She's Dangerous [Yksinpeli]

//Penelope Ravens ja Mary-Ann McAllister~

”Miksi minä lähdin?” Penelope mietti murheissaan kävellessään ulos koulun ovista raittiiseen ulkoilmaan. Pepe oli parin päivän ajan miettinyt hänen ja Chadin kohtaamista siellä poikien pukuhuoneessa ja sitä suudelmaa, joka oli karannut kyllä niin käsistä. Se oli tuntunut ihanalta, se oli saanut kehon taas sykkimään lämpöisestä tunteesta, minkä punapää meni sitten pilaamaan katoamisellaan.
Neito huokaisi murheellisesti ja pörrötti hiuksiaan. Tämä oli niin käsittämätöntä. Miten ihminen voi edes olla näin sekaisin kuin Pepe nyt? Penelope oli ajatellut pääsevänsä Chadista yli melko nopeasti (ai oli ajatellut vai..), sillä eiväthän he tunteneet vielä niin hyvin kuin he olisivat voineet tuntea (ahaa, mitäs tuokin tarkoitti). Mutta sitten tuo yksi pitkä suudelma pilasi kaikki ajatukset toisen unohtamisesta.
Pepe hieraisi nopeasti ohimoaan ja henkäisi. Hänen teki mieli tehdä jotain sellaista, mitä ei ollut koskaan ennen tehnyt. Hänen teki mieli unohtaa arkipäiväinen käytöksensä ja tehdä jotain radikaalia saadakseen ajatuksensa pois… Kaikesta !

Punapään korvat kuulivat sitten tuttua kimeää ja itserakasta naurua läheltään ja punapää käänsi päätään oikealle pysähtyen aloilleen. Vihertävänsiniset silmät etsivät käsiinsä naurun aiheuttajan. Siellä se blondi nauroi ja näytti niin tyytyväiseltä. Ja sitä Mary-Ann todellakin oli, tyytyväinen itseensä! Hän hengasi kavereidensa kanssa yhden pöydän äärellä ja kertoili heille ylpeästi saaneensa Chad Wheelerin lankeamaan itseensä. Hän sai vastaukseksi suuria silmiä ja ihmetteleviä henkäyksiä.
”Voi kyllä, totta se on”, M.A sanoi ja hymyili kauniisti, ehkä hieman itserakkaastikin kavereilleen. Hän kaivoi taskustansa vaaleanpunaisen kännykkänsä ja etsi saapuneista viesteistä yhden viestin, minkä hän oli saanut joltain vihaiselta cheerleaderkaveriltaan, joka kirosi Mary-Annelle sitä, että oli varastanut toisen poikaystävän (se samainen tyttö kertoi M.A:sta ja Chadista Pepelle).
Kännykkä käännettiin kavereihin päin ja taas he haukkoivat henkeään.
”Sä oot kyllä niin uskomaton!” yksi brunette hihkaisi suu auki ja pudisteli päätään.
”Opeta mutkin olemaan samanlainen ku sä! Mäki haluan iskeä jokaisen vastaantulevan miehen!” yksi feikkiblondi aneli ja katseli Mary-Annea suurin silmin.
”M.A, sä oot niin huippu!” kolmas kavereista, eräs blondi, sanoi ihastellen. Mary-Ann naurahti kevyesti ja heilautti vaaleat hiuksensa selälleen.
”Ahihi, kiitti! Te ootte nii ihania!” M.A hihkui muka nolostuneena, mutta oikeasti oli vain todella tyytyväinen itseensä. Hän oli upea, mahtava, huippu, kaunis… Kaikki löytyi!

Enää Penelope ei kestänyt, vaan marssi tuon nelikon luokse ja sai närkästyneitä katseita itseensä.
”Mary-Ann”, Pepe aloitti vahvalla äänellä, jolloin pöydän päällä istuva blondi loi turhautuneen katseen ilmestyneeseen punapäähän. Kuitenkin, väkinäinen hymy ilmestyi vaaleanpunaisille huulille.
”Mitäs Pepe?” M.A tervehti ja kallisti hivenen päätään.
”Onkos sitä jo uus mies kiikarissa?” blondi kysyi kiusoitellen ja virnisti ilkeästi. Penelope ei hymyillyt tai nauranut toisen kommentille.
”Haluan puhua kanssasi. Kahdestaan”, Pepe tarkensi ja loi jäätävän katseen kolmeen Mary-Annen nuoleskelijaan. M.A tuhahti turhautuneena ja heilautti toista kättään.
”Siinäs kuulitte. Häipykää”, blondi totesi jyrkästi ja kolme tyttöä katosi sen sileän tien pöydän läheltä, jääden kuitenkin kuuloetäisyydelle. Tämä nimittäin vaikutti sellaiselta tilanteelta, että oli valmiina oltava ottamaan kuva tai jopa videota.
Mary-Ann hyppäsi alas pöydän päältä ja seisoi vastakkain Pepen kanssa.

”No mitä?” M.A kysäisi ikävystyneenä ja vilkaisi rakennekynsiään. Mary-Ann aavisteli, että Penelope oli nyt alkamassa saarnata hänelle toisten suhteiden pilaamisesta tai jotain. Kuitenkin jotain sellaista, miltä Mary-Ann voisi sulkea korvansa.
Saarnan sijaan hän saikin läimäytyksen (melko kovankin sellaisen) hyvin hoidetulle poskelleen. M.A nosti kätensä poskelleen ja katsahti järkyttyneen vihaisena Penelopeen, joka silmistä suorastaan leimusi lieskat.
”Mitä vittua!” pääsi kova sihahdus Mary-Annen huulilta. Pepe astui hieman lähemmäs toista ja katsoi blondia nenänvarttaan pitkin.
”Just sitä”, tyttö vastasi jäätävästi ja katsoi blondia edelleen vihaisesti.
”Sinun pitäisi oppia pitämään näppisi erosta muiden touhuista. Muuten sormesi voivat palaa, ja ikävästi”, Penelope ilkkui ja kasvot pysyivät tyynenä.
Ihmisten päät olivat kääntyneet katsomaan tätä parivaljakkoa ja useimmilla heistä olikin kännykät käsissä. Mary-Ann huomasi muiden katselevan heitä, eikä tämä tyttö ollut todellakaan jäämässä tuon punapään tossun alle! Hän aikoisi murskata toisen, taas vaihteeksi, kaikkien edessä.

M.A asetti toisen kätensä lantiolleen ja nojautui nojaamaan toisen jalkansa varaan.
”Ihan ku mä muka voisin sille mitään, että oon näin viehättävä ja mukavampaa seuraa ku sä”, Mary-Ann vastasi enkelimäisesti ja hymyili hurmaavasti Pepelle. Vain Pepe saattoi erottaa hymyn tarkoittavan suunnattoman suurta murhanhimoa punapäätä kohtaan, mutta Pepen ilme ei värähtänytkään.
”Sinä et kestä häviämistä”, Penelope totesi tasapaksulla äänellä, jolloin se hurmaava hymy Mary-Annen huulilla hälveni.
”Haluat aina voittaa, oli tilanne mikä tahansa. Sinä osaat ehkä käyttäytyä seksikkäästi ja niin mukavasti, mutta kuitenkin tunnetasolla häviät aina. Sinä et osaa rakastaa, sinä et osaa huolehtia, sinä et välitä!” Pepe kivahti sitten viimeisen lauseensa ja pudisteli päätään.
”Minä säälin sinua. Mahtaa olla rankkaa olla välinpitämätön ja itserakas”, punapää sanoi ja otti yhden askeleen kauemmas blondista, jonka ilme muuttui koko ajan murhaavammaksi.
”Varo vain, liikakäytöllä on yleensä haittavaikutuksia”, Penelope vielä totesi, ennen kuin käänsi selkänsä Mary-Annelle. Liikakäytöllä tyttö oli totta kai tarkoittanut seksiä.

”Ja minnehän helvettiin sä oot niinku menossa?!” kuului hyvin vaarallinen murina Pepen takaa, jolloin tyttö pysähtyi aloilleen.
”Kotiin”, Pepe vain vastasi ja lähti taas kävelemään.
”Ai lähet vai?” Mary-Ann sähähti. Penelope ei kuullut takaa lähestyviä askelia. Yhtäkkiä hänen hiuksistaan tartuttiin ja tyttö kiskottiin taaksepäin. Pepe ähkäisi pienestä kivusta.
”Päästä irti”, punapää käski ja puri hampaitaan yhteen. Hiljainen nauru kantautui tytön korviin.
”Luuleks sä, että tää on ohi?” Mary-Ann kuiskasi toisen korvaan ja kamppasi toisen maahan. Pepe kaatui mahalleen maahan ja kurtisti kulmiaan kivusta. Nopeasti tyttö nousi istumaan maahan ja kamppasi blondin myös maantasoon. Mary-Ann päästi korkean kiljaisun kaatuessaan maahan ja alkoi sen jälkeen valittaa kivusta takapuolessa. Heidän katseiden kohdatessa Pepe hymyili ilkeästi mulkoilevalle Mary-Annelle.
”Luulen”, tyttö vastasi ja kömpi ylös. Hän puhdisteli vaatteitaan liasta ja otti paremman otteen laukustaan.
”Sillä minä en jaksa enää katsoa sinua”, Pepe tarkensi vastaustaan. M.A kivahti loukkaantuneena ja nousi myös ylös maasta. Hän seisoi taas vastakkain Pepen kanssa ja heidän välillään oli vain pari senttiä eroa.
”Oho. Uhooks sä mulle?” Mary-Ann kiusasi ja hymyili ivallisesti. Penelope katsoi toista ilmeettömänä ja kohautti vastaukseksi olkapäitään.
”Sua kyllä kyrsii edelleenki se, että mä oon saanut muhinoida Chadin kanssa”, M.A kuiskasi tyytyväisenä. Pepen katse muuttui taas jäätäväksi.
”Tiiäks… Se oli aika hyvä pano. Se oli hellä, kohtelias ja tosi intohimoinen. Ihan varmasti sillä oli tyydyttämättömiä tarpeita, kun ei sulta oo saanu”, Mary-Ann puhui hiljaa ja virnuili itsekseen. Penelope katsoi blondia yhä jäätävänä, mutta tunsi kehonsa alkavan väristä.
”Tarviiko vielä kuvailla tarkemmin? Voi, kyllähän se sopii”, blondi kysyi ja silloin Pepe ei enää kestänyt. Punapää töytäisi Mary-Annen kumoon ja taas toinen oli maassa.
”Ei kiitos”, Pepe henkäisi ja katsoi äkäistä blondia jäätävästi.
”Olen saanut sinusta tarpeekseni", punapää totesi ja pudisteli pettyneenä päätään.
"Sinä et opi. Etkä halua oppia. Toivon, että sinun maailmassasi tapahtuisi jotain mullistavaa, mikä pistäisi mielessäsi olevat asiat tärkeysjärjestykseen", Penelope puhui rauhallisesti blondille, joka mulkoili yhä maantasalta toista.
"Senkus toivot. Älä sitten pety, kun niin ei tule tapahtumaan", M.A kettuili ja nousi ylös maasta.
"Olet typerä", Pepe totesi suoraan.
"Ja sä häviäjä, nössö, ruma ja saamaton paska. Kukaan ei koskaan tuu huolimaa tollasta ku sä", Mary-Ann ilkeili julmasti takaisin.
"Odota vain", punapää sanoi tyynesti ja sylkäisi toisen kasvoille. Mary-Ann alkoi kiljua kovaäänisesti ja Penelope lähti painavin askelin kävelemään pois kiljuvan blondin luota.
"TYTÖT! SOS!" M.A kiljui kolmea kaveriaan luokseen, jotka epäröivät tulla lähemmäs.
"HETI PAIKALLA TÄNNE!!!" Mary-Ann kiljaisi jo ankaremmin, jolloin kolmikko rynnisti M.A:n luokse ja alkoivat pudistaa tytön kasvoja.

Miten kevyeltä Penelopen olo tuntuikaan! Olo tuntui paremmalta, kun oli saanut huutaa jollekulle sellaiselle, joka ansaitsi huudot. Toivottavasti jotkut olivat saaneet ikuistettua tämän tapahtuman. Se oli nyt Mary-Annen vuoro saada huonoa mainetta ylleen. Pepe oli kärsinyt jo omansa.

//Saatan vielä muokkailla 8-)