enempää poika ei ehtinyt sanoa, kun Pearl ilmeisesti vastasi kysymykseen suutelemalla hänen huuliaan. Rodney pystyi nyt vain hymyilemään, hän veti toisen kunnolla lähelleen ja kietoi toisen kätensä tytön ympärille, suudellen tuon hiuksia. Hän katsoi taas leffaa, vaikka mielummin hän olisi katsonutkin Pearlia kainalossaan, toinen oli niin suloinen. Ajatella, hän seurusteli, oikeasti seurusteli, miksi se tuntui niin ihmelliseltä. Leffakaan ei vaikuttanut enää niin pelottavalta, vaikka ällö se oli, pakko myöntää. Rodney veikkasi, että hänen ja Pearlin juttelutuokion aikana kaikki pelottavin oli tapahtunut leffassa.

Poika vilkaisi toisen kättä vatsallaan ja hymyili ( taas ). Katse siirtyi kättä pitkin Pearliin, toista ilmeisesti väsytti. Poika naurahti pienesti ja suuteli toisen otsaa. Leffa jatkui, se tuntui jatkuvan ikuisesti, Rodneytäkin alkoi jo hiukan väsyttää, hän vilkaisi Pearlia ja siinähän se pikku prinsessa tuhisi, nukkuen. Rodneyn ei millään tehnyt mieli herättää tyttöä. Hän huokaisi ja nousi varoen, laittaen Pearlin makaamaan sohvalle. Tummaverikkö käveli DVD-laitteen luokse ja sammutti sen, ottaen levyn sen sisältä ja laittaen koteloonsa, jättäen pöydälle. Rodney käveli tytön viereen, nosti Pearlin syliinsä ja lähti suunnistamaan khoti yläkertaa, pimeässä se oli vaikeaa, plus Rodneyllä oli Pearl käsivarsillaan nukkumassa.Poika kuitenkin löysi tiensä Pearlin huoneeseen, otti peittoja hiukan pois sängyltä ja laski tytön sängylle, laittaen peiton tuon päälle, suudelleen hyvän yön suukon Pearlin otsalle. "hyvää yötä." hän kuiskasi ja hymyili.

Poika kömpi itse omalle patjalleen nukkumaan, hetken kuluttua tuo nukahtikin ilman mitään ongelmia.

// ja voitte jatkaa aamusta, hyvä neiti :3

Pearl oli juuri saanut silmänsä auki, huomatessaan nukkuvansa omassa sängyssään. Hetkonen, ei hänellä ollut muistikuvaa, että hän olisi itse kävellyt tähän? Ehkä hän oli nukahtanut sohvalle ja sitten jotain. No mitäs sitä enää vanhoja muistelemaan. Kello taisi olla jo paljon, kun aurinko siihen malliin paistoi ikkunasta. Pearl joutui hieman siristelemään silmiään ja hieromaan niistä viimeisimmätkin unihiekat pois. Nyt ei nukuttaisi enää, hyvä päivä menee muuten ihan hukkaan. Bruneten silmät siirtyivät sängyn vieressä nukkuvaan poikaan, Rodney taisi vetää sikeitä vielä. Oikea unikeko.

Pearl leikkimielisesti pyöräytti silmiään ja siirtyi sängyn päähän mistä sitten nousi ylös. Sitten hän nousi ylös eikä tajunnut lattialla olleita vaatekasoja. Okei, ehkä hänen siivouksensa oli jäänyt hieman kesken, mutta eikai kukaan nyt pieneen vaatekasaan lattialla kuolisi. No ainahan sitä sai toivoa. Edes tajuamattaan mitä oli tapahtunut, Pearl kompastui siihen kasaan ja lennähti mukavasti Rodneyn päälle patjalle. Saattoihan se olla ihan mukava aamuherätys, vaikka varmasti tuntui vatsassa, kun Pearl horjahti päälle (vaikka kevyt tyttö olikin!). Brunette saattoi päästää pienen kiljahduksen, sillä eihän hän osannut mitenkään ennakoida koko tapahtumaa.

Epäilemättä Rodney oli herännyt, joko kiljaisuun tai päälle kaatumiseen, niimpä Pearl hymyili mahdollisimman viatonta hymyään toiselle, ja saanen muistuttaa, että Pearl makoili yhä toisen päällä. "Soori. Ja huomenta!" brunette lausui sitten niin iloisesti kuin osasi.

Rodney nukkui sikeästi. Todella sikeästi. Hyvää untakin hän näki. Siinä oli Pearl ja hän, yhdessä rannalla. Rodney istui pyyhkeen päällä, katsoi Pearlia joka hyppi iloisena, nauroi ja juoksi veteen ja kaatui. Tyttö painui pinnan alle, eikä tyttöä näkynyt. Yllättäen ilmastakin tuli synkkä, alkoi sataa ja ukkostaa, Rodney istui yllättäen yksin rannalla. Hän nousi ja juoksi veteen, etsi Pearlia ja näki tytön kauempana, tuo nousi seisomaan, selkä Rodneyhin päin. " Pearl !" Rodney huusi ja juoksi khoti tyttöä, aalloy olivat suuria. Hän pääsi lähelle tyttöä, kun tuo katosi ja poika jäi taas yksin. "PEARLL !?" Poika huusi paniikissa ja kääntyi, tyttö seisoi rannalla, katse maassa ja nyt tuolla oli jonkin sortin kesämekko yllä. Rodney kompuroi rantaan, Pearlin eteen. "eh ? Pearl ?" Poika kysyi hiukan peloissaa. Sitten tyttö nosti katseensa tummaverikköön.. Tytön kasvot oli samat kuin kaunassa Toshiolla. Rodney alkoi huutaa peloissaan, maa petti hänen altaan..
Juuri silloin jokin putosi Rodneyn päälle ja tuon silmät avautuivat. Ihanaa ! Se oli vain unta ! Poika nousi kyynerpäidensä varaan. "..huomenta ?" hän sanoi unisesti ja hieroi toisella kädellä silmiään, hiukset oli varmasti ihan mahtavan näköiset. "vaikka sä oletkin kevyt, ei silti tunnu kivalta kun putoat päälle." poika valitti ja suuteli toisen otsaa.

"Huomenta." Poika sanoi hetken päästä uudestaan, hiukan virkeämpänä ja nyt hymyillen. Hän nousi istumaan kunnolla ja veti toisen syleilyynsä. "nukahdit eilen kun katottiin sitä leffaa niin kannoin sut sit sänkyys." hän kertoi virnuillen ja pörrötteli toisen hiuksia ihan tahallaan mahdollisimman sekaiseksi. "mitäs suunnitelmissa tänään ?" Poika kysyi ja katsoi ulos, ainakin lämmintä olisi tulossa, hyvä juttu. Ulkona voisi olla ihan mukavaa olla.
Poika päästi hetken päästä tytön irti ja huokaisi syvään, vatsassa tuntui vieläkin se isku, ilmeisesti Pearlin kyynerpää tai jokin oli iskeytynyt tummaverikön vatsaan Pearlin pudotessa.

Pearl oli jo arvata toisen reaktion eikä voinut olla virnuilematta, kun Rodney valitti päälle putoamisesta. "Aijaa... mä kun kuvittelin, että ois ollu kiva yllätys", Pearl sanoi mutristaen hieman huuliaan, muttei voinut kauaa leikkiä möksähtänyttä. "No ei, se oli vahinko. Saanko mä anteeksi", brunette kysyi sitten leikillään, tottakai hän nyt tiesi, että Rodney tajusi sen olevan vahinko ja että toinen antaisi anteeksi, mutta sai sitä nyt vähän vitsailla. "Ei kyllä ihme jos sattui, mä olen kyllä aika lihava", Pearl sanoi melkein heittäytyen dramaattiseksi ja taputteli vatsaansa.

Sitten Rodney päätti kertoa, mitä oli tapahtunut ja Pearl kuunteli toisella korvalla, samalla kun ihmetteli vatsaansa. Hän oli lihonut pari kiloa, ihan varmasti oli! Vaikka ei Pearl nyt mikää cheerleader ollut, halusi hän silti pitää itsensä kunnossa. Tosin tässä saattoi haiskahtaa dramaattisuus. Toisen pörröttäessä hiuksia Pearl virnisti pojalle ja puhalsi siinä sivussa silmien eteen tippuneet hiussortuvat hieman sivummalle. Tosin se puhallus ei hirveästi auttanut, niimpä tarvittiin sormiakin apuun. Kun Rodney kysyi päivän suunnitelmia, Pearlin katse harhautui ikkunaan ja näin hänen päänsä päälle syttyi kuviteltu hehkulamppu. "Mitä jos mennään rannalle? Siellä on hirmu kaunis sää", tyttö sanoi hymyillen sitten toiselle suloista hymyään.

Sitten Pearl antoi pusun Rodneylle ja nousi seisomaan ja asteli patjan päätyyn. "Miten ois jos keittäisin kahvia?" Pearl sanoi vinkaten silmää pojalle. Hän tiesi vallan hyvin, ettei Rodney pitänyt kahvista. Mutta teki nyt vain mieli edelleenkin heitellä vitsejä. Pojan seurassa oli jotenkin helppo olla oma itsensä. "Vitsi vitsi, kyllä mä tiedän ettet sä tykkää kahvista. Käykö tee?" Vastauksen saatuaan brunette käveli ovea kohden. "Tuu sitten kun oot tarpeeks heräillyt", Pearl lisäsi vielä, kunnes poistui huoneesta keittiön puolelle.

Poika nauroi. "sä mikään läski ole. Katso nyt tätä.." Poika nosti paitaansa, näytti vatsalihaksiaan. "enkö olekkin lihava." hän voivotteli. Tummaverikkö virnisti ja laski paitansa helman. Rodney oli todella onnellinen nyt. Pearl oli parempi, kuin hän oli koskaan voinut uskoa saavansa. Hauska, älykäs, kaunis.. kaikkea ! Toinen oli täydellinen, ainakin Rodneylle. Poika hymyili toiselle lämpimästi ja painoi pusun toisen poskelle.

Sitten se pommi tuli.. Rannalle..
Rodneyn kasvot kalpenivat, eihän se uni voinut olla enne uni jostain pahasta ? Eihän ? Poikaa pelotti hiukan ajatus, hän nyökkäsi kuitenkin hitaasti ja toivoi hartaasti, että alkaisi satamaan - kaatamalla. Hän sai pusun tyttöystävältään, mikä sai Rodneyn unohtamaan unensa ja hymyilemänä taas. Ilme nyrpeni. Kahvia. Yh ! Kuka sellaista litkuakin ylipäätään juo ? No Pearl ilmeisesti. "Tee kuulostaa hyvältä." poika hymyili. Hän kaatui takaisin selälleen, sulki silmänsä. Tuntui niin.. Oudolta ? Ei ollut ketään kelle hehkuttaa uudesta tyttöystävästä, kaverit ei tasan ymmärtäisi. Ne oli niitä "klikkejä tulee noudattaa" -tyyppejä, eikä poika tarkemmin ajateltuaan tiennyt miksi kaveerasi noiden kanssa. Aivan sama. Pääasia, että Rodney oli nyt onnellinen, samoin Pearl. Hetken kuluttua hän avasi silmänsä ja nousi istumaan, vilkaisi kuvaa Pearlin yöpöydällä ja näytti kieltä Jakelle. "Pearl on nyt mut." Hän virnisti kuvalle, ihan kuin Jake kuulisi. Poika nousi seisomaan.

Hetken kuluttua Rodney tuli keittiöön haukotellen, mutta tulipa silti, ihme että hän sai itsensä ylös. Pearl oli kyllä loistava motivoimaan. Jos Rodney olisi ollut kotona, tuskin häntä olisi vielä saanut ylös edes nosturilla. Okei, ehkä nostirulla saisi, mutta ekaksi, se ei mahtuisi sisään ja tokaksi.. miksi hitossa ne hakisi nosturin ? Dante voisi ihan hyvin repiä veljensä sängystä. Rodney tuli Pearlin vierelle ja katseli mitä tuo teki. Hymyillen, kuten aina.

Vesi oli laitettu jo hurisemaan ja tee olisi kohta valmis. Olivatko kaikki miehet aina tälläisiä, aamunukkujia? Pearl naurahti ajatuksilleen. Hän ei vielä ollut tottunut siihen, että hän ja Rodney seurustelivat. Brunette oli pikemminkin tottunut siihen, että Rodney olisi hänen paras ystävänsä. No toisaalta ei se asia mitenkään haitannut, olihan poika hänelle tärkeä ja no.. rakastihan Pearl toista erittäin paljon. Pearl katsahti välillä huoneensa suuntana, minne se toinen nyt oli jäänyt kuhnailemaan?

Pearl laittoi leivän tekovälineet pöydälle ja istahti siihen sitten itsekin. Kuitenkin Pearlin kasvoille levisi huvittunut hymy, kun hän näki toisen tulevan keittiöön – haukotellen. "Pääsithän sä ylös", Pearl sanoi huvittuneesti. Hän saattoi myös naurahtaa pienesti, mutta hyväntahtoisesti! Brunette osoitti toiselle paikan pöydästä vastapäätä häntä itseään ja teki itselleen jo leivän. Vesi lopetti kiehumisen, tai ainakin hiljensi siihen vauhtiin, että tee taisi olla valmis.

Brunette otti kaapista kaksi mukia, katsomatta minkälaisia ne oli. Sitten kun hän oli juuri antamassa Rodneylle mukia, Pearl huomasi kuvan jossa esiintyi hän ja Jake. Tosin se kuva näkyi vain Pearlille, joten toinen ei ehkä kerennyt näkemään sitä. Hitto, miksi joka paikassa oli niin paljon asioita muistuttamassa Jakesta? Pearl vetäisikin juuri antamansa mukin takaisin Rodneyltä keksien jonkun hienon tekosyyn. "Hup- Se on öö likanen", Pearl sitten sanoi, hienoa hyvin hienoa, oikein mahtava syy. Muki laitettiin lavuaariin ja toiselle ojennettiin uusi – valkoinen muki. Sitten Pearl kaatoi veden mukeihin ja laittoi teepussit kummallekin. "Ole hyvä", tyttö lausui ojennettuaan Rodneylle teen.

"Hmm, mehän voitais pitää piknik rannalla! Mitä mieltä sä oot?" Pearl kysyi toiselta suloisesti hymyillen ja haukkasi leivästään palan. Ruskean väriset silmät pysyivät toisessa. Voisiko joku nyt sanoa tuolle tytölle ja söpölle hymylleen ei ?

- lopetettu -