Mickey oli ehtinyt kääntää katseensa jo muualle tytöstä, toinenhan vain kyyhötti lattialla ja tuijotti jonnekkin tuntemattomaan. Mitä katsomista siinä nyt olisi ollut. Sen verran Mickey tajusi, että nyt kannattaisi olla hiljaa, tai Jojo raivostuisi uudestaan.
Äkkiä Jojo olikin ylhäällä ja ehtinyt lyödä poikaa. Lyönti herätti Miken taas hetkeksi ja poika asetti kätensä kohtaan, johon tyttö oli lyönyt. Ehkä poika oli ansainnut sen, ehkä ei. Ainakin se sattui. Ja ainakin siihen tulisi mukava mustelma jälkeenpäin.
"Helvetin nainen!", Mickey ärähti toiselle, mutta jäi sohvalle istumaan. Ei hän naista satuttaisi, ei koskaan. Siihen raukkamaisuuteen tästä nuorukaisestakaan ei ollut.
Jojon etsiessä vaatteitaan, katseli Mickey vieläkin hieman hämmentyneenä lyönnistä. No ainakin Jojo lähtisi nyt pois, eikä jäisi meluamaan. Plussa sinänsä.
"Haista kuule ite paska", Mike vielä ärähti toisen perään, kun tyttö katsosi vessaan ja eteiseen. Mickey ei vaivautunut hyvästelemään toista, ei todellakaan. Tyttö kyllä osaisi itsekin astua ovesta ulos. Se olisi selvää. Ja Mickey saisi hetken rauhan ja voisi potea mustelmaansa rauhassa. Onneksi Jojo ei lyönyt niin kovaa, että mikään olisi murtunut.