Will I ever be free..?

Brandon katsoi alaspäin viereensä ilmestyneen Hachiin, purskahtaen hetkeksi matalaan nauruun. Sen laannuttua jätkä virnisti toiselle vinosti.
"Kyllä, täällä on paljon pulloja, onhan tämä sentään viinakauppa", selitettiin kuin pikkulapselle. Korppityttö ei tainnut olla koskaan ennen käynyt viinakaupassa... Eikä kyllä tarvinnutkaan käydä, tuon kokoisena Hachilla menisi varmaan kahdesta siideristä pönttö ihan sekaisin.

"Viskiä", vastattiin neitokaisen toiseen kysymykseen, nuorukaisen luodessa vielä vilkaisun pulloon ja sitten hyllyyn, ennen kuin askeleet kuljettivat tuon kassalle. Onneksi myyjä oli suhteellisen tuttu, muuten tuo ei varmaan olisi mitään hänelle myynyt, kun Hachi oli mukana.

Rahapussi kaivettiin uudemman kerran taskusta, jätkän maksaessa pullonsa, viitaten sitten ulko-oven suuntaan.
"Minne sitten?" kysyttiin Hachilta leppoisan virnistyksen kera, kun kaksikko astui takaisin ulos.

Hachi ei voinut estää kyvyttä punaa nousemasta poskille. Ehkä hän sittenkin pitäisi suunsa ihan visusti kiinni. Tyttö seurasi kuin koira isäntäänsä kundia kassalle, seuraten kuinka tuo maksoi pullonsa. Aasilaispiirteinen tyttö piti ilmeensä keskittyneenä ja keukkui kantapäillään. Hmmhh, vai noin se kävi.

Sitten Brandon saikin ostoksensa maksettua ja tuli virnuilevan tytön luo.
"Me mennään.. puistoon?"
lausuttiin kysyvästi. Niin, lähistöllä oli oikein mukava pinei puisto, jossa oli kuulemma ihanan romanttista, varsinkin illalla. Eeeh, ei hän sittenkään tahtonut sinne. Kun kundi voisi luulla hänestä vaikka mitä.
Tummien silmien katse laskettiin paperipussin peittämään pulloon, tytön tapittaessa sitä vähän turhankin kiinteästi. Miltä se mahtoi maistua?
"...saanko mä maistaa tota?"

Siniharmaat silmät suunnattiin kysyvinä Hachiin, ennen kuin jätkä virnisti.
"No sitten me mennään puistoon", sanoo toisen kätensä kadotessa jälleen taskujen suojiin, toisen roikottaessa pussia.
"Näytähän tietä", jatkettiin hetken päästä, eihän hän ollut edes varma, mistä puistosta tuo puhui. Lähellä oli yksi puisto, mutta ihan yhtä hyvin toinen saattoi puhua Balboa parkista tai jostakin muusta puistosta, niitä kun sattui nyt olemaan vähän siellä sun täällä.

Brandon naurahti tytön sanoille, piilottaen sitten pullonsa leikillisesti kylkensä suojiin.
"Et saa", vastattiin Hachille kuitenkin jätkän siristäessä kevyesti silmiään.
"Sinä oot niin pienikokoinen, että varmaan pisarakin nousee päähän", vastattiin pojan virnistäessä vinosti.
"... Ja sitä paitsi, mä en muutenkaan luota sun viinapäähän."

Hyvä on. Sinne sitten lopultakin mentiin. Tyttö nyökkäsi toista seuraamaan ja lähti kulkemaan kohti sitä läheistä, kaunista puistoa. Tai ainakin se oli nätti päivällä, illasta hän ei oikeastaan tiennyt.

Tytön silmät lakkasivat tapittamasta pussia ja siirtyivät hivenen vaativina siniharmaisiin silmiin.
"Sä olet ilkeä!"
Todettiin syyttävästi, tytön laittaessa huulensä pieneen mutruun.
"Enkä mä ole pieni ja mulla on hyvä viinapää!"
Tyttö intti, vaikka tiesi, ettei ollut.
Viimeksi kun hän oli jounut, alkoholi oli noussut vähän turhankin nopeasti päähän ja lopuksi Hachi oli löytänyt itsensä intiimistä tilanteesta Jayden Rileyn kanssa. Eli ei siis mennyt ihan putkeen.

Tosin nyt hänen seurassaan oli Brandon, joka ihan varmasti katsoisi hänen peräänsä jos tyttö alkaisi liikaa sekoilemaan, eikö niin? Joten mikä esti? Ehkä toinen luuli, ettei kestäisi häntä humalassa. Mutta hän oli ihan ok pienessä hiprakassa. Enemmän ok kuin selvinpäin.

"Tää se paikka on.."
Tyttö mutisi, katsoen nyt edessään aukeavaa pientä puistoa.

Nuorukainen lampsi tytön vierellä, vilkaisten toista toinen kulma koholla. Hänkö ilkeä? Ei ole reilua, hänhän yritti vain ajatella tuon parasta… Brandon kurtisti kulmiaan siniharmaiden silmien tuijottaessa tiiviisti Hachia.
"Hyväksy tosiasiat Hachi, sä olet pieni ja jostain syystä mulla on sellanen tunne, ettei sun viinapäässäkään oo kehumista…" mutistiin matalasti katseen käydessä jossakin taivaankannella, palaten takaisin Korppityttöön. Lyhyt huokaus karkasi Brandonin huulilta tuon pudistellessa päätään.
"Okei okei, ehkä sä saat korkillisen", sanottiin hienoisen virnistyksen kera, "muttei tippaakaan enempää."

Silmät tutkailivat puistoa kiinnostuneina, nyökäten sitten toisen sanoille.
"Selvä", todettiin Brandonin suunnatessa lähimmän penkin luokse.

Hachi tapitti Brandonia tiiviisti tummilla silmillään, pitäen huulensa pienessä mutrussa. Ehhh, ei kai jätkä nyt oikeasti ajatellut noin? Siis okei, hän oli pieni, mutta ei sitä aina tarvinnut hänelle mainita, hemmetti soikoon! Eikä hänen viinapäänsä ollut mikään hyvä.. Mutta silti. Hän tahtoi maistaa minkä makuista tuo... viski oli.
Ei hän ollut koskaan maistanut ja jotenkin tytöllä oli tunne ettei hän koskaan enää maistaisikaan jos nyt saisi vaikka sen kundin lupaaman korkillisen tuosta pullosta.

Niinpä tytön ilme kirkastui, Hachin pompatessa toisen kaulaan kiljahtaen hivenen.
"Kiitos!"
Pieni suukko painettiin poskelle, vähän turhan lähelle kundin huulia, tytön äkkiä vetäytyessä pois ja istahtaessa penkille, vetäen jalkansa lähelle siora kehoaan ja nojaten leukaansa polviinsa. Kädet kietoutuivat jalkojen ympärille ja tyttö virnisti Tarzan-miehelle suloisesti, viattomasti.

Siniharmaat silmät seurasivat hämmentyneinä kun tyttö kiljahti, hyppäsi hänen kaulaansa ja suukotti poskelle. Ehkä hänen pitäisi perua lupauksensa, Hachi ei tarvitsisi yhtään mitään ylimääräistä... Neitokainen kyllä nostaisi takuu varmasti älämölön jos hän nyt vetäisi sanansa takaisin, joten varmaan pitäisi antaa tuolle se korkillinen ja sillä hyvä.

Nuorukainen istahti alas penkille tytön viereen, ottaen pullon esiin paperipussista, kiertäen korkin auki. Nopealla liikkeellä pullosta oli kaadettu vähän alle korkillinen nestettä, Brandonin pitäessä korkin kädessään, ojentaen sitä Hachia kohti.
"Suu auki", virnistettiin, "äläkä valita, jos se vähän polttaa."

Tyttö tapitti silmiään räpäyttämättä kundin jokaista liikettä, nojautuen penkillä hivenen toiseen päin, tuijottaen tuota kiinteästi. Tai siis Brandonin tekemisiä. Tummat silmät seurasivat kuinka pullo nostettiin esillä ja siitä kaadettiin nesteessä avattuun korkkiin. Tyttö ei laittanut huomiolla, että luvattua ainetta ei ollut oikea määrä vaan nappasi korkin kundin kädestä ja nuuhkaisi sitä hivenen. Hachi pärskähti ja tarttui kiinni nenästään. Se haisi jummetun pahalle. Tummien silmien hivenen epäuskoinen katse kävi siniharmaissa silmissä. Ei kai toinen oikeasti juonut tätä? Hän ei oikeasti enää tahtonut varsinkin kun pelkkä haistaminenkin tuntui polttavan nenää. Hetken ajan näytti siltä, että Hachiko luopuisi leikistä, mutta tuo huokasikin ja veti korkillisen ykkösellä alas.

Tummat silmät suurenivat ja tyttö hyppäsi seisomaan, tallojen jalkojaan hivenen maahan. Sievillä kasvoilla oleva ilme kertoi, ettei tyttö pitänyt juoman mausta, mutta tuo veti syvää henkeä ja nielaisi suuta ja kurkkua ikävästi polttelevan nesteen. Ei koskaan enää.. Tyttö kävi polvilleen naaman, ollen niin kalpea, että näytti hetken siltä ettei juoma pysyisi hennon kehon sisällä. sirot kädet painettiin huulien eteen.
”Hyihyhyihyihyi……”
Kuului käsien takaa vaimeasti. Polttelu ei lakannut vaikka tuo kuinka yritti nieleskellä. Murhaava katse heitettiin Tarzan-miehen käsissä olevaan pulloon.

// "tallojen jalkojaan hivenen naaman"….. :------------------D

Brandon seurasi kärsivällisesti tytön reaktiota, mitä hän oli vähän ounastellutkin. Eihän se nyt ihan mitään pikkutyttöjen juomaa ollut… Lyhyt huokaus karkasi nuorukaisen huulilta, tuon jättäessä pullon lepäämään penkille, kyykistyen maassa polvillaan olevan Hachin viereen.
"Mähän varotin", todettiin matalasti, siniharmaissa silmissä häivähti pieni määrä huolestuneisuutta. Meinasiko se nyt tuohon laatata?

"Pysyykö sisällä?" kysyttiin hetken hiljaisuuden jälkeen pojan suoristuessa seisomaan, tunkien kädet nahkatakin taskuihin.
"Kyllä se polttelu kohta loppuu", sanottiin lohduttavaan sävyyn, Brandonin kuitenkaan kykenemättä peittämään vinoa virnistystä, joka väistämättä kipusi tuon huulille hetken ajaksi, ennen kuin jätkä piilotti sen pokerinaaman taakse.

Hän istahti takaisin penkille, napaten pullon käsiinsä, hörpäten pullon suusta pitkän kulauksen. Jännää sinänsä, kai hän oli jo tottunut juomaan raakana, kun ei oikein enää poltellut minkään vertaa... No, häntä ja Hachia ei kai voinut edes verrata.
"Nouse nyt istumaan", mutistiin sitten, pullon kohotessa uudelleen huulille.

joo, niinhän toinen oli tehnyt. Ja korpintukkainen oli ollut myös jo vähällä kieltäytyä ja luopua leikistä. Mutta hän ei ollut yksinkertaisesti kehdannut, kun oli ollut kyse Brandonista. Jollakin tasolla hän oli halunnut näyttää ettei ollut mikään lapsi ja kundin pitäisi suhtautua häneen edes jotenkin vakavasti. Kun tuntui, ettei tuo osannut suhtautua häneen Hachin haluamalla tavalla. siis, mutta mitä hän itse sille oikein olisi voinut, ettei ollut oikein Brandonin tyyliä? Siis kun kundin tyyliä taisivat olla enemmän mallinkasvoiset ja vartaloiset kauniit naiset. Niistähän ne kaikki pitivät.. Siis miehet. Sellaiset kun Hachi oli jäivät nuolemaan näppejään ja..
Tyttö säikähti omia ajatuksiaan ja tyytyi nyökkäämään. Kyllä se pysyisi sisällä. Ihan varmasti pysyisi. Kädet otettiin pois hivenen varovasti, tytön nielaistessa. vielä poltteli, mutta paha olo oli nyt onneksi miltei tiessään. Hyvä niin. Kai tässä uskaltaisi nousta seisomaankin. Sepä tehtiinkin, mutta päätä huimasi hivenen, joka aiheutti tietenkin sen, tyttö horjahti taaksepäin. Kevyt hymy kävi huulilla.

Tummien silmien katse kävi kundin vieressä, tyhjällä penkillä ja nousi sitten siniharmaisiin silmiin. Huulet mutristuivat hivenen. Tuohonko hän menisi? Ei ikinä! Siinä oli niin kylmäkin. Siispä askeleita otettiin kundia päin, tytön heittäessä miltei tottunein elkein laukkunsa huolimattomasti penkille, pitäen katseensa kaiken aikaa Brandonin silmissä. Juoma tuntui nousevan päähän ja Hachi sai siitä uutta voimaa. Siispä tyttö nopeasti kipusikin Tarzan-miehen syliin hajareisin, kietaisten kätensä tuon niskan taakse.
”..mä olisin tässä…”
tokaistiin suloisen hymyn kera.

Katse seurasi vaitonaisena toisen horjahdusta, ei helvetti, ei kai sillä nyt oikeasti voinut korkillinen nousta päähän? … Ilmeisesti pystyi, ainakin siltä se liikkumisen perusteella näytti. Joutuiko hän nyt kännisen Hachin lapsenlikaksi, vaikka oli itse aikonut juoda itsensä umpihumalaan?
Ei hyvä.

Nuorukainen seurasi asteen verran yllättyneenä, kun tyttö heitti laukkunsa penkille hänen viereensä, kavuten sitten jätkän syliin istumaan. Suu kääntyi kuitenkin vinoon virneeseen, silmien pysytellessä tuijottamassa Hachia.
"Mhm, olit vai…¨..." mumistiin kun Brandon kohotti viskipullon kaksikon väliin, kitaten sitä sisäänsä, kiertäen korkin huolimattomasti kiinni, laskien sen takaisin viereensä.
Toinen käsi kiertyi neitokaisen ympärille, pojan virnistäessä.
"Mä tiesin, että sulla on huono viinapää."

Tummat silmät pysyivät kundin siniharmaissa silmissä, tytön rypistäen aavistuksen kaunismuotoisia kulmakarvojaan. Katse seurasi kuinka toinen kohotti pullon huulilleen ja alkoholin tutuksi tullut haju haisi hetken ilmassa. Nenä nyrpistyi hivenen, mutta sitten korpintukkaisen tytön huulille suli lämmin hymy.
”Joo, olisin”
Tuo totesi, sormien sivellessä hellästi kundin niskaa. Brandonin käsi tytön alaselällä sai perhosten siipien havinaa muistuttavan tuntemuksen tuntumaan tytön vatsassa, Hachin tuntien itsensä asteen verran rohkeammaksi. Kuningas alkoholi nousi nähtävästi yllättävän nopeasti hentoluisen tytön päähän, vaikka kyse oli ollutkin niin vähästä määrästä. Mutta ei hän nyt ihan kännissä ollut. Pikemminkin aistit olivat vähän turrat, liikkeet jokseenkin horjuvat ja olo oli vähän wiiiiih, mutta muuten hän oli ok.

”Mun viinapää on ihan ok, Tarzan-muruseni”
Tyttö totesi pirullisesti, hymyillen samalla suloisesti. Vähän liiankin suloisesti. Hetken ajan Hachi tunsi olonsa vähän hermostuneeksi, toisen käden irtaantuen kundin niskasta, sen siirtäen tummia hiussuortuvia neitokaisen siropiirteisen korvan taakse. Tyttö mutristi kevyesti huuliaan.
”Aiotko sä juoda ton kokonaan ja olla ihan tööt sitten? Ei sillä, ei mua haittais”
Käsi vaelsi ehkä vähän turhankin rohkeasti kundin vartaloa pitkin sipaisemaan kevyesti tuon lyhyitä hiuksia ennen kuin se löysi paikkansa taas Brandonin niskan takaa. Hachi paransi asentoaan nuorukaisen sylissä ja painui aavistuksen verran lähemmäs kundin kasvoja. Korpintukkainen tuntui taistelevan omia halujaan vastaan melko rajustikin ennen kuin painoi kokeilevan suudelman kundin huulille. Niin, kosto eli. Brandonhan oli silloin pukuhuoneessa suudellut häntä ensin. Tosin tässä ei nyt ihan täysin ollut kyse mistään kostostakaan. Se oli lähinnä vain tekosyy.

//Hitinpoikasta, toivottavasti et kamalasti suutu ja kuolla kupsahda. Edittiä raiskataan tarvittaessa n__n’’ //

Siniharmaat silmät siristyivät, Brandonin virnistäessä tuolle ominaiseen tapaan vinosti, hieman pirulliseen sävyyn.
"Se ei ole ok", nuorukainen murahti silmäillessään tyttöä, jonka päähän se korkillinen toden totta oli noussut. Korkillinen... Ei herran jestas sentään. Niskaa hivelevät sormet saivat kylmät väreet kulkemaan pitkin nuorukaisen selkärankaa, muuten jotenkin kuumemman tuntuisessa kehossa. Johtuiko se sitten viskistä vai jostakin muusta, ota siitä nyt selvää.

Pikainen vilkaisu luotiin penkillä kaksikon vieressä lepäävään pulloon, jätkän kohauttaessa olkiaan. Aikoisi tai ei aikoisi, riippui vähän kaiken näköisistä seikoista.
Kun Hachi tuli lähemmäs ja pehmeiltä tuntuvat huulet koskettivat pojan omia, käsi liukui alaselältä selkää pitkin niskaan, vetäen tytön lähemmäs. Nuorukainen vastasi toisen suudelmaan vähän liiankin innokkaasti, ennen kuin irtaantui kauemmas.

"Hachi, tää ei ole hyväksi", jätkä murahti pudistellen päätään, ennen kuin tarttui viskipulloon, kiersi korkin auki ja nakkasi sen jonnekin olkansa yli, kallistan pulloa reilumman puoleisesti.
Tämä ei ollut hyvä, ei ollenkaan hyvä. Hachin kannalta, Brandon kun olisi mielellään jatkanutkin vielä ja sen sellaista...

Taas se sama tunne kipristeli vatsan pohjassa, päästäen perhoset lehahtamaan vatsassa. Selkä painui aavistuksen enemmän kaarelle kundin käden eksyessä alaselälle. Hän voisi vaikka jatkaa tästä jotakin ja..
Suudelma loppui.

Korpintukkaisen tytön huulet mutristuivat ja tummat silmät seurasivat kuinka pullo kohotettiin huulille. Aiheuttiko hän tuon? Siksikö kundi joi tuolla tavalla? Oliko tuo kenties rohkaisuryyppy? Tunsiko Brandon saman tunteen vatsassaan kuin hän? Tuskinpa, kundihan sanoi, ettei tämä ollut hyväksi. Mutta silti se oli vetänyt hänet lähemmäs ja oli suudellutkin ihan kunnolla. Ei kai se olisi vastannut tuohon suudelmaankaan jos ei tarkoittaisi mitään, vai mitä?
Kuitenkin kundin sanat saivat hämäriä muistikuvia nousemaan tytön mieleen. Hämäriä muistikuvia siitä, mitä oli erään toisen herran kanssa tapahtunut rannalla välähti mielessä, Hachin pudistaen kevyesti päätään. Se pitäisi unohtaa ja antaa asian olla. Hänen pitäisi palauttaa Jaydenille tuon vaatteet ennen kuin Yasu tai joku muu löytäisi ne aasialaispiirteisen tytön vaatekaappiin sullottuina. Vaikka urheilija olikin kieltänyt. Mutta miksi hän oikeastaan uhrasi sille kundille ajatustakaan? Sehän oli mennyttä, eikö niin? Hän keskittyisi nyt Tarzan-mieheen, kun toista hän oikeasti tahtoi, vai tahtoiko?

Hivenen siristyneiden silmien katse välkähti pirullisesti, tytön kumartuen suutelemaan kundin kaulaan välittämättä niistä sanoista tai siitä, että toinen vielä joi. Kun pullo siirtyisi niin pehmeät huulet painettaisiin taas Tarzan-miehen huulille omistavina. Hachi ei aikonut nyt kuunnella vastaväitteitä.

Viski virtasi pitkin kurkkua aiheuttaen pientä kurkun kuumotusta – ei kun hetkinen, johtuiko se sittenkin Hachin huulista, jotka seikkailivat myös jossakin kaulan tienoilla? Nuorukainen vei auki olevan pullon kauemmas suustaan, pyyhkäisten toisella kädellään suupieliään, ennen kuin kiersi vapaana olevan kätensä sylissään istuvan tytön niskan taakse ja suuteli tuota ahnaasti.

Ei, tämä oli väärin. Ei vaan helvetin oikein! Väärin. Oikein. Väärin. Oikein.
Brandonin päässä humisi tuon yrittäessä miettiä, oliko tämä nyt sitten oikein vain väärin, huulien kuitenkin jatkaessa omaa hommaansa välittämättä aivoista, jotka tiedottivat, ettei tämä ollut ollenkaan hyvä juttu. Itsensä kannalta toki, mutta Hachi.. Pitihän hänen nyt tyttöäkin ajatella! Kyllä, aivan.

Jätkä laski kätensä ja vetäytyi niin kauas Hachista, kuin vain pienellä puiston penkillä pääsi tytön istuessa sylissä.
"Hachi. Tämä ei ole sinulle hyväksi", Brandon mutisi ja tuon huulet tekivät vaihteeksi tuttavuutta pullon suulla Korppitytön huulien sijaan.
Kun pullo laskettiin alemmas, nuorukainen pudisteli päätään.
"Tajuatko sä, etten mä oo mitään poikaystävä ainesta?" siniharmaat silmät tuijottivat kiivaasti toista, vaikka päässä alkoikin hyvää vauhtia sumentua ja hän tiesi, että jos tyttö ei pian tajuaisi tämän olevan vain haitaksi tuolle itselleen, hän ei enää kykenisi hillitsemään itseään. Millään tasolla.
"Sä ansaitset parempaa."

Kundi suuteli häntä taas, korpintukkaisen tytön sulkien silmänsä ja vastaten suudelmaan omistavasti. Kädet eksyivät Brandonin hiuksiin, suudelman käydessä intohimoisemmaksi kun kundin äkisti pakeni Hachin mielestä aivan liian kauas hänestä. Huulet mutristuivat ja tytön katseessa häivähti jotakin Tarzan-miehen sanojen myötä. Kenties se oli jonkinasteista luovuttamista, surua tai jotakin muuta.
Mutta leukaa kohotettiin itsepäisesti ylemmäs, tummiin silmiin palaten hivenen ilkikurinen pilke, joka oli niille aivan uusi, pienen tytön painautuen lähemmäs häntä paennutta kundia.
”Ei.. Mä itse tiedän mikä on hyväksi ja tämä on.. ”
Tyttö piti pienen tauon.
”eikä mua haittaa se. Enköhän mä itse tiedä mikä mulle on parasta, hmmh? ”
Pienet kädet irrottivat hellästi kundin isommat pullon ympäriltä, tytön aikoen laittaa sen takaisin kaksikon vierelle, mutta tuo virnisti pirullisesti, kohottaen pullon äkisti huulilleen. Tyttö irvisti tuntiessaan ällöttävän maun suussaan, mutta ei enää välittänyt siitä. Vai muka korkillinen, hah. Sen jälkeen pullo laskettiin varovasti maahan, viattoman hymyn noustessa suloisille kasvoille ja ennen kuin Brandon ehti sanoa mitään, kohosi tytön sormi tuon huulille. Tummat silmät tutkailivat kundin siniharmaisiin, hän tunsi toisen hengityksen kutittavana ihollaan.
”Sä olet mulle parasta. Haluan sua..”
Kuiskattiin hiljaa vasten kundin huulia, ennen kuin niille suotiin kokeileva suudelma.

Alkoholi tuntui turruttavan ylimääräiset ajatukset nuorukaisen aivoista, eivätkä siniharmaat silmätkään enää kirkasta olleet nähneetkään. Pikemminkin kuin oli katsonut talveen ikkunan läpi, jonka päälle oli nakattu aimo annos vaahtoa.
Mutta kyllä ne vielä erottivat jotakin, esimerkiksi sylissään istuvan tytön ilmeiden vaihtelut. Mutta mustatukkainen näytti päättäneen olla itsepäinen, eikä tuota päätä käännettäisi hevillä.
Ja Brandonista tuntui hetki hetkeltä enemmän, ettei hän edes halunnut oikeasti kääntää toisen päätä.

Päätä pudisteltiin kieltävään sävyyn, jokseenkin varsin ponnettomasti.
"Musta khyllä tuntuu, ettet shä tiedä", vastattiin kärkkäästi, mutta ääni sammalsi eikä äänensävyn teho ollut läheskään yhtä hyvä, kuin mitä se selvin päin olisi ollut.
Silmät levisivät ainakin kymmenen astetta suuremmaksi, kun Korppityttö otti hänen pullonsa. Ja otti huikan.
Ensimmäisenä Brandonin teki mieli karjaista: perkele irti mun pullosta! Ja seuraavaksi hän mietti, että jos tytöllä korkillinen nousi päähän, mitä reilumman puoleinen huikka sitten tekisi?

Hän tuijotti ymmärtämättömästi tytön ruskeita silmiä, yrittäen saada selvää mitä tuon sievän ilmestyksen päässä oikein liikkui.
"Enkä ole, etkä halua..." mumistiin epäselvästi, ennen kuin jätkä vastasi Hachin suudelmaan, kietoen kätensä tiukemmin toisen hoikan vartalon ympärille. Viskipullokin oli jäänyt unholaan estävien ajatusten mukana, eikä Brandon kyennyt enää hahmottamaan muuta kuin sylissään olevan hahmon.

”Shä et khyllä ole mitenkään kovin vakuuttava, kulta..”

Tyttö sammalsi vasten kundin huulia, naurahti, ennen kuin tuo suuteli tummasilmäistä korppitukkaa, tytön hamutessa ahneesti kundin huulia omillaan. Tuo juoma nousi hyvää vauhtia hennon tytön päähän, sen vaikutus alkoi tuntua kehossa turruttavana tunteena, kaikki estot tuntuivat häviävän. Vahvat kädet vetivät hentoa vartaloa vasten Tazan-miehen omaa voimakasta, Hachikon näykkäistessä kundin huulta pehmeästi. Hetken ajaksi tuo irrottautui suudelmasta, kohdatakseen Brandonin siniharmaat silmät omilla tummillaan, jotka tarkastelivat hetken tuon nuorukaisen silmiä, ennen kuin tyttö taasen nojautui lähemmäs suudellakseen toisen huulia.

Tyttö ujutti sormensa hellästi kundin paidan alle, hän tunsi tuon vatsalihakset selvinä sormiensa herkkää ihoa vasten. Iho tuntui lämpimältä viilentyneen ilman jäljiltä ja sai tytön painamaan vartaloaan aavistuksen enemmän kiinni toiseen mikäli vain mahdollista. Sormet piirtelivät pieniä kuvioita paljaalle iholle, niiden kivutessa sinne, missä kundin sydän sykki voimakkaana ihon alla.

// aaarrhhgttt mbvknco.....//

// heheee j

Eikö hän muka ollut vakuuttava, mitä?

Brandon mulkoili pahantahtoisesti Hachia, ei helvetti sitten. Kyllä hän sentään oli yrittänyt varoittaa, mutta ei tuo voinut olettaa, että hän jaksaisi ikuisuuksia estää tuota tekemästä mitään, mitä korppityttö tulisi joka tapauksessa myöhemmin katumaan. Sehän oli selvä peli, hän saisi tämän johdosta kiukkuisia kavereita (tai siis Jiangin ja Hachin isoveljen, mikä Yas se nyt olikaan…) kimppuunsa, ja kaveruus Hachin kanssa olisi varmaan mennyttä. Ei silti ollut hänen vikansa.

Huulet vastasivat vaativina toisen suudelmiin, kädet kietoutuivat tiukemmin toisen ympärille. Hachin vartalo tuntui kovin hentoiselta käsivarsien välissä, vähän siltä, kuin se voisi minä hetkenä hyvänsä rikkoutua. Tytön viileät, paidan alle ujuttautuneet sormet aiheuttivat väistämättömästi lyhyen värähdyksen, jätkän oman käden kivutessa hiljalleen alaselältä selkärankaa pitkin niskaan, tuoden kevyesti toisen kasvoja lähemmäs, huulien painautuessa lähes aggressiivisesti aasialaispiirteisen neitokaisen huulille.

//Päätin keskeyttää kaikki pelit ja aloittaa puhtaalta pöydältä taukoni jälkeen. Kiitos pelistä! Joskus uusiksi? //