Riot Girl

Nancy(mekko vaan) asteli päättäväisesti suorastaan vihaiseti kohti kerrostaloa jossa bändin basisti asusteli, päällään hänellä oli tiukkaakin tiukempi musta minimekko joka suorastaan nuoli hänen vartaloaan, sen päällä oli rennosti auki nahkatakki ja alla puolestaan mustat pitsiset alusvaatteet. Jaloissaan hänellä oli mustat sukkanauhoilla ylhäällä pysyvät stay-up sukat sekä korkeakorolliset mustat korkokengät, kauniit vaaleat hiukset oli pörrötetty päänympärille. Ilme tytön kasvoilla kuitenkin oli muuten upeaa näkyä pilaamassa erittäin ärtynyt ilme. Lopulta hän saapuikin oikean kerrostalon eteen harppoen niin nopeasti kuin korkokengillään pääsi, oikean oven eteen. Hän oli tullut erottamaan Sidin bändistä, tuo oli jälleen missannut harkat jonne tuli muutenkin miten sattuu, lisäksi toinen ei kuunnellut mitään hänen neuvojaan eikä ainakaan toiminut niiden mukaa. Tuo hiton seksikäs ärsyttävä rasittava kusipää joka sai hänet repimään hiuksia päästään. Miten bändi muka toimisi kun Sid ei millään tehnyt sovittujen asioiden mukaan. Helvetti, Sid osasi kyllä soittaa loistavasti! Ainakin ollessaan sillä tuulella ja saapuessaan harjoituksiin, lisäksi hänen mainitessa kyseisistä ongelmista ei tuo ollut kertaakaan vaikuttanut edes näkevän häntä. Tästä ei tulisi enää mitään. Odottaessaan Sidin avaavan löi hän ärtyneenä ovea nyrkillään tuijottaen ovea myrkyllisesti.

Päänsärky oli kuvottava, miehen kasvoissa näkyi jälkiä tappelusta, niitä oli myös ympäri kroppaa, paljaalla ylävartalolla. Ainoastaan päällä olevat mustat revityt farkut peittivät jaloista löytyvät jäljet. Olo oli kertakaikkiaan hirveä ja tuskainen, mutta silti hänen oli ollut pakko nousta jo. Ohut lattialle sijoitettu sängynvirkaa toimittava patja aiheutti vain selkäkipua. Aamupalaksi Sid oli kumonnut jo kolme olutta juoden nyt numeroa neljä. Tupakka roikkui huulessa huolimatta siitä, että hän istui sohvanraadollaan loikovasti. Hänen kämppänsä, hänen sääntönsä ja tupakkia voitiin ihan hyvin polttaa sisällä jos ei jaksanut raahautua pihalle. Basisti ei edes muistanut harjoituksia, joissa hänen olisi pitänyt olla. Mutta vaikka olisi muistanutkin, hän tuskin olisi jaksanut vaivautua.
Poika, tai oikeammin jo mies, sävähti sitä, kun joku takoi ovea nyrkillään. Kenet hän nyt oli suututtanut? Eihän hän edes kuunnellut musiikkia nyt, joten liiallisesta voluumista ei voinut olla kyse. Hän huokaisi tylysti ja raahautui ovelle iskien sen melkein tytön kasvoille ärähtäen samanaikaisesti mitä oli asiana. Vasta sitten hän katsoi toisen Nancyksi. Hän ei osannut arvata mitä nyt oli. Ilme oli kuitenkin toisen kasvoilla tyly, mikä oli molemminpuolista. Sid ei pyytänyt toista sisälle vaan mulkoili tyttöä julmasti sekä tavallisella että mustaksi lyödyllä silmällään.

“Miten sä tänne oot osannu?”, hän kysyi vähemmän ystävällisesti. Tällainen häirintä ei nimittäin ollut kovinkaan toivottua.

Nancy seisoi ovella hyvän aikaa ennenkuin Sid lopulta raahautui ovelle, tuo haisi oluelle ja isäksi Sidin paidaton ylävartalo oli mustelmilla, lisäksi toisen toinen silmä oli mustana. Lisäksi Sid ei vaivautunut edes päästämään häntä sisään vaan kysyi vain häntä mulkoillen, että miten hän oli tuon kotiin osannut. "Kysyin Desiltä, sinä kun et suostu kuuntelemaan koulussa, etkä vaivaudu harjoituksiin. Minä haluan bändimme etenevän, mutta niin ei voi käydä jos yksi meistä ei käy harjoituksissa sekä on kuin minua ei olisi olemassa eikä siitä syystä kuuntele mitään mitä koitan sanoa tai tehdä. Olen varoittanut sinua monesti, mutta sinullahan ei varmaan kiinnosta koska se olen ollut minä joka olen puhunut. Mitä vittua minä olen tehnyt ansaitakseni sinulta tuollaista paskaa. Ihan sama, et ole enää bändissä kerran sinua ei kiinnosta." Nancy huusi tuolle mulkoillen Sidiä pahasti, vasta sitten hänen katseensa eksyi kunnolla Sidin paidattomalle rintakehälle, sekä kasvoille. Miten hitossa joku noin rasittava kusipää joka sai hänet hulluksi saattoi samalla olla noin helvetin kuuma! Lisäksi Sid osasi soittaa, ja hyvin osasikin ainakin ollessaan sillä tuulella, että jaksoi vaivautua tekemään niin. Ja hänkun oli jo mielessään haaveillut heistä, Astonin omista Sidistä ja Nancystä. Mutta ei, ei Sid tuntunut edes näkevän tai kuulevan häntä, ihankuin hän olisi täyttä ilmaa tuolle. Saadessaan itsensä kiinni Sidin tuijottamisesta laski Nancy nopeasti katseensa maahan, hän kuuntelisi vielä mikäli Sidillä olisi sanottavaa ennenkuin lähtisi.

Nancy oli selvästi vihainen, sitä edes Sid ei pystynyt ignooraamaan. Tyttö osui ihan oikeaan, mutta mitä se kuvitteli siitä hyötyvänsä? Ei tuntunut missään, Sid hymähti vain tylysti tehden selväksi, ettei tytön suuret ongelmat häntä kiinnostaneet. Hän oli nyt ihan tarpeeksi kalpeana eilisestä juomisesta. Nyt tyttö sitten heitti hänet pihalle Domin(h)atesta? Sidin olisi varmaan pitänyt vapista pelosta, mutta eipä liikuttanut. Sitten tyttö vain oli siinä, tuijotteli varpaitaan. No, kuten jo selväksi kävi, Sid oli kovasti olevinaan kuin ei mitään. Silti häntä kiukutti, vaikkei hän itseään osannutkaan mistään syyttää. Kiukutti, kun tuo pikkulikka kiukutteli hänelle. Pieni ja suloinen tyttönen, kyllä. Silti siinä oli muutama iso mutta. Ensinnäkin kuuden vuoden ikäero ei ollut mikään aivan pieni. Ja toiseksi Simcha ei osannut tyttöjen kanssa yhtään mitään, vaikka kovasti muuta esittikin. Ja mitä tässä taas ajateltiin? Toinen oli vain lapsi, ja häntä ei kiinnostanut. Piste.

Mies ei tajunnut itsekään mitä teki, koskettaessaan toisen leukaa kohottaen katseen siitä itseensä. Yhä hänen silmänsä olivat viileät ja katse ilmeetön. Hän oli lievästi sanottuna hukassa.
“Otatsä kahvia? Bissee?”, mies kysyi kääntyen poispäin ja astellen omaan asuntoonsa jättäen oven jäljessään auki. Mitä hän teki? Niin, sen kuin olisi itse edes tiennyt…

Nancyä ärsytti, Sid reagoi juuri niinkuin hän oli olettanut, ei mitenkään. Sid tuijotti häntä juuri niinkuin ei välittäisi lainkaan, että hän seisoi tuon oven takana erottaen tuon bändistä. Tuolla ei oikeasti vaikuttanut kiinnostavan yhtään. Hän vaikutti olevan pelkkää ilmaa tuolle. Teki jo mieli lyödä Sidiä ja kiljua tuolle kurkku suorana, mutta ei se vaikuttaisi mitään, ei Sid silti näkisi häntä saati sitten kuuntelisi häntä. Hän oli jo luovuttaa.

Kunnes tunsi Sidin sormet leukansa alta tuon kohottaessa hänen leukaansa saaden Nancyn tuijottamaan toista suorastaan häkeltyneenä. Sidin silmien ilme oli yhä kylmä, mutta se sai Nancyn sulamaan samantien ja tuon kysyessä haluaisiko hän bisseä tai kahvia tuijotti hän toista silmiin nyökäten sitten pienesti huulet kevyesti raotettuina. Toisen siirryttyä sisään tuijotti hän hetken aikaa toisen perään häkeltyneenä nuolaisten sitten pienesti huuliaan pudistaen nopeasti päätään, Sid oli kusipää joka ei ottanut häntä vakavasti vaan ajatteli häntä kakarana. Eikä kuunnellut häntä tai huomioinut häntä koskaan. Mutta miksi siis nyt? Uteliaana ja yhä toisen häikäisemänä hän asteli tuon perässä sisälle asuntoon tajuten sisällä vasta kunnolla tuon kysyneen mitä hän joisi. "Hei tota mä ottasin bissen" Nancy huusi sitten katsellen ympärilleen Sidin asunnossa. Hitto.. hänen olisi pitänyt lähteä eikä jäädä.. tästä ei seuraisi kauhean hyvää.. ei varmasti.

Ehkä Sidillä oli jotakin mielessään..? Ajatuksiinsa vaipuneena Nancy seisoi keskellä asuntoa katsellen Sidin suuntaan. Hitto, miksi tuon piti olla niin helvetin hyvännäköinen. Huultaan pienesti purren Nancy jäi katselemaan Sidiä nuolaisten sitten pienessti huultaan.

Se, mitä Sid naisista tiesi oli vain sen verran mitä hän oli katsellut sivusta. Tulkintakyky oli laittoman huono, vähemmän kuin vain huono, oikeastaan miltei olematon. Hän ei nähnyt Nancyn ilmeissä mitään sen kummempaa. Hän näki vain nuoren, paljon itseään nuoremman, tytön kasvot joista ei voinut kieltää pitävänsä. Eipä liioin myöntääkään, sillä hän piti itseään heikkona. Muut eivät saaneet pitää, sitä paitsi hän ei olisi hyötynyt mitään siitä, että toinen olisi tietänyt olevansa suloinen hänen viileissä silmissään. Kuori siis pysyi yhä pojan kelmeillä kasvoilla.
Nancy seurasi sisään miehen askeettisen alastomaan ja karuun huusholliin, joka oli aivan niin sekaisin kuin Sid itse. Naisen käden kosketusta ei asunnossa ollut, tuskin mustatukka edes tiesi mikä moinen oli.

Tyttö pyysi olutta, eikä kahvia. No, kahvinkin Sid olisi käskenyt keittää itse. Nyt poika vain ilmeettömästi vilkaisi vaaleaverikköä ja huitaisi jääkaapille päin. Pienen tauon jälkeen hän kehotti murahtaen toiselle, että tuo voisi ottaa sen itse. Paljoa muuta jääkaapissa ei ollut oluiden lisäksi. Valo vain ja puolikas nakkipaketti.
Simcha ei pahoitellut huushollin sekaisuutta, kuten kuka tahansa muu olisi saattanut tehdä. Hän ei ollut sitä tyyppiä. Harvasanaisuuttaan hän ei juuri turhia puhunut. Oikeastaan ei koskaan. Tai hyvin hyvin harvoin, kuitenkin.
Miehenrotjake lysähti istumaan risaiselle sohvalle, ei kuitenkaan poikittain, vaan niin että toinenkin kyllä mahtuisi. Muita paikkoja ei ollut istua, ei edes keittiönpöytää saati tuoleja. Yksin hän oli tottunut olemaan. Yksin yksinäisyydessään yksikseen yksinäisenä…

Nancy oli hyvin jännittynyt tarkkaillessaan Sidiä katsellaan, hetken kuluttua hänen sanottua tahtovansa oluen vilkaisi Sid häneen päin. Nancy oletti jo, että Sid heittäisi jotain hänen alaikäisyydestään, tai hänen tyttöydestään ja väittäisi esimerkiksi, etteivät tytöt juoneet olutta, sen sanominen olisi varmasti ainoastaan saanut Nancyn suuttumaan ja astelemaan toisen eteen ja lyömään tuota. Onneksi Sid ei tehnyt niin, vaan viittoi vain jääkaappia kohti murahtaen hieman sen jälkeen, että hän voisi ottaa itse jolloin Nancy asteli jääkaapille ja nappasi oluen itselleen ottaen pitkän kulauksen oluestaan jääden nojaamaan jääkaappiin selällään tuijotellen Sidiä joka suuntasi istumaan sohvalle. Teki mieli astella lähemmäs, Sid oli erotettu bändistä.. heidän ei tarvisi enää koskaan jutella jos Sid torjuisi hänet.. Hänen teki niin kovin mieli kokeilla.. kerran edes.. miltä tuntuisikaan suudella Sidiä.. Hitto.. Ehkä hän kokeilisi. Eiköhän Sid työntäisi hänet pois jollei tahtoisi hänen suutelevan tuota. Hitto.. uskaltaisiko hän.. Muutama pitempi kulaus oluesta ja lopulta pullon tyjennettyä lähdettiin varovasti lantio keinuen astelemaan Sidiä kohti kunnes lopulta istuttiin hajareisin Sidin syliin, kädet kiedottiin pojan kaulalle ja huulet painettiin varovaiseen mutta päättäväiseen suudelmaan pojan huulillle. Hitto.. Sid tuntui hyvältä siinä lähellä, ja toisen huulet olivat juuri niin juovuttavat kuin hän oli kuvitellutkin ja saivat Nancyn yrittämään suudella toista voimakkaammin hyväillen tuon hiuksia ja niskaa. Posket punottivat kevyesti jännityksestä.

Tyttö otti oluen ja kumosi sen nopeasti kurkkuunsa. Kyllä se aika yllättävää oli, mutta mitäpä Sidin kasvoilta koskaan näkisi. Mies tuhosi omankin oluensa ja laski tyhjän pullon vähemmän varoen lattialle. Toki se kaatui, karman laki on aina voimassa.
Jos tuo äskeinen oli Nancyltä odottamatonta, ei Sid olisi kuollakseenkaan osannut tytön seuraavaa siirtoa odottaa. Yhtäkkisesti mustatukalla nimittäin oli vienomäärä ylimääräistä painoa sylissään ja tuntemattomat huulet omillaan. Mikä hämmennys jostain oluen nopeasta juonnista naisella muka? Nyt hän oli hämmentynyt, säikähtänyt ja oudossa tilanteessa. Ja se kaikki vasten mitään olemassa olevaa todellakin paistoi kasvoilta. Hän oli aivan eksyksissä ja lamautettu.

Hän ei vastannut siihen yllätyshyökkäyksen tapaiseen suudelmaan. Ei hän silti tyttöä poiskaan työntänyt. Toisen huulet raastoivat häntä kovempaa ja Sid ei voinut kuin murahtaa pienesti kunnes nykäisi itseään vähän kauemmas. Helvetti… mitä hänen pitäisi tehdä? Mitä nyt? Tilanne oli pojalle uppo-outo.. Ennenkuulumaton ja ahdistava. Ja silti ei niin paha, kun hän voisi kuvitella sen olevan.
Poika silmäili tyttöä sylissään ja näytti nyt lapselta. Kaikelta muulta, mitä olemus antoi ymmärtää. Hän oli aivan eksyksissä ja tyttö oli niskanpäällä. Ahdisti ja hävetti niin pirun kovaa… Sid avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta joutui sulkemaan sen hyvin pian hukaten kaiken, mitä sanomiseen olisi kaivattu. Niin sanat kuin puhekyvynkin. Viimein hänen oli käännettävä katseensa pois ja rojahdettava vasten sohvan selkänojaa.

Nancyä jännitti kamalasti, hän toivoi koko sydämmestään, että Sid vastaisi suudelmaan ja haluaisi hänet myös, toisaalta tiedettiin kuitenkin, että toinen olisi samanlainen kuin kaikki muutkin. Ja samantien hänen painettua huulensa toisen huulille jähmettyi Sid samantien. Vieläkään ei mitään, ei mitään reaktiota, tuo ei työntänyt häntä kauemmas mutta ei myöskään vastannut suudelma. Sid vain istui jäykkänä paikallaan tönäisten kuitenkin lopulta hänet kauemmas lysähtäen lopulta selkänojaa vasten Nancyn muuttuessa tulipunaiseksi. "Voi helvetti" Kuiskattiin hiljaa ja lopulta noustiin pois toisen sylistä ja pakitettiin nopeasti. "Mä.. voi vittu.. anteeks ei ollu tarkotus.. " Nancy mutisi shokeeraantuneena. Helvetti sentään. Miten hän olikaan edes sekunnin toivonut, että Sid olisi mitenkään voinut olla kiinnostunut hänestä, eihän se voisi olla mahdollista.. ei tietenkään. Mitä helvettiä hän oikein oli kuvitellut. Voi helvetti. Teki mieli hakata päätä seinään.

"Okei, homma ei taida muuttuu, et sä välitä musta paskan vertaa, tai bändistä. mä oon selkeesti sulle vaan joku random kakara.. anteeks ei..ei helvetti.. miks mä edes kuvittelin mitään muuta." Nancy mutisi lähtien sitten harppomaan eteiseen jossa jäätiin ränkläämään vaikealukollista ovea auki.

Nancy panikoi, mikä sai Sidin panikoimaan ja sittenhän tässä panikoivatkin jo kaikki. Helvetti. Poika meni aivan sekaisin, kun tyttö näytti loukkaantuvan ja lähtevän kiireellä pois. Hän ei edes kuullut mitä toinen sanoi, niin kovaa hänen aivonsa huusivat!
“Nancy…”, karkasi tahattomasti tukahtuneella äänellä määnitteleva pyyntö. Se oli pyyntö toiselle jäädä, pyyntö tulla takaisin, istua hänen syliinsä ja suudella uudelleen. Ja Sid ei edes uskonut toisen käsittävän sitä kaikkea hänen typerästä kitinästään. Eihän Nancy ollut pahempi… Sidillä vain oli todella ahdas olo kokemattomuutensa kanssa. Hänellä oli sellainen olo, että hän olisi heistä kahdesta ollut se lapsi. Ja häntä pelotti kokeneempi ja paljon nuorempi nainen. Häntä nyt pelottivat naiset itsessään!

“Älä mee.” Se oli jo tahallinen, mutta ei hän silti voinut katsoa toiseen päinkään. Äänikin oli hyvin hiljainen ja puuro.

Ovea räklättiin yhä jännityksestä ja nolostuksesta tärisevin käsin. Hitto, lukko ei meinannut millään aueta mikä sai Nancyn jo repimään kahvaa ja koettamaan sitten jälleen ränklätä ovea jolloin yllättäen kuuli nimensä hilaisella tukahdetulla äänellä jolloin tyttö puolestaan jähmettyi patsaaksi puristaen kahvaa kivuliaan voimakkaasti kädessään vilkaisten nopeasti Sidiä hiustensa takaa olkansa ylitse kääntäen nopeasti katseensa takaisin tuijottaen hermostuneena ovea tietämättä mitä tehdä tai sanoa. Miksi Sid kutsui häntä nimeltä? Aikoiko tuo nauraa hänelle ja kysyä, että mitä helvettiä hän kakara oikein oli kuvitellut? Se sattuisi varmasti vielä entisestään, ja siksipä pojan suuntaan ei vilkaistu toista kertaa vaan ovea koitettiin jälleen avata ja turhautuneena jopa potkaistiin. "Helvetti." Manattiin itsekseen, olisiko edes noloa pyytää Sidiä avaamaan ovi! Kuinka helvetin uusiavuton hänestä oli Sidin torjunnan jälkeen tullut! Miksi sattui näin.. voi helvetti. Melkein itketti, mutta Sidin asunnossa Nancy ei suostuisi itkemään, ei varmasti! Ovea ei vieläkään saatu auki, mutta silti ylpeys ei antanut periksi ja Nancy ei vieläkään kehdannut kääntyä Sidin puoleen pyytääkseen toista avaamaan oven. Sitten Sid yllättäen pyysikin, ettei hän menisi saaden suuttumuksen leimahtamaan hänen sisällään. Miksi hän ei menisi! Tuo oli jo kerran torjunut hänet, halusiko Sid nyt pilkata häntä siitä syystä ja nauraa hänelle.! Ei helvetti siihen hän ei sentään suostuisi.

Vihaisena Nancy kääntyi nopeasti Sidin suuntaan ja harppoi lähemmäksi tuota katsoen Sidiä silmät kosteina, mutta kulmat vihaisesti kurtussa. "Miks? jotta sä voisit nauraa mulle koska mä toivoin et sä voisit olla kiinnostunu? Mä en sitä rupee kuunteleen, tuli jo selväks et sua ei kiinnosta paskan vertaa." Nancy huudahti ääni lähes särkyen tuijottaen Sidiä vaativasti.

Sidin silmät seurasivat epätoivoista ovenavausyritystä, mutta poika ei nauranut. Hän olisi ehdottomasti naureskellut toisen säälittävyydelle, ellei olisi kokoajan tuntenut oloaan paljon Nancya säälittävämmäksi. Hän oli helvetti vie jo tarpeeksi vanha. Hänen olisi pitänyt kokea ensisuudelma jo aikaa sitten. ja nyt se oli riistetty varoittamatta. Ja se ei edes haitannut poikaa minkään vertaa.
Tyttö palasi, tuijotti ja sätti. Huusi suorastaan, miltei vaatien Sidiä painumaan sykkyrälle ja itkemään. Hän ei kuitenkaan osannut mitään sellaista. Hän siirtyi varoittamatta puolustusvaihteelle.
“Jos mua saatana naurattais, niin mä varmaan nauraisin jo”, Sid ärähti melkoisen kovaäänisesti vastaten tytön katseeseen. Hän ei osannut vain vetää toista syliinsä ja korjata aiempaa virhettään. Kai hänen oli vain aina pakko pahentaa asioista, vaikkei suoranaisesti sitä edes tahtonut.
“ÄLÄ VIITTI KOKOAJAN LUULLA, ETTÄ TIETÄISIT JOTAKIN, KUN ET SELVÄSTIKÄÄN TIEDÄ MISTÄÄN MITÄÄN!!”

Ok, nyt Sid jo huusi. Hän oli noussut seisomaan ja tuijotti haastavasti tyttöä. Hän tuijotti tuon kyyneleitä ja kurotti varoen toisen kätensä pyyhkiäkseen ne pois. Hän oli ehkä hieman liian kovakourainen, mutta eikös ajatus ollut tärkein…
Pojan teki kovasti mieli kertoa kaikki kokemattomuudestaan, mutta silti joku ylpeydeksikin kutsuttu esti häntä siinä. Nyt Sid oli vain jumittunut tuijottamaan toista silmiin, aivan mykkänä,

Nancy tuijotti toista yhä vihaisena aina siihen asti, että Sid ärähti takaisin, että jos aikoisi nauraa kai tuo olisi joa loittanut sen saaden Nancyn mulkoilemaan toista silti pahasti. Sitten Sid alkoikin jo huutaa, huutaen, että hänen pitäisi lopettaa luulemasta tietävänsä kaikki kun ei selveästi tiennyt mistään mitään saaden sanoillaan Nancyn tuijottamaan toista nyt hämmentyneenä. Mitä Sid oikein tarkoitti.. miten asian laita sitten oli jos hän ei kerran ollut oikeassa?! Mitä tuo sitten ajatteli ja halusi häh? Kyynelten valuessa hänen poskilleen asti astui Sid lähemmäs häntä vieden kätensä hieman rajusti hänen poskelleen pyyhkien kyyneliä hänen poskiltaan saaden Nancyn katsomaan toista entistäkin häkeltyneempänä. Mitä tuo oikein Sidin mielessä oikein liikkui?! Ensin tuo tönäisi hänet sylistään, ja nyt pyyhki kyyneliä hänen silmistään ja ilmoitti, ettei hän tiennyt mistään mitään saaden Nancyn pään ihan sekaisin. Ainakin hän oli saanut toisen puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteensä ainakin jotenkin.

Pojan tuijottaessa häntä silmiin nielaisi Nancy raskaasti ja vastasi toisen katseeseen tuijottaen toista. He tuijottivat toisiaan silmin ties kuinka kauan ennenkuin Nancy uskalsi astua askel kerrallaan lähemmäs Sidiä kohottaen kätensä varovasti pojan poskelle nileaisten raskaasti katsoen toista hermostuneena painaen sitten varovasti huulensa ensin Sidin poskelle kevyen suukon suukottaen sitten varovaisesti toisen suupieltä ja lopuesti lyhyesti toisen huulia painautuen hyvin varovasti toiseen kiinni painaen huulensa sitten uudestaan kevyesti toisen huulille vieden kätensä Sidin kainaloiden alitse toisen selälle painautuen hieman voimakkaammin tuota vasten suukottaen Sidiä kolmannen kerran hieman voimakkaammin kuin kahdella aijemmalla kerralla.